Staden 2.2006.taitto.indd - Jakobstad

More documents

Recommendations

Info

AKTUELLT De individuella lönerna för Aktaanställda utvidgas Av stadens anställda hör den största gruppen, eller ca 750 personer under kollektivavtalet Akta (Allmänt kommunalt tjänste- och arbetskollektivavtal). Så sent som för två år sedan infördes en möjlighet att till anställda inom detta avtal utbetala ett individuellt tillägg. Tills vidare är det fråga om små summor som endast en del av de anställda får, men systemet utbyggs årligen vilket gör att tillägget får en allt större betydelse. I höstens lokala förhandlingar överenskoms att vi inom staden <strong>Jakobstad</strong> på nytt under hösten gör en bedömning av arbetsprestationerna beträffande alla Akta-anställda. Utgående från bedömningarna kommer beslut att göras gällande individuella tillägg till personer som uppfyller kriterierna bäst. Höstens tillägg kommer att räknas retroaktivt från september och kommer att utbetalas senast i samband med december månads lön. Bedömningen av arbetsprestationerna gäller följande delområden: • Yrkesskicklighet. Kunskaper, färdigheter, ansvar och helhetssyn i arbetet. I vilken utsträckning får organisationen och kunderna sina förväntningar uppfyllda. Äger personen sådan mångkunnighet att hon/han kan vikariera och hjälpa andra. Personens förmåga att prioritera, ta initiativ och fatta självständiga beslut. Mångårig arbetserfarenhet. Språkkunskap och dess praktiska användning. • Arbetsresultat. Effektivitet, kvalitet, tillförlitlighet och initiativkraft. I vilken utsträckning bidrar personen till att de uppställda målen nås på arbetsplatsen. Man bedömer de kvalitativa arbetsresultaten och deras verkningar, är arbetsprestationerna klanderfria. Vilken är personens ekonomiska tänkande. • Samarbetsförmåga. Umgänge och social kompetens. Främjar personen samarbetet på arbetsplatsen och med kunderna. Hur stöder personen sina kolleger eller söker stöd hos dem och hur visar hon/han sin uppskattning mot andra. Har personen förmåga att arbeta i grupp, team eller nätverk och vilken är förmågan att kommunicera och förhandla. Rune Wiik personalchef AJANKOHTAISTA Kvtes:n piiriin kuuluvien henkilökohtaista palkkausjärjestelmää laajennetaan Suurin osa kaupungin työntekijöistä eli n. 750 henkilöä kuuluu Kvtes:n (Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus) piiriin. Vasta kaksi vuotta sitten tuli mahdolliseksi maksaa henkilökohtaista lisää kyseisen sopimuksen piiriin kuuluville työntekijöille. Toistaiseksi kyse on pienistä summista, jotka maksetaan vain osalle työntekijöistä, mutta järjestelmää laajennetaan vuosittain, minkä ansiosta lisällä tulee olemaan yhä suurempi merkitys. Syksyn paikallisissa neuvotteluissa sovittiin, että Pietarsaaren kaupunki arvioi syksyn aikana uudelleen kaikkien Kvtes:n piiriin kuuluvien työntekijöiden työsuoritukset. Arvioiden perusteella päätetään henkilökohtaisten lisien maksamisesta henkilöille, jotka täyttävät arvosteluperusteet parhaiten. Syksyn lisät lasketaan takautuvasti syyskuusta lukien ja ne maksetaan viimeistään joulukuun palkanmaksun yhteydessä. Työsuoritusten arviointi koskee seuraavia osa-alueita: • Ammatinhallinta. Tiedot, taidot, vastuu ja kokonaisnäkemys työstä. Missä määrin organisaation ja asiakkaiden odotukset täyttyvät. Onko työntekijä niin monitaitoinen, että pystyy olemaan toisten sijaisena ja auttamaan muita. Työntekijän priorisointikyky, oma-aloitteisuus ja kyky tehdä itsenäisiä ratkaisuja. Monivuotinen työkokemus. Kielitaito ja sen käyttö. • Työtulos. Tehokkuus, laatu, luotettavuus ja aloitekyky. Mikä on työntekijän osuus työpaikan asettamien tavoitteiden saavuttamiseen. Arvioidaan laadulliset työtulokset ja niiden vaikutukset, ovatko työsuoritukset moitteettomia, millainen on työntekijän taloudellinen ajattelutapa. • Yhteistyökyky, kanssakäyminen ja sosiaaliset taidot. Edistääkö työntekijä yhteistyötä työyhteisössä ja suhteessa asiakkaisiin. Miten hän tukee työtovereitaan tai hakee heiltä tukea ja miten hän osoittaa arvostustaan toisille. Onko työntekijällä ryhmä- tai tiimityöskentelytaitoja, kykyä toimia verkostossa sekä kommunikointi- ja neuvottelutaitoja. Rune Wiik henkilöstöpäällikkö 12 - Metsästyksen viehätys on siinä, ettei se ole liian helppoa. Varsinkin merellä tunne on hieno, kun meri muuttuu koko ajan eikä mikään pysy samana, sanoo energialaitoksella linja-asentajana työskentelevä Glenn Vikström. Luodosta kotoisin oleva Vikström on harrastanut metsästystä jo pienestä pojasta asti. - Olen aina viihtynyt luonnossa, ja metsästäminen on meilläpäin tapa. Molemmilla vanhemmillani on metsästyskortti, ja myös isovanhempani metsästivät. Itse aloin kulkea pienenä isän mukana metsällä ja ampumaradalla. Metsästyskortin sain 13-vuotiaana, Vikström kertoo. Jo seuraavana vuonna hän alkoi kulkea kilpailuissa. Hän alkoi kilpailemalla savikiekkoammunnassa, mutta sittemmin mielilajiksi on valikoitunut haulikolla ammuttava riistapolku. Siinä metsässä kulkee muutaman kilometrin pituinen reitti, jonka varrella kilpailija ampuu lavastettuja riistaeläimiä sekä ratkoo metsästykseen liittyviä kysymyksiä. - Rasteilla pitää tunnistaa eläinten jälkiä ja esimerkiksi erilaisia kasveja. Kysymyksiä tulee myös metsästyslaista. Kilpailussa testataan siis ampumistarkkuuden ohella metsästykseen liittyvää yleistietoutta, Vikström selvittää. Hän kulkee riistapolkukilpailuissa, joita järjestetään entisen Vaasan läänin alueella. Laji on Vikströmin mukaan niin mielenkiintoinen, että siitä on vaikea luopua. - Olen yrittänyt lopettaa sitä jo muutaman vuoden ajan, mutta aina sitä vain lähtee mukaan. Se on kuin kuume, josta ei pääse eroon, hän naurahtaa. Riistapolkukilpailujen lisäksi Vikström on mukana pohjoismaisessa metsästysammunnassa. Kuusi vuotta sitten hän edusti Suomea lajin Pohjoismaiden mestaruuskisoissa. - Ampuminen on hauska laji, vaikkei mikään rambo olisikaan. Siinä viehättää kilpailu ja sen mukanaan tuoma haaste. Ampuminen vaatii myös hyvää hermojen hallintaa, Vikström sanoo. Vaikka hän pitää kilpailemisesta, pääharrastuksenaan hän pitää kuitenkin metsästystä. - Kyllä metsä aina ampumaradan voittaa, hän vakuuttaa. Hirvijahtien lisäksi hän harrastaa vesilintumetsästystä, sekä jänis- ja kettujahteja. - Kotonani on aina ollut ajokoiria. Itselläni on nyt kaksi koiraa, suomenpystykoira ja mäyräkoira, Vikström kertoo. Ahvenanmaalla hän on käynyt muutamaan otteeseen metsästämässä kauriita, joita nykyään voi pyytää myös Luodossa. Eniten häntä kuitenkin nykyään kiinnostaa hylkeenpyynti. - Hylje oli rauhoitettu eläin parikymmentä vuotta, mutta viimeiset viisi vuotta niitä on saanut pyytää luvanvaraisesti. Ruotsinkieliselle Pohjanmaalle on myönnetty vuosittain 180 pyyntilupaa, joista 20
Veri vetää riistapolulle Med jaktstigen i blodet Glenn Vikström on harrastanut metsästystä pikkupojasta asti. Eugmossa siihen on hyvät mahdollisuudet, samoin kuin kalastamiseenkin. Glenn Vikström har hållit på med jakt sen han var liten pojke. I Eugmo finns goda möjligheter både för jakt och fiske. Kuva/Bild: Rune Wiik Luodon ja Pedersören alueelle, Vikström selvittää. Hylkeenpyyntiaika alkaa huhtikuun 18. päivä, joten pyyntiaika on käytännössä lyhyt, koska pyynti pitää suorittaa jäiden aikaan. - Alkuvuoden hylkeet ovat rauhoitettuja, koska niillä on poikimisaika. Niille annetaan silloin rauha, kuten kaikille muillekin eläimille niiden poikimisaikana, Vikström sanoo. Merellä Vikström viihtyy myös kalastuksen parissa. Hänellä on verkot vesillä melkein aina. - Talvisin on pari maderysää, ja kaverin kanssa käymme pyytämässä myös siikaa, Vikström kertoo. Hän asuu 150-vuotiaassa kotitalossaan Eugmossa, jossa luonto ja meri ovat lähellä. Perheeseen kuuluvat vaimo sekä poika ja tytär. - Lapset saavat valita harrastuksensa itse. Nyt he tykkäävät seurata koirien touhuja, mutta he saavat itse päättää, haluavatko seurata minua metsälle. Nykyään on niin paljon vaihtoehtoja, mitä voi harrastaa, sanoo itse myös jalka- ja lentopalloa harrastava Vikström. - Minun on vaikea olla vain rauhassa, koko ajan pitäisi tapahtua jotain. Ehkä sitten, kun ikää alkaa tulla, on helpompaa istua alas ja vain olla, Vikström naurahtaa. Teksti Tiina Manninen - Tjusningen med att jaga, är det att det inte är för lätt. Speciellt på havet är det en fin känsla, när havet konstant förändrar sig, inget består, så säger Glenn Vikström som arbetar som linjemontör vid energiverket. Vikström som är hemma från Larsmo har sysslat med jakt ända sen han var liten pojke. - Jag har alltid trivts i naturen, och jakt är som tradition hos oss. Båda mina föräldrar har jaktkort, också mina farföräldrar jagade. Själv började jag redan som liten vara med min far i skogen och på skjutbanan. Jaktkort fick jag som 13- åring, och redan följande år började jag delta i tävlingar, berättar Vikström. Han började tävla i lerduveskytte, men senare har favortigrenen blivit jaktstig för hegelgevär. I skogen går en några kilometer lång led, invid vilken de tävlande skjuter på uppställda viltmål samt löser frågor som hör till jakt. - Man bör känna igen djurspår och exempelvis olika växter, frågorna kan även beröra jaktlagen. I tävlingen testar man alltså både skjutkunskapen tillsammans med övrig allmän information som gäller jakt, förklarar Vikström. Han deltar i de jaktstigstävlingar som ordnas i gamla Vasa län. Grenen är enligt Vikström så intressant, är det är svårt att sluta. - Jag har försökt sluta redan under några år, men ändå är jag alltid med och deltar. Det är som en sjukdom, skrattar Vikström, som man inte blir av med. Förutom tävlingar i jaktstig är Vikström också med i nordisk skogsskytte. Han representerade Finland i grenen för sex år sedan i Nordiska mästerskapen. - Skytte är en rolig gren fast man nu inte är nån Rambo. Där är det nog tävlingarna och den utmaning som de för med sig som drar. Skytte fordrar också nerver av stål, berättar Vikström. Trots att han tycker om att tävla, så ligger nog ändå största intresset vid jakten. - Skogen vinner nog över skjutbanan när som helst, försäkrar Vikström. Förutom älg så jagar han även sjöfågel, hare och räv. Hemma har vi alltid haft jakthundar. Själv har jag nu två hundar, en finsk spets och en tax. I några repriser har han besökt Åland för att jaga hjort, vilka numera också kan jagas i Larsmo. Det mest intressanta för tillfället är dock säljakt. - Sälen var fridlyst i ett tjugotal år, men de senaste fem åren har man fått jaga dem med tillstånd. I svenska Österbotten har man årligen beviljat 180 jaktlov, varav 20 till Larsmo och Pedersöre-området, förklarar Vikström. Jaktsäsongen för säl börjar den 18 april, så jaktsäsongen är i praktiken hemskt kort, då jakten bör utföras under den tiden som isen ligger. - Under början av året är sälarna fridlysta, då de har dräktighetstid. Man ger dem då lugn och ro, som man ger alla andra djur under dräktighetstiden. Vikström trivs också vid havet med fisket. Han har näten i sjön nästan hela tiden. På vintern har vi ett par lakryssjor, och tillsammans med vännerna fiskar vi också sik. Han bor på den 150-år gamla hemgården i Eugmo, var naturen och havet är nära. Till familjen hör också frun samt en son och en dotter. Barnens fritidsintressen varierar, nu just har de mycket bestyr i hundarna, och de väljer själva om de vill följa med mig till skogen eller inte. I dessa dagar finns det så många olika alternativ, när det gäller fritidsintressen säger Vikström som själv också utövar både fotboll och wolleyboll. Jag har svårt att sitta i still, hela tiden borde det hända något. Kanske senare, när man blir äldre, är det lättare att sätta sig ner och slå sig till ro, skrattar Vikström. Text Tiina Manninen 13
Page 1 and 2: Personaltidning/Henkilöstölehti 2
Page 3 and 4: Mätningsarbete på gräsrotsnivå
Page 5 and 6: vireä ja nykyaikainen satavuotias
Page 7 and 8: Pietarsaari tempaisi näyttävästi
Page 9 and 10: Anställda med jämna tjänsteår 2
Page 11: Kerstin Granroth hoppas, att vi få
Page 15 and 16: Med sikte på svarta bältet Juha G
Page 17 and 18: OTTELUISTA Lahjakortti, Presentkort
Page 19 and 20: Tävlingen om att känna igen milj

Staden 2.2006.taitto.indd - Jakobstad

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?