ey053 - SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry
ey053 - SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry
ey053 - SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Monella maaseudun<br />
perheellä on kotitarpeiksi<br />
pihalla lieassa porsas tai pari.<br />
Yleistä on, että eläinten lieat<br />
ovat hyvin lyhyitä.<br />
Kun norsut itkevät<br />
Hindujenkaan hyväntahtoisuus ei silti ole<br />
kaikenkattavaa. Jyrkin poikkeus suvaitsevaisuudesta<br />
eläimiä kohtaan näkyy työnorsujen<br />
koulutuksessa. Nepalin eteläosissa työnorsuja<br />
käytetään muun muassa luonnonsuojelualueiden<br />
partioimisessa salametsästäjien varalta<br />
sekä turistien ratsuina. Norsujen koulutus aloitetaan<br />
kolmivuotiaana poikasena, ja koulutusmenetelmät<br />
ovat samoja kuin kautta Aasian eli<br />
hyvin väkivaltaisia.<br />
Koulutettu aikuinen norsu tottelee ikävät<br />
kokemuksensa muistaen jo pelkkiä sanoja.<br />
Monikaan turisti ei siksi osaa aavistaa, mitä<br />
eksoottisen norsuratsastuskierroksen taustalla<br />
on – eikä myöskään moni norsunkouluttaja<br />
tule ajatelleeksi, että toisenlaisetkin koulutusmenetelmät<br />
voisivat olla mahdollisia.<br />
Norsujen suuri koko peittää monien ihmisten<br />
silmiltä sen tosiasian, että norsut ovat hyvin<br />
herkkiä eläimiä – sekä henkisesti että fyysisesti.<br />
Perinteisesti norsuja on ollut tapana pitää<br />
”paksunahkaisina”, jolloin unohdetaan kokonaan,<br />
että tuntoaistinelimet eli tuntohermojen<br />
päät sijaitsevat ihon pinnassa. Nahan paksuus<br />
ei vaikuta millään tavalla siihen, miten herkkä<br />
kyseisen eläimen tuntoaisti on. Ratkaisevaa on<br />
se, kuinka tiheässä tuntohermonpäät ovat.<br />
Mitä useampia tuntohermonpäitä kullakin<br />
ihon neliösentillä on, sitä voimakkaammin<br />
eläin tai ihminen aistii tuntemukset, kuten kivun.<br />
Norsu nimenomaan sattuu olemaan sellainen<br />
eläin, jolla tuntohermonpäitä on tiheässä ja<br />
tuntoaisti ihossa on siten hyvin herkkä.<br />
Peltilehmä väistää liikenteessä<br />
Jos haluaa nähdä uudestaan nepalilaisten lempeän<br />
puolen, kannattaa sukeltaa vaikkapa Katmandun<br />
katuvilinään. Liikenne nepalilaisilla<br />
kaduilla on kaoottista, mutta moniin muihin<br />
kehitysmaihin verrattuna se on silti aika hyväntahtoinen<br />
kaaos. Nepalilaisilla on nimittäin<br />
herkkä jarrujalka. Aina kun auton eteen ilmestyy<br />
katukoira tai lehmä, auto pysähtyy kuin<br />
seinään.<br />
Katukahvilassa jutellessamme nepalilainen<br />
oppaani on aidosti ihmeissään ja suruissaan,<br />
kun hän kuulee, että Euroopassa näkee toisinaan<br />
moottoriteillä makaamassa kuolleita eläimiä.<br />
Hän tarkistaa vielä uudestaan, ymmärsikö<br />
hän nyt oikein: siis mihin ne ovat kuolleet? Hänen<br />
on vaikea käsittää, miksi ihmeessä jotkut<br />
ajavat autoa niin kovaa, etteivät ehdi jarruttaa,<br />
jos jokin elollinen olento ilmestyy eteen.<br />
Palaamme kadulle ja kohtaamme sen elollisen<br />
olennon, joka nepalilaisessa liikenteessä<br />
on ylitse muiden. Kulkuneuvojen kesken Katmandun<br />
kaduilla vallitsee viidakon laki: polkupyörät<br />
tekevät tilaa henkilöautoille, nämä taas<br />
pysyttelevät poissa bussien tieltä, bussit antavat<br />
tilaa kuorma-autoille – mutta kaikki antavat<br />
tietä lehmille. Pyhät lehmät vaeltelevat kaduilla<br />
leppoisaan tahtiin, käyttäen kadun ylittämiseen<br />
niin paljon aikaa kuin siihen sattuu menemään,<br />
ja autoilijat odottavat kärsivällisesti.<br />
Hindujen uskomusten mukaan lehmän näkeminen<br />
tuo onnea. Se sopii hyvin, itsellenikin<br />
kun tulee hyvä mieli lehmien kohtaamisesta.<br />
Kerrankin on ympärillä kulttuuri, jossa kukaan<br />
ei ihmettele, kun pysähdyn nauttimaan jokaisen<br />
kohdalle osuvan lehmän katselemisesta. ■<br />
Kun helteisen päivän ilta hämärtyy, Katmandun<br />
katukoirat alkavat heräillä.<br />
12<br />
Siipikarjalle on valmistettava tilaisuutta puhtaana pysymiseen.
Change language