Muutoksen mestarit - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Muutoksen mestarit - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Muutoksen mestarit - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Uusi käsitys työyhteisöviestinnästä mullistaa arkipäivän käytäntöjä<br />
TEKSTI ELISA JUHOLIN<br />
Suuri osa tämän päivän työyhteisöistä on tietoperustaisia<br />
ja työntekijöistä yhä useampi pitkälle koulutettu<br />
asiantuntija, eli niin sanottu tietotyöläinen. Myös<br />
yhteisöviestinnän ajattelumallit ja käytännöt joutuvat<br />
uudelleen arvioinnin kohteeksi. 1950-luvulta peräisin<br />
olevat uskomukset, kuten esimerkiksi ”lääkeruiskumalli”<br />
näyttävät menettävän merkitystään. Sen mukaanhan<br />
on mahdollista siirtää tietoa ihmisten tajuntaan<br />
ja saada heidät toimimaan toivotulla tavalla.<br />
Käännekohta merkitsee siten siirtymää yksisuuntaisesta<br />
ja hallitusta tiedottamisesta kohti lisääntyvää vuorovaikutusta<br />
ja spontaanisuutta. Aikoinaan hyvänä pidetty<br />
yksisuuntaisuus, tiedon säännöstely ja toisinaan<br />
myös pimittäminen eivät enää toimi, koska asiantuntijat<br />
ovat itse tiedon vaihdannan ja<br />
tulkinnan ammattilaisia. Viestintä<br />
kuuluu tämän päivän liiketoimintaosaamiseen,<br />
ja se koskee yhtä hyvin<br />
johtoa, esimiehiä kuin asiantuntijoita.<br />
Uusi agenda peliin<br />
Työyhteisöviestinnän uusi agenda<br />
–malli on syntynyt <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>n<br />
Tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa<br />
käynnissä olevan hankkeen Työyhteisöviestintä 2010<br />
ensimmäisenä tuloksena. Malli kuvaa työyhteisöviestintää<br />
kohtaan suunnattuja odotuksia ja arvostuksia.<br />
Ideaaliselle työyhteisölle on ominaista keskinäinen<br />
luottamus, avoimuus ja pyrkimys yhteisöllisyyteen.<br />
Käytännössä odotukset kohdistuvat muun muassa<br />
siihen, että yhdessä sovitaan tiedon vaihdannasta ja<br />
Kirjoittaja on <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>n Työyhteisöviestintä 2010 –T&K -hankkeen projektipäällikkö,<br />
Helsingin yliopiston viestinnän dosentti ja Jyväskylän yliopiston yhteisöviestinnän dosentti<br />
tärkeiden asioiden käsittelytavoista. Yhteisiin asioihin<br />
vaikuttaminen on mutkatonta ja niistä puhuminen<br />
luontevaa. Yhteistä osaamista kartutetaan pyytämällä<br />
ja antamalla apua. Hyvän tunnelman vuoksi ollaan<br />
valmiita tekemään työtä ja vuorovaikutteista viestintää<br />
haittaavia hierarkkisia esteitä halutaan purkaa.<br />
Hyvin toimiva viestintä vahvistaa sekä yksilöä<br />
että yhteisöä. Varsinkin muutostilanteissa yhteisöllisyys<br />
antaa voimaa käsitellä vaikeita asioita.<br />
Vuorovaikutteinen viestintä motivoi, lisää hyvinvointia<br />
ja antaa työn iloa. Viestinnän lisäksi tietotyön<br />
asiantuntijat arvostavat työn jatkuvuutta, mahdollisuutta<br />
toteuttaa itseään ja monet myös materiaalisia<br />
kannustimia.<br />
Työyhteisön maine on tärkeä asia<br />
asiantuntijalle, sillä samastuessaan<br />
työhönsä hän samastuu tai haluaisi<br />
samastua myös työyhteisöönsä.<br />
Asiantuntija on myös itse osa organisaation<br />
mainetta, ja maine peilautuu<br />
myös häneen. Jos yhteisöllä on hyvä<br />
maine, sen koetaan siirtyvän yksilöihin<br />
ja päinvastoin.<br />
Johtaminen on palvelua<br />
Esimiesten ja johtajien rooli on muuttunut ja muuttuu.<br />
Heiltä ei odoteta käskytystä, komentoja ja tiedottamista,<br />
vaan läsnäoloa, suurien linjojen kirkastamista<br />
ja asiantuntijoiden työedellytysten luomista.<br />
Viestinnästä onkin tullut merkittävä haaste johtamisja<br />
esimieskoulutukselle.<br />
Tähänastinen ajatteluhan on perustunut pitkälle<br />
siihen, että tietoa valutetaan ylhäältä alas ja että<br />
alaisten tehtävät on vain odottaa tiedon saapumista<br />
perille. Nykyinen työyhteisviestintä on kuitenkin<br />
luonteeltaan tasavertaista tiedon, kokemusten ja<br />
näkemysten vaihdantaa, mihin osallistuu koko yhteisö.<br />
Asiantuntijat tarvitsevat työssään ajantasaista ja<br />
kattavaa tietoa, eikä siihen sovi tiedon säännöstely ja<br />
tipoittain informointi.<br />
Kaavamainen itsestään selvyyksien toteaminen esimerkiksi<br />
palavereissa ja tiedotustilaisuuksissa koetaan<br />
turhauttavana, jopa eettisesti arveluttavana.<br />
Muodolliselle viestinnälle on edelleen sijansa, mutta<br />
sen merkitys on kaventunut.<br />
Tunteet kuuluvat työyhteisöön<br />
Ihmisellä ei ole erikseen työ- ja yksityisminää, vaan<br />
hän on emotionaalinen kokonaisuus, jolle tunteet<br />
kuuluvat myös työhön ja työelämään. Ne voivat toimia<br />
tärkeänä innoittajana työlle ja luovuudelle.<br />
Tunteiden merkitys työyhteisöviestinnän tutkimuksessa<br />
on vasta orastava tutkimushaara. Muun muassa<br />
Miller, Considine & Garner toteavat artikkelissaan,<br />
että perinteinen organisaatiokäsitys on pitänyt tunteita<br />
työyhteisöjen häiriönä tai marginaalisena asiana,<br />
johon ei tarvitse kiinnittää huomiota. He tunnistivat<br />
tutkimuksessaan viisi emootiotyyppiä. Ensimmäinen<br />
on epäaito tunnetila (emotional labor), jota edellytetään<br />
esimerkiksi asiakaspalvelussa.<br />
Aito tunnetila (emotional work) syntyy työstä, joka<br />
itsessään vaatii tunteiden osoittamista, esimerkiksi<br />
hoivatyö. Kolmanteen ryhmään kuuluvat tunteet,<br />
joita syntyy vuorovaikutuksessa työtovereiden kanssa<br />
(emotion with work). Tutkijat tunnistivat myös tunteet,<br />
jotka johtuvat työpaikan yksityiselämän tapahtumista<br />
ja joita tuodaan esiin työyhteisössä (emotion at<br />
work). Viidentenä he mainitsevat tunteet,<br />
joita kohdistuu itse työhön; pidetäänkö<br />
työtä mielekkäänä ja haasteellisena<br />
(emotion toward work). Tunne<br />
on siis varsin moniulotteinen ilmiö ja<br />
tunteiden tutkimus odottaa jatkoa.<br />
Populaarilla puolella tunneälystä<br />
on puhuttu pitkään, vaikka tutkijat<br />
ovatkin kyseenalaistaneet Daniel<br />
Colemanin lanseeraamaan käsitettä.<br />
Suomessakin ollaan ajan hermolla, sillä<br />
Pauli Aalto-Setälä julkaisi yhdessä Mikael Saarisen<br />
kanssa äskettäin kirjan ”Perkele! Tunneosaamisen oppikirja<br />
esimiehille”.<br />
Uudet arvostukset ovat näkyneet jo jonkin aikaa erilaisissa<br />
työyhteisöjen tunnelmaa ja innovatiivisuutta<br />
luotaavissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Parhaiten<br />
menestyvät työyhteisöt, joissa uskalletaan kysyä ja<br />
kyseenalaistaa sekä olla eri mieltä asioista. Yhdessä<br />
tekeminen ja yhdessä oppiminen ovat tärkeitä asiantuntijatyön<br />
kulmakiviä, sillä osaamista jakamalla syntyy<br />
parempaa laatua ja tulosta. Viestinnän toimivuus<br />
on siten kova asia, tuloksentekijä, eikä ”pehmopuolen<br />
tavaraa”, kuten eräs asiantuntija sitä kuvasi tutkimushaastattelussa.<br />
Kanavista foorumeille<br />
Oleellinen muutos aiempaan on myös se, että perinteisten<br />
viestintäkanavien sijaan viestinnän nähdään<br />
pääasiassa tapahtuvan foorumeilla, joista keskeisin<br />
on työtila itsessään. Kanava käsitteenä ilmentää yksi-<br />
suuntaisuutta ja monotonisuutta, kun taas foorumi<br />
kuvaa kantasanansakin forum mukaan avointa<br />
paikkaa, missä vaihdetaan tietoa, ajatuksia ja näkemyksiä.<br />
Tietotyöläiset kehittävät luovasti uusia<br />
viestinnän käytäntöjä yhdistellen keskinäisviestinnän<br />
ja sähköisen viestinnän keinoja työyhteisössään<br />
ja verkostoissaan.<br />
Fyysisen tai virtuaalisen työtilan<br />
lisäksi työyhteisöissä on erilaisia<br />
foorumeita. Tietotyöläiselle<br />
tärkeitä ovat sisäiset verkostot,<br />
jotka kokoavat yhteen asiantuntemusta<br />
ja ajantasaistietoa. Myös<br />
organisaatiorajat ylittävät verkostot<br />
ovat olennaisia, jolloin verkostoituminen<br />
kuuluu asiantuntijaprofiiliin.<br />
Tietotyöläinen on siten<br />
varsin itseohjautuva viestijä.<br />
Edelleenkin työyhteisöissä on puolivirallisia foorumeita,<br />
kuten kahvittelut, seminaarit ja strategiapäivät,<br />
joilla työ- ja organisaatioasioita käsitellään<br />
rennosti ja vapaamuotoisesti. Virallisillakin foorumeilla<br />
on edelleen paikkansa varsinkin suurissa organisaatioissa,<br />
joiden viestintä on riippuvainen erilaisista<br />
säädöksistä. Olennainen muutos on kuitekin<br />
se, että virallisten foorumien rooli kapenee ja antaa<br />
tilaa hybridinomaiselle viestinnälle. Se tarkoittaa,<br />
että viestinnän keinot ja muodot valitaan tilanteiseen<br />
sopiviksi.<br />
Hanke jatkuu<br />
Juholin, Elisa. 2007. Työyhteisöviestinnän uusi agenda. <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>, Helsinki.<br />
Tutkimus oli ensimmäinen vaihe <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
tutkimus- ja kehityshankkeesta<br />
Työyhteisöviestintä 2010. Sen tavoitteena on lisätä ymmärrystä<br />
tietoperustaisten työyhteisöjen viestinnästä<br />
sekä luoda työvälineitä sen suunnitteluun ja arviointiin.<br />
Hanke päättyy vuonna 2008.<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>N tutkimus-<br />
ja kehittämistoiminta (T&K)<br />
– tiivistä yhteistyötä yritysten<br />
kanssa<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong>n tutkimus- ja kehittämistoiminta<br />
perustuu strategisesti valituille painopistealueille.<br />
Teemme tiiviissä yhteistyössä yritysten<br />
ja työelämän kanssa tutkimus- ja kehittämistoimintaa,<br />
jonka muotoja voivat olla esimerkiksi<br />
kehittämisprojektit, toimiminen yhteisessä<br />
kehittämisympäristössä (ns. kehittämisalustat<br />
tai testiympäristöt) tai aktiivinen osallistuminen<br />
alueellisiin kehittämishankkeisiin. Tutkimus- ja<br />
kehittämistoiminnan tuloksena syntyy uutta<br />
liiketoimintaa, uusia tuotteita tai palveluja,<br />
uusia toimintatapoja tai uutta yritystoimintaa.<br />
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa<br />
hyödynnämme oman organisaatiomme 600<br />
asiantuntijaa sekä 10 000 opiskelijaa.<br />
Tavoitteenamme on kehittyä huippuosaajaksi<br />
erityisesti seuraavilla osaamisalueilla: myynti<br />
ja palvelu (liiketalous & palveluliiketoiminta),<br />
järjestelmät, mallit ja välineet (IT & liiketalous),<br />
tiedon hallinta ja digimedia (liiketalous &<br />
viestintä), kaikkialle sulautuva (ubiikki) tietotekniikka<br />
(hyvinvointi & IT), elämys (hyvinvointi &<br />
viestintä) ja ammattipedagogiikka (työelämälähtöiset<br />
pedagogiset ratkaisut).<br />
Ota yhteyttä, niin kerromme mielellämme lisää<br />
T&K -yhteistyömahdollisuuksista. Lisätietoja:<br />
Tutkimus- ja kehittämiskeskus: johtaja Lauri<br />
Tuomi, puh. 050 3104010, lauri.tuomi@haagahelia.fi<br />
ja tutkimuspäällikkö Tuija Toivola, puh.<br />
040 7733364, tuija.toivola@haaga-helia.fi .<br />
18 Miller, Katherine, Considine, Jennifer & Garner, John. 2007. “Let Me Tell You About My Job”. Exploring the<br />
19<br />
Terrain of Emotion in the Workplace. Management Communication Quarterly, 20 (3), 231-260.
Change language