Staden 2.2006.taitto.indd - Jakobstad
19.06.2014 • Views
Share Embed Flag

Staden 2.2006.taitto.indd - Jakobstad

Staden 2.2006.taitto.indd - Jakobstad

Staden 2.2006.taitto.indd - Jakobstad

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
jakobstad.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

Personaltidning/Henkilöstölehti 2/2006<br />

1

LEDARE<br />

Förändringar<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

Muutoksia<br />

Det är mycket på gång i <strong>Jakobstad</strong> just nu. Näringslivet<br />

blomstrar, behovet av arbetskraft är stort och många<br />

företag börjar lida av strukturell arbetskraftsbrist.<br />

Det s.k Lassfolkska högskolecampuset<br />

är närmare<br />

ett förverkligande än någonsin,<br />

nya polishuset ser<br />

dagens ljus inom en snar<br />

framtid och nästa stora<br />

projekt är att ta bangårdsområdet<br />

i bruk för affärsverksamhet.<br />

Detta skulle<br />

binda ihop stadskärnan<br />

med marketområdet.<br />

Pietarsaaressa on parhaillaan monenlaista tekeillä. Elinkeinoelämä<br />

kukoistaa, työvoiman tarve on suuri ja monia<br />

yrityksiä alkaa vaivata rakenteellinen työvoimapula.<br />

Niin sanottu Lassfolkin<br />

korkeakoulukampus on<br />

lähellä toteutumistaan,<br />

uusi poliisitalo näkee päivänvalon<br />

lähiaikoina ja<br />

seuraava suuri hanke on<br />

ratapiha-alueen käyttöönotto<br />

liiketoimintaa varten.<br />

Se yhdistäisi kaupungin<br />

ydinkeskustan marketalueeseen.<br />

I höst avger regeringen<br />

ett lagförslag kring service-<br />

och kommunstrukturreformen.<br />

Lagförslaget<br />

innehåller inga piskor för<br />

<strong>Jakobstad</strong>sregionens del.<br />

Detta innebär inte att vi<br />

blir oberörda. Under de<br />

närmaste åren kommer<br />

vi att tillsammans med<br />

den övriga kommunerna Foto/Kuva: Esa Koskela<br />

i <strong>Jakobstad</strong>sregionen att avaa Energiasäästöviikon<br />

syna sätten vi producerar<br />

service på i sömmarna och<br />

se inom vilka områden vi i<br />

framtiden kan samarbeta ännu intensivare. Jag vill understryka<br />

att i denna förändringsprocess är personalens arbetsplatser<br />

tryggade. Det nya ramlagsförslaget stipulerar också klart detta.<br />

Endast personal som känner sig trygg i sina arbetsförhållanden<br />

kan komma med nya ideer och lösningar.<br />

Hallitus on antanut<br />

tänä syksynä kunta- ja<br />

palvelurakenneuudistusta<br />

koskevan lakiehdotuksensa.<br />

Lakiehdotus ei sisällä<br />

raippoja Pietarsaaren<br />

seudulle, mutta koskettaa<br />

myös meitä. Lähivuosien<br />

aikana tarkastamme pal-<br />

Mikael Jakobsson öppnar Energisparveckan/Mikael Jakobsson avaa Energiasäästöviikon velujen tuottamistavat läpikotaisin<br />

yhdessä muiden<br />

Mikael Jakobsson öppnar Energisparveckan / Mikael Jakobsson<br />

Pietarsaaren seudun kuntien<br />

kanssa ja selvitämme,<br />

Foto/Kuva: Esa Koskela<br />

millä aloilla voidaan tehdä<br />

tulevaisuudessa entistä<br />

tiiviimpää yhteistyötä. Haluan korostaa, että henkilöstön työpaikat<br />

on turvattu muutosprosessissa. Myös uudessa puitelakiehdotuksessa<br />

on selkeät määräykset asiasta. Uusien ideoiden<br />

ja ratkaisujen synnyttämiseen kykenee ainoastaan henkilöstö,<br />

jonka työolosuhteet on turvattu.<br />

Slutligen vill jag tacka alla anställda och förtroendevalda för<br />

det goda arbete som gör en bra stad ännu bättre.<br />

Jag tillönskar alla<br />

en god jul och<br />

ett framgångsrikt nytt år.<br />

Mikael Jakobsson<br />

stadsdirektör<br />

Lopuksi haluan kiittää kaikki työntekijöitä ja luottamushenkilöitä<br />

hyvin tehdystä työstä, joka tekee hyvästä kaupungista<br />

vieläkin paremman.<br />

Toivotan kaikille<br />

hyvää joulua ja<br />

menestyksekästä uutta vuotta.<br />

Mikael Jakobsson<br />

kaupunginjohtaja<br />

STADEN/KAUPUNKI Nr 2/2006<br />

Utgivare/Julkaisija:<br />

Personalbyrån, Henkilöstötoimisto<br />

Redaktör/Toimittaja: Tiina Manninen<br />

Gästredaktörer/Vierailevat toimittajat: Suvi Salmela, Gerd Sunngren,<br />

Sirkka Kettunen, Leif Lillsunde<br />

Foto/Kuvat: Ben Griep, Pirjo Salonen, Esa Koskela, Rune Wiik, Satu<br />

Johnsson, Riitta Pehkonen, Siv Kasslin, Markus Forsbacka<br />

Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Lena Sandberg<br />

2

Mätningsarbete<br />

på gräsrotsnivå<br />

– Vårt arbetsområde är väldigt utbrett, då<br />

det till vår verksamhet hör allt som rör<br />

markplanen, säger stadsgeodet Anders<br />

Blomqvist, som är chef för totalt 18 arbetstagare<br />

på mätningsavdelningen.<br />

Av arbetstagarna jobbar 10 stycken<br />

här på kontoret, dessutom finns två trepersoners<br />

mätningsgrupper samt två<br />

skogsarbetare.<br />

På kontoret jobbar en fastighetsregisterskötare,<br />

en fastighetstekniker, två ritare,<br />

en mätningstekniker, en mätningschef, en<br />

kartograf samt en skogsbruksingenjör,<br />

berättar Blomqvist.<br />

Till geodetens arbetsuppgifter hör att<br />

ansvara för mätningsavdelningens administration<br />

och stadens markpolitik.<br />

Avdelningen erbjuder bla. fastighetsförrättningar,<br />

tomtarrenden, skötseln av<br />

stadens skogar och upprätthållande av<br />

kart-material.<br />

Stor efterfrågan på tomter<br />

Blomqvist berättar att det för tillfället råder<br />

en livlig fastighetsmarknad i staden.<br />

– De senaste åren har vi haft en stor<br />

efterfrågan på både egnahems- och småindustritomter.<br />

Trots en stor efterfrågan,<br />

finns det tomter, men kanske inte alltid där<br />

man helst önskar.<br />

Enligt Blomqvist bebyggs egnahemshustomterna<br />

för tillfället främst i Södra<br />

Kivilös och i Björnviken. På kommande är<br />

Fr. vänster / Vasemmalta: Leo Palmroos, Marlene Käld, Ulla Forslund, Anders<br />

Blomgvist, Ann-Sofi Haglund. Foto/Kuva Pirjo Salonen<br />

södra delen av Killingholmen, var gatnätet<br />

redan är öppnat.<br />

Småindustritomter och affärstomter<br />

finns bara ett fåtal lediga i centrum eller<br />

längs huvudlederna.<br />

– Det nyaste området är Spituholmsområdet<br />

i Pirilö, men också i Peders bygger<br />

man ut. För övrigt börjar områdena mest<br />

centralt vara utbyggda. Till exempel i Penviken<br />

eller Granholmen finns knappt några<br />

lediga tomter kvar, berättar Blomqvist.<br />

Östra sidan fullt<br />

<strong>Jakobstad</strong> är till ytan en liten kommun.<br />

Gränserna till närkommunerna är norr-söderöver<br />

ca 12 kilometer och i öst-västled<br />

ca. 16 kilometer, berättar Blomqvist. Enligt<br />

Blomqvist finns det trots allt i staden<br />

tillräckligt med rum, så något behov att<br />

utvidga till närkommunerna finns inte i<br />

detta skede.<br />

<strong>Staden</strong>s östra del, förutom Fårholmen<br />

börjar vara rätt bebyggd, men på stadens<br />

västra sidan finns ännu utrymme.<br />

Vad gäller tomtplanering och bebyg-<br />

gelse av nya tomter så är det inte bara<br />

upp till staden, då en stor del av marken<br />

är i privat ägo. I vilken takt man kan ta<br />

ibruk marken beror på markägarna, säger<br />

Blomqvist.<br />

För tillfället är mätningsavdelningen<br />

sysselsatt bla. med Vestersundsby nyindelning,<br />

var staden äger en stor del av<br />

marken.<br />

Tjänst i juni<br />

Anders Blomqvist började som stadsgeodet<br />

i början av juni. Tidigare jobbade han<br />

som mätningsingenjör på mätningsavdelningen<br />

i Karleby.<br />

– Jag är tjänstledig från min tjänst i<br />

Karleby till slutet av året, och borde senast<br />

då besluta mig om fortsättningen. Med stor<br />

säkerhet fortsätter jag nog här i <strong>Jakobstad</strong><br />

om det är möjligt, säger Blomqvist.<br />

Anders Blomqvist blev utexaminerad<br />

diplomingenjör från tekniska högsskolan i<br />

Otnäs 1994, han bor med fru och tre barn<br />

i Nykarleby.<br />

Text Tiina Manninen<br />

Mittausosastolla tehdään töitä maan parissa<br />

– Meidän hoitamamme ala on laaja, sillä<br />

teemme työtä kaiken sen parissa, mikä<br />

koskee maa-alaa, sanoo kaupungingeodeetti<br />

Anders Blomqvist.<br />

Hän johtaa yhteensä 18 työntekijän<br />

mittausosastoa.<br />

– Työntekijöistä kymmenen tekee työtä<br />

täällä toimistossa, ja lisäksi meillä on ulkona<br />

kaksi kolmen hengen mittausryhmää<br />

sekä kaksi metsuria, Blomqvist kertoo.<br />

Toimistopuolella töitään tekevät tonttikirjanpitäjä,<br />

kiinteistöteknikko, kaksi piirtäjää,<br />

mittausteknikko, mittauspäällikkö,<br />

kartoittaja sekä metsätalousinsinööri.<br />

Geodeetin tehtäviin kuuluu vastata<br />

mittausosaston hallinnosta ja kaupungin<br />

maapolitiikasta. Osastoa työllistävät esimerkiksi<br />

kiinteistötoimitukset, tonttimaan<br />

vuokraus, metsäalueiden hoito sekä karttaaineiston<br />

pitäminen ajan tasalla.<br />

Tonteista vilkas kysyntä<br />

Blomqvist kertoo, että parhaillaan kaupungissa<br />

on vilkkaat kiinteistömarkkinat.<br />

– Viime vuosina tonttien kysyntä on<br />

ollut vilkasta sekä omakotitalo- että pienteollisuustonteista.<br />

Vilkkaasta kysynnästä<br />

huolimatta tonttimaata kyllä löytyy, mutta<br />

ei aina sieltä, mistä eniten halutaan.<br />

Blomqvistin mukaan omakotitalotontteja<br />

rakennetaan nyt eniten Etelä-Kivilösissä<br />

sekä Oinaansaaressa.<br />

– Tulossa on Kilisaaren eteläosa, jossa<br />

katulinjat on jo avattu, Blomqvist kertoo.<br />

Vapaita pienteollisuus- ja kauppatontteja<br />

on vain vähän tarjolla keskustassa tai<br />

valtaväylien varressa.<br />

– Uusin alue on Launissaaren alue<br />

Pirilössä ja myös Pedersissä laajennetaan.<br />

Muuten keskeiset alueet alkavat olla aika<br />

täyteen rakennettuja. Esimerkiksi Penvikenissä<br />

tai Kuusisaaressa ei ole juuri vapaita<br />

tontteja jäljellä, Blomqvist kertoo.<br />

Itäpuoli täynnä<br />

Pietarsaari on maa-alueeltaan pieni kunta.<br />

Sen rajat tulevat vastaan yllättävän äkkiä<br />

suuntaan tai toiseen mentäessä.<br />

– Etelä-pohjoissuunnassa kaupungin<br />

pituus on 12 kilometriä, länsi-itäsuunnassa<br />

16 kilometriä, Blomqvist vahvistaa.<br />

Hänen mukaansa kaupungissa on kuitenkin<br />

riittävästi tilaa, eikä tarvetta laajeta<br />

lähikuntiin ole ainakaan lähiaikoina.<br />

– Tosin kaupungin itäpuoli alkaa Lammassaarta<br />

lukuunottamatta olla aika täyteen<br />

rakennettu, mutta länsipuolella on<br />

vielä tilaa.<br />

3<br />

Uusien tonttien kaavoittaminen ja rakentaminen<br />

ei ole ainoastaan kaupungin<br />

tahdon asia, sillä suuri osa maasta on yksityisten<br />

maanomistajien hallussa.<br />

– Heidän tahdostaan riippuu, missä<br />

tahdissa maata voidaan ottaa käyttöön,<br />

Blomqvist sanoo.<br />

Tällä hetkellä maamittausosastoa työllistää<br />

mm. Vestersundinkylän uusjako,<br />

jossa kaupunki on mukana isona maanomistajan.<br />

Virkaan kesällä<br />

Anders Blomqvist aloitti kaupungingeodeettina<br />

kesäkuun alussa. Aikaisemmin<br />

hän toimi maanmittausinsinöörinä maanmittauslaitoksen<br />

Kokkolan konttorissa.<br />

– Olen sieltä virkavapaalla vuoden<br />

loppuun ja minun pitää viimeistään silloin<br />

tehdä päätös jatkosta. Isolla varmuudella<br />

jatkan kuitenkin täällä Pietarsaaressa, mikäli<br />

vain saan, Blomqvist sanoo.<br />

Diplomi-insinööriksi hän valmistui<br />

maanmittaustekniikasta teknisessä korkeakoulussa<br />

Otaniemessä vuonna 1994.<br />

Anders Blomqvist asuu Uudessakaarlepyyssä.<br />

Hän on naimisissa ja perheessä<br />

on 3 lasta.<br />

Teksti Tiina Manninen

Koivurinne on<br />

Kai Salminen kutoo poppanaa joulumyyjäisiä<br />

varten Koivurinteen terapiahuoneessa.<br />

Ikänsä kutomista harrastanut Salminen<br />

viihtyy käsitöiden ääressä niin hyvin, että<br />

häntä joutuu joskus vähän kieltämäänkin,<br />

naurahtaa toimintaterapeutti Solveig<br />

Salmi.<br />

- Ettei tämä ihan työstä alkaisi käydä.<br />

Kai Salminen on asunut jo pitempään<br />

Koivurinteen vanhainkodin palveluosastolla<br />

ja viihtyy hyvin.<br />

- Viihdyn hyvin, kun on oma huone<br />

missä asua, Salminen toteaa.<br />

foto/kuva Pirjo Salonen<br />

Vanhustyö on ala, jossa kone ei korvaa ihmistä. Tässä lähihoitaja Merja<br />

Backlund auttaa Laina Korpelaa löysän sormuksen kanssa.<br />

Åldringsvården är en bransch där maskinen inte kan ersätta människan. Närvårdare<br />

Merja Backlund hjälper Laina Korpela med ringen som sitter löst.<br />

Oma huone on nykyään kaikilla Koivurinteen<br />

asukkailla. Toisin oli vielä 1980-<br />

luvulla, kun johtaja Helena Tampio aloitti<br />

työt sairaanhoitajana vanhankodissa.<br />

- Osassa huoneita ei ollut siihen aikaan<br />

saniteettitiloja eikä mitään ylimääräistä.<br />

Niissä oli pelkkä sänky ja yöpöytä, Tampio<br />

kertoo.<br />

Koivurinteen vanhainkoti täyttää tänä<br />

vuonna 100 vuotta. Sadassa vuodessa on<br />

muuttunut paljon, niin talon toiminnassa<br />

kuin ulkonäössäkin.<br />

Nykyinen vanhainkoti perustettiin sata<br />

I terapirummet på Björkbacka väver Kai<br />

Salminen poppana till julbasaren. Salminen<br />

har haft vävning som hobby i hela sitt<br />

liv och trivs så bra med handarbeten att<br />

man ibland till och med måste förbjuda honom,<br />

skrattar ergoterapeut Solveig Salmi.<br />

- Annars kan hobbyn börja kännas alltför<br />

arbetsam.<br />

Kai Salminen har bott redan en längre<br />

tid på serviceavdelningen på Björkbacka<br />

åldringshem och stortrivs.<br />

- Jag trivs bra då jag har ett eget rum där<br />

jag kan bo, konstaterar Salminen.<br />

Idag har alla invånare på Björkbacka<br />

ett eget rum. Det var annorlunda ännu på<br />

1980-talet då föreståndaren Helena Tampio<br />

började sitt arbete som sjukskötare på<br />

åldringshemmet.<br />

- I en del av rummen fanns då inga<br />

sanitetsutrymmen eller något utöver det<br />

nödvändiga, det fanns bara en säng och ett<br />

bord, berättar Tampio.<br />

I år fyller Björkbacka åldringshem<br />

hundra år. Under den tiden har mycket<br />

förändrats såväl i verksamheten som i<br />

husets utseende.<br />

Det nuvarande åldringshemmet inrättavuotta<br />

sitten Vapaakodiksi eli köyhäintaloksi,<br />

jonne sijoitettiin ihmisiä, jotka<br />

syystä tai toisesta eivät voineet elättää itseään.<br />

Talossa asui vanhusten lisäksi myös<br />

mielisairaita ja jopa lapsia, jotka tulivat<br />

sinne äitinsä kanssa.<br />

Köyhäintalon leima talolla oli pitkään,<br />

sillä vanhainkodiksi se muuttui vasta niinkin<br />

myöhään kuin vuonna 1968. Samalla<br />

sen nimi muuttui Vapaakodista Koivurinteen<br />

vanhainkodiksi.<br />

Sadan vuoden aikana talo on saanut<br />

paljon uusia osia. Valter ThomÈn ja K.<br />

Lindahlin suunnittelema jugendtyylinen<br />

rakennus valmistui syksyllä 1906. Muutamaa<br />

vuotta myöhemmin rakennuksen<br />

viereen valmistui sairaalarakennus mielisairaita<br />

varten. 1960-luvulla puurakennus<br />

ja kivirakennus yhdistettiin tiilirakenteisella<br />

väliosalla toisiinsa. Vanhusten määrän<br />

kasvu vaati pian uutta laajennusta. Vuonna<br />

1980 valmistui ensimmäinen invaystävällinen<br />

osasto.<br />

1990-luvulta alkaen Koivurinnettä on<br />

remontoitu useaan kertaan. Hirsirakenteinen<br />

osa peruskorjattiin 1993, ja samalla<br />

asuinhuoneita suurennettiin ja huoneisiin<br />

saatiin henkilökohtaiset saniteettitilat. Seuraavana<br />

vuonna peruskorjattiin vanha ns.<br />

kivipääty ja rakennus muutettiin samalla<br />

palvelukodiksi. Uusin osa eli Aurinkorinne<br />

valmistui 2003.<br />

- Koivurinteen sisällä toimii siis neljä<br />

itsenäistä yksikköä. 15 paikkaisessa palvelukodissa<br />

asukkaat maksavat vuokraa ja<br />

Björkbacka är en pigg och modern h<br />

des för hundra år sedan som ett frihem eller<br />

fattighus dit man placerade människor som<br />

av en eller annan orsak inte kunde försörja<br />

sig. Förutom åldringar beboddes huset<br />

även av sinnessjuka och till och med barn<br />

som kom dit med sina mödrar.<br />

Prägeln som fattighus satt i länge, för<br />

huset blev åldringshus så sent som 1968.<br />

Samtidigt ändrades namnet från frihem till<br />

Björkbacka åldringshem.<br />

Under hundra år har huset fått många<br />

nya delar. Byggnaden i jugendstil planerades<br />

av Valter Thomén och K. Lindahl och<br />

blev färdig hösten 1906. Ett par år senare<br />

färdigställdes en sjukhusbyggnad för sinnessjuka<br />

bredvid den äldre byggnaden.<br />

På 1960-talet förenades träbyggnaden och<br />

stenbyggnaden med en mellandel som var<br />

byggd i tegel. Det utökade antalet åldringar<br />

krävde snart en ny utvidgning. År 1980<br />

färdigställdes den första invalidanpassade<br />

avdelningen.<br />

Sedan 1990-talet har Björkbacka renoverats<br />

flera gånger. Stockdelen grundrenoverades<br />

år 1993. Samtidigt förstorades<br />

bostadsrummen och de utrustades med<br />

personliga sanitetsutrymmen. Året därpå<br />

4<br />

grundrenoverades den gamla sk. stengaveln<br />

och byggnaden ändrades till ett<br />

servicehem. Den nyaste delen Solbacka<br />

blev färdig år 2003.<br />

- Inom Björkbacka verkar alltså fyra<br />

självständiga enheter. På servicehemmet<br />

med 15 platser betalar invånarna hyra och<br />

för de tjänster som de behöver. Det finns<br />

52 anstaltsplatser för långtidsvård i huset.<br />

På Solbacka finns 27 anstaltsplatser för<br />

personer med medelsvår eller svår demens,<br />

berättar Tampio. Den fjärde enheten består<br />

av kök och måltidsservice som levererar<br />

drygt 200 lunchportioner om dagen och<br />

därtill även frukost och middag till husets<br />

invånare. Som mest transporterar måltidsservicen<br />

130 portioner till åldringar i<br />

hemmen. Nästa renoveringsobjekt är köket<br />

som har blivit för trångt och omodernt. I<br />

nästa års budget har man reserverat 50 000<br />

euro för köksrenoveringen.<br />

Maskinen kan inte ersätta människan<br />

På Björkbacka finns 92 invånare vilkas<br />

service kräver en arbetsinsats av hundra<br />

personer. Det finns 71 ordinarie anställda

vireä ja nykyaikainen satavuotias<br />

tarvitsemansa palvelut. Pitkäaikaishoitoa<br />

varten talossa on 52 laitospaikkaa. Aurinkorinteessä<br />

on 27 laitospaikkaa keskivaikeaa<br />

tai vaikeaa dementiaa sairastaville,<br />

Tampio kertoo.<br />

Neljäs yksikkö on keittiö ja ateriapalvelu,<br />

joka toimittaa yli 200 lounas-annosta<br />

päivässä ja lisäksi aamiaisen ja päivällisen<br />

talon asukkaille. Annoksista lähtee ateriapalvelun<br />

kuljettamina vanhuksille koteihin<br />

parhaimmillaan 130 annosta Seuraavaksi<br />

remonttia odottaakin keittiö, joka on<br />

käynyt liian ahtaaksi ja vanhanaikaiseksi.<br />

Keittiöremonttia varten on varattu 50 000<br />

euroa ensi vuoden budjettiin.<br />

Kone ei korvaa ihmistä<br />

Koivurinteellä on 92 asukasta, joiden<br />

palvelu vaatii sadan ihmisen työpanosta.<br />

Vakituisia työntekijöitä vanhainkodissa on<br />

71. Lisäksi talossa on töissä parikymmentä<br />

pitkäaikaista sijaista sekä kymmenkunta<br />

työllistettyä.<br />

- Tämä on hyvin naisvaltainen ala, jossa<br />

sijaisia tarvitaan usein. Tämä on myös<br />

ala, jossa sijainen on saatava tarvittaessa<br />

heti, sillä hoidon tarve on jatkuva, Tampio<br />

sanoo.<br />

Hänen mukaansa työvoimaa ei ole<br />

nykyisellään mitenkään ylenmäärin, vaan<br />

työvoimasta on aina pulaa.<br />

- Tämä johtuu siitä, että hoidon tarve<br />

muuttuu koko ajan. Sairaanhoitoa vaativia<br />

asukkaita tulee koko ajan lisää, ja meillä<br />

on suuri pula sairaanhoitajista. Toivelistalla<br />

onkin saada kolme sairaanhoitajaa lisää<br />

Koivurinteelle, Tampio sanoo.<br />

Vanhustyö on ruumiillisesti raskasta<br />

työtä, sillä vanhuksia joudutaan esimerkiksi<br />

nostelemaan paljon.<br />

- Hoivatyössä ihmistä ei voi korvata<br />

koneella. Hoitohenkilökunnan tukea<br />

tarvitaan myös, jotta vanhuksen oma toimintakyky<br />

pysyy hyvänä mahdollisimman<br />

pitkään. Se vaatii, että hoitaja on auttaa<br />

vanhusta kaikissa päivittäisissä toimissa<br />

aina tukanharjaamisesta lähtien.<br />

Hoitotyö on raskasta ja huonosti palkattua,<br />

mikä näkyy alalle hakeutuvien määrässä.<br />

Tampion mukaan yksi suurimmista<br />

haasteista onkin, miten saada tulevaisuudessa<br />

työvoimaan vanhushoitoon.<br />

- Työvoimapula näkyy jo nyt. Kilpailemme<br />

samasta työvoimasta esimerkiksi<br />

sairaalan kanssa, ja työ siellä vetää usein<br />

pitemmän korren, Tampio toteaa.<br />

Kesäisin Koivurinteellä käytetään paljon<br />

opiskelijoita.<br />

- Meillä on neljä koulutettua opiskelijoiden<br />

ohjaajaa, joiden johdolla opiskelijat<br />

voivat suorittaa näyttötyönsä. Meille on<br />

hyvin tärkeää pitää yllä kontakteja alan<br />

oppilaitoksiin, sillä täällä harjoittelijana<br />

ollut opiskelija palaa helpommin taloon<br />

myöhemminkin, Tampio sanoo.<br />

Teksti Tiina Manninen<br />

undraåring<br />

på åldringshemmet. Dessutom finns det<br />

ett tjugotal långtidsvikarier och ett tiotal<br />

personer som anställts med sysselsättningsstöd.<br />

- Det är en mycket kvinnodominerad<br />

bransch där vikarier ofta behövs. Det är<br />

också en bransch där vikarie vid behov<br />

måste fås omedelbart eftersom vårdbehovet<br />

är kontinuerligt, säger Tampio.<br />

Enligt henne är det ständigt brist på<br />

arbetskraft.<br />

- Det beror på att vårdbehovet varierar<br />

hela tiden. Vi får hela tiden mera<br />

invånare som behöver sjukvård och vi har<br />

stor brist på sjukskötare. Vi önskar att få<br />

tre nya sjukskötare till Björkbacka, säger<br />

Tampio.<br />

- Arbetet inom åldringsvården är fysiskt<br />

belastande eftersom det bl.a. innebär<br />

täta lyft av åldringar.<br />

- Det går inte att ersätta människan med<br />

maskinen i vårdarbete. Dessutom behövs<br />

vårdpersonalens stöd för att åldringarnas<br />

egen funktionsförmåga ska bevaras så<br />

länge som möjligt. Det förutsätter att<br />

vårdaren hjälper åldringen med alla vardagliga<br />

sysslor.<br />

Kai Salminen. Foto/Kuva Pirjo Salonen<br />

Att vårdarbete är tungt och dåligt avlönat<br />

syns också på antalet personer som<br />

söker sig till branschen. En av de största<br />

utmaningarna enligt Tampio är att få arbetskraft<br />

till åldringsvården i framtiden.<br />

- Brist på arbetskraft syns redan nu. Vi<br />

konkurrerar om samma arbetskraft med<br />

t.ex. sjukhuset och ofta är det sjukhusarbetet<br />

som drar det längsta strået, konstaterar<br />

Tampio. På sommaren anlitas flera studeranden<br />

på Björkbacka.<br />

- Vi har fyra utbildade handledare och<br />

studeranden kan göra sina slutarbeten<br />

under deras ledning. Det är mycket viktigt<br />

för oss att upprätthålla kontakter med läroverken<br />

inom branschen, för det är lättare<br />

för en som arbetat här som praktikant att<br />

återvända också senare, säger Tampio.<br />

Text Tiina Manninen<br />

5

Energisparveckan fick mycket uppmärksamhet i <strong>Jakobstad</strong><br />

I år deltog staden <strong>Jakobstad</strong> för<br />

första gången i Energisparveckan.<br />

Temaveckan uppmärksammades i<br />

synnerhet på arbetsplatserna inom<br />

staden <strong>Jakobstad</strong>, men gott om information<br />

gällande energisparande<br />

och användning av förnybara energikällor<br />

var tillgänglig även för alla<br />

stadsborna.<br />

Ordförande för stadens miljö- och byggnadsnämnd<br />

Else-Maj Boström berättar att<br />

tanken om deltagande i Energisparveckan<br />

väcktes redan hösten 2005 vid Kommunförbundets<br />

klimatkonferens.<br />

– Här i <strong>Jakobstad</strong> har stadens miljönämnd<br />

begränsade resurser för effektiv<br />

information och för upplysning och skolning<br />

inom miljövården. Jag anser att energifrågorna<br />

är mycket viktiga med tanke<br />

på miljön och därför är det fint att vi i år<br />

kunde delta i den nationella energisparveckan,<br />

berättar Boström.<br />

Alla teman kring<br />

energiförbrukning<br />

representerade<br />

Det gäller Det gäller att hålla att tungan hålla tungan rätt i mun rätt i mun<br />

och sikta och bra, sikta både bra, både på golfbanan på golfbanan<br />

Energisparveckan i <strong>Jakobstad</strong> öppnades<br />

och i jobbet! och i jobbet!<br />

högtidligt<br />

Kieli keskellä<br />

av stadsdirektör<br />

suuta ja hyvä<br />

Mikael<br />

sihti niin<br />

Jakobsson.<br />

ntällä kuin töissäkin! kuin töissäkin!<br />

Kieli keskellä suuta ja hyvä sihti niin golfke golfke<br />

ntällä<br />

Varje dag ordnades olika jippon kring<br />

varierande sparteman. Även förnybara<br />

energikällor presenterades mångsidigt på<br />

föreläsningarna som staden arrangerade.<br />

Dessutom delades det ut information och<br />

material kring energifrågorna under hela<br />

veckan i stadsbiblioteket.<br />

Energisparande engagerar<br />

även i framtiden<br />

Ännu vet man inte om staden <strong>Jakobstad</strong><br />

kommer att delta i Energisparveckan även<br />

i framtiden.<br />

– Det var tidskrävande att planera<br />

veckan men alla som deltog i planeringen<br />

verkade uppleva saken som viktig. Jag tror<br />

att energifrågorna kommer att intressera<br />

människor även i fortsättningen. På grund<br />

av höga energipriser tycks tiden vara mogen<br />

för sådant här, dryftar Boström.<br />

TEKNISKA SEKTORNS MOTIONSKAMPANJ 4-7.9.06 4-7.9.06<br />

TEKNISEN SEKTORIN LIIKUNTAKAMPANJA 4.-7.9.2006<br />

Energisparveckan<br />

firades 9 - 15.10.2006<br />

Text: Suvi Salmela,<br />

tidskriften Motiva Xpress 3/2006<br />

Var och en kan fästa uppmärksamhet på<br />

sin energiförbrukning och t.ex. ingå med<br />

sig själv ett avtal som sparar energi och<br />

reda pengar. Här är några exempel:<br />

Jag förbinder mig att<br />

- cykla och promenera så ofta som<br />

möjligt<br />

- använda hellre tåg eller buss än flygplan<br />

och personbil på längre resor<br />

- uttnyttja möjligheten att samåka<br />

- köra ekonomiskt<br />

- använda trappor i stället för hiss<br />

- stänga av datorn över lunchen och<br />

under längre möten<br />

- ta dubbelsidiga kopior<br />

- släcka lamporna då jag lämnar<br />

rummet<br />

- stänga av beredskapsläget på apparaterna<br />

åtminstone över natten<br />

Jag strävar efter att<br />

- sänka temperaturen med en grad<br />

- sänka temperaturen mera i sovrummet<br />

och i utrymmen där jag inte<br />

vistas och då jag reser bort<br />

- tvätta och diska med fylld maskin<br />

- använda varmluftsfunktionen i<br />

ugnen när jag bakar<br />

- endast koka upp den vattenmängd<br />

som jag behöver<br />

- undvika att diska under rinnande<br />

vatten<br />

- duscha snabbt och effektivt<br />

TEKNISKA SEKTORNS MOTIONSKAMPANJ 4-7.9.06<br />

Med tiden kommer jag att<br />

- fundera noga över vilket värmesystem<br />

jag väljer i mitt hus<br />

- vid nyanskaffningar reda ut energioch<br />

vattenförbrukning på apparaterna<br />

- installera belysning som styrs av<br />

sensorer<br />

Utvecklingsgruppen för tekniska för tekniska sektorn sektorn ville ville med med hjälp hjälp av en av motionskampanj en betona betona vikten vikten<br />

av att av sköta att sköta sin TEKNISEN kondition sin kondition och SEKTORIN och uppmuntra uppmuntra till LIIKUNTAKAMPANJA nya till nya motionsformer. Ur ett Ur 4.-7.9.2006<br />

brett brett sortiment sortiment fick fick<br />

var och var och en välja en välja en motionsform en med med instruktör. instruktör. Totalt Totalt deltog deltog 78 medarbetare 78 som som hade hade<br />

roligt roligt tillsammans i grupperna. i grupperna. Ett stort Ett stort tack tack till idrottsbyrån till för de för praktiska de praktiska arrangemangen!<br />

Teknisen Teknisen sektorin sektorin kehittämisryhmä halusi halusi liikuntakampanjan avulla avulla korostaa korostaa kunnon kunnon<br />

tärkeyttä ja innostaa löytämään<br />

idrottsbyrån<br />

uusia<br />

för de praktiska arrangemangen!<br />

hoitamisen tärkeyttä ja innostaa löytämään uusia liikuntamuotoja. Jokainen Jokainen sai valita sai valita<br />

runsaasta runsaasta valikoimasta yhden yhden lajin, lajin, johon johon järjestettiin ohjattu ohjattu esittely. esittely. Osallistujia oli oli<br />

yhteensä yhteensä 78 ja 78 ryhmillä ja ryhmillä oli hauskaa oli hauskaa yhdessä. yhdessä. Suurkiitos Suurkiitos liikuntatoimistolle käytännön käytännön<br />

järjestelyistä! Heimo Heimo Toiviainen Toiviainen<br />

Utvecklingsgruppen för tekniska sektorn ville med hjälp av en motionskampanj<br />

betona vikten av att sköta sin kondition och uppmuntra till nya motionsformer.<br />

Ur ett brett sortiment fick var och en välja en motionsform med instruktör. Totalt<br />

deltog 78 medarbetare som hade roligt tillsammans i grupperna. Ett stort tack till<br />

Teknisen sektorin kehittämisryhmä halusi liikuntakampanjan avulla korostaa kunnon<br />

hoitamisen tärkeyttä ja innostaa löytämään uusia liikuntamuotoja. Jokainen<br />

sai valita runsaasta valikoimasta yhden lajin, johon järjestettiin ohjattu esittely.<br />

Osallistujia oli yhteensä 78 ja ryhmillä oli hauskaa yhdessä. Suurkiitos liikuntatoimistolle<br />

käytännön järjestelyistä! Heimo Toiviainen<br />

Bilder/kuvat: Pirjo Salonen<br />

Det gäller att hålla tungan rätt i mun och sikta<br />

bra, både på golfbanan och i jobbet!<br />

Kieli keskellä suuta ja hyvä sihti niin golfkentällä<br />

kuin töissäkin!<br />

6

Pietarsaari tempaisi näyttävästi Energiansäästöviikolla<br />

– Viikon suunnitteluun meni aikaa,<br />

mutta tuntuu, että kaikki suunnitteluun<br />

osallistuneet tahot kokivat asian tärkeäksi.<br />

Uskon, että energiakysymykset kiinnostavat<br />

ihmisiä jatkossakin. Energian korkean<br />

hinnan vuoksi aika tuntuu olevan kypsä<br />

tällaiselle toiminnalle, Boström pohtii.<br />

Energiansäästöviikkoa<br />

vietettiin 9.-15.10.2006<br />

Teksti: Suvi Salmela,<br />

Motiva Xpress 3/2006 lehti<br />

Jokainen meistä voi itse tarkkailla<br />

omaa energiankäyttöään ja tehdä esim.<br />

itsensä kanssa sopimuksen, jonka avulla<br />

voi säästää selvää energiaa ja rahaa.<br />

Tässä esimerkkejä kuinka voit toteuttaa<br />

tämän:<br />

Sitoudun<br />

- pyöräilemään ja kävelemään mahdollisimman<br />

usein<br />

- pidempiin matkoihin käytän ennemmin<br />

junaa tai linja-autoa kuin lentokonetta<br />

ja henkilöautoa<br />

- käyttämään mahdollisuutta kimppakyytiin<br />

- autolla ajaessa ajamaan taloudellisesti<br />

- käyttämään portaita hissin sijaan<br />

- sulkemaan tietokoneeni ruokatunnin<br />

ja pitempien kokousten ajaksi<br />

- kopioimaan kaksipuolisesti<br />

- sammuttamaan lamput kun poistun<br />

huoneestani<br />

- sulkemaan laitteiden valmiustilanappulan<br />

ainakin yöksi<br />

Pietarsaaren kaupunki vietti Energiansäästöviikkoa<br />

tänä syksynä<br />

ensimmäistä kertaa. Teemaviikko<br />

näkyi erityisesti Pietarsaaren kaupungin<br />

työpaikoilla, mutta tietoa<br />

energiansäästöstä ja uusiutuvien<br />

energialähteiden käytöstä oli runsaasti<br />

tarjolla myös kaikille kaupunkilaisille.<br />

Kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan<br />

puheenjohtaja, Else-Maj Boström<br />

kertoo idean Energiansäästöviikkoon<br />

osallistumisesta heränneen jo Kuntaliiton<br />

ilmastokonferenssissa syksyllä 2005.<br />

– Meillä Pietarsaaressa kaupungin<br />

ympäristölautakunnalla ei ole paljon resursseja<br />

huolehtia tehokkaasti ympäristönsuojelua<br />

koskevasta tiedottamisesta, valistuksesta<br />

ja koulutuksesta. Koska pidän<br />

energiakysymyksiä ympäristön kannalta<br />

erittäin tärkeinä, on hienoa että saimme<br />

tänä vuonna käyntiin Valtakunnallisen<br />

Energiansäästöviikon, Boström kertoo.<br />

Kaikki energiankäyttöön<br />

vaikuttavat teemat esillä<br />

Pietarsaaressa Energiansäästöviikko käynnistyi<br />

juhlavasti kaupunginjohtaja Mikael<br />

Jakobssonin avaamana. Tapahtumia oli<br />

tarjolla joka päivälle eri säästöteemoista.<br />

Myös uusiutuvat energialähteet olivat<br />

monipuolisesti esillä kaupungin järjestämissä<br />

luentotilaisuuksissa. Lisäksi kaupunginkirjastossa<br />

jaettiin energiatietoa ja<br />

-aineistoja koko viikon ajan.<br />

Energiansäästö puhuttaa<br />

tulevaisuudessakin<br />

Vielä ei tiedetä viettääkö Pietarsaaren kaupunki<br />

jatkossakin Energiansäästöviikkoa.<br />

7<br />

Pyrin<br />

- vähentämään lämpötilaa yhdellä<br />

asteella<br />

- vähentämään enemmän makuuhuoneessa<br />

ja tiloissa, joissa en oleskele<br />

ja poissa ollessani<br />

- pesemään ja tiskaamaan täysiä<br />

koneellisia<br />

- käyttämään uunin lämpöilman<br />

kiertoa kun leivon<br />

- keittämään vain niin paljon vettä<br />

kuin tarvitsen<br />

- välttämään tiskaamista juoksevan<br />

veden alla<br />

- käymään suihkussa nopeasti ja<br />

tehokkaasti<br />

Pitkällä aikavälillä tulen<br />

- huolellisesti harkitsemaan taloni<br />

lämmitysjärjestelmän<br />

- tutustumaan laitteiden energian<br />

ja vedenkäyttöön kun teen uudelleen<br />

hankintoja<br />

- asentamaan valaisimia, joita säädetään<br />

tunnistimien avulla

Muistolahjana<br />

Tialan<br />

kaupunkimaisema<br />

Työnantaja lahjoittaa tänä vuonna kaupungin<br />

palveluksessa 20, 30 tai 40 vuotta olleille<br />

taiteilija Olavi Tialan grafiikkatyön.<br />

Teoksessa Tiala on kuvannut näkymän<br />

Koulukadun korkeimmalta kohtaa, ja siinä<br />

näkyvät kaupungin symboleihin kuuluvat<br />

tupakkatehdas kelloineen sekä palokunnantalon<br />

torni. Kuvan vasemmalle jää<br />

Koulupuisto ja taustalla häämöttää myös<br />

kaupungin kirkko.<br />

- Tämä on lapsuuteni maisema, ja siksi<br />

hyvin mieluinen työ minulle. Näkymä<br />

on kohdasta, josta kaupunki alkaa, Tiala<br />

kertoo.<br />

Kuvassa on myös symboliikkaa lentävine<br />

naishahmoineen ja taivaalla kuumottavina<br />

täyskuineen. Sillä taiteilija<br />

haluaa kuvata yhteisöllisyyttä ja ihmisen<br />

hyvyyttä.<br />

- Vaikka kaupunki voi joskus tuntua<br />

kylmältä ja kolkolta, siellä asuvat ihmiset<br />

ovat lämpimiä ja sydämellisiä, Tiala<br />

sanoo.<br />

54-vuotias Tiala on käynyt syntymässä<br />

Lappajärvellä, mutta kotikaupunkinaan<br />

hän pitää Pietarsaarta, jossa on kasvanut<br />

ja käynyt koulunsa. Opiskeluvuosiensa<br />

jälkeen hän palasi Pietarsaareen 1980-<br />

luvulla, jolloin hän aloitti Villa Svedenin<br />

kunnostamisen. Nykyään vanha huvila<br />

on taidekeskus, joka kesäisin toimii myös<br />

kahvilana.<br />

Tiala opiskeli 1976-80 Turun Taideyhdistyksen<br />

Piirustuskoulussa grafiikkaa<br />

ja maalausta. Myöhemmin hän opiskeli<br />

Tukholmassa kaksi vuotta. Opintovuosiin<br />

kuului myös asuminen Firenzessä ja Portugalissa,<br />

jossa hän tutustui taiteeseen ja<br />

toimi myös taiteilijana.<br />

Tiala on tunnettu suurilinjaisista maalauksista<br />

sekä taitavana piirtäjänä. Hän<br />

tekee myös kuvanveistoa. Grafiikkaa hän<br />

on tehnyt vähemmän, mutta ei pidä sitä<br />

itselleen vieraana taidemuotona.<br />

- Vaikka maalaamisessa teen isoa, niin<br />

olen myös îmillivilleî: haluan että kaikki<br />

pikkualueetkin ovat kohdallaan, Tiala<br />

selvittää.<br />

Hän on käynyt Sven Svanbäckin grafiikkakurssia,<br />

jossa hän on saanut vapaat<br />

kädet tehdä työtä.<br />

- Kiitän myös työväenopistoa, että<br />

saan käyttää heidän tilojaan töissäni, Tiala<br />

sanoo.<br />

Hän kiittää myös kaupunkia siitä, että<br />

se valitsee aina paikallisia taiteilijoita<br />

muistolahjan tekoon.<br />

- Taiteilijan on Suomessa vaikea elää<br />

pelkällä taiteen tekemisellä, ja tällaiset<br />

toimeksiannot otetaan aina kiitollisuudella<br />

vastaan, Tiala toteaa.<br />

Teksti Tiina Manninen<br />

Tänä vuonna kaupunki muistaa työntekijöitään Olavi Tialan kaupunkiaiheisella<br />

grafiikkatyöllä.<br />

Detta år uppvaktar staden sina anställda med jämna tjänsteår, med en grafik<br />

av Olavi Tiala. Bildcollage / kuvakollaasi: Pirjo Salonen<br />

Tialas stadslandskap som minnesgåva<br />

Arbetsgivaren ger i år till de personer som<br />

varit i stadens tjänst 20, 30 eller 40 år en<br />

grafik av konstnären Olavi Tiala. I sitt verk<br />

har Tiala avbildat utsikten från Skolgatans<br />

högsta punkt. Där syns stadssymbolerna,<br />

tobaksfabriken med sin klocka samt tornet<br />

vid brandstationen. Till vänster i bild syns<br />

skolparken och som bakgrund avtecknar<br />

sig också stadens kyrka.<br />

- Detta är mitt barndoms landskap, och<br />

därför ett mycket omtyckt arbete för mig.<br />

Utsikten är från det ställe, där staden börjar,<br />

berättar Tiala.<br />

I bilden finns också symbolik av en<br />

svävande kvinnogestalt och på himlen<br />

skymtar en fullmåne. Med detta vill konstnären<br />

avbilda samhällsgemenskap och<br />

mänskans godhet.<br />

- Trots att staden ibland kan kännas kall<br />

och dyster, är människorna som bor där<br />

varma och hjärtliga, berättar Tiala.<br />

54-årige Tiala är född i Lappajärvi, men<br />

han betraktar <strong>Jakobstad</strong> som sin hemort,<br />

var han växt upp och gått i skola. Efter sina<br />

studieår ätervände han under 80-talet till<br />

<strong>Jakobstad</strong> varpå han började renoveringen<br />

av Villa Sveden. I dag är den gamla villan<br />

en konstcentrum, som sommartid också<br />

fungerar som cafe.<br />

Tiala studerade under åren 1976-80<br />

grafik och målning vid Turun Taideyh-<br />

distyksen Piirustus-skola. Senare studerade<br />

han också i Stockholm två år. Under<br />

studietiden bodde han även i Firenze och i<br />

Portugal, där han bekantade sig med konst<br />

och var verksam som konstnär.<br />

Tiala är känd för sina kraftfulla målningar<br />

samt som en skicklig tecknare.<br />

Han gör även skulpturer. Han har arbetat<br />

mindre med grafik, men anser det<br />

inte för honom vara någon främmande<br />

konstform.<br />

- Även om jag i målandet använder<br />

stora drag, är jag också perfektionist, jag<br />

vill att alla små områden ska vara ”på<br />

plats” förklarar Tiala.<br />

Han har gått på grafikkurs med Sven<br />

Svanbäck var han fått fria händer att utföra<br />

sitt jobb.<br />

Ett stort tack till työväenopisto, för att<br />

jag fått använda deras utrymmen i mitt<br />

jobb, samtidigt vill jag också rikta ett tack<br />

till staden för att de alltid väljer lokala<br />

konstnärer till att göra dessa minnesgåvor,<br />

säger Tiala.<br />

I Finland är det inte alltid så lätt för en<br />

konstnär att försörja sig enbart på konsten,<br />

och därför tas sådana här uppdrag emot<br />

med stor tacksamhet, konstaterar Tiala.<br />

Text: Tiina Manninen<br />

8

Anställda med jämna tjänsteår 2006<br />

Tasavuosia palvelleet 2006<br />

20 år<br />

Andersson Bengt <strong>Jakobstad</strong>s Vatten<br />

Berglund Stig-Göran Hamnverket<br />

Blomström Bengt Tekniska verket<br />

Brunell-Asmaili Brita Solbacken<br />

Emet Evy<br />

Tekniska verket<br />

Fagerholm Agneta Hemservice<br />

Forss Viola<br />

Tekniska verket<br />

Forsén Sirkka-Liisa Tekniska verket<br />

Hiltunen Tuija<br />

Etelänummen koulu<br />

Hirvonen Liisa<br />

Koivurinteen vanhainkoti<br />

Holmstedt Maj-Gret Tekniska verket<br />

Höglund Pirjo<br />

Tekniska verket<br />

Isaksson Charles<br />

Oxhamns skola<br />

Kaksonen Merja<br />

Oxhamns skola<br />

Karlsson Birger<br />

Tekniska verket<br />

Koskela Esa<br />

Ympäristönsuojelutoimisto<br />

Kupila Aila<br />

Kotipalvelu<br />

Lind Kristina<br />

Jungmans skola<br />

Lindholm-Luukkonen Lola Kyrkostrands daghem<br />

Lundin Agneta<br />

Specialdagvården<br />

Nars Mervi<br />

Marjala daghem<br />

Niemi Kari<br />

Pietarsaaren Satamalaitos<br />

Nilsström Margita Familjedagvården<br />

Näs Jan-Olof<br />

Oxhamns skola<br />

Oja Pirkko<br />

Aurinkorinne<br />

Ojala Krista<br />

Familjedagvården<br />

Rauhala Anneli<br />

Kotipalvelu<br />

Sacklén Göta<br />

Bonäs skola<br />

Sahlin Pia<br />

Hemservice<br />

Sandells Trygve<br />

<strong>Jakobstad</strong>s Energiverk<br />

Sandvik Lilja<br />

Tekniska verket<br />

Saviaro Kimmo<br />

Tekniska verket<br />

Sjöberg Gun-Britt Familjedagvården<br />

Smeds Ann-Marie Kirkkorannan päiväkoti<br />

Stenlund Lena<br />

Oxhamns skola<br />

Sundgren Karin<br />

<strong>Jakobstad</strong>s Energiverk<br />

Svart Liisa<br />

Itälän koulu<br />

Toiviainen Hilkka Pietarsaaren lukio<br />

Viklund Peter<br />

<strong>Jakobstad</strong>s Energiverk<br />

Östman Johnny<br />

Räddningsverket<br />

30 år<br />

Anttila Aune<br />

Asplund Harry<br />

Eriksson Jahn-Ove<br />

Finnäs Mary<br />

Fors Heidi<br />

Granholm Solveig<br />

Harjulin Lena-May<br />

Isomäki Liisa<br />

Koivumäki Mervi<br />

Karlsson Kerstin<br />

Knuts Beatrice<br />

Koski Aino<br />

Lassila Gunne-Britt<br />

Lieska Eija<br />

Lind Leif<br />

Nylund Bernhard<br />

Paalanen Ann-Marie<br />

Pomoell Anita<br />

Selin Märta<br />

Sundblad Ulla-May<br />

Sundelin Gwen<br />

Wikström Berit<br />

Ylisirniö Kaija<br />

40 år<br />

Sainio Orvokki<br />

Tekninen virasto<br />

Tekniska verket<br />

Räddningsverket<br />

Marjala daghem<br />

Marjala daghem<br />

Sveden daghem<br />

Dagvårds och utbildningsväsendet<br />

Perhepäivähoito<br />

Marjajan päiväkoti<br />

Drätselkontoret<br />

Hemservice<br />

Päivähoito- ja koulutustoimi<br />

Sveden daghem<br />

Länsinummen päiväkoti<br />

<strong>Jakobstad</strong>s Energiverk<br />

Pietarsaaren seudun musiikkiopisto<br />

Hemservice<br />

Länsinummen koulu<br />

Björkbacka Åldringshem<br />

Oxhamns skola<br />

Vestersundby skola (förskolan)<br />

Tekniska verket<br />

Etelänummen koulu<br />

Erityispäivähoito<br />

<strong>Staden</strong>s<br />

bästa<br />

arbetsteam<br />

Inom den utsatta anmälningstiden,<br />

oktober<br />

månad, inlämnades<br />

hela 41 förslag<br />

till stadens bästa<br />

arbetsteam. Under<br />

november månad<br />

granskas förslagen<br />

av en arbetsgrupp<br />

som ger rapport och<br />

förslag till stadsstyrelsens<br />

personalsektion.<br />

Personalsektionen<br />

besluter<br />

vilken grupp som<br />

blir stadens bästa<br />

arbetsteam 2006.<br />

Det är första<br />

gången som årets<br />

arbetsteam utses och<br />

teamets medlemmar<br />

får en bonus på 500<br />

€ per person.<br />

Kaupungin<br />

paras<br />

työtiimi<br />

Määräaikana eli<br />

lokakuun loppuun<br />

mennessä tehtiin<br />

peräti 41 ehdotusta<br />

kaupungin parhaaksi<br />

työtiimiksi.<br />

Työryhmä tarkastaa<br />

ehdotukset marraskuun<br />

aikana ja antaa<br />

kaupunginhallituksen<br />

henkilöstöjaostolle<br />

raportin sekä<br />

ehdotuksensa asiasta.<br />

Henkilöstöjaosto<br />

valitsee kaupungin<br />

vuoden 2006 parhaan<br />

työtiimin.<br />

Vuoden työtiimi<br />

valitaan nyt ensimmäistä<br />

kertaa ja tiimin<br />

jäsenet saavat<br />

500 €:n bonuksen<br />

henkeä kohden.<br />

9

foto/kuva: Pirjo Salonen<br />

<strong>Staden</strong>s brandverk härstammar från 1800-<br />

talet då alla män i åldern 15 – 45 år var förpliktade<br />

att delta i städernas brandskyddsgrupper<br />

som leddes av en brandmästare.<br />

Brandvakterna i sin tur övervakade att det<br />

inte eldades i eldstäderna nattetid.<br />

I början av 1900-talet bestod brandkåren<br />

av sex brandvakter, två tornväktare, en<br />

brandmästare, en sotare och 163 förpliktade<br />

brandmän.<br />

Det gamla systemet var ytterst tungt och<br />

krävde förnyelse. År 1906 tillsattes en ny<br />

brandkommission och staden fick en ny<br />

brandstadga enligt vilken det inrättades en<br />

kommunal brandkår. I början fanns det åtta<br />

ordinarie brandmän och 25 reservbrandmän<br />

i den ordinarie brandkårens tjänst.<br />

Det nuvarande brandkårshuset invigdes<br />

den 2 februari 1913. På platsen fanns sedan<br />

tidigare frivilliga brandkårens depåområde<br />

som man nu ville utvidga. Bertel Jung stod<br />

för planeringen av FBK:s nya hus. Stenmuren<br />

omkring brandkårshuset byggdes<br />

år 1915.<br />

<strong>Staden</strong> inlöste brandkårshuset år 1925<br />

eftersom byggandet blivit avsevärt dyrare<br />

än man räknat med på förhand. De slutliga<br />

kostnaderna uppgick till 236 783, 63 mark<br />

medan den ursprungliga kostnadsberäkningen<br />

år 1904 var ca 100 000 mark.<br />

I oktober firade brandkåren sitt hundraårsjubileum.<br />

Idag har brandverket 36 ordinarie<br />

anställda och två anställda i arbetsförhållande.<br />

Administrativt är de anställda<br />

inom Karleby stad eftersom brandverket i<br />

<strong>Jakobstad</strong> år 2004 blev en del av Mellersta<br />

Österbotten och <strong>Jakobstad</strong>sområdets räddningsverk<br />

där sammanlagt 15 kommuner<br />

är involverade.<br />

- Nu hoppas vi kunna få ett nytt, mera<br />

rymligt och modernt brandverk i <strong>Jakobstad</strong>.<br />

Det är stadsfullmäktige som beslutar<br />

om när saken aktualiseras i kommunplanen,<br />

men ju förr desto bättre, säger räddningschef<br />

Kari Koskela.<br />

(Historiken baserar sig på museichef<br />

Guy Björklunds föreläsning på arbetarinstitutet).<br />

TM<br />

Brandverket fyllde<br />

hundra år<br />

Palolaitos täytti<br />

sata vuotta<br />

Palolaitoksen juuret ovat 1800-luvulla,<br />

jolloin kaikki 15–45 -vuotiaat miehet olivat<br />

velvollisia osallistumaan kaupunkien<br />

palotorjuntaryhmiin, joita johti palomestari.<br />

Palovahtien tehtäviin puolestaan<br />

kuului öisin valvoa, ettei talojen takoissa<br />

ollut tulta.<br />

1900-luvun alussa palokunta koostui<br />

kuudesta palovahdista, kahdesta torninvahdista,<br />

yhdestä palomestarista, yhdestä<br />

nuohoojasta ja 163 velvoitetusta palomiehestä.<br />

Vanha järjestelmä oli erittäin raskas ja<br />

se vaati uudistamista. Vuonna 1906 perustettiin<br />

uusi palokomissio ja kaupunki sai<br />

uuden paloasetuksen, jonka mukaan perustettiin<br />

kunnallinen palokunta. Vakinaisen<br />

palokunnan palveluksessa oli aluksi kahdeksan<br />

vakituista ja 25 varapalomiestä.<br />

Nykyinen palokunnantalo vihittiin<br />

käyttöön 2.2.1913. Sen paikalla sijaitsi<br />

aikaisemmin Vapaapalokunnan varikko,<br />

jota haluttiin laajentaa. Uuden VPK:n<br />

talon suunnittelusta vastasi Bertel Jung.<br />

Palokunnantaloa ympäröivä kivimuuri<br />

rakennettiin vuonna 1915.<br />

Kaupunki lunasti palokunnantalon<br />

vuonna 1925, koska sen rakentaminen oli<br />

tullut huomattavasti kalliimmaksi kuin<br />

ennakolta arvioitiin. Kustannukset nousivat<br />

lopulta 236783,63 markkaan, kun<br />

alkuperäinen kustannusarvio oli vuonna<br />

1904 noin 100000 markkaa.<br />

Palolaitos vietti 100-vuotisjuhliaan<br />

lokakuussa. Nykyään palolaitoksella on<br />

töissä 36 vakinaista ja kaksi työsuhteista<br />

henkilöä. Hallinnollisesti he ovat Kokkolan<br />

kaupungin työntekijöitä, sillä vuonna<br />

2004 Pietarsaaren palolaitos liittyi osaksi<br />

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen<br />

pelastuslaitosta, jossa on mukana kaikkiaan<br />

15 kuntaa.<br />

- Nyt meidän toiveissa on saada Pietarsaareen<br />

uusi, nykyistä tilavampi ja ajanmukaisempi<br />

palolaitos. Valtuuston asia<br />

on, koska se otetaan kuntasuunnitelmaan,<br />

mutta mitä pikemmin, sitä parempi, sanoo<br />

pelastusjohtaja Kari Koskela.<br />

(Historiikin lähteenä museonjohtaja<br />

Guy Björklundin työväenopistossa pitämä<br />

luento)<br />

TM<br />

Teambelöning<br />

för eget<br />

arbete<br />

<strong>Staden</strong>s bästa arbetsteam detta år offentliggjordes<br />

på stadens julsamling i början<br />

av december månad. Belöningen är en<br />

kännbar engångsbonus som utdelas till<br />

varje medlem av vinnarteamet.<br />

- Detta gör arbetstagarna stolta över<br />

sitt arbete, ingen annan uppskattar vårt<br />

arbete, om vi inte gör det själva, säger<br />

Kerstin Granroth, ”arbetsteams-belöningens<br />

moder”.<br />

Iden till belöningen fick hon när diskussionerna<br />

försiggicks kring personlig<br />

lön och lönetillägg. Det framgick klart<br />

att personliga lönetillägg inte passar t.ex.<br />

inom dagvården, där arbetet görs till stor<br />

del som teamarbete.<br />

- Personliga lönetillägg är inte det bästa<br />

sättet att premiera arbetstagare på, då det<br />

inte uppmuntrar till teamarbete, förklarar<br />

föreståndaren vid Västermalm och Kyrkostrands<br />

daghem Kerstin Granroth.<br />

Iden grundade sig på diskussioner som<br />

försiggåtts kring kaffebordet och åsikter<br />

om personliga lönetillägg som personalen<br />

framhållit. Hon tillägger att även andra<br />

grupper hade behov av ett sådant här belöningssystem.<br />

Avsikten med teambelöning är att uppmärksamma<br />

en arbetsgrupp som på ett<br />

föredömligt sätt lyckats uppnå arbetsupgifternas<br />

mål under det gångna året.<br />

Belöningsgrunderna har bla. varit om<br />

man gjort ett teamarbete, som har uppnått<br />

något extra, arbetsteamet har arbetat enligt<br />

stadens personalstrategi och arbetsplatsen<br />

har en positiv atmosfär och man är nöjda<br />

med dess resultat.<br />

- Speciellt bra är det, enligt Granroth,<br />

att vem som helst kan ge förslag till arbetsteam,<br />

det kan vara enskilda arbetstagare,<br />

förmän, daghemsbarnens föräldrar kan<br />

föreslå ett vinnande arbetsteam, man har<br />

t.o.m. kunnat föreslå sig själv.<br />

Gällande antalet personer som ingår i<br />

arbetsteamet, finns det inga regler,det kan<br />

vara allt från två personer till en relativt<br />

stor grupp. En grupp kan kalla sig arbetsteam,<br />

om gruppen under större delen av<br />

verksamhetsåret jobbar tillsammans och<br />

strävar mot klara gemensamma mål. Ett<br />

arbetsteam kan vara en grupp som inom<br />

sig själva och andra betraktas som ett<br />

team. Ett team måste inte ha fasta former,<br />

utan det viktigaste är att man själv samt av<br />

andra betraktas som ett team.<br />

- Teamet kan också bestå av representanter<br />

från olika verk, som arbetar tillsammans<br />

med något projekt. Granroth påpekar<br />

samtidigt fördelen med att arbetstagarna<br />

10

Kerstin Granroth hoppas, att vi får ett bestående teambelöningssystem. På<br />

det sättet kan de team som inte blivit belönade detta år ansöka om belöningen<br />

igen, ifall deras goda verksamhet fortsätter.<br />

Kerstin Granroth toivoo, että tiimipalkkiojärjestelmästä tulisi pysyvä. Näin<br />

hävinneet tiimit voivat hakea palkintoa uudestaan, mikäli niiden hyvä toiminta<br />

jatkuu. Foto/Kuva: Pirjo Salonen.<br />

denna gång ges möjlighet att lovorda sig<br />

själva.<br />

- För oss finländare är det erkänt svårt,<br />

men vi skulle må bra av att lära oss hävda<br />

våra egna prestationer. Inte är det ju nångång<br />

för mycket av pengar, ler Granroth.<br />

Sista datum för inlämnandet av förslag<br />

till bästa arbetsteam var 31.10. Inom<br />

utsatt tid inkom 41 förslag. Granroth är<br />

glad att idén med detta fick sån god genomslagskraft<br />

och att det förverkligades<br />

så snabbt.<br />

- Ett stort tack till både personalbyrån<br />

och facken för att idén har framskridit<br />

så fort, säger Granroth som är den som<br />

föreslog idén om teambelöning för två år<br />

sedan.<br />

I personalbyråns budget finns reserverat<br />

5000 € för detta ändamål. En lika stor<br />

summa finns reserverad även för nästa år<br />

och Granroth hoppas att teambelöning blir<br />

ett permanent arrangemang.<br />

Text: Tiina Manninen<br />

Tiimipalkkiolla<br />

oma työ<br />

kunniaan<br />

Kaupungin vuoden paras työtiimi julkistettiin<br />

kaupungin henkilöstön joulujuhlassa<br />

joulukuun alussa. Palkkio on tuntuva<br />

kertabonus, joka annetaan jokaiselle voittajatiimin<br />

jäsenelle.<br />

- Tämä opettaa työntekijät nostamaan<br />

vähän omaakin häntää. Kukaan ei tekemäämme<br />

työtä arvosta, jollemme me itse,<br />

sanoo Kerstin Granroth, tiimipalkkioidean<br />

äiti.<br />

Hän sai idean palkkioon, kun keskusteluissa<br />

nousi esiin henkilökohtainen<br />

palkkaus ja palkanlisä.<br />

- Oli selvää, että se ei sovellu esimerkiksi<br />

päiväkotityöhön, jossa työ tehdään<br />

logo: Gerd Sunngren<br />

tiiminä. Toisaalta henkilökohtainen palkka<br />

ei ole paras mahdollinen tapa palkita, koska<br />

se ei kannusta tiimityöhön, Länsinummen<br />

ja Kirkkorannan päiväkotien johtaja<br />

Kerstin Granroth selvittää.<br />

- Ajatus perustui kahvipöytäkeskusteluihin<br />

ja kannanottoihin, joita henkilökohtainen<br />

palkkaus nostatti työntekijöissä.<br />

Monella muullakin taholla oli tarve tällaiseen<br />

palkkiojärjestelmään, hän lisää.<br />

Ryhmäpalkkioiden tarkoituksena on<br />

huomioida työryhmiä, jotka onnistuvat<br />

työtavoitteiden saavuttamisessa esimerkillisen<br />

myönteisellä tavalla menneen<br />

vuoden aikana.<br />

- Palkinnon perusteluissa on, että on<br />

tehty tiimityötä, jossa ollaan saavutettu<br />

jotain ekstraa. Tiimi on työskennellyt<br />

kaupungin henkilöstöstrategian mukaan,<br />

työpaikalla on myönteinen ilmapiiri ja sen<br />

tuloksiin olla tyytyväisiä, Granroth sanoo<br />

esimerkkinä.<br />

Hänen mukaansa erityisen hienoa on,<br />

että ehdotuksia voittajatiimistä on saanut<br />

jättää kuka vain.<br />

- Ehdotusoikeus on ollut kaikilla: yksittäisillä<br />

työntekijöillä, esimiehellä, jopa<br />

päiväkotilasten vanhemmilla. Jokainen<br />

on saanut esittää vaikka itseään, Granroth<br />

kertoo.<br />

Tiimin kokoa ei ole määritelty, se voi<br />

olla kahdesta henkilöstä isoonkin joukkoon.<br />

Perusteluiden mukaan ryhmä voi<br />

kutsua itseään työtiimiksi, jos se työskentelee<br />

suuren osan toimintavuotta yhdessä<br />

ja pyrkii selkeisiin yhteisiin tavoitteisiin.<br />

Työtiimi voi olla ryhmä, jota se itse ja<br />

muut pitävät tiiminä. Tiimillä ei tarvitse<br />

olla kiinteää muotoa, vaan tärkeää on,<br />

että sekä se itse että muut pitävät sitä<br />

työtiiminä.<br />

- Tiimi voi koostua myös eri hallintokuntien<br />

edustajista, jotka työskentelevät<br />

yhdessä jonkun projektin parissa, Granroth<br />

muistuttaa.<br />

Hänen mukaansa on hienoa, että työntekijät<br />

saavat kerrankin estoitta kehua<br />

itseään.<br />

- Meille suomalaisille se on tunnetusti<br />

vaikeaa, mutta meidän olisi hyvä oppia<br />

tuomaan esiin omia saavutuksiamme. Eikä<br />

sitä rahaakaan koskaan liikaa ole, Granroth<br />

naurahtaa.<br />

Ehdotukset voittajatiimiksi piti jättää<br />

lokakuun loppuun mennessä. Määräaikaan<br />

mennessä tuli 41 ehdotusta. Granroth onkin<br />

iloinen, että ajatus löi näin hyvin läpi,<br />

ja että se yleensä toteutui näin nopeassa<br />

tahdissa.<br />

- Kiitänkin sekä henkilöstötoimistoa ja<br />

liittoja, että idea on edennyt näin nopeasti,<br />

tiimipalkkioehdotuksen kaksi vuotta sitten<br />

esittänyt Granroth sanoo.<br />

Henkilöstötoimiston budjettiin varattiin<br />

tiimipalkkiota varten 5000 euron määräraha.<br />

Summa on varattu myös ensi vuotta<br />

varten, ja Granroth toivookin, että palkitsemisesta<br />

tulee pysyvä järjestelmä.<br />

Teksti Tiina Manninen<br />

11

AKTUELLT<br />

De individuella lönerna för Aktaanställda<br />

utvidgas<br />

Av stadens anställda hör den största<br />

gruppen, eller ca 750 personer under<br />

kollektivavtalet Akta (Allmänt kommunalt<br />

tjänste- och arbetskollektivavtal).<br />

Så sent som för två år sedan infördes en<br />

möjlighet att till anställda inom detta avtal<br />

utbetala ett individuellt tillägg. Tills<br />

vidare är det fråga om små summor som<br />

endast en del av de anställda får, men<br />

systemet utbyggs årligen vilket gör att<br />

tillägget får en allt större betydelse.<br />

I höstens lokala förhandlingar överenskoms<br />

att vi inom staden <strong>Jakobstad</strong><br />

på nytt under hösten gör en bedömning<br />

av arbetsprestationerna beträffande alla<br />

Akta-anställda. Utgående från bedömningarna<br />

kommer beslut att göras gällande<br />

individuella tillägg till personer<br />

som uppfyller kriterierna bäst. Höstens<br />

tillägg kommer att räknas retroaktivt<br />

från september och kommer att utbetalas<br />

senast i samband med december<br />

månads lön.<br />

Bedömningen av arbetsprestationerna<br />

gäller följande delområden:<br />

• Yrkesskicklighet. Kunskaper,<br />

färdigheter, ansvar och helhetssyn<br />

i arbetet. I vilken utsträckning får<br />

organisationen och kunderna sina förväntningar<br />

uppfyllda. Äger personen<br />

sådan mångkunnighet att hon/han kan<br />

vikariera och hjälpa andra. Personens<br />

förmåga att prioritera, ta initiativ och<br />

fatta självständiga beslut. Mångårig arbetserfarenhet.<br />

Språkkunskap och dess<br />

praktiska användning.<br />

• Arbetsresultat. Effektivitet, kvalitet,<br />

tillförlitlighet och initiativkraft. I<br />

vilken utsträckning bidrar personen till<br />

att de uppställda målen nås på arbetsplatsen.<br />

Man bedömer de kvalitativa<br />

arbetsresultaten och deras verkningar, är<br />

arbetsprestationerna klanderfria. Vilken<br />

är personens ekonomiska tänkande.<br />

• Samarbetsförmåga. Umgänge<br />

och social kompetens. Främjar personen<br />

samarbetet på arbetsplatsen och<br />

med kunderna. Hur stöder personen<br />

sina kolleger eller söker stöd hos dem<br />

och hur visar hon/han sin uppskattning<br />

mot andra. Har personen förmåga att<br />

arbeta i grupp, team eller nätverk och<br />

vilken är förmågan att kommunicera<br />

och förhandla.<br />

Rune Wiik<br />

personalchef<br />

AJANKOHTAISTA<br />

Kvtes:n piiriin kuuluvien<br />

henkilökohtaista palkkausjärjestelmää<br />

laajennetaan<br />

Suurin osa kaupungin työntekijöistä eli<br />

n. 750 henkilöä kuuluu Kvtes:n (Kunnallinen<br />

yleinen virka- ja työehtosopimus)<br />

piiriin. Vasta kaksi vuotta sitten<br />

tuli mahdolliseksi maksaa henkilökohtaista<br />

lisää kyseisen sopimuksen piiriin<br />

kuuluville työntekijöille. Toistaiseksi<br />

kyse on pienistä summista, jotka maksetaan<br />

vain osalle työntekijöistä, mutta<br />

järjestelmää laajennetaan vuosittain,<br />

minkä ansiosta lisällä tulee olemaan yhä<br />

suurempi merkitys.<br />

Syksyn paikallisissa neuvotteluissa<br />

sovittiin, että Pietarsaaren kaupunki<br />

arvioi syksyn aikana uudelleen kaikkien<br />

Kvtes:n piiriin kuuluvien työntekijöiden<br />

työsuoritukset. Arvioiden perusteella<br />

päätetään henkilökohtaisten lisien maksamisesta<br />

henkilöille, jotka täyttävät<br />

arvosteluperusteet parhaiten. Syksyn<br />

lisät lasketaan takautuvasti syyskuusta<br />

lukien ja ne maksetaan viimeistään joulukuun<br />

palkanmaksun yhteydessä.<br />

Työsuoritusten arviointi koskee seuraavia<br />

osa-alueita:<br />

• Ammatinhallinta. Tiedot, taidot,<br />

vastuu ja kokonaisnäkemys työstä.<br />

Missä määrin organisaation ja asiakkaiden<br />

odotukset täyttyvät. Onko työntekijä<br />

niin monitaitoinen, että pystyy<br />

olemaan toisten sijaisena ja auttamaan<br />

muita. Työntekijän priorisointikyky,<br />

oma-aloitteisuus ja kyky tehdä itsenäisiä<br />

ratkaisuja. Monivuotinen työkokemus.<br />

Kielitaito ja sen käyttö.<br />

• Työtulos. Tehokkuus, laatu, luotettavuus<br />

ja aloitekyky. Mikä on työntekijän<br />

osuus työpaikan asettamien<br />

tavoitteiden saavuttamiseen. Arvioidaan<br />

laadulliset työtulokset ja niiden<br />

vaikutukset, ovatko työsuoritukset<br />

moitteettomia, millainen on työntekijän<br />

taloudellinen ajattelutapa.<br />

• Yhteistyökyky, kanssakäyminen ja<br />

sosiaaliset taidot. Edistääkö työntekijä<br />

yhteistyötä työyhteisössä ja suhteessa<br />

asiakkaisiin. Miten hän tukee työtovereitaan<br />

tai hakee heiltä tukea ja miten<br />

hän osoittaa arvostustaan toisille. Onko<br />

työntekijällä ryhmä- tai tiimityöskentelytaitoja,<br />

kykyä toimia verkostossa sekä<br />

kommunikointi- ja neuvottelutaitoja.<br />

Rune Wiik<br />

henkilöstöpäällikkö<br />

12<br />

- Metsästyksen viehätys on siinä, ettei<br />

se ole liian helppoa. Varsinkin merellä<br />

tunne on hieno, kun meri muuttuu koko<br />

ajan eikä mikään pysy samana, sanoo<br />

energialaitoksella linja-asentajana työskentelevä<br />

Glenn Vikström.<br />

Luodosta kotoisin oleva Vikström on<br />

harrastanut metsästystä jo pienestä pojasta<br />

asti.<br />

- Olen aina viihtynyt luonnossa, ja metsästäminen<br />

on meilläpäin tapa. Molemmilla<br />

vanhemmillani on metsästyskortti,<br />

ja myös isovanhempani metsästivät. Itse<br />

aloin kulkea pienenä isän mukana metsällä<br />

ja ampumaradalla. Metsästyskortin sain<br />

13-vuotiaana, Vikström kertoo.<br />

Jo seuraavana vuonna hän alkoi kulkea<br />

kilpailuissa. Hän alkoi kilpailemalla<br />

savikiekkoammunnassa, mutta sittemmin<br />

mielilajiksi on valikoitunut haulikolla ammuttava<br />

riistapolku. Siinä metsässä kulkee<br />

muutaman kilometrin pituinen reitti, jonka<br />

varrella kilpailija ampuu lavastettuja riistaeläimiä<br />

sekä ratkoo metsästykseen liittyviä<br />

kysymyksiä.<br />

- Rasteilla pitää tunnistaa eläinten jälkiä<br />

ja esimerkiksi erilaisia kasveja. Kysymyksiä<br />

tulee myös metsästyslaista. Kilpailussa<br />

testataan siis ampumistarkkuuden ohella<br />

metsästykseen liittyvää yleistietoutta,<br />

Vikström selvittää.<br />

Hän kulkee riistapolkukilpailuissa, joita<br />

järjestetään entisen Vaasan läänin alueella.<br />

Laji on Vikströmin mukaan niin mielenkiintoinen,<br />

että siitä on vaikea luopua.<br />

- Olen yrittänyt lopettaa sitä jo muutaman<br />

vuoden ajan, mutta aina sitä vain<br />

lähtee mukaan. Se on kuin kuume, josta<br />

ei pääse eroon, hän naurahtaa.<br />

Riistapolkukilpailujen lisäksi Vikström<br />

on mukana pohjoismaisessa metsästysammunnassa.<br />

Kuusi vuotta sitten hän edusti<br />

Suomea lajin Pohjoismaiden mestaruuskisoissa.<br />

- Ampuminen on hauska laji, vaikkei<br />

mikään rambo olisikaan. Siinä viehättää<br />

kilpailu ja sen mukanaan tuoma haaste.<br />

Ampuminen vaatii myös hyvää hermojen<br />

hallintaa, Vikström sanoo.<br />

Vaikka hän pitää kilpailemisesta, pääharrastuksenaan<br />

hän pitää kuitenkin<br />

metsästystä.<br />

- Kyllä metsä aina ampumaradan voittaa,<br />

hän vakuuttaa.<br />

Hirvijahtien lisäksi hän harrastaa vesilintumetsästystä,<br />

sekä jänis- ja kettujahteja.<br />

- Kotonani on aina ollut ajokoiria. Itselläni<br />

on nyt kaksi koiraa, suomenpystykoira<br />

ja mäyräkoira, Vikström kertoo.<br />

Ahvenanmaalla hän on käynyt muutamaan<br />

otteeseen metsästämässä kauriita,<br />

joita nykyään voi pyytää myös Luodossa.<br />

Eniten häntä kuitenkin nykyään kiinnostaa<br />

hylkeenpyynti.<br />

- Hylje oli rauhoitettu eläin parikymmentä<br />

vuotta, mutta viimeiset viisi vuotta<br />

niitä on saanut pyytää luvanvaraisesti.<br />

Ruotsinkieliselle Pohjanmaalle on myönnetty<br />

vuosittain 180 pyyntilupaa, joista 20

Veri vetää riistapolulle<br />

Med jaktstigen i blodet<br />

Glenn Vikström on harrastanut metsästystä pikkupojasta asti. Eugmossa<br />

siihen on hyvät mahdollisuudet, samoin kuin kalastamiseenkin.<br />

Glenn Vikström har hållit på med jakt sen han var liten pojke. I Eugmo<br />

finns goda möjligheter både för jakt och fiske.<br />

Kuva/Bild: Rune Wiik<br />

Luodon ja Pedersören alueelle, Vikström<br />

selvittää.<br />

Hylkeenpyyntiaika alkaa huhtikuun 18.<br />

päivä, joten pyyntiaika on käytännössä<br />

lyhyt, koska pyynti pitää suorittaa jäiden<br />

aikaan.<br />

- Alkuvuoden hylkeet ovat rauhoitettuja,<br />

koska niillä on poikimisaika. Niille<br />

annetaan silloin rauha, kuten kaikille<br />

muillekin eläimille niiden poikimisaikana,<br />

Vikström sanoo.<br />

Merellä Vikström viihtyy myös kalastuksen<br />

parissa. Hänellä on verkot vesillä<br />

melkein aina.<br />

- Talvisin on pari maderysää, ja kaverin<br />

kanssa käymme pyytämässä myös siikaa,<br />

Vikström kertoo.<br />

Hän asuu 150-vuotiaassa kotitalossaan<br />

Eugmossa, jossa luonto ja meri ovat lähellä.<br />

Perheeseen kuuluvat vaimo sekä<br />

poika ja tytär.<br />

- Lapset saavat valita harrastuksensa<br />

itse. Nyt he tykkäävät seurata koirien<br />

touhuja, mutta he saavat itse päättää,<br />

haluavatko seurata minua metsälle. Nykyään<br />

on niin paljon vaihtoehtoja, mitä<br />

voi harrastaa, sanoo itse myös jalka- ja<br />

lentopalloa harrastava Vikström.<br />

- Minun on vaikea olla vain rauhassa,<br />

koko ajan pitäisi tapahtua jotain. Ehkä sitten,<br />

kun ikää alkaa tulla, on helpompaa istua<br />

alas ja vain olla, Vikström naurahtaa.<br />

Teksti Tiina Manninen<br />

- Tjusningen med att jaga, är det att<br />

det inte är för lätt. Speciellt på havet är<br />

det en fin känsla, när havet konstant<br />

förändrar sig, inget består, så säger<br />

Glenn Vikström som arbetar som linjemontör<br />

vid energiverket. Vikström som<br />

är hemma från Larsmo har sysslat med<br />

jakt ända sen han var liten pojke.<br />

- Jag har alltid trivts i naturen, och<br />

jakt är som tradition hos oss. Båda mina<br />

föräldrar har jaktkort, också mina farföräldrar<br />

jagade. Själv började jag redan<br />

som liten vara med min far i skogen och<br />

på skjutbanan. Jaktkort fick jag som 13-<br />

åring, och redan följande år började jag<br />

delta i tävlingar, berättar Vikström. Han<br />

började tävla i lerduveskytte, men senare<br />

har favortigrenen blivit jaktstig för hegelgevär.<br />

I skogen går en några kilometer lång<br />

led, invid vilken de tävlande skjuter på<br />

uppställda viltmål samt löser frågor som<br />

hör till jakt.<br />

- Man bör känna igen djurspår och exempelvis<br />

olika växter, frågorna kan även<br />

beröra jaktlagen. I tävlingen testar man<br />

alltså både skjutkunskapen tillsammans<br />

med övrig allmän information som gäller<br />

jakt, förklarar Vikström.<br />

Han deltar i de jaktstigstävlingar som<br />

ordnas i gamla Vasa län. Grenen är enligt<br />

Vikström så intressant, är det är svårt att<br />

sluta.<br />

- Jag har försökt sluta redan under några<br />

år, men ändå är jag alltid med och deltar.<br />

Det är som en sjukdom, skrattar Vikström,<br />

som man inte blir av med.<br />

Förutom tävlingar i jaktstig är Vikström<br />

också med i nordisk skogsskytte. Han<br />

representerade Finland i grenen för sex år<br />

sedan i Nordiska mästerskapen.<br />

- Skytte är en rolig gren fast man nu inte<br />

är nån Rambo. Där är det nog tävlingarna<br />

och den utmaning som de för med sig som<br />

drar. Skytte fordrar också nerver av stål,<br />

berättar Vikström.<br />

Trots att han tycker om att tävla, så ligger<br />

nog ändå största intresset vid jakten.<br />

- Skogen vinner nog över skjutbanan<br />

när som helst, försäkrar Vikström.<br />

Förutom älg så jagar han även sjöfågel,<br />

hare och räv.<br />

Hemma har vi alltid haft jakthundar.<br />

Själv har jag nu två hundar, en finsk spets<br />

och en tax.<br />

I några repriser har han besökt Åland<br />

för att jaga hjort, vilka numera också kan<br />

jagas i Larsmo. Det mest intressanta för<br />

tillfället är dock säljakt.<br />

- Sälen var fridlyst i ett tjugotal år, men<br />

de senaste fem åren har man fått jaga dem<br />

med tillstånd. I svenska Österbotten har<br />

man årligen beviljat 180 jaktlov, varav<br />

20 till Larsmo och Pedersöre-området,<br />

förklarar Vikström.<br />

Jaktsäsongen för säl börjar den 18 april,<br />

så jaktsäsongen är i praktiken hemskt kort,<br />

då jakten bör utföras under den tiden som<br />

isen ligger.<br />

- Under början av året är sälarna fridlysta,<br />

då de har dräktighetstid. Man ger<br />

dem då lugn och ro, som man ger alla<br />

andra djur under dräktighetstiden.<br />

Vikström trivs också vid havet med<br />

fisket. Han har näten i sjön nästan hela<br />

tiden.<br />

På vintern har vi ett par lakryssjor,<br />

och tillsammans med vännerna fiskar vi<br />

också sik.<br />

Han bor på den 150-år gamla hemgården<br />

i Eugmo, var naturen och havet är<br />

nära. Till familjen hör också frun samt en<br />

son och en dotter. Barnens fritidsintressen<br />

varierar, nu just har de mycket bestyr i<br />

hundarna, och de väljer själva om de vill<br />

följa med mig till skogen eller inte.<br />

I dessa dagar finns det så många olika<br />

alternativ, när det gäller fritidsintressen<br />

säger Vikström som själv också utövar<br />

både fotboll och wolleyboll.<br />

Jag har svårt att sitta i still, hela tiden<br />

borde det hända något. Kanske senare, när<br />

man blir äldre, är det lättare att sätta sig ner<br />

och slå sig till ro, skrattar Vikström.<br />

Text Tiina Manninen<br />

13

Ensimmäinen<br />

tanssi-ilta<br />

sai hienon<br />

vastaanoton<br />

Henkilöstöyhdistys järjesti ensimmäisen<br />

tanssitilaisuutensa 13. lokakuuta Jugendsalissa..<br />

Tilaisuus oli onnistunut sillä noin 80<br />

osallistujaa vietti perjantai-iltansa kuntoillen<br />

Dance Mix –duon (Jan Westerlund ja<br />

Rolf Vikman) säestämänä.<br />

Etukäteen lippuja oli lunastettu runsaat<br />

120, mutta paikalla olleet nauttivat<br />

musiikista..<br />

Koska tilaisuus järjestettiin ensimmäisen<br />

kerran, löytyi etukäteen kysymysmerkkejä<br />

esim. tarjoilusta, mutta kaikkiin kysymyksiin<br />

saatiin vastaus illan kuluessa.<br />

Ihmisillä oli omia juomia mukanaan<br />

ja muutamilla oli jopa piknik-kori, josta<br />

nauttivat hyvin ansaitun välipalan tanssin<br />

pyörteiden lomassa.<br />

”Soittorasioidensa ” takana olleet pojat<br />

hotivat hommansa esimerkillisesti ohjelmiston<br />

ollessa todella laaja. Tauolla yleisöä<br />

viihdytti Piston kilpatanssijapari Joakim<br />

Finnäs ja Camilla Järn, jotka näyttivät<br />

mallia siitä, kuinka tanssiaskelten pitäisi<br />

sujua parketilla.<br />

Kysymykseen<br />

järjestetäänkö tilaisuus<br />

vastaisuudessakin,<br />

yleisö vastasi<br />

kovaäänisellä jaalla.<br />

Tätä kirjoitettaessa<br />

tiedossa on, että<br />

yhdistyksen johtokunta<br />

on päättänyt<br />

useampien tanssiiltojen<br />

järjestämisestä,<br />

mutta vielä<br />

ei päivämääriä ole<br />

lyöty lukkoon.<br />

Yhdistys luottaa<br />

myös yleensä todella<br />

luotettavaan viidakkopuhelimeen,<br />

jotta yhä useampi<br />

täyttäisi tanssiparketin<br />

jatkossa, ja<br />

samalla yhdistys<br />

käy läpi tilaisuuteen<br />

liittyvät yksityiskohdat.<br />

Palaute on ollut<br />

pelkästään myönteinen, ja tästä yhdistys<br />

haluaa kiittää ensinnäkin Dance Mixiä,<br />

Piston tanssijoita ja etenkin paikalla ollutta<br />

yleisöä, joka näin näin teki yhdistyksen<br />

ensimmäisestä tanssi-illasta todella onnistuneen.<br />

Terv. Leif Lillsunde<br />

Henkilöstöyhdistyksen puheenjohtaja<br />

Danskvällspremiären lyckad<br />

Personalföreningen ordnade för första<br />

gången den 13:e oktober en danskväll i<br />

Jugendsalen.<br />

Evenemanget lyckades väl, då ett åttiotal<br />

människor firade sin fredag kväll i<br />

motionens tecken till ackompanjemang<br />

av duon Dance Mix (Jan Westerlund och<br />

Rolf Vikman).<br />

Dansbandet/Tanssiorkesteri Dance Mix<br />

Sammanlagt hade drygt 120 personer<br />

löst ut en kupong till tillställningen, men<br />

de som var på plats njöt av musiken.<br />

Eftersom tillfället ordnades för första<br />

gången fanns många frågetecken angående<br />

t.ex. servering och dylikt, men samtliga<br />

frågor blev besvarade under kvällens<br />

gång.<br />

Folk hade med sig egna drycker och en<br />

14<br />

del hade till och med försett sig med en<br />

”piknik-korg” och avnjöt ett välförtjänat<br />

mellanmål mitt i dansens virvlar.<br />

Grabbarna bakom ”speldonen” skötte<br />

sig exemplariskt med en bred repertoar och<br />

i pausen uppträdde Pistos danspar Joakim<br />

Finnäs och Camilla Järn, som tävlar aktivt<br />

i dans, hade en strålande uppvisning<br />

om hur dansstegen<br />

egentligen borde<br />

tas.<br />

På frågan om<br />

tillfället skall ordnas<br />

fler gånger,<br />

svarade publiken<br />

ett rungat ja.<br />

I skrivandets<br />

stund vet vi, att det<br />

finns ett beslut i<br />

föreningens styrelse<br />

att fler danser<br />

kommer att ordnas,<br />

medan datumen<br />

kvarstår att fastställas.<br />

Föreningen litar<br />

också på att den<br />

s.k. djungeltelegrafen<br />

gör sitt för<br />

att fler deltagare<br />

fyller dansgolvet<br />

Foto/Kuva: Satu Johnsson<br />

Foto/Kuva: Satu Johnsson<br />

nästa gång, samtidigt<br />

som detaljerna<br />

kring evenemanget<br />

kommer att genomgås<br />

och finslipas.<br />

Responsen blev enbart positiv, varför<br />

föreningen vill tacka för det första Dance<br />

Mix, Pistos dansare och framför allt den<br />

deltagande publiken för att den första av<br />

föreningen ordnade dansen blev en lyckad<br />

tillställning.<br />

Hälsn. Leif Lillsunde<br />

Personalföreningens ordförande

Med sikte på svarta bältet<br />

Juha Gustafsson började med judo för<br />

tio år sedan. Han blev helt uppslukad av<br />

sporten och i höst har han tränat och tävlat<br />

med sikte på svart bälte som är det högsta<br />

erkännandet inom judon.<br />

- Jag har gått på Finska Judoförbundets<br />

kalendertävlingar och samlat poäng för<br />

prov för svart bälte. Provet arrangeras under<br />

förbundets övervakning i Helsingfors<br />

i december, berättar Gustafsson.<br />

Förutom kalendertävlingar har han även<br />

deltagit framgångsrikt i olika distriktstävlingar.<br />

- Nja, från distriktstävlingar brukar jag<br />

nog komma hem med en medalj, säger han<br />

anspråkslöst.<br />

I <strong>Jakobstad</strong> finns fyra judokas med<br />

svart bälte och i hela Finland ca 800 – 900.<br />

Gustafsson kommer alltså att höra till en<br />

fåtalig skara när han väl har fått sitt<br />

svarta bälte.<br />

- Man brukar urskilja olika dangrader<br />

för svart bälte, så det finns en<br />

hel del att uppnå även efter att man<br />

fått sitt bälte. Den högsta graden av<br />

svart bälte i Finland är 7 dan och<br />

den graden innehar två personer.<br />

Juha Gustafsson har arbetat som<br />

kartläggare på tekniska verkets<br />

mätningsavdelning de senaste sex<br />

åren.<br />

- Jag gör upp arrendekontrakt, har hand<br />

om arrenderegister och fakturerar hyror.<br />

Därtill bjuder jag ut lediga tomter, både<br />

för egnahemshus och för småindustrier,<br />

berättar Gustafsson.<br />

Den 30-årige Gustafsson började träna<br />

judo som 20-åring.<br />

- Jag märkte att jag gjorde ganska bra<br />

ifrån mig och det uppmuntrade mig att<br />

fortsätta. Dessutom har jag lockats till<br />

grenen av de människor som är med i<br />

verksamheten. Vi har ett intensivt socialt<br />

nätverk inom judo och det är alltid trevligt<br />

att gå på träningar. I tävlingar är vi varandras<br />

motståndare men efter tävlingen är<br />

vi bra kompisar. Vi är som en enda stor<br />

familj, berättar Gustafsson.<br />

Judo är en självförsvarsgren där angreppen<br />

inte är självändamål. Enligt Gustafs-<br />

son är grenens styrka att reglerna är lika för<br />

alla. Dessutom kan man tävla ända upp till<br />

olympisk nivå.<br />

- Inom karate till exempel är bredden<br />

av grenar mycket mera varierande, säger<br />

Gustafsson som även har karate som<br />

hobby.<br />

- Jag har sysslat med karate de senaste<br />

två åren men i höst har jag inte riktigt haft<br />

tid. Men när jag blir klar med provet tänker<br />

jag fortsätta med karate, tillägger han.<br />

Gustafsson företräder jakobstadsföreningen<br />

Enbukan där han drar nybörjarkurser<br />

för juniorer.<br />

- I år finns det färre deltagare på kursen<br />

jämfört med tidigare år. Vi konkurrerar<br />

om deltagare med fotboll och innebandy,<br />

och datorer förstås, säger Gustafsson som<br />

tycker om att undervisa.<br />

Både judokas och företrädare av andra<br />

självförsvarsgrenar tränar i Karvikshallen<br />

som ägs av staden. Nu är föreningarna<br />

mycket bekymrade över<br />

framtiden.<br />

- Verksamheten är hotad i och<br />

med att staden tänker höja hyran<br />

avsevärt nästa år. Om staden inte<br />

höjer sitt bidrag i motsvarande<br />

grad är det mycket osäkert om<br />

verksamheten kan fortsätta, säger<br />

Gustafsson.<br />

Text Tiina Manninen<br />

Tähtäimessä<br />

musta vyö<br />

Juha Gustafsson hurahti kymmenen<br />

vuotta sitten judoon. Laji vei<br />

miehen niin, että tänä syksynä hän<br />

on harjoitellut ja kilpaillut tähtäimenään<br />

jo lajin korkein tunnustus<br />

eli musta vyö.<br />

- Olen kiertänyt Judoliiton kalenterikilpailuja<br />

keräämässä pisteitä<br />

mustan vyön vyökoetta varten. Koe<br />

järjestetään joulukuussa Helsingissä<br />

liiton valvonnassa, Gustafsson<br />

kertoo.<br />

Kalenterikilpailun lisäksi hän<br />

on kiertänyt menestyksellä myös<br />

piirikilpailuja.<br />

- No, piirikilpailuista on yleensä mitali<br />

tuomisena, vaatimaton mies kertoo.<br />

Mustan vyön judokoita on Pietarsaaressa<br />

neljä, ja koko Suomessa noin 800-900.<br />

Mustan vyön saavuttaessaan Gustafsson<br />

kuuluu siis harvalukuiseen joukkoon.<br />

- Mustassa vyössä erotellaan vielä<br />

daneja, joten saavutettavaa riittää vyön<br />

saamisen jälkeenkin. Suomen korkein on<br />

seitsemän danin vyö, joka on kahdella<br />

henkilöllä.<br />

Töissä Juha Gustafsson on mittausosastolla,<br />

jossa hän työskennellyt kartoittajana<br />

viimeiset kuusi vuotta.<br />

- Teen maanvuokraussopimuksia, hoidan<br />

maanvuokrausrekisteriä ja laskutan<br />

I höst har Juha Gustafsson tränat och tävlat<br />

intensivt med sikte på prov för svart bälte som<br />

ordnas i Helsingfors denna månad.<br />

Juha Gustafsson on tänä syksynä harjoitellut ja<br />

kilpaillut tiivisti tähtäimenään mustan vyön vyökoe,<br />

joka järjestetään tässä kuussa Helsingissä.<br />

foto/kuva: Pirjo Salonen<br />

vuoksia. Tarjoan myös ihmisille vapaita<br />

tontteja, sekä omakotitaloja että pienteollisuutta<br />

varten, Gustafsson kertoo.<br />

30-vuotias Juha Gustafsson aloitti judon<br />

20-vuotiaana.<br />

- Huomasin, että pärjäsin lajissa aika<br />

hyvin, ja se innosti jatkamaan. Toinen<br />

syy, mikä on vetänyt lajin pariin, on ne<br />

ihmiset, jotka toiminnassa ovat mukana.<br />

Judossa on tiivis sosiaalinen verkosto, ja<br />

harjoituksissa on aina todella mukavaa.<br />

Vaikka vastustaja on kilpailuissa aina<br />

vastustaja, kilpailun jälkeen olemme aina<br />

hyviä kavereita. Olemme kuin yhteä isoa<br />

perhettä, Gustafsson kertoo.<br />

Judo on luonteeltaan itsepuolustuslaji,<br />

15<br />

jossa hyökkäys ei ole itsetarkoitus.<br />

Judon vahvuus on Gustafssonin<br />

mukaan se, että siinä säännöt ovat<br />

kaikille samat. Judossa voi myös<br />

kilpailla olympiatasolle asti.<br />

- Esimerkiksi karatessa lajikirjo<br />

on paljon moninaisempi, myös<br />

karatea harrastava Gustafsson<br />

kertoo.<br />

- Karatea olen harrastanut viimeiset<br />

kaksi vuotta, mutta tänä<br />

syksynä aikaa ei ole oikein jäänyt<br />

sen harrastamiseen. Kunhan<br />

vyökoe on ohi, jatkan taas myös<br />

karaten parissa, hän lisää.<br />

Gustafsson edustaa pietarsaarelaista<br />

Enbukan -seuraa, jossa hän<br />

vetää alkeiskurssia junioreille.<br />

- Tänä vuonna alkeiskurssilla<br />

on vähän vähemmän porukkaa<br />

kuin aikaisempina vuosina. Jalkapallo ja<br />

salibandy vievät täällä suurimman osan<br />

harrastajista, sekä tietenkin tietokone,<br />

opettamisesta pitävä Gustafsson kertoo.<br />

Judokat, kuten myös muiden itsepuolustuslajien<br />

edustajat, harjoittelevat kaupungin<br />

omistamassa Kaarilahden hallissa. Nyt<br />

seuroilla on suuri huoli tulevaisuudesta.<br />

- Seurojen toiminta on vaakalaudalla,<br />

koska kaupunki on nostamassa vuokria<br />

tuntuvasti ensi vuonna. Jos kaupunki ei<br />

nosta vastaavasti avustustaan, toiminnan<br />

jatkaminen on hyvin epävarmaa, Gustafsson<br />

sanoo.<br />

Teksti Tiina Manninen

LÖNEFÖRHANDLINGAR<br />

PALKKANEUV<br />

En del av stadens anställda undrar över<br />

hur löneförhandlingarna sker. Vem gör<br />

vad? Vem påverkar? Vem bestämmer?<br />

De kommunala lönerna grundar sig<br />

på det allmänna kommunala tjänste- och<br />

arbetskollektivavtalet (AKTA) och kommunalt<br />

tjänste- och arbetskollektivavatalet<br />

för tekniska personal (TS) UKTA för<br />

undervisningssektorn och Kommunalt<br />

arbetskollektivavatal för timavlönade. De<br />

nu gällande avtalen är i kraft 16.2.2005-<br />

30.9.2007. Avtalen undertecknas av kommunala<br />

arbetsmarknadsverket och huvudavtalsorganisationerna.<br />

Rätt att förhandla<br />

om löner har huvudavtalsorganisationerna.<br />

Arbetstagarna i <strong>Jakobstad</strong> representeras<br />

av; JHL 50 och JHL 30, JYTY , JUKO<br />

Tehy och Super.<br />

Grundlönerna eller de uppgiftsbaserade<br />

lönerna bestäms av arbetsgivaren<br />

då arbetsförhållandet påbörjas. Olika<br />

yrkesgruppers grundlöner bestäms enligt<br />

bilaga i gällande kollektivavtal. Lokalt<br />

finns inga stora möjligheter att påverka<br />

olika yrkeskategoriers lönesättningar i det<br />

centrala avtalet. Tyvärr, finns fortfarande<br />

väsentliga, historiska skillnader oberoende<br />

av utbildning i lönesättningen mellan traditionella<br />

kvinnoyrken och mansdominerade<br />

yrken. Under avtalsperioden har centralt<br />

avtalats om allmänna löneförhöjningar<br />

1.3.2005 och 1.6.2006 samt prövningsbaserade<br />

förhöjningar 1.9.2005 och 1.9.2006.<br />

Utöver detta avtal iakttas bestämmelserna<br />

i avtalet om utveckling av det kommunala<br />

lönesystemet 2003-2007. I <strong>Jakobstad</strong> har<br />

huvudavtalsorganisationerna kommit<br />

överens om lokala tillämpningar för den<br />

tekniska sektorn 1995, för arbetsvärderingen<br />

i AKTA 2002 och för den individuella<br />

lönesättningen i AKTA 2004. Den<br />

individuella lönen har prövats sedan hösten<br />

2005. De lokala förhandlarna var inte<br />

nöjda med resultatet med det första försöket.<br />

Hösten 2006 ordnades en ny skolning<br />

för alla förmän, avsikten är att systemet<br />

med individuellt tillägg skall kunna ”upplevas<br />

som rättvist”. Lokalt kan förhandlas<br />

om bransch- och lokala justeringar (<br />

bransch=fackförbundens andel). det kan<br />

röra sig om ca 0,5-1,2 % av lönesumman<br />

som staden betalar per månad<br />

Varje fackförening har rätt att utse sina<br />

förhandlare, allmänt huvudförtroendemännen.<br />

Förhandlingar sker med representanter<br />

för den s.k. arbetsgivaren; Stadsstyrelsens<br />

personalsektion och personalchefen. Före<br />

förhandlingarna går huvudförtroendemannen<br />

igenom vilka medlemmar inom<br />

föreningen som man kan föreslå en löneförhöjning<br />

åt. (Förslaget är således fackföreningens,<br />

inte huvudförtroendemannens<br />

personliga åsikt.) Huvudförtroendemännen<br />

från olika fackföreningar brukar också<br />

träffas före och under förhandlingarna för<br />

att dra upp gemensamma riktlinjer.<br />

Förslagen baserar sig på de lokala överenskommelser<br />

och –avtal som gjorts.<br />

Fackföreningarnas uppgift är att bevaka<br />

att de lokala avtalen följs och att<br />

avlöningen står i rätt proportion till det<br />

centrala avtalet.<br />

2004 uppnåddes vid förhandlingar<br />

ett beslut om att ingen av staden <strong>Jakobstad</strong>s<br />

anställda skall ha den lägsta lönen<br />

i sin lönegrupp. Huvudförtroendemännen<br />

ser inför förhandlingar i allmänhet<br />

över hur medlemmens lön är inplacerad<br />

i sin lönegaffel. Senaste gropjustering<br />

påverkar också prioritetsordningen för<br />

förhandlaren. Trots att staden <strong>Jakobstad</strong><br />

reserverar mera pengar än avtalats för<br />

att kunna genomföra de lokala avtalen<br />

blir det ändå ”för litet”. För förhandlaren<br />

gäller det att få någon form av rättvisa i<br />

systemet, fackföreningarna ”tycker” inte<br />

utan för fram motiveringar. Numera har<br />

också de s.k. arbetsgivarrepresentanterna<br />

(verkschefer, avdelningschefer osv. ) stora<br />

möjligheter att framföra sina åsikter om<br />

den enskilda arbetstagarens eventuella<br />

löneförhöjning.<br />

Gerd Sunngren, JYTY<br />

Sirkka Kettunen, JUKO<br />

Osa kaupungin työntekijöistä on ihmetellyt,<br />

miten palkkaneuvotteluja<br />

käydään. Kuka tekee ja mitä? Kuka<br />

vaikuttaa? Kuka määrää?<br />

Kunta-alan palkkauksen perusteena on<br />

Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus<br />

(KVTES), Kunnallinen teknisen<br />

henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS),<br />

Kunnallinen opetusalan virka- ja työehtosopimus<br />

(OVTES) ja Kunnallinen tuntipalkkaisen<br />

henkilöstön työehtosopimus(TTES)<br />

Nykyiset sopimukset ovat voimassa ajalla<br />

16.2.2005-30.9.2007. Sopimukset on<br />

neuvoteltu yhdessä työnantajan eli Kunnallisen<br />

työmarkkinalaitoksen ja työntekijäjärjestöjen<br />

eli julkisalan koulutettujen<br />

neuvottelujärjestön (JUKO RY), Kuntaalan<br />

unionin RY:n, Tekniikan ja peruspalvelujen<br />

neuvottelujärjestön KTN RY:<br />

n ja Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö<br />

TNJ RY:n<br />

kanssa.<br />

Pietarsaaressa<br />

työntekijöitä<br />

edustavat<br />

JHL<br />

50 ja JHL<br />

30, JYTY,<br />

€<br />

J U K O ,<br />

Te h y j a<br />

Super.<br />

LÖneförhöjning???<br />

PALKANKOROTUS????<br />

€ €<br />

€<br />

€<br />

€<br />

€<br />

€<br />

€<br />

€<br />

Peruspalk<br />

a s t a j a<br />

tehtäväkohtaisesta<br />

palkas-<br />

€<br />

ta päättää<br />

t y ö n a n -<br />

taja silloin,<br />

kun<br />

työsuhde<br />

alkaa. Eri<br />

ammattiryhmien<br />

p e r u s -<br />

p a l k k a<br />

m ä ä r ä y -<br />

tyy kulloisenkin<br />

virka- ja<br />

työsopim<br />

u k s e n<br />

liitteessä. Paikallisesti ei ole suuriakaan<br />

mahdollisuuksia vaikuttaa eri ammattiryhmien<br />

palkkatasoon pääsopimuksessa. Ja<br />

valitettavasti näin on edelleen suuria eroja<br />

perinteisten naisalojen ja miesvaltaisten<br />

ammattien palkkatasossa. Sopimuskaudella<br />

on yleisistä palkankorotuksista sovittu<br />

keskustasolla 1.3.2005 ja 1.6.2006 alkaen<br />

sekä henkilökohtaisista lisistä 1.9.2005<br />

ja 1.9.2006 alkaen. Tämän sopimuksen<br />

lisäksi otetaan huomioon määräykset<br />

16

OTTELUISTA<br />

Lahjakortti,<br />

Presentkort,<br />

arvo 10 €<br />

värde 10 €<br />

✁ Klipp här<br />

Den här kupongen kan användas som betalning för deltagande<br />

i sådan konditionsbefrämjande verksamhet som<br />

Tämä kuponki voidaan käyttää maksuksi osallistumisesta sellaiseen kuntoa ko-<br />

toimintaan, jota tyky-ryhmä ei tue muutoin, esim. työväenopisto, arbis,<br />

kunnallisen palkkauksen kehittämises-<br />

hottavaan<br />

JKG, ratsastus, avantouinti, Tyky-gruppen liikuntatapahtumien inte annars osallistumismaksut, subventionerar, yms. t.ex arbis,<br />

tä vuosille 2003-2007. Pietarsaaressa työväenopisto, JKG, ridning, vinterbad, deltagaravgift i<br />

pääsopijajärjestöt ovat sopineet paikallisista<br />

sovellutuksista teknisellä sektorilla<br />

motionsjippon mm liknande.<br />

1995, työn arvioinnista 2002 ja henkilökohtaisesta<br />

palkasta 2004 KVTES:ssa. Työpaikka:<br />

Nimi: Namn:<br />

Arbetsplats:<br />

Henkilökohtainen lisä on ollut käytössä<br />

Voimassa 1.1. -30.06.2007<br />

vuodesta 2005. Paikalliset neuvottelijat<br />

Ei voida lunastaa käteistä vastaan. Koskee<br />

Gäller<br />

ainoastaan<br />

1.1. -30.06.2007<br />

Pietarsaaren kaupungin<br />

eivät olleet tyytyväisiä ensimmäisten yritysten<br />

tuloksiin jakaa henkilökohtainen Kan inte lösas in mot kontanter. Gäller endast för <strong>Staden</strong> <strong>Jakobstad</strong>s<br />

henkilöstöä. Ostetusta toiminnasta voidaan laskuttaa henkilöstötoimistoa<br />

oheisella lahjakortilla.<br />

lisä. Syksyllä 2006 järjestettiin vielä uusi personal. Den<br />

Mahdolliset<br />

köpta verksamheten<br />

tiedustelut puh.<br />

kan<br />

785<br />

med<br />

1329<br />

bifogat<br />

tai 785<br />

presentkort<br />

1285<br />

faktureras personalbyrån. Ev. förfrågningar tel. 785 1329 eller785<br />

koulutustilaisuus kaikille esimiehille. 1285.<br />

Tarkoituksena on, että henkilökohtainen<br />

lisä voitaisiin kokea työntekijöiden keskuudessa<br />

oikeudenmukaisena.<br />

TYKY<br />

STADEN JAKOBSTAD<br />

PIETARSAAREN KAUPUNKI<br />

Henkilöstötoimisto/TYKY<br />

Personalbyrån/TYKY<br />

PL 41<br />

PB 68601 41 PIETARSAARI<br />

68601 JAKOBSTAD<br />

Paikallisesti voidaan sopia liittoerästä<br />

ja paikallisesta järjestelyerästä. Tällöin<br />

kyseeseen tulee 0,5-1.2% määräinen summa<br />

kaupungin kuukaudessa maksamasta<br />

palkkasummasta.<br />

Jokaisella ammattiyhdistyksellä on oikeus<br />

nimetä neuvottelijansa. Yleensä neuvottelijoina<br />

toimivat pääluottamusmiehet<br />

ja työnantajan edustajina henkilöstöjaoston<br />

puheenjohtaja ja henkilöstöpäällikkö.<br />

Ennen neuvotteluja pääluottamusmiehet<br />

käyvät lävitse ne henkilöt sopimusjärjestössä,<br />

joille kuoppakorotusta ehdotetaan.<br />

(Ehdotus on yhdistyksen, ei pääluottamusmiehen<br />

henkilökohtainen mielipide) Eri<br />

järjestöjen pääluottamusmiehet tapaavat<br />

toisiaan mahdollisesti sekä ennen neuvotteluja<br />

että neuvottelujen aikana sopiakseen<br />

yhteiset suuntaviivat.<br />

Ehdotukset perustuvat yhteisesti sovittuihin<br />

määräyksiin tai sopimuksiin.<br />

Ammattiyhdistysten tehtävänä on valvoa,<br />

että paikallisia sopimuksia noudatetaan ja<br />

että palkkaus on oikeassa suhteessa pääsopimuksen<br />

kanssa.<br />

Vuonna 2004 saavutettiin sopimus,<br />

jossa päätettiin, ettei kukaan Pietarsaaren<br />

kaupungin työntekijä saa palkkaryhmänsä<br />

alinta palkkaa. Pääluottamusmiehet seuraavat<br />

ennen neuvotteluja miten työntekijät<br />

ovat sijoittuneet palkkaryhmässään.<br />

Viimeisin kuoppakorotus vaikuttaa myös<br />

neuvottelijan priorisointijärjestykseen.<br />

Voidakseen viedä läpi paikalliset sopimukset<br />

on kaupunki viime vuosina<br />

varannut enemmän rahaa kuin sopimus<br />

edellyttää. Siitä huolimatta rahaa on aina<br />

”liian vähän”. Neuvottelijalle on tärkeää<br />

että systeemi on oikeudenmukainen. Siitä<br />

syystä ammattiyhdistykset eivät vain ole<br />

jotain mieltä, vaan yrittävät myös perustella<br />

esityksiään.<br />

Nykyään myös niin kutsutun työnantajan<br />

(virastopäällikkö, osastopäällikkö jne)<br />

esityksellä on varsin suuri vaikutus yksittäisen<br />

työntekijän mahdollisesti saamaan<br />

korotukseen.<br />

Sirkka Kettunen, JUKO<br />

Gerd Sunngren, JYTY<br />

Kiitos Mikael ja<br />

Karin!<br />

Lähtö Raatihuoneelta lauantaina 27 toukokuuta<br />

klo. 7.00. Kuis´ nyt lauantaina<br />

ja kello seitsemän aamulla? Mikä saa 30<br />

kunnallista tätiä liikkeelle siihen aikaan?<br />

Jo viidettä vuotta peräkkäin järjestettiin<br />

yhteiskuljetusta Tampereelle määränpäänä<br />

osallistuminen Likkojen lenkki-tapahtumaan.<br />

Ehdittiinpä vähän ostoksillekin näin<br />

päättäjäisten aikaan.<br />

Mikä sitten saa naiset liikkeelle ylös ja<br />

alas Pyynikkiä pitkin, missä alas todella<br />

on alas ja ylös on todella ylös (”sitten<br />

kutitamme Isää Meidän jalkapohjista”<br />

kuuluu sanonta kun kävellään tai juostaan<br />

matalimmalla ja katsellaan ylös juomapisteelle<br />

kukkulalla). Onko se mahdollisesti<br />

se kansanjuhla kun n.10.000 naista on liikkeellä.<br />

Vai onko Tarzan banaanijakelulla<br />

tai kannustusjoukot, jotka seisovat rivissä<br />

matkan varrella mitä mielikuvituksellisin<br />

varustein ja tarjoiluin? Onko mahdollisesti<br />

Pyynikinkentän tapahtumat lenkin jälkeen<br />

( tänä vuonna m.m. Scandinavian Hunks)?<br />

Tai ehkä se on se tunne jälkeenpäin, että<br />

selvittiin taas tänä vuonna me pohjalaisetkin<br />

niistä jyrkistä nousuista. Olkoon miten<br />

vain. Suuri kiitos bussia järjestäneille<br />

kuten myöskin Mikael Jakobssonille ja<br />

Karin Erikssonille, jotka meitä kannusti<br />

kaupungin mainospaidoilla!<br />

17<br />

Foto/Kuva: Riitta Pehkonen<br />

Tack Mikael och<br />

Karin!<br />

Avgång från Rådhuset lördagen den 27 maj<br />

kl. 7.00. Vadå lördag? Klockan 7 på morgonen?<br />

Vad är det som får 30 kommunala<br />

damer i farten den tiden? Jo naturligtvis,<br />

för femte året i rad, samtransport till Tammerfors<br />

med målet att delta i evenemanget<br />

Likkojen lenkki. Lite shopping hanns visst<br />

också med såhär i avslutningstider.<br />

Vad är det då som får kvinnfolk i rörelse<br />

upp och ner för Pyynikkiåsen, där<br />

upp verkligen är upp och ner verkligen<br />

är ner (”sen ska vi kittla Vår Herre under<br />

tårna” säger nån som går/ springer längst<br />

nere och tittar upp mot tankningsstationen<br />

högst uppe på åsen). Kan det månne vara<br />

folkfesten när 10.000 damer är i rörelse?<br />

Är det Tarzan som delar ut bananer eller<br />

kanske alla supportergrupper som står på<br />

rad med den mest fantasifulla utstyrsel och<br />

traktering? Kanske det är showen på Pyynikkiplanen<br />

efteråt (i år bl.a. Scandinavian<br />

Hunks)? Måhända är det dendär känslan av<br />

att vi klarade det i år igen, alla dessa branta<br />

stigningar, även vi plattlänningar. Vare hur<br />

det vill. Ett stort tack till Mikael Jakobsson<br />

och Karin Eriksson som uppmuntrade oss<br />

med stadens reklamskjortor!

jakortti, arvo 10 €<br />

Lahjakortti, arvo 10 €<br />

Tämä kuponki voidaan käyttää maksuksi osallistumisesta<br />

onki voidaan käyttää maksuksi osallistumisesta sellaiseen kuntoa kon<br />

toimintaan, sellaiseen jota tyky-ryhmä kuntoa kohottavaan ei tue muutoin, toimintaan, esim. työväenopisto, jota tyky-ryhmä arbis,<br />

astus, avantouinti, ei tue muutoin, liikuntatapahtumien esim. työväenopisto, osallistumismaksut, arbis, yms. JKG, ratsastus,<br />

avantouinti, liikuntatapahtumien osallistumismaksut yms.<br />

Nimi:<br />

kka:<br />

Työpaikka:<br />

Voimassa 1.1. -30.06.2007<br />

ida lunastaa käteistä vastaan. Koskee Voimassa ainoastaan 1.1. -30.06.2007 Pietarsaaren kaupungin<br />

nkilöstöä. Ostetusta toiminnasta voidaan laskuttaa henkilöstötoimistoa<br />

isella lahjakortilla. Ei voida lunastaa Mahdolliset käteistä tiedustelut vastaan. puh. Koskee 785 1329 ainoastaan tai 785 Pietarsaaren<br />

1285<br />

kaupungin henkilöstöä. Ostetusta toiminnasta voidaan laskuttaa<br />

henkilöstötoimistoa oheisella lahjakortilla. Mahdolliset tiedustelut<br />

puh. 785 1329 tai 785 1285.<br />

TYKY<br />

PIETARSAAREN KAUPUNKI<br />

PIETARSAAREN KAUPUNKI<br />

Henkilöstötoimisto/TYKY<br />

Henkilöstötoimisto/TYKY<br />

PL 41<br />

PL 68601 41 PIETARSAARI<br />

68601 PIETARSAARI<br />

✁ Leikkaa tästä<br />

Välkommen / Tervetuloa<br />

Inger, Anders, Glenn!<br />

Inger Bjon,<br />

ny avdelningschef<br />

på socialavdelningen,<br />

Socialcentralen,<br />

började<br />

1.8.2006.<br />

Inger Bjon,<br />

osastopäällikkö<br />

sosiaaliosastolla,<br />

Sosiaalikeskus, aloitti<br />

1.8.2006.<br />

Motionskampanj • Kuntokampanja<br />

1.1. - 22.4.2007<br />

Motionskort<br />

vecka<br />

viikko<br />

1<br />

2<br />

3<br />

4<br />

5<br />

6<br />

7<br />

8<br />

9<br />

10<br />

11<br />

12<br />

13<br />

14<br />

15<br />

16<br />

må<br />

ma<br />

Kuntokortti<br />

ti<br />

ti<br />

on<br />

ke<br />

Poängsumma / pisteet yhteensä:<br />

Namn / nimi<br />

Arb.plats / työpaikka<br />

to<br />

to<br />

fr<br />

pe<br />

lö<br />

la<br />

sö<br />

su<br />

Anders<br />

Blomqvist, ny<br />

stadsgeodet,<br />

Tekniska verket,<br />

började<br />

1.6.2006.<br />

Anders<br />

Blomqvist,<br />

uusi kaupungingeodeetti,<br />

Tekninen virasto, aloitti 1.6.2006.<br />

Glenn Lahtinen,<br />

planerare,<br />

<strong>Jakobstad</strong>s<br />

vatten, började<br />

1.9.2006.<br />

Glenn<br />

Lahtinen,<br />

suunnittelija,<br />

Pietarsaaren<br />

vesi, aloitti<br />

1.9.2006.<br />

Genom att promenera raskt, delta i jumpa, skida mm (minst 30 min. per gång=1 p), kan<br />

du samla poäng och delta i utlottning av presentkort till Sportia Mattson samt valbart<br />

simhallskort, motionskort eller massage. Högst 2 poäng/dag, 20 p = 1 lott.<br />

Kävelemällä reippaasti, osallistumalla jumppaan, hiihtämällä ym.(väh.30 min./kerta=1p)<br />

voit kerätä pisteitä ja osallistua Sportia Mattsonin lahjakortin arvontaan sekä valinnaisen<br />

uimahallinkortin, kuntokortin tai hieronnan arvontaan. Korkeintaan 2 pistettä/päivä, 20<br />

p = yksi arpa.<br />

I utlottningen deltar motionskort som inlämnats till personalbyrån senast 30. 4.<br />

Arvontaan osallistuvat henkilöstötoimistoon viimeistään 30.4. palautetut kuntokortit.<br />

Vi gratulerar vinnarna i motionskampanjen 26.6.-23.9. / Onnittelemme edellisen kuntokampanjan<br />

voittajia 26.6-23.9: Tarja Kujala, 50 € köpkort/ostokortti, Kimmo Lehtimäki<br />

och/ja Eija Lieska, Jeppis Gym kort/Jeppis Gymin kortti samt/sekä A-L Kotanen, simhallskort/uimahallikortti.<br />

Foto/Kuva Markus Forsbacka<br />

18

Tävlingen om att känna igen miljöer i<br />

<strong>Jakobstad</strong> fortsätter. Varifrån är bilderna tagna?<br />

Skicka in svaret till Personalbyrån<br />

senast 28.2.2007. Bland dem som svarat rätt<br />

utlottas 1 st köpkort a´100 € och<br />

2 st köpkort a´50 €.<br />

1<br />

Kaupungin tunnistamiskilpailu jatkuu.<br />

Mitkä ovat kuvan kohteet?<br />

Lähetä vastaus Henkilöstötoimistoon<br />

viimeistään 28.2.2007. Oikein vastaneiden<br />

kesken arvotaan 1kpl lahjakortti a´100 € ja<br />

2 kpl lahjakorttia a´50 €.<br />

4<br />

2<br />

5<br />

3<br />

Ben Griep, Simon Lassila, Gerd Sunngren<br />

19

Port Payé<br />

Finlande<br />

130892<br />

<br />

PRIORITY<br />

Traditionell julgröt<br />

22.12.2006kl 10.30-13.30<br />

på Tobaksmagasinet<br />

Perinteinen joulupuuro<br />

22.12.2006 kl 10.30-13.30<br />

Tupakkamakasiinilla<br />

Foto/kuva:<br />

Pirjo Salonen<br />

Frågetävlingen 1/2006 Kilpailu 1/2006 Frågetävlingen 1/2006 Kilpailu 1/2006<br />

”Känner Du Din Stad?” / ”Tunnetko kaupunkisi?”<br />

De rätta svaren är följande: / Oikeat vastaukset:<br />

1. Järnvägsgatan/Rautatiekatu<br />

2. Björnholmens kyrka/Karhusaaren kirkko<br />

3. Björkbacka/Koivurinne<br />

4. Gågatan/Kävelykatu<br />

5. Tullhuset/Tullitalo<br />

Fru Fortuna gynnade följande tävlingsdeltagare: / Onnetar suosi seuraavia kilpailuun osallistuneita:<br />

Ruth Harju<br />

Christina Lill<br />

Rose-Maj Lindström<br />

Grattis!<br />

100 € köpkort/lahjakortti<br />

50 € köpkort/lahjakortti<br />

50 € köpkort/lahjakortti<br />

Onnittelut!<br />

Onko osoite oikea?<br />

Kaupungin entisten työntekijöiden (eläkeläisten) osoitteita<br />

varten ei ole automaattista seurantaa. Toivomme että ilmoitatte,<br />

mikäli <strong>Staden</strong>-Kaupunki – lehtenne lähetetään väärään<br />

osoitteeseen. Korjatkaa virhe soittamalla numeroon 785 1285<br />

(Rita Forsbacka).<br />

Är adressen rätt?<br />

Vi har ingen automatisk uppföljning på stadens tidigare anställdas<br />

(pensionärer) adresser. Därför önskar vi att ni meddelar<br />

ifall vi skickar <strong>Staden</strong>-Kaupunki till fel adress. Korrigera<br />

felaktigheten genom att ringa 785 1285 (Rita Forsbacka).<br />

20

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!