Muutoksen mestarit - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Muutoksen mestarit - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Muutoksen mestarit - HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Irti arjesta<br />
www.eckeroline.fi<br />
Luonteesta kumpuavien<br />
ominaisuuksien<br />
lisäksi Määttä<br />
kuuluttaa assistentilta<br />
hyvää kielitaitoa<br />
ja riittäviä ATKvalmiuksia.<br />
Nämä<br />
taidot hän on itse<br />
saanut <strong>ammattikorkeakoulu</strong>opinnoissaan.<br />
Monipuolinen<br />
kielitaito on tarpeen kansainvälistyvässä yrityksessä.<br />
Tämä sopii kielirakkaalle Määtälle hyvin ja hän onkin<br />
hankkiutunut preppaamaan venäjän ja ruotsin kielen<br />
osaamistaan.<br />
Tradenomiopinnoissa kirjanpitoa tankatessaan<br />
Määttä vannoi, ettei tule tarvitsemaan taitoa elämässään.<br />
Mutta toisin kävi. Debetin ja kreditin hallinnasta<br />
on ollut monesti hyötyä. Myös koulussa läpikäydyt<br />
asiakirjastandardit, kirjeenvaihto ja tapatietous<br />
ovat käytössä tuon tuostakin. Kiitokset Määttä antaa<br />
”Sihteerin hyötysivuille”, joille on kerätty tietoa<br />
sihteerityön tueksi. Hyötysivu-linkki on kulkenut<br />
assistentin mukana opiskeluajoista lähtien. Sivuilta<br />
pääsee tarkistamaan matkustussäännöt, etsimään<br />
kokoustiloja ja käyttämään sähköisiä sanakirjoja.<br />
Kontaktiverkostoaan Määttä pitää tärkeänä.<br />
Luontaisia työhön liittyviä kontaktipintoja hänelle<br />
ovat yhteistyöyritysten sihteerit ja assistentit, joilta<br />
voi kysellä ideoita, kokemuksia ja mielipiteitä.<br />
Määttä pitää edelleen yhteyttä myös ympäristöministeriön<br />
aikaisiin kollegoihinsa sekä joihinkin opiskelutovereihinsa.<br />
Toimitusjohtajan verkostokin pitää tuntea.<br />
Lähes kaikki yhteydenotot Lassila & Tikanojan<br />
ylimmälle johtajalle kulkevat johdon assistentin<br />
kautta. ”Puhelimessa saattaa tulla eteen mitä vain.<br />
Joudun määrittelemään soittajan tarpeen ja punnitsemaan<br />
asian tärkeyden parissa sekunnissa. Oikea<br />
vastaaja soittajan ongelmaan ei välttämättä olekaan<br />
toimitusjohtaja vaan joku muu taho yrityksessä. Siksi<br />
organisaation ja henkilöstön tunteminen onkin ehdotonta.”,<br />
Määttä painottaa.<br />
Tradenomi HSO -sihteereiden yhdistys<br />
ja vuoden assistentin nimeäminen<br />
Tradenomi HSO Sihteerit ry yhdistyksen juuret juontavat<br />
vuoteen 1967, jolloin Helsinkiin perustettiin Helsingin<br />
Sihteeriopisto. Opisto koulutti liike-elämän kasvavaan<br />
tarpeeseen ammattitaitoisia sihteereitä. HSO-Sihteerit ry<br />
perustettiin 1970 ja sen tarkoituksena oli HSO-identiteetin<br />
vahvistuminen ja HSO-sihteereistä tiedottaminen yrityksille.<br />
Yhdistyksen nykyinen nimi Tradenomi HSO Sihteerit<br />
ry yhdistää luontevasti niin aiemman kuin nykyisenkin tutkintonimikkeen.<br />
Tradenomi HSO Sihteerit ry:hyn kuuluu<br />
tällä hetkellä noin 2 800 aktiivista tradenomi, HSO:ta tai<br />
HSO-sihteeriä.<br />
Yhdistyksen hallitus valitsee vuosittain Vuoden Assistentin.<br />
Valintaperusteina painotetaan uralla menestymistä ja<br />
tehokkuutta sekä luonnollisesti sitä, että ehdokas täyttää<br />
tradenomi HSO-sihteerien tiukat kriteerit. Mukaan<br />
kilpailuun voivat osallistua Tradenomi HSO sihteerit ry:<br />
n jäsenet joko ilmoittamalla itsensä tai ystävänsä. Vuonna<br />
2006 titteli myönnettiin puolustusministerin sihteerille<br />
Anne Jaakkolalle.<br />
Mikä on musiikkiviennin merkitys<br />
Suomelle?<br />
Mitä musiikkivienti tuottaa?<br />
Millainen suhtautuminen Suomessa<br />
on musiikkivientiin?<br />
Mitkä ovat musiikkiviennin<br />
kärkimaat?<br />
Millaisella strategialla musiikkia<br />
viedään maailmalle?<br />
Miten pääsee mukaan<br />
musiikkivientiin?<br />
Mikä myy maailmalla?<br />
Suurimmat haasteet?<br />
Parhaimmat onnistumiset?<br />
Mitä odottettavissa tulevaisuudessa?<br />
1<br />
2<br />
3<br />
4<br />
5<br />
6<br />
7<br />
8<br />
9<br />
10<br />
- Musiikkiviennillä voidaan sanoa olevan neljä erilaista ulottuvuutta: kulttuuri, talous/elinkeinopolitiikka,<br />
imago ja kerrannaisvaikutukset. Kerrannaisvaikutuksilla tarkoitetaan vaikutusta muihin aloihin ja niiden<br />
menestyksen edellytysten kasvuun.<br />
- Musiikkiviennissä ollaan sekä talouden, että kulttuurin asialla. Nämä kulkevat käsi kädessä. Ei voi olla<br />
menestyksekästä musiikkivientiä ilman liiketoimintaa. Toisaalta substanssi tekee menestyksen. Rahallisesti<br />
musiikkivienti tuottaa vähintään 29 miljoonaa euroa per vuosi. Lisäksi on huomioitava työllistävä vaikutus<br />
–kotimarkkinamme eivät riitä työllistämään kaikkia musiikkiammattilaisia ja toisaalta musiikkiala ja luovat<br />
alat ovat hyvin merkittävä työllistäjä Suomessa: sektorilla työskentelee ainakin 100 000 suomalaista.<br />
- Ilmastonmuutos on ollut viime vuosina merkittävä. Aikaisemmin opetusministeriön mielestä musiikkivienti<br />
ei ollut kulttuurin asialla, kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä emme tehneet bisnestä ja ulkoministeriö<br />
piti meitä liian riskibisneksnä. Nyt tahtotilat ovat muuttuneet; menestys on osoittanut alan tärkeyden.<br />
- Ykkösmarkkina on saksankielinen Eurooppa eli Saksa, Itävalta ja Sveitsi. Pohjoismainen markkina-alue on<br />
toiseksi tärkein ja Yhdysvallat kolmas. Japani on myös Suomelle hyvin merkittävä viennin alue: musiikkiviennissä<br />
se on neljänneksi tärkein markkina-alue suomalaisten ammattilaisten mukaan.<br />
- Mukana on koko musiikkiala. Olemme yhdessä laatineet suomalaisen musiikkiviennin kehitysstrategian,<br />
joka esiteltiin pääministerille helmikuussa 2006.<br />
- Music Export Finland ei valitse mukaanpääsijöitä, sen tekee ostaja sekä muut yhteistyökumppanit kyseisillä<br />
markkinoilla. Jos jää miettimään vain Suomessa sitä, mikä omasta mielestä on hyvää, niin pieleen menee<br />
takuulla. Artistilla täytyy olla ympärillään ammattimainen tiimi: Music Export Finland työskentelee<br />
yhteistyössä musiikkivientiä varsinaisesti tekevien ammattilaisten kanssa, eli teemme yhteistyötä levy- ja<br />
kustannusyhtiöiden sekä managementtien ja agentuurien kanssa.<br />
- Hyvin tehty musiikki. Suomi on hyvässä asemassa, koska meiltä on kysyntää musiikille monesta eri genrestä.<br />
- Suomesta puuttuvat vielä merkittävät investoinnit musiikkivientiin. Monella Euroopan maalla on tässä<br />
suhteessa selkeä kilpailuetu. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Ranskassa investoidaan vientiin<br />
erilaisilla kiertuetuilla sekä kärkihanketuilla. Tavoitteena on saada myös tekijänoikeuden verotuksen muutos,<br />
sillä se on auttamattomasti vanhentunut ja syrjii musiikintekijöitä yrittäjinä.<br />
- Suomalaisen musiikkiviennin ammattilaisten tähän mennessä merkittävimpiä onnistumisia on erilaisten<br />
menestyvien bändibrändien vienti (esim. HIM, Sunrise Avenue, Childrens of Bodom). Lisäksi biisimyynti on<br />
lähtenyt liikkeelle. Suomessa on loistavia biisintekijöitä, kuten vaikkapa Patrick Sarin, jonka biisejä on myyty<br />
ympäri Euroopan.<br />
- Kasvua! Tosin se edellyttää myös investointeja.<br />
10+1<br />
KYSYMYSTÄ<br />
Paulina Ahokas, johtaja<br />
Music Export Finland<br />
Kuka voittaa Euroviisut?<br />
+1<br />
- Ruotsi tai Tsekki.
Change language