Sosiaalinen media - Saarioinen

Yllä: Naudan paahtopaisti Metsäsienisalaatin, parmesaanin ja versojen kera. Kypsät paistit ovat nopeaa ja tasalaatuista tarjottavaa.
Vasemmalla: Marjut Savolainen työssään. Arvioinnissa tutkitaan ensin haju. Tuotteita maistetaan, ei syödä.
AISTINVARAINEN ARVIOINTI
instrumenttina ihminen
Saarioisilla työskentelee ihmisiä, joiden tehtäviin kuuluu maistelu.
Onko se niin hauskaa, kuin miltä se kuulostaa? Entä miksi se on niin tärkeää?
– MAKU ON KOKONAISUUS, jonka syntymiseen
osallistuvat kaikki aistit. Pelkän maun
lisäksi siihen vaikuttavat haju, ulkonäkö, rakenne
ja jopa se, miltä tuote syötäessä kuulostaa,
kertoo tuotekehityksestä vastaava
johtaja Mirja Lonka.
Tuotekehityksessä tai raaka–aineiden
valinnassa kokonaisvaikutelma ei riitä, ei
myöskään arvosana hyvä tai huono. Tarvitaan
aistinvaraista arviointia – siis ihmistä.
– Tuotteen kehitys edellyttää objektiivista,
yksilöityä tietoa, kuten mitkä ominaisuudet
erottavat tuotteet toisistaan. Ei ole
olemassa konetta, joka kertoisi maun dimensiot,
Mirja Lonka sanoo.
AISTIEN TUNNISTAMISHERKKYYS testataan
kahden vuoden välein. Kokeisiin osallistuu
myös tuotannon ammattilaisia, jotka
tekevät maistoja osana päivittäistä laadunvalvontaa.
Makutestissä on pystyttävä erottamaan
perusmaut: makea, suolainen, hapan, karvas
ja neutraali eli vesi. Näytteinä käytetään
liuoksia, jotka tehdään tislaimesta otettuun
veteen. Esimerkiksi karvas syntyy lisäämällä
veteen kofeiinia.
Hajutestissä mitataan spontaania tunnistamista,
eli testattavat eivät tiedä, mitä
tuoksuja testissä on mukana. Näytteet valmistetaan
edellisenä päivänä imeyttämällä
tai käärimällä ainetta hajuttomaan pumpuliin,
joka suljetaan tiiviiseen purkkiin.
Edellisessä hajutestissä Mirja Lonka sai
nenänsä eteen parikymmentä näytettä, joista
vähintään puolet piti tunnistaa.
TEKSTI MARJUT KUULA KUVAT SAMI HELENIUS
10 1/2011