Muutoksen mestarit - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Muutoksen mestarit - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Muutoksen mestarit - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
TEKSTI LIISA ROHWEDER, KTT<br />
Kirjoittaja työskentelee <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> amk:ssa vastuualueenaan kestävään kehitykseen ja<br />
yritysten yhteiskuntavastuulliseen toimintaan liittyvä koulutus sekä tutkimus- ja kehitystyö.<br />
Suomenlahdella varaudutaan öljytankkerionnettomuuteen<br />
Öljykuljetukset ovat voimakkaassa kasvussa<br />
Suomenlahdella. Kuljetusten määrä on seitsenkertaistunut<br />
kymmenessä vuodessa: Kun vuonna 1996<br />
öljyä kuljetettiin 22 miljoonaa tonnia, oli määrä vuonna<br />
2006 140 miljoonaa tonnia. Tämä tarkoittaa, että<br />
Suomenlahdelta lähtee päivittäin kymmenkunta täydessä<br />
lastissa olevaa öljyalusta. Mikäli kaikki Venäjän<br />
ja Viron terminaalihankkeet toteutuvat, nousee<br />
Suomenlahden öljykuljetusten määrää noin 250 miljoonaan<br />
tonniin vuoteen 2015 mennessä.<br />
Kuljetusmäärien kasvu lisää onnettomuusriskiä<br />
Kuljetusmäärien kasvu tarkoittaa lisääntyvää onnettomuusriskiä.<br />
VTT:n arvioiden mukaan öljyonnettomuuden<br />
riski Suomenlahdella tulee yli kaksinkertaistumaan<br />
vuoteen 2015 mennessä. Onnettomuudet<br />
ovat jo yleistyneet koko Itämerellä. Helcomin tilastojen<br />
mukaan alueella sattui vuonna 2005 151 laivaonnettomuutta.<br />
2000 luvun alussa onnettomuuksia tapahtui<br />
yli puolet vähemmän.<br />
Suomi, Viro ja Venäjä valvovat Suomenlahdella liikennöivien<br />
laivojen liikkumista, kulkusuuntaa ja nopeutta<br />
Gulf of Finland Reporting –keskuksen avulla.<br />
Valvonta perustuu kansainvälisen merenkulkujärjestö<br />
IMO:n päätökseen. Laivat näkyvät koko ajan valvontakeskusten<br />
monitoreissa ja laivoihin saadaan yhteys<br />
suoraan komentosillalle. Valvojat antavat ohjeita<br />
väylältä harhautuneille tai törmäyskurssilla ajaville<br />
aluksille. Tästä huolimatta onnettomuuksia sattuu.<br />
Esimerkiksi suomalaisille viranomaisille tuntemattomasta<br />
syystä Venäjän valvonta ei varoittanut kreikkalaista<br />
säiliöalus Propontista sen ajauduttua pois väylältä<br />
viime helmikuussa ja alus sai pohjakosketuksen.<br />
Propontiksen lastina oli 100 000 tonnia raakaöljyä.<br />
Aluksen kaksoispohjasta johtuen öljyvahinkoa ei kuitenkaan<br />
päässyt syntymään.<br />
Pahimmissa skenaarioissa kaksi tankkeria törmää yhteen,<br />
jolloin mereen valuu kymmeniä tuhansia tonneja<br />
öljyä. Matkustajalaivan ja öljyaluksen törmäys ei<br />
myöskään ole poissuljettu mahdollisuus. Se aiheuttaisi<br />
ympäristöonnettomuuden lisäksi turvallisuusriskin<br />
ihmisille. Varoittavana esimerkkinä suuren öljyonnettomuuden<br />
seurauksista on vuonna 2002 Espanjan<br />
rannikolla haaksirikkoutunut Prestige –tankkeri.<br />
Onnettomuudessa pääsi mereen noin 64 000 tonnia<br />
öljyä. Vuodon seurauksena satoja kilometrejä<br />
Espanjan ja Ranskan rannikkoa pilaantui. Öljy tappoi<br />
ja vahingoitti arviolta 300 000 lintua sekä lukemattomia<br />
muita eläimiä. Alueen pääelinkeinot, kalastus<br />
ja matkailu, kärsivät pahasti ja kymmeniä tuhansia<br />
ihmisiä menetti työpaikkansa. Onnettomuuden<br />
taloudelliset vaikutukset olivat useita miljardeja<br />
euroja. Prestigen suuruisen onnettomuuden vaikutukset<br />
Suomenlahden luontoon ja merellisiin elinkeinoihin<br />
sekä virkistyskäyttöön olisivat kohtalokkaita.<br />
Kokoluokaltaan lähes vastaavanlainen onnettomuus<br />
ei ole mahdoton, sillä Suomenlahdella liikennöivien<br />
suurimpien alusten kuljettama öljymäärä voi ylittää<br />
100 000 tonnia.<br />
SYKE ja pelastustoimi vastuussa<br />
öljyntorjunnasta<br />
Öljyntorjuntavastuu on Suomessa avomerellä Suomen<br />
ympäristökeskuksella (SYKE) ja rannikolla sekä maalla<br />
alueen pelastustoimella. Tärkein ja kiireisin torjunta<br />
tapahtuu välittömästi onnettomuuspaikalla merellä.<br />
Suomalainen öljyntorjunta perustuu puomitukseen,<br />
mekaaniseen keräykseen ja puhdistukseen.<br />
Puomituksella onnettomuus pyritään rajaamaan<br />
mahdollisimman pienelle alueelle. Mekaaninen keräys<br />
tehdään puomituksen jälkeen harjatekniikalla. Mikäli<br />
torjunta merellä ei onnistu ja öljy saavuttaa rannat,<br />
tarvitaan ihmisiä. Tähän toimintaan on Suomessa pelastusviranomaisten<br />
apuna muun muassa WWF:n kouluttamia<br />
vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja, joihin<br />
on jo ilmoittautunut lähes 4000 suomalaista.<br />
Merellä tapahtuvan öljyntorjunnan osalta maailmalla<br />
käydään jatkuvasti keskustelua hajottajakemikaalien<br />
eli dispersanttien käytöstä sekä öljyn polttamisesta.<br />
Hajottajakemikaalit vähentävät öljyn pintajännitystä<br />
ja hajottavat öljylautan pieniksi pisaroiksi meriveteen.<br />
Mm. Venäjällä pohditaan kemikaalien käyttömahdollisuuksia<br />
Suomenlahdella. Öljyn polttaminen on puolestaan<br />
nousemassa pääasialliseksi torjuntakeinoksi<br />
Kanadassa ja Yhdysvalloissa talvella vaikeissa jääoloissa.<br />
Suomen viranomaiset suhtautuvat sekä kemikaaleihin<br />
että öljyn polttamiseen varauksellisesti, koska<br />
niitä pidetään herkän ympäristön kannalta kestämättöminä<br />
ratkaisuina. Suomenlahti on fysikaalisilta ominaisuuksiltaan<br />
kuin suuri jokisuisto, sen pituus on 400<br />
km ja leveys vaihtelee välillä 48-135 km. Keskisyvyys<br />
on 37 metriä ja tilavuus vain viisi prosenttia koko<br />
Itämeren tilavuudesta.<br />
Öljyntorjuntakoulutus on kiistatta keskeisessä asemassa<br />
öljyonnettomuuteen varautumisen näkökulmasta.<br />
Tulevaisuuden koulutustarpeita selvitettäessä on tärkeää,<br />
että niitä tarkastellaan kokonaisuutena siten, että lähtökohtana<br />
on koko Itämeren alueen varautuminen öljytankkerionnettomuuteen.<br />
Tällöin keskeisiä kysymyksiä ovat:<br />
• Millaista koulutusta Itämeren alueella tarvitaan?<br />
• Mikä on Itämeren alueella toteutettavan koulutuksen<br />
kokonaistarve?<br />
• Mitkä ovat keskeiset kohderyhmät?<br />
Suomen valtiolla on 14 öljyntorjunta-alusta. Laivat on<br />
sijoitettu eri puolille rannikkoa siten, että niiden pitäisi<br />
ehtiä vahinkopaikalle kuudessa tunnissa. Kuntien<br />
pelastuslaitoksilla on lisäksi lähes 100 torjunta-alusta<br />
sekä satoja veneitä. Öljypäästöjä Suomi valvoo kahdella<br />
lentokoneella. Suomen öljyntorjuntavalmius paranee<br />
lähivuosina, kun suunnitteilla oleva uusi öljyntorjunta-alus<br />
valmistuu. Tehokkaan kaluston lisäksi<br />
öljyntorjunta edellyttää yhteistoimintasuunnitelmia<br />
sekä toimivaa johtamista.<br />
Onnettomuuteen varaudutaan<br />
johtamiskoulutuksella<br />
Yhtenä esimerkkinä öljyntorjunnan johtamistaitojen<br />
kehittämisestä on <strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen vuonna<br />
2006 toteuttama Öljyntorjunnan johtamiskoulutus.<br />
Pilottikoulutuksen rahoitukseen osallistuivat Itä-<br />
Uudenmaan maakuntaliiton koordinoiman Interreg<br />
IIIA –rahoitteisen Ekologistiikka- hankkeen lisäksi<br />
Neste Oil, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ja Länsi-<br />
Uudenmaan pelastuslaitos. Koulutukseen osallistui<br />
öljyntorjuntaan velvoitettujen viranomaisten lisäksi<br />
myös yritysten edustajia.<br />
Öljyntorjuntakeskus tulevien koulutusten koordinoijaksi<br />
Näihin kysymyksiin voitaneen löytää vastaukset<br />
Porvooseen suunnitteilla olevan Suomen ensimmäisen<br />
öljyntorjuntakeskuksen puitteissa (kenen koulutuskeskus<br />
tämä on?), sillä sen yhdeksi tehtäväksi on kaavailtu koulutuksen<br />
kokonaiskoordinointia ja koulutuksen kehittämistyön<br />
edistämistä. Öljyntorjuntakeskuksen toimintatavaksi<br />
on määritelty yhteistyö ja verkottuminen alan eri<br />
toimijoiden kesken. Tämän tulisi olla keskeisenä tavoitteena<br />
myös kaikissa öljyntorjuntaan liittyvissä koulutushankkeissa.<br />
Toistuvaksi suunnitellun koulutuksen tavoitteena oli<br />
kehittää öljyntorjuntaan osallistuvien viranomaisten<br />
sekä muiden toimijoiden välisiä yhteistyömalleja sekä<br />
öljyntorjunnan johtamiskäytänteitä organisaatioiden<br />
sisällä. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos vastasi koulutuksessa<br />
öljyntorjunnan substanssiosaamisesta ja<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> puolestaan organisaatioiden oppimisesta<br />
ja kehittämisestä. Toteutettu koulutus on hyvä<br />
esimerkki korkeakoulun sekä ammatillisten toimijoiden<br />
välisestä jaettuun asiantuntijuuteen perustuvasta<br />
yhteistyöstä.<br />
<strong>HAAGA</strong>-<strong>HELIA</strong> ympäristö- ja turvallisuusjohtamiseen<br />
liittyvien koulutusten perusfilosofiana on kokonaisvaltainen<br />
lähestymistapa kestävään kehitykseen ja yritysten<br />
yhteiskuntavastuulliseen toimintaan. Koulutukset<br />
eivät perustu yksisuuntaiseen tiedon jakamiseen vaan<br />
yhteisölliseen organisaatioiden toimintamallien ja –<br />
kulttuurien kehittämiseen. Näin ollen uuden, vuonna<br />
2007-2008 toteutettavan Öljyntorjunnan johtamiskoulutuksen<br />
lähtökohtana on ensimmäisen koulutuksen<br />
tuloksena saavutettu organisaatioiden osaaminen ja<br />
tavoitteena on, että koulutukseen osallistuvat organisaatiot<br />
nousevat öljyntorjunnan johtamiseen liittyvässä<br />
kehittämistyössä seuraavalle tasolle.<br />
40