Muutoksen mestarit - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

More documents

Recommendations

Info

K I R JAT KERTOVAT TEKSTI KARI NURMINEN Myyttistä korkealentoa vai arkista puurtamista? Tarunhohtoisuus katoamassa johtamistyöstä Johtajien ihailun sijaan ollaan siirtymässä johtamisen arkistumiseen ja sankarimyyteistä arkisen, hyvän johtamistyön ja taidon kunnioitukseen. Toisaalta etäisyys, ajallinen tai paikallinen, voi vahvistaa myyttejä ja luoda uusia sankaritarinoita. Joka tapauksessa johtajien toiminta tai toimimattomuus vaikuttaa sekä arkipäivän menestymiseen että yrityksestä kerrottaviin tarinoihin ja sitä kautta imagoon. MYYTTIEN LUONTEESTA Myytit ovat alun perin jumalolentoihin liittyviä taruja ja satuja. Johtamis-tutkimuksessa erityinen suuntaus on tutkia organisaatioita tai niiden johtamista erityisenä kulttuurina. Antropologisista lähtökohdista tarkasteluun tulee väistämättä mukaan ihmisyhteisöille tyypillinen tapa siirtää tietoa tarinoiden, legendojen ja olettamusten muodossa. Johtajuuteen ja johtajiin kytketään usein kaavamaisia sankaritarinoita ja palveluorganisaatioissakin tuttua on legendaaristen johtajien ylistäminen. Johtajan yksi tehtävä on luoda merkitystä ja tarkoitusta toiminnalle. Uudenlaista merkityksellisyyttä luovaan henkilöön kytketään usein karismaattisia, yliluonnollisia ominaispiirteitä. Erilaisten tarinoiden voima mielen hallinnassa ja organisaatioiden toiminnan ohjauksessa on tunnustettu. Tarinat kantavat tai välittävät yhteisiä ja organisaatiolle tyypillisiä hyväksyttyjä uskomuksia, arvoja, asenteita sekä toimintatapoja. Niillä on parhaimmillaan organisaation koheesiota Kirjoittaja työskentelee HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa johtamisen lehtorina eli yhteishenkeä ja yhdensuuntaista toimintaa tiivistävä vaikutus. Pahimmillaan myytit voivat olla todellisuutta vääristäviä ja pohjimmiltaan falskeja, vääriin tietoihin perustuvia olettamuksia tai harhaluuloja. Myytit saattavat haitata jopa urakehitystä tai vääristää johtajien itsensä käsityksiä johtajaominaisuuksistaan. POSITIIVISIA, KANNUSTAVIA MYYTTEJÄ Johtajan rooleista tärkeimpiä on olla organisaationsa keulakuva ja puolestapuhuja. Henry Minzbergin tunnetun selvityksen mukaan henkilösuhderooleihin kuuluu keulakuvan, esimies-johtajan sekä yhteyshenkilön roolit. Suomessa hotellialalla tunnetuimpia ja julkisuudessa näkyvimpiä keulakuvia on ollut Ville Noschis toimiessaan Palace Oy:n toimitusjohtajana ja hotellinjohtajana. Palacelle syntyi maine ”palvelukorkeakouluna”, jossa työskennelleisiin tarttui jotakin olennaista talon palvelukulttuurista. Kirjoittaja sai läheltä seurata tämän arvostetun johtajan toimintaa työskennellessään Palace Oy:n palveluksessa. Totta kai keulakuvan rooliin kuului esiintyminen julkisilla foorumeilla ja vaikkapa alan järjestöissä vaikuttaminen. Kirjoittajaan teki kuitenkin suuren vaikutuksen tämän johtajan henkilökohtainen omistautuminen työlleen ja alaisilleen. Noschis harrasti ”vaeltelujohtamisen” tyyppistä kiertelyä yrityksen eri osastoilla, tapasi ihmisiä ja sai näin tilaisuuden puuttua palvelutapahtumiin tai vaikkapa siisteyteen, jotka ovat isoja asioita asiakkaalle. Saattoipa hän ilmestyä kalaravintola Havis Amandan aulaan lounasaikaan ja herrasmiehenä tervehtiä henkilökuntaa sekä asiakkaita, usein nimeltä mainiten. Kesähovimestarilta tämä ihmistaitaja tiedusteli opintojen sujumista ja tulevaisuuden suunnitelmia. Joko hänellä oli järjestelmällinen tietovarasto jossakin työpöytänsä uumenissa tai sitten ilmiömäinen muisti. Talossa oli myös kirjoittamaton sääntö, että asiakastiloissa ei koskaan istuttu, oleskeltu eikä tupakoitu; siellä tehtiin vain palveluun liittyviä asioita. Tätä sääntöä myös toimitusjohtaja kunnioitti ja näytti esimerkkiä. Mieleen jäi siis päällimmäiseksi tämän johtajan toiminta ja siitä seurannut menestys, ei niinkään asema toimitusjohtajana tai hänestä kerrotut tarinat… Tarinoista ei ole pulaa Palace Oy: n toisen pitkäaikaisen vaikuttajan kohdalla. Konsuli Heikki Tavela on toiminut sekä hallituksen jäsenenä että yrityksen osakkaana. Hänestä kerrotut patruuna- ja isäntätyyppiset tarinat ovat olleet niin voimakkaita, että erään televisiosarjan kauppaneuvos Paukun hahmon väitetään perustuvan elävään malliin. Tarinat kummastakin johtajasta ovat epäilemättä muokanneet myös Palacen imagoa ja sitä kautta vaikuttaneet tuloksiin. Edellisessä kappaleessa kuvattujen johtajien toimintaan ja heistä kerrottuihin tarinoihin kytkeytyy sankarimyytti, joka on tuttu jo jumaltarustoista. Meillä jumaltarut nousevat Kalevalasta, jossa sankarin roolia esittävät mm. Joukahainen ja Väinämöinen. Perustarina eli myytti kertoo kansanjohtajasta, joka saa ’suuren tehtävän’ ja sitten, voitettuaan erilaiset vastukset ja esteet, palaa sankarina kotiseudulleen. Yritystoimintaan sovellettuna sankaritarina on kertomus karismaattisesta, kaikkivoivasta johtajasta, joka toiminnallaan kääntää liiketoiminnan suunnan ja saa aikaan menestystä. Huomisen legendat ovatkin ihmisiä, jotka toimivat nopeasti ja muuttavat kurssia ajoissa uusien tilaisuuksien käyttämiseksi tai katastrofin välttämiseksi. MYYTTI, TOTUUS JA MAINE Johtajista väitetään, että he idealistisesti pyrkivät ”yhteiseen hyvään” ja uhraavat itsensä sen eteen. Näyttää kuitenkin siltä, että useimmat johtajat nauttivat vallan käytöstä ja valtapeleistä. Erilaisissa piirreteoreettisissa selvityksissä on havaittu myös hallitsevuuden luonteenpiirteenä olevan tyypillinen johtajille. Varsin kyseenalainen on myytti synnynnäisestä johtajuudesta. Usein vedotaan väittämään, jonka mukaan johtajaksi synnytään ja johtaja on jotenkin yli-ihminen. Yli-ihminen on karismaattinen ja kaikkivoipa. Varsin tuoreessa tutkimuksessa löytyi, vastoin yli-ihmismyyttiä, varsin arkisia ominaisuuksia ja toimintatapoja, joihin johtajuus nojaa ja joita esimiehen kannattaa miettiä omassa toiminnassaan: • Rehellisyys • Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeiden huomiointi • Yksilön hyvinvointi ja kehittäminen • Yhteistyötaidot, toimiminen muiden kanssa • Nöyryys ja oman roolin näkeminen muiden palvelijana Johtaminen näyttäytyy joukkona kykyjä ja taitoja, joita voi oppia ja harjoitella. Johtajuus on määriteltävissä yksinkertaisesti, puuttumatta myytteihin karismasta ja sankaruudesta: • Johtajuus on aktiivinen ja strateginen taito johon kuuluu kyky vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen tehtävän suorittamiseksi. Yritykset tarvitsevat karismaattisia johtajia, hoetaan. Karisma on ominaisuus tai piirre, joka liitetään menestyviin johtajiin. Kuitenkin karismaattinen, persoonansa peliin laittava ja itseään jotenkin muiden yläpuolella pitävä johtaja voi äkkiväärillä asenteillaan ja oikeassa olemisen tarpeellaan jyrätä alaisensa. Hän ei käytä juurikaan rationaalista argumentointia tai suostuttelu- ja neuvottelutaitoja. Karismaattisia suunnan kääntäjiä voidaan tarvita äärimmäisessä hädässä, kriisitilanteissa. Usein juuri sodat ja lamat nostavat rauhallisempina aikoina ”hyllytetyt” johtajatyypit ja – persoonallisuudet pinnalle, kuten Suomessa sota-marsalkka C.G.E. Mannerheimin. Heidänkin maineensa ja edustamiensa organisaatioiden imago ovat pitkälti toiminnan tulosta. Legendat ja maine syntyvät arkipäivän ja kriisiaikojen teoista, ei kauniista puheista. KIRJALLISUUTTA Furnham, A. 1996. The Myths of Management. Forty Fables From the World of Management. Whurr Publishers Ltd., London. Juuti, P. 1995. Johtaminen ja organisaation alitajunta. Aavaranta-sarja n:o 38. Otava. Randall, C. 1997. The Folklore of Management. John Wiley & Sons, Inc., New York. Schein, E. 2001. Yrityskulttuuri – selviytymisopas. Suomen Laatukeskus, Koulutuspalvelut Oy. Tietze, S., Cohen, L. & Musson, G. 2003. Understanding organizations through language. SAGE Publications Ltd., London. 38 39
TEKSTI LIISA ROHWEDER, KTT Kirjoittaja työskentelee HAAGA-HELIA amk:ssa vastuualueenaan kestävään kehitykseen ja yritysten yhteiskuntavastuulliseen toimintaan liittyvä koulutus sekä tutkimus- ja kehitystyö. Suomenlahdella varaudutaan öljytankkerionnettomuuteen Öljykuljetukset ovat voimakkaassa kasvussa Suomenlahdella. Kuljetusten määrä on seitsenkertaistunut kymmenessä vuodessa: Kun vuonna 1996 öljyä kuljetettiin 22 miljoonaa tonnia, oli määrä vuonna 2006 140 miljoonaa tonnia. Tämä tarkoittaa, että Suomenlahdelta lähtee päivittäin kymmenkunta täydessä lastissa olevaa öljyalusta. Mikäli kaikki Venäjän ja Viron terminaalihankkeet toteutuvat, nousee Suomenlahden öljykuljetusten määrää noin 250 miljoonaan tonniin vuoteen 2015 mennessä. Kuljetusmäärien kasvu lisää onnettomuusriskiä Kuljetusmäärien kasvu tarkoittaa lisääntyvää onnettomuusriskiä. VTT:n arvioiden mukaan öljyonnettomuuden riski Suomenlahdella tulee yli kaksinkertaistumaan vuoteen 2015 mennessä. Onnettomuudet ovat jo yleistyneet koko Itämerellä. Helcomin tilastojen mukaan alueella sattui vuonna 2005 151 laivaonnettomuutta. 2000 luvun alussa onnettomuuksia tapahtui yli puolet vähemmän. Suomi, Viro ja Venäjä valvovat Suomenlahdella liikennöivien laivojen liikkumista, kulkusuuntaa ja nopeutta Gulf of Finland Reporting –keskuksen avulla. Valvonta perustuu kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n päätökseen. Laivat näkyvät koko ajan valvontakeskusten monitoreissa ja laivoihin saadaan yhteys suoraan komentosillalle. Valvojat antavat ohjeita väylältä harhautuneille tai törmäyskurssilla ajaville aluksille. Tästä huolimatta onnettomuuksia sattuu. Esimerkiksi suomalaisille viranomaisille tuntemattomasta syystä Venäjän valvonta ei varoittanut kreikkalaista säiliöalus Propontista sen ajauduttua pois väylältä viime helmikuussa ja alus sai pohjakosketuksen. Propontiksen lastina oli 100 000 tonnia raakaöljyä. Aluksen kaksoispohjasta johtuen öljyvahinkoa ei kuitenkaan päässyt syntymään. Pahimmissa skenaarioissa kaksi tankkeria törmää yhteen, jolloin mereen valuu kymmeniä tuhansia tonneja öljyä. Matkustajalaivan ja öljyaluksen törmäys ei myöskään ole poissuljettu mahdollisuus. Se aiheuttaisi ympäristöonnettomuuden lisäksi turvallisuusriskin ihmisille. Varoittavana esimerkkinä suuren öljyonnettomuuden seurauksista on vuonna 2002 Espanjan rannikolla haaksirikkoutunut Prestige –tankkeri. Onnettomuudessa pääsi mereen noin 64 000 tonnia öljyä. Vuodon seurauksena satoja kilometrejä Espanjan ja Ranskan rannikkoa pilaantui. Öljy tappoi ja vahingoitti arviolta 300 000 lintua sekä lukemattomia muita eläimiä. Alueen pääelinkeinot, kalastus ja matkailu, kärsivät pahasti ja kymmeniä tuhansia ihmisiä menetti työpaikkansa. Onnettomuuden taloudelliset vaikutukset olivat useita miljardeja euroja. Prestigen suuruisen onnettomuuden vaikutukset Suomenlahden luontoon ja merellisiin elinkeinoihin sekä virkistyskäyttöön olisivat kohtalokkaita. Kokoluokaltaan lähes vastaavanlainen onnettomuus ei ole mahdoton, sillä Suomenlahdella liikennöivien suurimpien alusten kuljettama öljymäärä voi ylittää 100 000 tonnia. SYKE ja pelastustoimi vastuussa öljyntorjunnasta Öljyntorjuntavastuu on Suomessa avomerellä Suomen ympäristökeskuksella (SYKE) ja rannikolla sekä maalla alueen pelastustoimella. Tärkein ja kiireisin torjunta tapahtuu välittömästi onnettomuuspaikalla merellä. Suomalainen öljyntorjunta perustuu puomitukseen, mekaaniseen keräykseen ja puhdistukseen. Puomituksella onnettomuus pyritään rajaamaan mahdollisimman pienelle alueelle. Mekaaninen keräys tehdään puomituksen jälkeen harjatekniikalla. Mikäli torjunta merellä ei onnistu ja öljy saavuttaa rannat, tarvitaan ihmisiä. Tähän toimintaan on Suomessa pelastusviranomaisten apuna muun muassa WWF:n kouluttamia vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoja, joihin on jo ilmoittautunut lähes 4000 suomalaista. Merellä tapahtuvan öljyntorjunnan osalta maailmalla käydään jatkuvasti keskustelua hajottajakemikaalien eli dispersanttien käytöstä sekä öljyn polttamisesta. Hajottajakemikaalit vähentävät öljyn pintajännitystä ja hajottavat öljylautan pieniksi pisaroiksi meriveteen. Mm. Venäjällä pohditaan kemikaalien käyttömahdollisuuksia Suomenlahdella. Öljyn polttaminen on puolestaan nousemassa pääasialliseksi torjuntakeinoksi Kanadassa ja Yhdysvalloissa talvella vaikeissa jääoloissa. Suomen viranomaiset suhtautuvat sekä kemikaaleihin että öljyn polttamiseen varauksellisesti, koska niitä pidetään herkän ympäristön kannalta kestämättöminä ratkaisuina. Suomenlahti on fysikaalisilta ominaisuuksiltaan kuin suuri jokisuisto, sen pituus on 400 km ja leveys vaihtelee välillä 48-135 km. Keskisyvyys on 37 metriä ja tilavuus vain viisi prosenttia koko Itämeren tilavuudesta. Öljyntorjuntakoulutus on kiistatta keskeisessä asemassa öljyonnettomuuteen varautumisen näkökulmasta. Tulevaisuuden koulutustarpeita selvitettäessä on tärkeää, että niitä tarkastellaan kokonaisuutena siten, että lähtökohtana on koko Itämeren alueen varautuminen öljytankkerionnettomuuteen. Tällöin keskeisiä kysymyksiä ovat: • Millaista koulutusta Itämeren alueella tarvitaan? • Mikä on Itämeren alueella toteutettavan koulutuksen kokonaistarve? • Mitkä ovat keskeiset kohderyhmät? Suomen valtiolla on 14 öljyntorjunta-alusta. Laivat on sijoitettu eri puolille rannikkoa siten, että niiden pitäisi ehtiä vahinkopaikalle kuudessa tunnissa. Kuntien pelastuslaitoksilla on lisäksi lähes 100 torjunta-alusta sekä satoja veneitä. Öljypäästöjä Suomi valvoo kahdella lentokoneella. Suomen öljyntorjuntavalmius paranee lähivuosina, kun suunnitteilla oleva uusi öljyntorjunta-alus valmistuu. Tehokkaan kaluston lisäksi öljyntorjunta edellyttää yhteistoimintasuunnitelmia sekä toimivaa johtamista. Onnettomuuteen varaudutaan johtamiskoulutuksella Yhtenä esimerkkinä öljyntorjunnan johtamistaitojen kehittämisestä on HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen vuonna 2006 toteuttama Öljyntorjunnan johtamiskoulutus. Pilottikoulutuksen rahoitukseen osallistuivat Itä- Uudenmaan maakuntaliiton koordinoiman Interreg IIIA –rahoitteisen Ekologistiikka- hankkeen lisäksi Neste Oil, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ja Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos. Koulutukseen osallistui öljyntorjuntaan velvoitettujen viranomaisten lisäksi myös yritysten edustajia. Öljyntorjuntakeskus tulevien koulutusten koordinoijaksi Näihin kysymyksiin voitaneen löytää vastaukset Porvooseen suunnitteilla olevan Suomen ensimmäisen öljyntorjuntakeskuksen puitteissa (kenen koulutuskeskus tämä on?), sillä sen yhdeksi tehtäväksi on kaavailtu koulutuksen kokonaiskoordinointia ja koulutuksen kehittämistyön edistämistä. Öljyntorjuntakeskuksen toimintatavaksi on määritelty yhteistyö ja verkottuminen alan eri toimijoiden kesken. Tämän tulisi olla keskeisenä tavoitteena myös kaikissa öljyntorjuntaan liittyvissä koulutushankkeissa. Toistuvaksi suunnitellun koulutuksen tavoitteena oli kehittää öljyntorjuntaan osallistuvien viranomaisten sekä muiden toimijoiden välisiä yhteistyömalleja sekä öljyntorjunnan johtamiskäytänteitä organisaatioiden sisällä. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos vastasi koulutuksessa öljyntorjunnan substanssiosaamisesta ja HAAGA-HELIA puolestaan organisaatioiden oppimisesta ja kehittämisestä. Toteutettu koulutus on hyvä esimerkki korkeakoulun sekä ammatillisten toimijoiden välisestä jaettuun asiantuntijuuteen perustuvasta yhteistyöstä. HAAGA-HELIA ympäristö- ja turvallisuusjohtamiseen liittyvien koulutusten perusfilosofiana on kokonaisvaltainen lähestymistapa kestävään kehitykseen ja yritysten yhteiskuntavastuulliseen toimintaan. Koulutukset eivät perustu yksisuuntaiseen tiedon jakamiseen vaan yhteisölliseen organisaatioiden toimintamallien ja – kulttuurien kehittämiseen. Näin ollen uuden, vuonna 2007-2008 toteutettavan Öljyntorjunnan johtamiskoulutuksen lähtökohtana on ensimmäisen koulutuksen tuloksena saavutettu organisaatioiden osaaminen ja tavoitteena on, että koulutukseen osallistuvat organisaatiot nousevat öljyntorjunnan johtamiseen liittyvässä kehittämistyössä seuraavalle tasolle. 40
Page 1 and 2: JOKO TUNNET MEREN TUOKSUN? Katkaise
Page 3 and 4: PÄ ÄKIRJ O I T US Julkaisija Pä
Page 5 and 6: HA A STAT TELU ”Mistään ei rang
Page 7 and 8: TEKSTI ELINA OKSANEN-YLIKOSKI Kirjo
Page 9 and 10: Hospitality is all about selling fa
Page 11 and 12: Miten arvioida koulutuksen vaikutta
Page 13 and 14: Irti arjesta www.eckeroline.fi Luon
Page 15 and 16: Improving Quality with an Internati
Page 17 and 18: O PINNÄY T E T YÖ TEKSTI RISTO KA
Page 19: Kun jokainen on enemmän tai vähem

Muutoksen mestarit - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?