Jäsenlehti 2011 [pdf, 4,8 mt] - MTK
18.10.2014 • Views
Share Embed Flag

Jäsenlehti 2011 [pdf, 4,8 mt] - MTK

Jäsenlehti 2011 [pdf, 4,8 mt] - MTK

Jäsenlehti 2011 [pdf, 4,8 mt] - MTK

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
mtk.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

Hämeen ja Uudenmaan<br />

JÄSENLEHTI <strong>2011</strong><br />

Hyvinvoiva yrittäjä<br />

tekee tulosta<br />

Markkinoiden merkitys korostuu,<br />

mitä voimme tehdä?<br />

Ministeri Jari Koskinen:<br />

Kotimaista ruokaa ja maaseutuasumista

Maatalouskaupan ammattilaiset palveluksessasi!<br />

RIIHIMÄKI<br />

Kauppias<br />

Myyntipäällikkö,<br />

Tomi Korpisaari työkoneet ja<br />

gsm. 0400-463 124 tuotantotarvikkeet<br />

tomi.korpisaari@k-maatalous.fi Pekka Kaartinen<br />

gsm. 0500-475 724<br />

puh. (019) 760 2618<br />

pekka.kaartinen@k-maatalous.fi<br />

Tuotantotarvikkeet<br />

Juhani Mikkola<br />

puh. (019) 760 2614<br />

juhani.mikkola@k-maatalous.fi<br />

Viljakauppa,<br />

myymälämyynti,<br />

ja hevostarvikkeet<br />

Noora Lappalainen<br />

puh. (019) 760 2617<br />

noora.lappalainen@k-maatalous.fi<br />

Varastonhoitaja ja<br />

viljan vastaanotto<br />

Harri Hakala<br />

gsm. 0400-918 532<br />

Puutarha- ja<br />

myymälämyynti<br />

Seija Hakamäki<br />

puh. (019) 760 2613<br />

Traktori- ja<br />

puimurimyynti<br />

Juha Kiminki<br />

gsm. 0500-407 264<br />

juha.kiminki@kesko.fi<br />

HÄMEENLINNA<br />

KORPISAAREN VARAOSAPALVELU<br />

Myyntipäällikkö,<br />

tuotantotarvikkeet<br />

Jaakko Perttula<br />

gsm. 040-836 1347<br />

puh. (03) 622 6610<br />

jaakko.perttula@k-maatalous.fi<br />

NURMIJÄRVI<br />

Työkoneet, kuivurit ja<br />

tuotantotarvikkeet<br />

Harri Aaltonen<br />

gsm. 050-307 9628<br />

puh. (03) 622 6616<br />

harri.aaltonen@k-maatalous.fi<br />

Tuotantotarvikkeet<br />

ja työkoneet<br />

Asko Myllymäki<br />

gsm. 040-900 4414<br />

puh. (03) 622 6620<br />

asko.myllymaki@k-maatalous.fi<br />

Viljakauppa ja<br />

tuotantotarvikkeet<br />

Jorma Niemi<br />

gsm. 050-535 8799<br />

puh. (03) 622 6614<br />

jorma.niemi@k-maatalous.fi<br />

Traktori- ja<br />

puimurimyynti<br />

Isto Parikka<br />

gsm. 050-387 2528<br />

isto.parikka@kesko.fi<br />

Varaosat ja<br />

myymälämyynti<br />

Pekka Paajanen<br />

puh. (03) 622 6621<br />

pekka.paajanen@k-maatalous.fi<br />

Pienkoneet ja varaosat<br />

Ari Laine<br />

puh. (03) 622 6640<br />

ari.laine@k-maatalous.fi<br />

Varaosapalvelumme<br />

palvelee Sinua Hämeenlinnassa.<br />

Myyntipäällikkö,<br />

työkoneet<br />

Hannu Kuisma<br />

gsm. 0400-888 348<br />

puh. (09) 8553 6711<br />

hannu.kuisma@k-maatalous.fi<br />

Viljakauppa ja<br />

tuotantotarvikkeet<br />

Timo Koskela<br />

gsm. 0400-812 605<br />

puh. (09) 8553 6712<br />

timo.koskela@k-maatalous.fi<br />

Tuotantotarvikkeet ja<br />

työkoneet<br />

Markku Kostiainen<br />

gsm. 050-502 2034<br />

puh. (09) 8553 6719<br />

markku.kostiainen@k-maatalous.fi<br />

Tuotantotarvikkeet<br />

Esa Hyvämäki<br />

gsm. 0400-472 324<br />

puh. (09) 8553 6716<br />

esa.hyvamaki@k-maatalous.fi<br />

Traktori- ja<br />

puimurimyynti<br />

Juha Kiminki<br />

gsm. 0500-407 264<br />

juha.kiminki@kesko.fi<br />

MÄNTSÄLÄ<br />

Myyntipäällikkö<br />

Hannu Kuisma<br />

gsm. 0400-888 348<br />

hannu.kuisma@k-maatalous.fi<br />

Viljakauppa ja<br />

tuotantotarvikkeet<br />

Mika Korhonen<br />

gsm. 040-900 4423<br />

puh. (019) 689 3815<br />

mika.korhonen@k-maatalous.fi<br />

Työkoneet,<br />

tuotantotarvikkeet<br />

Markku Koskelainen<br />

gsm. 0400-102 993<br />

puh. (019) 689 3832<br />

markku.koskelainen@k-maatalous.fi<br />

Varastonhoitaja ja<br />

viljan vastaanotto<br />

Ismo Pietilä<br />

gsm. 040-900 4415<br />

puh. (019) 689 3817<br />

isto.pietila@k-maatalous.fi<br />

Ammattitaitoista<br />

varaosapalvelua<br />

Hämeessä ja<br />

Uudellamaalla.<br />

K-MAATALOUS KORPISAARI<br />

www.korpisaari.fi<br />

• Nurmijärvi, Ojakkalantie 2 • Mäntsälä, Maisalantie 17 • Riihimäki, Teollisuuskatu 6 • Hämeenlinna, Luukkaankatu 4<br />

www.k-maatalous.fi<br />

K-MAATALOUS

Olemme osa suurta kokonaisuutta<br />

Suomalaisen viljan tuottajahintaan vaikuttavat<br />

oman sadon lisäksi sadot niin Australiassa,<br />

Uudessa Seelannissa kuin viljapörssi<br />

Amerikassa eli maalimanlaajuinen viljapörssi.<br />

Hinnan vaihtelut ovat suuria ja pelureita<br />

riittää. Sadon myyntiajankohta onkin<br />

nyt tärkeämpi kuin koskaan aikaisemmin.<br />

Suhdanteiden liikkuminen vaikuttaa<br />

vahvasti Suomeen.<br />

Suomen lihamarkkina on tulehtunut ja<br />

ajautunut lähes umpikujaan. Keskittynyt<br />

kauppa käyttää markkina-asemaansa häikäilemättä<br />

hyväkseen ja kilpailuttaa kahta<br />

isoa alan toimijaa verisesti. Näin tuottajalle<br />

maksettava hinta jää kautta linjan<br />

EU:n keskihinnan alapuolelle, vaikka meillä<br />

kustannusrakenteet ovat raskaammat kuin<br />

muualla EU-maissa.<br />

Maito on euromääräisesti suurin viljelijän<br />

tuottama kotieläintuote Suomessa.<br />

Omalla organisaatiolla sekä innovatiivisella<br />

tuotekehityksellä Valio on - kuluttajaa<br />

kuunnellen - pitänyt tuottajahinnan<br />

kohtuullisena, ja maidon hinta on kaupassa<br />

siedettävä. Suuri uhka kuitenkin on, että<br />

tällä tiedolla maitokiintiöt poistuvat vuonna<br />

2015 ja tuotannon määrä sekä markkinahinta<br />

vapautuvat. Suuri kysymys on, miten<br />

hinnoittelun käy. Lisääntyykö tuotanto?<br />

Laskeeko markkinahinta? EU:ssa on kuitenkin<br />

tekeillä ja tehtykin toimenpiteitä, että<br />

näin ei kävisi.<br />

<strong>MTK</strong>:n suunnitelman mukaan järjestöllä<br />

tulee olla käytettävissään riittävät ja nopeasti<br />

käyttöönotettavat vaikuttamiskeinot<br />

markkinoiden tasapainottamiseen poikkeuksellisissa<br />

tilanteissa. Suomen tasolla tulee<br />

kiinnittää huomiota maataloustuotteiden<br />

markkinoiden parempaan toimivuuteen,<br />

jotta ketjun kaikille osapuolille taataan tasavertainen<br />

neuvotteluasema ja oikeudenmukainen<br />

osuus saatavasta tuotosta.<br />

Alkutuotannon heikkoa asemaa elintarvikeketjussa<br />

on vahvistettava. Keinoja tähän<br />

ovat muun muassa tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden<br />

vahvistaminen, tuotantosopimusten<br />

kehittäminen, elintarvikeketjun läpinäkyvyyden<br />

lisääminen, kaupankäyntitapojen<br />

tarkistaminen ja toiminnan valvonta yhdessä<br />

kehittämisen kanssa. Lisäksi pitää kehittää<br />

joustavia<br />

riskinhallintajärjestelmiä<br />

tasaamaan<br />

hintavaihteluista<br />

aiheutuvia<br />

tulonmenetyksiä<br />

kaikkia jäsenmaita<br />

ajatellen.<br />

Meitä on nyt<br />

noin seitsemän<br />

miljardia ihmistä<br />

tällä maapallollamme.<br />

Valistuneiden<br />

arvioiden<br />

mukaan meitä on vuonna 2050 noin 10<br />

miljardia. Tämä merkitsee, että tarvitsemme<br />

varovaisen arvion mukaan 70 prosenttia<br />

lisää elintarvikkeita nykytilanteeseen verrattuna.<br />

Kaikki me elintarviketuotannossa työtä<br />

tekevät ihmiset olemme tulevaisuuden<br />

ammattilaisia. Meitä tarvitaan!<br />

Markku Länninki<br />

<strong>MTK</strong> Hämeen puheenjohtaja<br />

Omaan jalkaan ampumista<br />

Maatalouden ja maaseudun kannalta hallitusohjelmasta<br />

löytyy kauniita korulauseita<br />

ja kutakuinkin kaikki <strong>MTK</strong>:n vihreän kasvun<br />

teemat. Miten nämä tavoitteet voidaan<br />

toteuttaa, kun resursseja niihin ei ohjelmassa<br />

osoiteta? Päinvastoin maa- ja metsätalouden<br />

budjettia ollaan leikkaamassa.<br />

Etenkin kansallisten maataloustukien<br />

leikkaaminen on kuin omaan jalkaansa ampuisi.<br />

Suunnitelmat vievät pohjan pois uskottavuudeltamme<br />

ja vaatimuksiltamme<br />

muun muassa LFA-tuen välttämättömyydestä<br />

ja vaarantavat tavoitteemme koskien<br />

EU:n maatalousohjelman uudistusta sekä<br />

141-tuen muutenkin vaikeita jatkoneuvotteluita.<br />

Miten voimme vaatia EU:ta ymmärtämään<br />

tukien välttämättömyyden Suomelle,<br />

jos itse ensin leikkaamme omia kansallisia<br />

tukia?<br />

Vielä kylmempää on kyyti maaseudulle<br />

ja kunnille. Kuntaministeri Virkkusen<br />

”karttaharjoitukset” uusista kuntarajoista<br />

valtionosuusleikkauksineen ajaa kuntia pakkoliitoksiin.<br />

Näin siitäkin huolimatta, että<br />

lähes poikkeuksetta voidaan sanoa: mitä<br />

suurempi kunta, sitä tehottomampi, jäykempi<br />

ja byrokraattisempi se on. Palvelut<br />

karkaavat kauas ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet<br />

heikkenevät.<br />

”Suomalainen ruoka on kallista”. Näin<br />

sanotaan siitä huolimatta, että ruuan hinta<br />

on suhteellisesti halventunut jo pitkään.<br />

Kotitalouksien menoista vain 13 prosenttia<br />

menee ruokaan. Ruoka on liian halpaa, sitä<br />

ei osata arvostaa.<br />

Ruuan hintaa tärkeämpää on elintarvikkeista<br />

saatavien eurojen jakaantuminen.<br />

Valtaosan tuotteen myyntihinnasta saavat<br />

teollisuus ja kauppa sekä tiedotusvälineet<br />

mainostuloina. Viljelijälle jää vain rippeet,<br />

yleensä vain muutamia prosentteja. Etenkin<br />

kauppa on vahvistanut asemaansa.<br />

Kaupan osuus elintarvikkeiden hinnasta<br />

on Suomessa selvästi suurempi kuin muissa<br />

kehittyneissä maissa. Kauppa on meillä<br />

erittäin keskittynyttä, käytännössä kahden<br />

toimijan käsissä. Edellisen hallituksen lakiesitys<br />

tuottajaorganisaatioiden sallimisesta<br />

ei edennyt<br />

toivotulla tavalla,<br />

joten nyt<br />

se täytyy saada<br />

uudestaan<br />

eduskuntaan.<br />

Kaupan toimintaa<br />

ohjaa<br />

vain raaka bisnes,<br />

juhlapuheet<br />

ovat asia<br />

erikseen. Kuluttajienkin<br />

on<br />

syytä katsoa peiliin. Suuret ruokamarketit,<br />

notkuvat monenmaalaisten elintarvikkeiden<br />

hyllyt, kukoistava valmisruokateollisuus,<br />

ikuisesti säilyvä lisäaineistettu ruoka<br />

ja bonuskortit ovat kuluttajien kustantamia.<br />

Kaikkea tätä kauppa on pitkään rakentanut<br />

tähän maahan, koska sille on kysyntää ja<br />

kuluttajat ovat olleet valmiita maksamaan.<br />

Kallepekka Toivonen<br />

<strong>MTK</strong>-Uusimaan puheenjohtaja<br />

Häme ja Uusimaa<br />

3

Ajankohtaista <strong>MTK</strong>-järjestössä<br />

<strong>MTK</strong>:ssa pohditaan<br />

järjestön rakennetta<br />

<strong>MTK</strong>:n organisaatio on ollut perinteisesti kolmiportainen. Yhdistykset<br />

hoitavat yhteydet jäseniin ja vastaavat jäsenrekisteristä ja jäsenmaksujen<br />

keräyksestä sekä vastaavat kuntatason edunvalvonnasta.<br />

Maakuntatasolla liitot taas vastaavat yhdistysten palvelun ja tuen<br />

ohella maakunnallisesta edunvalvonnasta ja keskusliitolla ja sen<br />

Brysselin toimistolla ovat kansalliset ja kansainväliset vaikuttamistehtävät.<br />

Samanlainen kolmiportainen organisaatiomalli on myös Suomen<br />

Yrittäjillä. <strong>MTK</strong> ja yrittäjäjärjestö ovatkin ainoat elinkeinoelämän<br />

järjestöt, joilla on selkeästi edunvalvontatoimintaa niin kunta-, maakunta<br />

kuin valtakunnallisella tasolla. <strong>MTK</strong>:n nykyinen, kolmiportainen<br />

malli, on toiminut kokonaisuudessaan kohtuullisen hyvin ja yhdistysten<br />

ja liittoportaan edunvalvontatyö on hyvin kustannustehokasta.<br />

Tämä tosin perustuu luottamushenkilöstön vahvaan rooliin ja<br />

sen jaksamiseen sisältyy tiettyjä riskejä.<br />

<strong>MTK</strong>-organisaatioon kuuluvat myös metsänomistajain (MO) liitot,<br />

jotka eivät enää pääsääntöisesti toimi maakunnittain, vaan laajempina<br />

kokonaisuuksina. Muutokseen on ollut syynä se, että MOliittojen<br />

jäseninä olleet metsänhoitoyhdistykset (MHY) ovat kasvaneet<br />

suuriksi ja he eivät ole katsoneet tarvitsevansa entisenkaltaisia<br />

liittoja. Laajenevat MHY:t ovat jäädyttäneet jäsenmaksunsa MO-liitolle<br />

ja tämä on myös vauhdittanut MO-liittojen rakenteen muutosta.<br />

MHY:t maksavat jäsenmaksua MO-liitolle, mutta MO-liitot eivät<br />

maksa tästä osuudesta jäsenmaksua keskusliitolle. Vain <strong>MTK</strong>-liitot<br />

maksavat.<br />

Erityisesti MO-liitoissa on ollut halua uusia järjestön rakennetta.<br />

Yhtenä vaihtoehtona on esitetty mallia, että olisi vain keskusliitto ja<br />

paikalliset <strong>MTK</strong>-yhdistykset. Tässä mallissa ei liittotasoa olisi lainkaan,<br />

vaan alueella toimisi <strong>MTK</strong>:n asiamiehiä. Toisena vaihtoehtona<br />

on, että maassa olisi muutama alueellinen liitto ja niiden jäsenenä<br />

sekä <strong>MTK</strong>-yhdistykset että MHY:t. Tässä ongelmaksi voi tulla,<br />

että kun MHY on nyt lakisääteinen yhdistys, niin voiko se olla suoraan<br />

osa <strong>MTK</strong>-järjestöä. Ainakin metsänhoitomaksun asema tulee<br />

tällöin varmasti keskusteluun. Kolmantena mallina on pääosin nykyisen<br />

kaltainen niin sanottu evoluutiomalli, jossa säilytetään järjestön<br />

nykyinen kolmiportainen rakenne, mutta yhdistys- ja liittotasolla<br />

tehdään rakennemuutoksia seuraten kunta- ja aluerakenteen muutoksia.<br />

Viime aikoina on kuntarakenteesta käyty kovaa keskustelua. Hallituksen<br />

tavoitteena on vähentää kuntien määrää radikaalisti. Jos tämä<br />

toteutuu ja syntyy suuria, kaupunkiseutujen ympärille tehtyjä<br />

suurkuntia, tämä vaikuttaa varmasti myös maakuntien ja maakuntaliittojen<br />

asemaan. Kuntauudistus muuttaisi yhdistysten ja <strong>MTK</strong>-liittojen<br />

toimintaympäristön ja tällöin on tarpeen nopeastikin muuttaa<br />

järjestön rakennetta siten, että jäsenistön muuttuvia tarpeita pystytään<br />

paremmin palvelemaan. <strong>MTK</strong>:lla on oltava jatkossakin vaikutuskanavat<br />

niissä pöydissä, joissa tehdään jäsenkuntaa koskevia päätöksiä.<br />

Tällöin organisaatiomallina olisi yllä kuvattu evoluutiomalli.<br />

Jukka-Pekka Kataja<br />

Toiminnanjohtaja, <strong>MTK</strong> Häme<br />

Toteutuuko energiaomavaraisuus<br />

Suomessa?<br />

Nykyisen hallituksen ylevät tavoitteet on kirjattu<br />

hallitusohjelmaan. Siinä todetaan, että ympäristö<br />

jätetään tuleville sukupolville paremmassa kunnossa.<br />

Suomea rakennetaan luonnon monimuotoisuuden<br />

vaalimisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan<br />

edelläkävijämaaksi.<br />

Hallitus lupaa edistää Suomen energiatuotannon<br />

monimuotoisuutta ja kannustaa bioenergian<br />

käytön lisäämiseen. Päämääränä on kehittää<br />

Suomesta hiilineutraali yhteiskunta sekä ympäristöosaamisen,<br />

puhtaan teknologian ja kestävän<br />

luonnonvarapolitiikan edelläkävijä. Lisäksi hallitus<br />

päättää vuoden 2012 loppuun mennessä, voiko<br />

Suomi tukea EU:n siirtymistä 30 prosentin tavoitteeseen,<br />

vähentämällä päästöjä vuoden 1990<br />

tasosta vuoteen 2020 mennessä.<br />

Tähän mennessä tehdyt energiapoliittiset periaateratkaisut<br />

eivät riitä toteuttamaan hallitusohjelmatavoitetta,<br />

paljon pitää vielä petrata, varsinkin<br />

kun edellisen hallituksen ja eduskunnan hyväksymistä<br />

tavoitteista budjetti leikkaa muun muassa<br />

uusiutuvan energian tukia 25 miljoonaa euroa.<br />

Lisäksi leikkaukset ovat jyrkässä ristiriidassa hallitusohjelman<br />

kirjausten kanssa ja vaarantavat Suomen<br />

ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet.<br />

Maaseutupolitiikassa hallitus lupaa kehittää<br />

maaseutualueita, nojautuen paikallisiin elinkeinojen<br />

vahvuuksiin ja voimavaroihin, kuten bioenergia,<br />

luonnontuotteet, kaivannaiset sekä ruoan-,<br />

energian- ja palvelutuotanto. Lisäksi maaseudun<br />

elinkeinorakennetta luvataan monipuolistaa.<br />

Hallituksen lupaamia toimenpiteitä maaseudun<br />

elinkeinojen tukemiseksi tarvitaan, jotta hallituksen<br />

kaavailemat lupaukset energiatuotannon monipuolistamiseksi<br />

toteutuisivat. Siinä maaseudun<br />

uusiutuvilla luonnonvaroilla ja maaseutuyrittäjillä<br />

on Suomessa ratkaiseva rooli, jotta myös EU:n<br />

tavoitteet uusiutuvien luonnonvarojen käytön kasvattamisesta<br />

onnistuisivat.<br />

Kuntapäättäjillä on varsin suuri vastuu siinä,<br />

että kotimaista energiaa käyttäviä lämpölaitoksia<br />

nousee niin julkisten kohteiden lämmittäjiksi kuin<br />

yritysten lämmöntoimittajiksi. Työtehoseuran selvityksen<br />

mukaan Suomessa olisi tarvetta perustaa<br />

noin 2 000 paikallista bioenergiaa käyttävää lämpökeskusta.<br />

Martti Mäkelä<br />

Vt. toiminnanjohtaja, <strong>MTK</strong> Uusimaa<br />

4<br />

Häme ja Uusimaa

Maaseutunuoret<br />

reissaavat<br />

ja pitävät<br />

yhtä<br />

Maaseutunuorten toiminnassa<br />

tärkeintä on päästä tapaamaan<br />

toisiamme, nauttia hyvästä seurasta,<br />

luoda ammatillista verkostoa<br />

ja vaihtaa kokemuksia vähemmän<br />

muodollisissa merkeissä.<br />

Yhteistyötä yli rajojen -periaatetta, jota kolmen<br />

<strong>MTK</strong>-liiton yhteinen nuorten valiokunta<br />

jo nyt edustaa, halutaan vahvistaa. Tämä<br />

näkyy syksyn tapahtumissa niiden avoimuutena<br />

muille liitoille ja ulkomaanmatkoilla vastavuoroisuuden<br />

hakemisena. Nuorten Vironmatka<br />

lokakuun alkupuolella on tätä yhteistyötä<br />

parhaimmillaan. Uudenmaan ruotsinkielinen<br />

NSP jakaa kanssamme omaa Oktoberfestin<br />

perinnettään ja mukaan juhlimaan<br />

on kutsuttu niin naapuriliittojen nuoria kuin<br />

virolaisia viljelijäkollegoitakin. Maaseutunuoret<br />

haluavat paitsi jatkaa omaa kevyen vakavaa<br />

linjaansa, myös keskustella painavista asioista<br />

ja yhdessä miettiä muun muassa sitä,<br />

millaiseksi toivomme <strong>MTK</strong>:n vuosien kuluessa<br />

kehittyvän.<br />

Kevään ja kesän tohinat<br />

Viime maaliskuussa eteläisten <strong>MTK</strong>-liittojen<br />

ja NSP:n maaseutunuorten valiokunta<br />

kokoontui Hämeenlinnassa. Kokouksessa<br />

mietittiin kuluvalle vuodelle toimintasuunnitelmaa<br />

ja luotiin uusia periaatteita yhteiselle<br />

toiminnalle.<br />

Kevään tapahtumiin kuuluivat yhdistysten<br />

ja liittojen kokoukset ja nuorten kevätparlamentti.<br />

Kevätparlamentissa käytiin<br />

keskustelua <strong>MTK</strong>:n tulevaisuudesta, mutta<br />

myös laajemmin viljelijän ammatin tulevaisuudesta<br />

ja viljelijöiden omien asenteiden<br />

vaikutuksesta siihen. Me-henki, ammattiylpeys<br />

ja toistemme tukeminen yhteisönä olivat<br />

niitä tekijöitä, joiden kautta haluaisimme<br />

lähteä hakemaan lisää motivoituneita<br />

viljelijöitä. Nämä repussa olisi hyvä lähestyä<br />

myös mediaa ja vaikuttaa yleiseen mielikuvaan<br />

maanviljelystä.<br />

Kuva: Kari Aikio<br />

Maaseutunuorena pysyt kärryillä ja pääset<br />

mukaan monenlaiseen kivaan toimintaan.<br />

Kesää pyhitimme tilojen töille, jättäen<br />

yhteisen toiminnan vähemmälle. Päivä Puuhamaassa<br />

ja kesän messut toivottavasti kuitenkin<br />

kuuluivat mahdollisimman monen<br />

ohjelmaan. Mikäli omakohtaiset kokemukset<br />

jäivät vähemmälle, voit vielä päästä mukaan<br />

tunnelmaan seuraavassa kerrotun perusteella.<br />

Päivä Puuhamaassa<br />

<strong>MTK</strong>-Uusimaan, <strong>MTK</strong> Hämeen ja NSP:n<br />

nuorehkojen jäsenten kesäretki Tervakosken<br />

Puuhamaahan 15. heinäkuuta onnistui mukavasti.<br />

Jäseniä paikalle saapui lopulta 293<br />

ja heidän vanavedessään liuta alle 3-vuotiaita.<br />

Järjestäjänä mahtavan suuri kiitos kaikille<br />

läsnäolijoille; olitte upeasti ajoissa paikalla!<br />

Ennen kymmentä <strong>MTK</strong>:n lippuluukulla<br />

oli jo pitkä jono, joka kuitenkin purkaantui<br />

nopeasti. Ennakkoilmoittautuminenkin<br />

sujui hienosti, mikä teki vesipuistoon tulemisesta<br />

ja rahastamisesta joutuisaa ja helppoa.<br />

<strong>MTK</strong>-liitot tukivat retkeämme, joten puoleen<br />

hintaan päästiin.<br />

Traktorin ajotaidoissa kilpailtiin koulutuskeskus<br />

Salpauksen pihalla.<br />

Hieman pilvisestä ja tihkuisesta säästä<br />

huolimatta päivä Puuhamaassa sujui rattoisasti!<br />

Muita kuin <strong>MTK</strong>-laisia paikalla oli<br />

niukasti, joten mihinkään ei tarvinnut jonotella<br />

ja vesipuistoonkin mahtui mukavasti<br />

(tosin kaikkein isoimmille ja pienimmille vesi<br />

saattoi olla hieman viileää...)<br />

Saimme mukavan alennuksen Puuhamaan<br />

Buffet-ravintolasta, jossa moni jäsen<br />

kävikin ruokkimassa nälkäiset suut. Ruokailun<br />

päätteeksi lapsille oli vielä tarjolla jäätelöt.<br />

Mukava päivä kaiken kaikkiaan, mutta<br />

sehän oli odotettavissakin!<br />

Syksyllä Viroon,<br />

keväällä Islantiin<br />

Syksyn ohjelmaan kuuluu jo mainittu Vironmatka.<br />

Tämän lisäksi on tarkoitus lähteä porukalla<br />

Mikkeliin sanomaan painava sana<br />

nuorten syysparlamentissa marraskuussa.<br />

Menneiden vuosien suuren suosion perusteella<br />

maaseutunuorten ohjelmaan on liitetty<br />

myös lätkäiltoja. Nuorten oman kuntoremontin<br />

ensimmäinen osa pyörähtää käyntiin<br />

lokakuussa.<br />

Syksyn ohjelmaan kuuluu tietenkin myös<br />

kontaktien luominen, entistä tiiviimmän yhteistyön<br />

hakeminen muiden liittojen kanssa<br />

ja omien yhdistystemme tapahtumiin osallistuminen<br />

nuorten edustajina. Toivottavasti<br />

tapaamme syksyn tapahtumissa ja innostut<br />

meidän kanssamme ideoimaan mukavaa<br />

yhteistä toimintaa. Niin ja ennen kuin pääsee<br />

lipsahtamaan muualta, ensi keväänä on<br />

luvassa matka Islantiin!<br />

Meri Ojanen<br />

Elina Sorvali<br />

Meri on Hämeen ja Uudenmaan maaseutunuorten<br />

asiamies, Elina on Uudenmaan järjestöagrologi<br />

Kuva: Kari Aikio<br />

Häme ja Uusimaa<br />

5

Irtaudu arjesta!<br />

Asiakaslähtöistä, ammattitaitoista<br />

ja laadukasta lomituspalvelua<br />

maatalousyrittäjille lomaan ja lepoon.<br />

Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos<br />

Hämeenlinnan kaupunki<br />

Toimialueemme:<br />

Hyvinkään, Hämeenlinnan, Karkkilan ja Riihimäen kaupungit<br />

sekä Hattulan, Hausjärven, Janakkalan, Lopen, Nummi-<br />

Pusulan ja Vihdin kunnat<br />

Ota yhteyttä:<br />

040 – 8696 414 lomituspalveluohjaaja Kirsti Koski<br />

040 – 8696 415 lomituspalveluohjaaja Tiina Kivinen<br />

050 – 5635 771 lomituspalveluohjaaja Heli Leskinen<br />

050 – 3499 574 lomituspalveluohjaaja Tuula Merivirta<br />

040 – 8696 423 toimitusjohtaja Kaisa Tyrni<br />

Puukauppa 90 x130 sp sieni.FH11 Tue Sep 06 10:57:12 <strong>2011</strong> Page 1<br />

Info- ja keskustelutilaisuus<br />

Sysmän lomituspalvelujen<br />

asiakkaille ja sidosryhmille<br />

Topin päivät<br />

keskiviikko 2.11.<strong>2011</strong><br />

klo 9.15 – 15.00<br />

Koulutuskeskus Salpaus,<br />

Laurellintie 55, Asikkala kk<br />

Päivän aiheita:<br />

• Miksi fuusioita MHY- kentässä?<br />

• Lomitusalueet laajenevat - säilyykö palvelu?<br />

• Palvelusuunnitelma apuna muutoksessa<br />

• Miten tavoitellaan laadukasta lomituspalvelua?<br />

• Asiakkaiden kertomaa<br />

• Eläinsuojelu- ja eläintautilain mukaiset säädökset<br />

ja valvonta<br />

Messuosastoilla tapaat monia hyviä yhteistyökumppaneitamme.<br />

Osallistujien kesken arvontaa ja tuotepalkintoja.<br />

Ilmoittautuminen ja tieto mahdollisesta<br />

erityisruokavaliosta 20.10.<strong>2011</strong> mennessä Sysmän<br />

kunta<br />

p. 03-84310 tai hannele.liimatta@sysma.fi.<br />

TERVETULOA!<br />

Nauti<br />

metsäsi<br />

tuotosta<br />

Tilaa<br />

sähköinen<br />

UUTISKIRJE<br />

osoitteessa<br />

www.metsakori.fi<br />

Puunmyynti on osa metsäomaisuuden hyvää hoitoa.<br />

Kun huolehdit metsästäsi ja myyt puuta metsäsuunnitelmasi<br />

mukaisesti, turvaat puustosi kasvun sekä<br />

tasaisen tulovirran itsellesi myös tulevaisuudessa.<br />

Metsäliitto Suomen johtavana puunostajana tarjoaa<br />

tueksesi kaikki puukaupan tekoon ja metsänhoitoon<br />

tarvitsemasi palvelut. Sinä voit keskittyä nauttimaan<br />

metsästäsi ja sen tuotosta.<br />

Metsääsi lähellä olevan yhteyshenkilön saat tietää<br />

MetsäSoitto-numerosta 010 7770 tai osoitteesta<br />

www.metsaliitto.fi<br />

Enemmän osaamista<br />

VILJELIJÄN AMMATTITUTKINTO<br />

Viljelijän ammattitutkintoon valmistava koulutus keskittyy<br />

kasvinviljelytilallisen ammattitaitovaatimuksiin. Koulutus<br />

toteutetaan non stop -periaatteella, jolloin opinnot voi<br />

aloittaa itselle sopivana ajankohtana. Ohjelma soveltuu<br />

myös oppisopimuskoulutukseen sekä maatilan sukupolvenvaihdoksessa<br />

tarvittavaan ja edellytettyyn EU-viljelijän<br />

pätevyyteen.<br />

METSÄTALOUSYRITTÄJÄN<br />

AMMATTITUTKINTO<br />

Nykysenä tai tulevana metsänomistajana voit päivittää<br />

osaamistasi tai hankia perustietoja ja käytännön metsänhoitotaitoja<br />

joustavasti viikonloppuisin. Non stop -kurssiaiheet<br />

kattavat koko puuntuottamisen ketjun, joten metsäkurssien<br />

kautta on avoinna suora reitti metsätalousyrittäjän<br />

ammattitutkintoon.<br />

HYRIA KOULUTUS OY<br />

Uudenmaankatu 249<br />

05840 HYVINKÄÄ, p. 050 415 5623 / 050 564 3753<br />

www.hyria.fi/aikuiset

Yhdistysten syyskokoukset<br />

Häme<br />

Uusimaa<br />

Yhdistys Aika Paikka<br />

Akaa 24.11.<strong>2011</strong> klo 19:00 Karllundin kivinavetta<br />

Asikkala 22.11.<strong>2011</strong> klo 10:00 Kunnan valtuustosali, Asikkala<br />

Hartola 24.11.<strong>2011</strong> klo 19:00, Gasthaus Koskenniemi<br />

kahvi 18:30<br />

Hattula-Kalvola 15.11.<strong>2011</strong> klo 19:30, Petäys Resort, Hattula<br />

ruoka 18:30<br />

Hauho 09.11.<strong>2011</strong> klo 19:00, OP Hauho, kerhohuone<br />

kahvi 18:30<br />

Hausjärvi 17.11.<strong>2011</strong> klo 19:00, Kunnanvirasto, Oitti<br />

kahvi 18:30<br />

Heinola 03.11.<strong>2011</strong> klo 10:00 Vierumäen Urheiluopisto, Country<br />

Club<br />

Hollola 08.11.<strong>2011</strong> klo 18:30 Hollolan vanha kunnantupa<br />

Hämeenkoski * 15.11.<strong>2011</strong> klo 19:00, Seurakuntatupa<br />

kahvi 18:30<br />

Hämeenlinna 27.10.<strong>2011</strong> klo 18:30 Hämeenlinnan Seudun Osuuspankki,<br />

kokoustila<br />

Janakkala 08.11.<strong>2011</strong> klo 18:00 Tume Agri, Turenki<br />

Kuhmoinen 25.11.<strong>2011</strong> klo 13:00 Kuhmoisten Paloasema<br />

Kylmäkoski 24.11.<strong>2011</strong> klo 19:00 Karllundin kivinavetta<br />

Kärkölä 24.11.<strong>2011</strong> klo 19:00 Ravintola Tähkä<br />

Lahti 22.11.<strong>2011</strong> klo 10:00 Ravintola Vanha Herra, Salpaus-kabinetti,<br />

Laaksokatu 17<br />

Lammi ** 26.10.<strong>2011</strong> klo 19:00,<br />

kahvi 18:30<br />

Kauppakeskus Tuulosen kokoustilat,<br />

Tuulos<br />

Lammi *** 28.11.<strong>2011</strong> klo 10:00, Turvan talo, Lammi<br />

kahvi 09:30<br />

Loppi 04.11.<strong>2011</strong> klo 19:30, Timjami, Loppi<br />

kahvi 19:00<br />

Lounais-Häme 08.11.<strong>2011</strong> klo 18:00 Konekoski Oy Forssa, Lepistönkatu 9<br />

Nastola 09.11.<strong>2011</strong> klo 18:30 Korvenniityn kolo, Korvenniityntie 21<br />

Padasjoki 10.11.<strong>2011</strong> klo 10:00 Helmi Pankki, kokoustila<br />

Renko 11.11.<strong>2011</strong> klo 09:00 Ravintola Tulinummi<br />

Riihimäki 17.11.<strong>2011</strong> klo 19:00, OP Riihimäki, 5. krs<br />

kahvi 18:30<br />

Sysmä 17.11.<strong>2011</strong> klo 19:00, Sysmän Säästöpankki<br />

kahvi 18:30<br />

Sääksmäki 22.11.<strong>2011</strong> klo 19:00 OP:n kokoustila<br />

Tammela 08.11.<strong>2011</strong> klo 18:00 Konekoski Oy Forssa, Lepistönkatu 9<br />

Tuulos **** 26.10.<strong>2011</strong> klo 19:00,<br />

kahvi 18:30<br />

Kauppakeskus Tuulosen kokoustilat,<br />

Tuulos<br />

Tuulos ***** 28.11.<strong>2011</strong> klo 10:00, Turvan talo, Lammi<br />

kahvi 09:30<br />

Urjala 23.11.<strong>2011</strong> klo 18:30 Motelli Pentinkulma<br />

** Sääntömuutos 2. käsittely: siirrytään yhden vuosikokouksen käytäntöön<br />

** Ylimääräinen kokous: sääntömuutos ja yhdistyminen <strong>MTK</strong>-Tuulos ry:n kanssa, 1.<br />

käsittely<br />

*** Sääntömuutos ja yhdistyminen <strong>MTK</strong>-Tuulos ry:n kanssa, 2. käsittely; uusi nimi<br />

<strong>MTK</strong>-Lammi-Tuulos ry<br />

**** Ylimääräinen kokous: yhdistyksen purkaminen ja liittyminen <strong>MTK</strong>-Lammi ry:hyn,<br />

1. käsittely<br />

***** Yhdistyksen purkaminen ja liittyminen <strong>MTK</strong>-Lammi ry:hyn, 2. käsittely<br />

Yhdistys Aika Paikka<br />

Askola 14.11.<strong>2011</strong> klo 19:00, Pikku parlamentti, Lääkärintie 1<br />

kahvi 18:30<br />

Helsingin seutu 22.11.<strong>2011</strong> klo 18:00 Ent. Köningstedtin koulu, Seutula, Solbackantie<br />

2<br />

Helsinki<br />

Hyvinkää 17.11.<strong>2011</strong> klo 18:30 Ahdekallion hirvimaja<br />

Karjalohja-Sammatti<br />

08.11.<strong>2011</strong> klo 19:00 Päiväkummun Aurinkosali<br />

Karkkila 01.11.<strong>2011</strong> klo 19:00 ABC Masuuni<br />

Lapinjärvi 09.11.<strong>2011</strong> klo 19:00 Lapinjärven Teboilin kokoustila<br />

Lohjan seutu 08.11.<strong>2011</strong> klo 18:30 Koivulan kartano, Karnaistentie 261,<br />

Lohja<br />

Myrskylä 01.11.<strong>2011</strong> klo 19:00 Säästöpankki<br />

Mäntsälä 09.11.<strong>2011</strong> klo 19:00, Ravintola Amizza<br />

kahvi 18:30<br />

Nummi-Pusula 02.11.<strong>2011</strong> klo 19:00 Länsi-Uudenmaan Säästöpankki, Pusula<br />

Nurmijärvi 22.11.<strong>2011</strong> klo 18:00 Haavisto<br />

Orimattila 02.11.<strong>2011</strong> klo 19:00, Osuuspankki<br />

kahvi 18:30<br />

Pornainen 03.11.<strong>2011</strong> klo 18:30 Kunnantalo<br />

Porvoo 08.11.<strong>2011</strong> klo 18:30, Porvoon Osuuspankin kahvio<br />

kahvi 18:00<br />

Pukkila 07.11.<strong>2011</strong> klo 19:00 Osuuspankki<br />

Tuusulan seutu 15.11.<strong>2011</strong> klo 17:00 Primulan Herkkutehdas Oy, Emalinkatu<br />

9, 04440 Järvenpää<br />

Vihti 03.11.<strong>2011</strong> klo 19:00 Cafe Hanhiemo, Hennola<br />

www.arviointikeskus.fi<br />

Auktorisoidut kiinteistöarvioijat<br />

•maatilat •toimitilat •asunnot •tontit •erikoiskiinteistöt<br />

Ympäristöoikeuteen erikoistuneet lakimiehet<br />

•ympäristöluvat •sopimukset •valitukset •vastineet •muistutukset<br />

Tie - ja lunastuskorvausarvioinnit<br />

<strong>MTK</strong>-jäsenalennus<br />

HELSINKI KUOPIO TURKU<br />

020 7411 050 020 7411 069 020 7411 068<br />

SEINÄJOKI<br />

OULU<br />

020 7411 066 020 7411 064<br />

Häme ja Uusimaa<br />

7

Luottamushenkilöt<br />

Valtuuskunta ja liiton johtokunta<br />

Häme<br />

Valtuuskunnan edustajat<br />

Sisko Kivelä Kylätie 137 19740 Liikola 0400 492 948 sisko.kivela@phnet.fi<br />

Petri Lauttia Lauttiantie 94 14300 Renko 050 520 4059 petri.lauttia@suomi24.fi<br />

Markku Länninki Raitoontie 409 31110 Matku 040 512 1053 markku.lanninki@<strong>mt</strong>k.fi<br />

Ilkka Säynätjoki Ruolahdentie 347 17800 Kuhmoinen 0500 234 230 ilkka.saynatjoki@pp.inet.fi<br />

Valtuuskunnan varaedustajat<br />

Antti Heinonen Metsäkulmantie 873 14700 Hauho 0400 603 345 antti1.heinonen@aina.net<br />

Tauno Leivuori Leivuorentie 27 37600 Valkeakoski 0400 548 554 tauno.leivuori@gmail.com<br />

Liisa Salmela Portaankorvankuja 18 12750 Pilpala 050 538 9246 liisa.salmela@pp2.inet.fi<br />

Annamari Torttila Vilkkilänkuja 22 16900 Lammi 0400 661 965 torttila8@hotmail.com<br />

Liiton johtokunta<br />

Markku Länninki (pj) Raitoontie 409 31110 Matku 040 512 1053 markku.lanninki@<strong>mt</strong>k.fi<br />

Aki Kaivola (varapj) Perinkääntie 594 16900 Lammi 050 543 8588 aki.kaivola@virpi.net<br />

Risto Anttila Vanha Härkätie 947 13500 Hämeenlinna 0500 652 411 risto.anttila@virpi.net<br />

Lassi-Antti Haarala Taipaleentie 120 31640 Humppila 040 589 5238 lassi-antti.haarala@surffi.net<br />

Ilpo Markkola Suonsaarentie 389 16800 Hämeenkoski 040 526 3919 ilpo.markkola@phnet.fi<br />

Heikki Mäkelä Orimattilankatu 77 15680 Lahti 0400 432 880 yli.makela@pp.inet.fi<br />

Markku Nieminen Suojärventie 270 19700 Sysmä 0400 131 083 markun@phnet.fi<br />

Kirsi Parikka Kurisjärventie 233 37800 Toijala 0400 910 237 kirsi.parikka@geopiste.fi<br />

Marko Pastila Syrjäläntie 11 17710 Torittu 050 565 8841 marko.pastila@gmail.com<br />

Janne Pirilä Mallinkaistentie 66 14200 Turenki 050 588 0175 janne.pirila@elisanet.fi<br />

Mikko Roppo Ruuhimäentie 10 16800 Hämeenkoski 040 522 4908 roppomi@suomi24.fi<br />

Eero Teppola Viitalantie 145 12100 Oitti 0500 745 439 eero.teppola@elisanet.fi<br />

Valtuuskunnan edustajat<br />

Kimmo Hovi Vanha Lahdentie 41 16310 Virenoja 0400 492 316 kimmo.hovi@kolumbus.fi<br />

Kallepekka Toivonen Elomäentie 16 01900 Nurmijärvi 050 564 7799 kallepekka.toivonen@<strong>mt</strong>k.fi<br />

Valtuuskunnan varaedustajat<br />

Helena Holm Holmintie 20 A 07510 Vakkola 040 523 0488 helena.holm@pp1.inet.fi<br />

Liiton johtokunta<br />

Uusimaa<br />

Kallepekka Toivonen (pj) Elomäentie 16 01900 Nurmijärvi 050 564 7799 kallepekka.toivonen@<strong>mt</strong>k.fi<br />

Kimmo Hovi (varapj.) Vanha Lahdentie 41 16310 Virenoja 0400 492 316 kimmo.hovi@kolumbus.fi<br />

Markus Eerola Haapasaarentie 75 05470 Hyvinkää 0400 489 350 markus.eerola@<strong>mt</strong>k.fi<br />

Toni Forsman-Viita Riihimäentie 71 16230 Artjärvi kk 040 525 6648 toni.viita@gmail.com<br />

Helena Holm Holmintie 20 A 07510 Vakkola 040 523 0488 helena.holm@pp1.inet.fi<br />

Tapani Koskela Jussilantie 6 06530 Kerkkoo 0500 878 183 lunkila@gmail.com<br />

Jyri Mela Mäntsälänkuja 14 09430 Saukkola 050 569 3350 jyrimela@dnainternet.net<br />

Pekka Nummela Pohjoinen pikatie 31 04600 Mäntsälä 0400 715 231 pekka.nummela@msoynet.com<br />

Kari Rantala Porlammintie 328 07810 Ingermaninkylä 050 596 7090 kari.rantala@pp1.inet.fi<br />

Päivi Rusila Korventie 174 07565 Kantele 0500 936 274 paivi.rusila@gmail.com<br />

Harri Taberman Rajontie 47 02520 Lapinkylä 040 537 2354 harri.taberman@elisanet.fi<br />

Eerikki Viljanen Mustakalliontie 34 03100 Nummela 050 525 2727 eerikki.viljanen@eduskunta.fi<br />

8<br />

Häme ja Uusimaa

Yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit<br />

Häme<br />

Yhdistys Puheenjohtaja Puhelin Sähköposti Sihteeri Puhelin Sähköposti<br />

Akaa Vesa Liehu 040 500 7281 vesaliehu@gmail.com Kirsi Parikka 0400 910 237 kirsi.parikka@geopiste.fi<br />

Asikkala Eero Kolila 0400 847 834 eero.kolila@pp.inet.fi Mikko Metsäkangas 044 545 4269 mikko.metsakangas@phnet.fi<br />

Hartola Markku Ihanajärvi 0400 611 786 markku.ihanajarvi@hotmail.com Ismo Palm 0400 902 978 ismo.palm@phnet.fi<br />

Hattula-Kalvola Hannu Vaari 040 751 1050 hannu.vaari@armas.fi Sari Kujanpää 040 759 0509 sari.kujanpaa@armas.fi<br />

Hauho Antti Heinonen 0400 603 345 antti.heinonen@ppf.inet.fi Ira Iso-Sipilä 050 436 1419 ira.iso-sipila@hotmail.com<br />

Hausjärvi Petri Arovuori 0400 870 690 petri.arovuori@kolumbus.fi Olli Pihlflyckt 050 553 9404 op@nic.fi<br />

Heinola Matti Marjokorpi 0400 340 228 matti.marjokorpi@phnet.fi Jaana Mattila 050 348 8481 jaana.mattila@luukku.com<br />

Hollola Paavo Takala 040 501 0597 paavo.takala@phnet.fi Pirjo Hertsi 050 341 3169 hertsi.pirjo@phnet.fi<br />

Hämeenkoski Laura Hämäläinen 0400 978 665 laura.hamalainen@phnet.fi Mikko Roppo 040 522 4908 roppomi@suomi24.fi<br />

Hämeenlinna Pertti Toivio 050 569 6008 pertti.toivio@aina.net Mika Kämäri 050 561 3399 kamari@armas.fi<br />

Janakkala Juha Jauhiainen 0400 536 378 juha.jauhiainen@armas.fi Janne Pirilä 050 588 0175 janne.pirila@elisanet.fi<br />

Kuhmoinen Ilkka Säynätjoki 0500 234 230 ilkka.saynatjoki@pp.inet.fi Jouni Joutsimatka 0500 931 469 jouni.joutsimatka@mbnet.fi<br />

Kylmäkoski Juha Vaittinen 0400 834 655 juha.vaittinen@pp2.inet.fi Simo Toivonen 040 562 4197 simo.toivonen@pp.inet.fi<br />

Kärkölä Hannu Virtanen 0500 494 770 hannu.virtanen@nic.fi Riitta Ruohisto 040 512 0175 riitta.ruohisto@phnet.fi<br />

Lahti Erkki Keskitalo 0400 329606 erkki.keskitalo@phnet.fi Vesa Jaakkola 0400 712 618 vesa.jaakkola@luukku.com<br />

Lammi Aki Kaivola 050 543 8588 aki.kaivola@virpi.net Hannu Mäkelä 040 594 2924 h.makela@armas.fi<br />

Loppi Maria Leino 040 754 2905 maria.leino@phnet.fi Tiina Torniainen 040 352 0950 tiina.torniainen@gmail.com<br />

Lounais-Häme Mervi Yrjänä 050 529 8827 mervi.yrjana@surffi.net Mika Hannu 050 347 8380 mikahannu@luukku.com<br />

Nastola Merja Suppi 0400 358 015 merja.suppi@phnet.fi Pirjo Hertsi 050 341 3169 hertsi.pirjo@phnet.fi<br />

Padasjoki Timo Lempinen 050 303 5798 timo.lempinen@pp.inet.fi Aila Heinäjoki 040 720 5148 aila.heinajoki@pp1.inet.fi<br />

Renko Kaarlo Siukola 0400 711 152 kaarlo.siukola@mela.fi Laura Leskinen 045 631 6617 leskinen.laura@gmail.com<br />

Riihimäki Jaana Kaipainen 040 701 9986 j.j.kaipainen@luukku.com Tiina Tukiainen 040 591 4278 tiina.tukiainen@kolumbus.fi<br />

Sysmä Kari Niittymäki 0400 841 164 kari.niittymaki@phnet.fi Helena Mehtälä 044 268 1113 <strong>mt</strong>ksysmasihteeri@gmail.com<br />

Sääksmäki Tauno Leivuori 0400 548 554 tauno.leivuori@gmail.com Juha Kalistaja 040 527 5460 juha.kalistaja@luukku.com<br />

Tammela Seppo Ali-Lekkala 050 567 5808 seppo.ali-lekkala@suomi24.fi Mika Hannu 050 347 8380 mikahannu@luukku.com<br />

Tuulos Janne Näsi 050 561 3557 janne.nasi@armas.fi Marja Pulkki 050 494 7485 marja.pulkki@saunalahti.fi<br />

Urjala Pertteli Niemistö 0400 835 880 pertteli.niemisto@pp.inet.fi Simo Toivonen 040 562 4197 simo.toivonen@pp.inet.fi<br />

Uusimaa<br />

Yhdistys Puheenjohtaja Puhelin Sähköposti Sihteeri Puhelin Sähköposti<br />

Askola Helena Holm 040 523 0488 helena.holm@pp1.inet.fi Hannu Jääskeläinen 0400 496 994 hannu.jaaskelainen@pp1.inet.fi<br />

Helsingin seutu Jorma Pentikäinen 045 132 1937 jorma.pentikainen@fmi.fi Olli Uusi-Eskola 040 505 2732 uusi-eskola@kolumbus.fi<br />

Helsinki Esa Ala-Kantti 050 555 3712 esa.ala-kantti@op.fi Tuija Rantalainen 040 840 0850 tuija.rantalainen@<strong>mt</strong>k.fi<br />

Hyvinkää Markus Eerola 0400 489 350 markus.eerola@<strong>mt</strong>k.fi Eija Koski-Sipilä 019 470 023 eija.koskisipila@gmail.com<br />

Karjalohja-Sammatti Kirsi Ali-Alha 0400 522 516 kirsi.ali-alha@dnainternet.fi Päivi Seger 040 515 8867 paivi.seger@luukku.com<br />

Karkkila Raino Velin 040 717 4817 rainovelin@hotmail.com Hilkka Sorvari 040 591 3048 hilkka.sorvari@kolumbus.fi<br />

Lapinjärvi Kari Rantala 050 596 7090 karirantala@kolumbus.fi Marja-Leena Leuku 050 490 3581 marja-leena.leuku@luukku.com<br />

Lohjan seutu Jukka Lehtonen 0500 488 384 jukkalehtonen@gmail.com Pirjo Lehmusvaara 0500 617 785 pirjo.lehmusvaara@dnainternet.net<br />

Myrskylä Toni Forsman-Viita 040 525 6648 toni.viita@gmail.com Pentti Urhonen 019 614 815 pentti.urhonen@dlc.fi<br />

Mäntsälä Pekka Nummela 0400 715 231 pekka.nummela@msoynet.com Arja Seppälä 0400 180 718 arja.m.seppala@gmail.com<br />

Nummi-Pusula Jyri Mela 050 569 3350 jyrimela@dnainternet.net Liisa Marimo 0400 746 613 liisa.marimo@dnainternet.net<br />

Nurmijärvi Kallepekka Toivonen 050 564 7799 kallepekka.toivonen@<strong>mt</strong>k.fi Heli Rissanen 050 348 6104 heli.rissanen@kotikone.fi<br />

Orimattila Markku Koivisto 040 709 2451 markku.koivisto@proagria.fi Juhani Saharinen 0400 357 103 juhani.saharinen@pp.phnet.fi<br />

Pornainen Taneli Vuori 040 707 7616 taneli.vuori@luukku.com Terhi Niinikoski 0400 773 832 terhi.niinikoski@gmail.com<br />

Porvoo Tapani Koskela 0500 878 183 lunkila@gmail.com Jari Kupsu 0400 207 968 jari.kupsu@pp.inet.fi<br />

Pukkila Päivi Rusila 0500 936 274 paivi.rusila@gmail.com Anu Koivisto 040 592 9664 anu.koivisto@<strong>mt</strong>t.fi<br />

Tuusulan seutu Esa Heikkilä 0400 484 240 esaheikkila@elisanet.fi Juho Niemelä 040 742 2208 juho.h.niemela@gmail.com<br />

Vihti Eerikki Viljanen 050 525 2727 eerikki.viljanen@eduskunta.fi Marja Niemi 040 835 7852 marja66.niemi@elisanet.fi<br />

Häme ja Uusimaa<br />

9

VILJELIJÄ,<br />

Avenalla on sujuva viljakaupankokonaispalvelu. Ota yhteyttä!<br />

Keskustelemme mielellämme kanssasi vilja- ja öljykasvikaupasta<br />

Ylärivi: Kenneth Ahlqvist Johan Andberg Matti Koskela Juha Mikola Matti Hämäläinen<br />

Alarivi: Sari Tuominen Anne Perätalo Seija Uuskoski Hanna Ikävalko Andrea Landers Bror Staffas<br />

Ota itsellesi täysi hyöty viljakaupastayhteistyössä<br />

Avenan kanssa.<br />

Ota yhteys:<br />

Espoo<br />

Johan Andberg 010 402 2520<br />

Seija Uuskoski 010 402 2525<br />

Sari Tuominen 010 402 2314<br />

Kouvola<br />

Kenneth Ahlqvist 010 402 2532<br />

Anne Perätalo 010 402 2524<br />

Pori<br />

Matti Koskela 010 402 2528<br />

Salo<br />

Matti Hämäläinen 010 402 2535<br />

Juha Mikola 010 402 2534<br />

Vaasa<br />

Bror Staffas 010 402 2529<br />

Viljakaupan ykköspaikka<br />

Katso kilpailukykyiset hintamme<br />

www.avenakauppa.fi<br />

Avena_<strong>MTK</strong>_Hame.indd 1 12.9.<strong>2011</strong> 10.18<br />

<strong>MTK</strong>-sopimusasianajajien osaaminen käytössänne<br />

Asianajotoimisto Bützow Oy | HELSINKI | HÄMEENLINNA | JYVÄSKYLÄ | TAMPERE | TURKU / www.butzow.com

Hyvinvoiva<br />

yrittäjä<br />

Maatalous on rakennusalan ohella kaikkein<br />

tapaturma-alttein toimiala. Työturvallisuutekee<br />

TULOSTA<br />

Seuraavat sivut käsittelevät työhyvinvointia<br />

monelta kantilta. Maatalousyrittäjän<br />

hyvinvointipalvelut<br />

ovat monipuolisia. Myel-vakuutusturva<br />

on kansainvälisestikin aivan ainutlaatuinen.<br />

Palvelut säilyvät parhaiten, kun<br />

<strong>MTK</strong> edunvalvojana niitä puolustaa ja kun<br />

yrittäjät myös käyttävät palveluita ahkerasti.<br />

Yhteiskunta tukee työväestön sosiaalisia<br />

etuuksia ja työhyvinvointia. <strong>MTK</strong> on edellyttänyt<br />

tasa-arvoista hyvinvoinnin mahdollisuutta<br />

myös jokaiselle maatalousyrittäjälle.<br />

Voimme tuottaa ruokaa ja palveluita muille<br />

vain silloin, kun itse voimme hyvin.<br />

Vaikuta omaan työhösi<br />

Tutkitusti tiedetään, että vaikuttamismahdollisuus<br />

omaan työhön lisää työhyvinvointia.<br />

Maatalousbyrokratia koetaan viljelijöiden<br />

keskuudessa samalla tavalla kuin työntekijä<br />

kokisi tekemisiä kyttäävän pomon: joku<br />

vahtii koko ajan selän takana. En saa<br />

tehdä työtä rauhassa enkä tehdä itsenäisiä<br />

päätöksiä omasta työstäni.<br />

Siksi on myös työhyvinvoinnin näkökulmasta<br />

perusteltua saada maatalouslomituksen<br />

sijaisapua <strong>MTK</strong>:n luottamustoimien<br />

ajaksi. <strong>MTK</strong>:n luottamustehtävissä puolustetaan<br />

talonpojan itsenäisyyttä ja tehdään<br />

päätöksiä, jotka vaikuttavat myönteisesti<br />

kaikkien maatalousyrittäjien työhyvinvointiin.<br />

Oikeus tällaiseen sijaisapuun oli vaakalaudalla<br />

menneenä kesänä. Koko järjestön<br />

rintamana toimien saimme säilymään<br />

<strong>MTK</strong>:n luottamustehtävien sijaisapuoikeuden.<br />

Ota välillä rennosti<br />

Kuntoremonttikurssi vai kylpyläloma?<br />

Kumpaakin nimitystä voi maatalousyrittäjien<br />

kuntoremontista käyttää, molemmat ovat<br />

oikeita. Tärkeää on oivaltaa, ettei kyseessä<br />

ole sairauden hoitamiseen tarkoitettu jakso,<br />

vaan ennaltaehkäisevä rentoutumis- ja liikkumisloma<br />

työhyvinvoinnin kohottamiseksi.<br />

Se on tarkoitettu kaikille työikäisille.<br />

Pääyhteistyökumppanimme kuntoremonttien<br />

järjestämisessä on Sokos-hotellien<br />

kylpylät. Lomaliitto ry:n toiminnan lakattua<br />

Kuntotestaus on kuntoremonttikurssin tärkeä<br />

osa.<br />

siellä ollut osaaminen siirtyi Sokos-hotelleille.<br />

Hyviä yhteistyökumppaneita ovat olleet<br />

myös Paavo Nurmi -keskus ja Lomayhtymä.<br />

Maatalousyrittäjien työn erityispiirteet<br />

on huomioitava myös kuntoremontin<br />

ohjelmassa.<br />

Kuntoremontteja tukevat sekä RAY että<br />

Kela. Kela-korvauksen saamiseksi tarvitaan<br />

työterveyshuollon lähete. Kylpylähotellissa<br />

vietetyn ohjelmallisen täysihoitovuorokauden<br />

hinnaksi jää yleensä vain muutamia<br />

kymmeniä euroja. Tärkeintä on kuitenkin<br />

työkyvyn edistäminen. Kuntoremontteja<br />

voit kysyä <strong>MTK</strong>-liitosta tai työterveyshoitajalta.<br />

Tuotantoeläinten hoito sitoo yrittäjän<br />

työhönsä joka päivä. Päätoimisen kotieläinyrittäjän<br />

tuettu lomaoikeus on silti etu,<br />

josta miltei kaikkialla muualla maailmassa<br />

vain haaveillaan. Samoin on laita sairausajan<br />

sijaisavulla, johon on oikeutettu myös<br />

kasvinviljely-yrittäjä. Ylipäänsä koko Myelturva<br />

on varsin kattava ja työhyvinvointia<br />

vahvasti tukeva. <strong>MTK</strong>:n ja Maatalousyrittäjien<br />

eläkelaitos Melan hyvä yhteistyö edistää<br />

Myel-turvan kattavuutta.<br />

Työterveyshuolto ehkäisee<br />

ja hoitaa<br />

Kuva: Miikka Pesola<br />

den parantaminen onkin tärkeällä sijalla<br />

työterveyshuollon tilakäynnillä. Työterveyshuollon<br />

sopimukseen voi ennaltaehkäisevän<br />

työn lisäksi liittää myös sairaanhoidon,<br />

jolloin siitäkin saa työterveyshuollon korvausjärjestelmän<br />

mukaisen Kela-korvauksen.<br />

Normaalit tilakäynnit ovat kokonaan maksuttomia.<br />

Yleensä työterveyshuollon kokonaiskustannus<br />

jää muutamaan kymmeneen<br />

euroon vuodessa, jonka voi vielä vähentää<br />

maatalousverotuksessa.<br />

Maatalouden työterveyshuollon liittymisaste<br />

on neljänkymmenen prosentin tienoilla.<br />

Etuihin nähden se on käsittämättömän<br />

alhainen. Myös sairausloman tai työkyvyttömyyseläkkeen<br />

haussa nimenomaan maatalouden<br />

tunteva työterveyshuolto on korvaamaton.<br />

Työterveyshuolto on hyvä auttaja myös<br />

silloin, kun omat voimat tuntuvat olevan vähissä.<br />

Kriisitilanteiden hoitoa on hyvä pohtia<br />

itsekseen etukäteen. Tämän lehden liitteenä<br />

jaettava maatilojen kriisivalmiusopas<br />

kannattaa käydä läpi ja panna talteen.<br />

Aslak-kuntoutus<br />

Aslak-kuntoutuksen tavoitteena on työkyvyn<br />

pitkäaikainen parantaminen ja työkyvyn<br />

säilyttäminen silloin, kun työkyvyn heikkenemisen<br />

riskit ovat jo todettavissa. Kuntoutus<br />

on Kelan maksamaa ja sinne pääsee<br />

vain lääkärin lähetteellä.<br />

Ensiaskel on yhteydenotto maatalouden<br />

työterveyshuoltoon. Monet Aslak-kuntoutukset<br />

ovat alueellisia tai tietylle ammattiryhmälle<br />

kuten maatalousyrittäjille suunnattuja.<br />

Kuntoremonttikursseista poiketen maatalouden<br />

Aslak-kuntoutuksia järjestetään<br />

suhteellisen harvoin. Osasyy on yrittäjien<br />

vähäinen hakeutuminen kuntoutukseen.<br />

Etenkin ikääntyneen yrittäjän terveet työvuodet<br />

voisivat lisääntyä kuntoutuksella<br />

merkittävästi. Aslak-kuntoutuksen parhaita<br />

puolia on parhaiden yksilöllisten kuntoutumiskeinojen<br />

etsiminen.<br />

Kari Aikio<br />

Kirjoittaja on <strong>MTK</strong> Hämeen aluepäällikkö<br />

12<br />

Häme ja Uusimaa

Työurien pidentäminen katsotaan<br />

hallitusohjelmassa<br />

välttämättömäksi, koska<br />

elinajanodote on viime vuosina<br />

kasvanut arvioita nopeammin.<br />

Työolojen parantaminen ja yritystoiminnan<br />

kannattavuuden tukeminen<br />

auttavat yrittäjää jaksamaan<br />

työelämässä pidempään.<br />

Myös uusi hallitus on todennut tarpeelliseksi<br />

löytää pitkään haetut keinot työurien<br />

pidentämiseen. Valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt<br />

pääsivät aiemmin yksimielisyyteen<br />

siitä, että 25 vuotta täyttäneen eläkkeellesiirtymisiän<br />

odotetta nostetaan vuoteen 2025<br />

mennessä vähintään 62,4 vuoteen. Viime<br />

vuonna odote oli 60,4 vuotta.<br />

Toisaalta olisi löydettävä pitkäjänteisiä<br />

ratkaisuja niin yksityisten alojen kuin julkisen<br />

puolenkin eläkkeiden rahoittamisen turvaamiseen.<br />

Yksityisten alojen työeläkemaksuun<br />

kohdistuu lähivuosina kovia nousupaineita<br />

eläkemenojen kasvun vuoksi.<br />

Työuran pituus määräytyy<br />

työolojen mukaan<br />

Työura- ja eläkekeskusteluun tulisi saada<br />

uusi näkökulma esiin. Jos ei yritettäisikään<br />

pidentää työuria teknisin toimin ja loihtia<br />

tuottavuutta ruuvia kiristämällä, vaan kehitettäisiin<br />

työelämän laatua. Ensisijaisia keinoja<br />

ovat työhyvinvoinnin tukeminen ja ammatillinen<br />

kuntoutus sekä asenteisiin vaikuttaminen<br />

ja yleisen tietoisuuden lisääminen.<br />

Suomessa menetetään asiantuntija-arvioiden<br />

mukaan joka vuosi noin puoli miljoonaa<br />

työvuotta siksi, että sankat joukot poistuvat<br />

työelämästä ennen virallista eläkeikää.<br />

Työvoimakustannuksina menetys on noin<br />

21 miljardia euroa. Vaikka työhyvinvointi ja<br />

jaksaminen mielletään usein niin sanotuiksi<br />

pehmeiksi asioiksi, ne ovat tosiasiassa ja lukujen<br />

valossa kivenkovia asioita. Koko työväestön<br />

yhdessä menetetyssä työvuodessa<br />

haaskataan kolme miljardia euroa vuodessa.<br />

Radikaali ajatus olisi, että ryhdytään tietoisesti<br />

luomaan työhön väljyyttä, joka parantaa<br />

työssä jaksamista, tukee terveyttä ja<br />

antaa mahdollisuuksia työn kehittämiseen.<br />

Samalla kohennettaisiin koko väestön elämänlaatua.<br />

Työhyvinvoinnilla turvataan<br />

laadukas alkutuotanto<br />

Työssä onnistuminen tukee jaksamista. Kuvassa Matti ja Ville Vinnikainen Forssasta.<br />

Työssä<br />

VOIMIA<br />

sen ruuantuotannon, eläinten hyvinvoinnin<br />

ja kestävän ympäristötyön perusta. Toimiva<br />

työterveyshuolto ja laadukkaat lomituspalvelut<br />

edistävät yrittäjien hyvinvointia, työssä<br />

jaksamista ja työurien pidentymistä. Siksi<br />

näitä on tärkeää kehittää edelleen.<br />

Laadukkaat lomituspalvelut ovat välttämättömiä<br />

joka viikonpäivä työhönsä sidotuille<br />

kotieläinyrittäjille. Hyvinvoinnin kannalta<br />

tärkeä työ- ja perhe-elämän yhdistäminen<br />

on maatiloilla työn sitovuuden vuoksi<br />

haasteellista. Nykyaikaisten maatilojen sekä<br />

perheiden tarpeet huomioivat lomituspalvelut<br />

edistävät maatilojen yrittäjien hyvinvointia.<br />

On muistettava, että hyvinvoiva yrittäjä<br />

jaksaa hoitaa myös eläimensä hyvin.<br />

Mikä vie arjen voimavaroja?<br />

Maatalousyrittäjien työssäjaksamisesta julkistettiin<br />

keväällä <strong>2011</strong> verkkotutkimus. Sen<br />

teetti Masto-hanke yhteistyössä <strong>MTK</strong>:n ja<br />

Melan kanssa. Tutkimuksen teemoja oli kolme.<br />

Osallistujilta kysyttiin avoimilla kysymyksillä,<br />

mikä tuo voimia arkeen ja mikä<br />

taas vie niitä. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan<br />

omaa työkykyään. Vastaajia oli<br />

Työssään hyvinvoivat maaseutuyrittäjät ja<br />

kannattava tuotantotoiminta ovat suomalaionnistumisesta<br />

arkeen<br />

yhteensä noin 900 maatalousyrittäjää.<br />

Ylivoimaisesti suurin osa koki huolen toimeentulosta<br />

ja talouden tiukkuudesta raskaimmaksi<br />

asiaksi. Epävarmuus tulevasta,<br />

sairaudet ja loppumaton paperisota ovat<br />

osallistuneiden useimmin esiin tuomia voimavarasyöppöjä.<br />

Taloudellinen epävarmuus<br />

vaikeuttaa tulevien investointien suunnittelua.<br />

Kannattavuuden heikentyminen heijastuu<br />

siihen, että lomaan ja vapaaseen ei<br />

tunnu olevan varaa. Se uhkaa jaksamista ja<br />

vaarantaa jatkuvuuden.<br />

Vaikka maatalousyrittäjien työurien pidentämiseen<br />

pätevät kaikki samat seikat<br />

kuin muidenkin työssäjaksamiseen, nousevat<br />

taloudelliset seikat ja epävarmuus tulevasta<br />

ylitse kaiken muun. Työssäjaksamisen<br />

perusteet puuttuvat, ellei ole nähtävissä toiminnassa<br />

onnistumisia ja nimenomaisesti<br />

yritystoiminnan taloudellista kannattavuutta.<br />

Tästä näkökulmasta budjettiesityksen<br />

maatalouteen kohdistetut leikkaukset lyövät<br />

korville työurien pidentämistä.<br />

Timo Sipilä<br />

Kirjoittaja on <strong>MTK</strong>:n sosiaali- ja veropoliittisen<br />

ryhmän johtaja<br />

Kuva: Kari Aikio<br />

Häme ja Uusimaa<br />

13

Keskusteluissa nousee esiin asioita, joista voi tunnistaa omaa elämää tai yrittäjyyttä kuormittavia seikkoja - jakaminen auttaa jaksamaan.<br />

Hyvinvoinnin johtaminen on<br />

TAVOITTEITA<br />

JA PÄÄTÖKSIÄ<br />

Mitä hyvinvointi on?<br />

Yksi kuuluisimmista hyvinvoinnin määritelmistä<br />

kuuluu ”Ihminen voi hyvin kun kykenee<br />

tekemään työtä ja rakastamaan”. Sanotaan<br />

myös, että hyvinvointiin tarvitaan elämyksiä.<br />

On hyvin yksilöllinen asia, minkä ihminen<br />

kokee elämykseksi. Toiselle se on kalareissu<br />

yksinään ilta-auringossa, jollekin kavereitten<br />

kanssa raveissa käynti, kolmannelle<br />

ulkomaanmatka läheisen ihmisen kanssa.<br />

Hyvinvoinnin johtaminen<br />

Nykyään puhutaan hyvinvoinnin johtamisesta.<br />

Monessa perheyrityksessä koetaan,<br />

ettei aika riitä hyvinvointityöhön ja hyvinvoinnin<br />

johtamiseen. Moni maatilojen ja<br />

maaseudun yrittäjä kuitenkin tekee tuota<br />

nimenomaista johtamistyötä nimeämättä<br />

sitä erikseen hyvinvoinnin johtamiseksi. Yhtenä<br />

esimerkkinä on vuodenkiertoon sopivien<br />

loma-aikojen suunnittelu.<br />

Tilan työmäärän hallinta<br />

Valitettavan usein maatiloilla päädytään lyhentämään<br />

suunniteltuja lomajaksoja, koska<br />

työtä on niin paljon. Työhyvinvoinnin kannalta<br />

olisi tärkeää ottaa kokonaisvaltaiseen<br />

tarkasteluun tilan työmäärä - mitä keinoja<br />

yrityksessä on saada helpotusta työmäärään.<br />

”Maatilalla on työtä kuin kinoksena” kuvaa<br />

eräs nuori yrittäjä tilansa työmäärää.<br />

Osaaminen hyvinvoinnin<br />

kulmakivenä<br />

Sanotaan, ettei tietämättömyys poista ongelmia.<br />

Onnistuneen yrittäjyyden kannalta on<br />

tärkeää tunnistaa mitä osaa ja mitä ei osaa.<br />

Osaamattomuuden tunne myös syö voimavaroja.<br />

Hyvinvoinnin kannalta oleellista on tunnistaa<br />

oma osaaminen hyvin ja hankkia puuttuvaa<br />

osaamista yrityksen ulkopuolelta joko<br />

täydentämällä koulutuksen keinoin omaa<br />

osaamista tai ostamalla sitä ulkopuoliselta.<br />

Voimavarat tasapainossa<br />

Hyvinvointi on taloudellisten, henkisten ja<br />

fyysisten voimavarojen tasapainoa. Raha<br />

14<br />

Häme ja Uusimaa

ei tuo onnea, mutta taloudelliset huolet koettelevat<br />

hyvinvointia. Taloudellinen turvallisuus<br />

on merkittävä hyvinvointia edistävä<br />

asia.<br />

Henkistä hyvinvointia tuo vaikuttamisen<br />

mahdollisuus itseä, omaa elämää, yritystä<br />

ja ammattialaa koskeviin asioihin. Aktiivinen<br />

mukanaolo esimerkiksi kyläyhteisössä,<br />

etujärjestössä tai politiikassa luo hyvinvointia<br />

huolimatta siitä ajasta mikä yhteisten<br />

asioiden hoitamiseen kuluu. Osallisuus<br />

ja yhteenkuuluvuuden tunne kantaa ja voimaannuttaa.<br />

Fyysisten voimavarojen merkitys maatalousyrittäjän<br />

työssä lienee itsestään selvyys.<br />

Tärkeää on työn vaatiman fyysisyyden<br />

lisäksi myös ylläpitää kuntoa ja nauttia<br />

liikunnan riemuista sekä yhdessä että yksin.<br />

Lenkkeily, palloilu tai kuntopiiri virkistää<br />

myös mieltä.<br />

Onnistumisen ilo voimavarana<br />

Onnistumiset työssä eivät synny tyhjästä.<br />

Ammattitaito ja osaaminen luovat pohjaa<br />

tuloksille ja onnistumisille. Maatiloilla koetaan<br />

myös yhteisöllistä työniloa, kun saadaan<br />

yhdessä vaikkapa sadonkorjuu päätökseen.<br />

Kotieläinyrittäjä kertoo kokevansa onnistumisen<br />

iloa kun saa terveen vasikan tai<br />

runsaan maitomäärän. Työ palkitsee tekijäänsä<br />

konkreettisin näkyvin tuloksin kun<br />

näkee kättensä jäljen.<br />

Kuormittavuuden<br />

tunnistamisen haaste<br />

Maatalousyrittäjän työ on perinteisesti ollut<br />

fyysisesti kuormittavaa ja fyysisiä kuormitustekijöitä<br />

osataan myös tunnistaa ja mitata.<br />

Niiden tekijöiden tunnistaminen, jotka kuormittavat<br />

henkisesti, on monesta syystä haasteellista.<br />

Olemme ihmisinä erilaisia ja koemme<br />

henkistä painetta erilaisista asioista.<br />

Moni maatalousyrittäjä tunnistaa henkisesti<br />

kuormittaviksi tekijöiksi valvonnat,<br />

ja etenkin ne, joista ei ilmoiteta etukäteen.<br />

Yrittäjän kokemus voi olla, että yhden valvontapäivän<br />

aikana mitataan koko elämänmittaisen<br />

yrittäjätyön arvostus, vaikka valvontaa<br />

suorittavan hallinnon näkökulmasta<br />

kysymys on kaikille tiloille tehtävistä lain<br />

määräämistä rutiinitoimenpiteistä.<br />

Hyvinvoinnin kannalta olisi erittäin tärkeää<br />

saada purettua keskustelun keinoin<br />

valvontaan liittyvät tunteet, ajatukset ja kokemukset<br />

vaikka yhteisen pöydän ääressä<br />

valvontaa tekevien henkilöiden kanssa.<br />

Yrittäjyyteen ja oman ammattisektoriin<br />

liittyvien asioiden jakaminen kanssakollegoiden<br />

kanssa on ensiarvoisen tärkeää henkisen<br />

kuormituksen tunnistamisesta. Vuorovaikutuksessa<br />

ja keskusteluissa nousee esiin kokemuksia<br />

ja tuntemuksia, joista voi tunnistaa<br />

myös omaa elämää ja yrittäjyyttä kuormittavia<br />

asioita. Jakaminen auttaa myös jaksamaan.<br />

”ai, minustakin tuntui todella keljulta kun<br />

lasten kanssa Korkeasaareen suunniteltu<br />

lomapäivä peruuntui, kun tarkastaja ajoi<br />

aamulla pihaan” tai<br />

”aina, kun anoppi tulee ilmoittamatta<br />

ovesta sisään, koen, ettei meille ole perheenä<br />

omaa tilaa”.<br />

Muutosvalmiuden merkitys<br />

Olemmeko valmiita kysymään itseltämme<br />

mitkä ovat tavoitteemme ja toiveemme? Jos<br />

ei uskalla esittää kysymyksiä, ei saa myöskään<br />

vastauksia.<br />

Hyvinvoinnin ja myös yrityksen taloudellisen<br />

menestymisen kannalta pitäisi ottaa aikaa<br />

ja pysähtyä miettimään, mitä asioita tilalla<br />

tehdään - onko nykyinen tilanne omien<br />

ja perheen tavoitteiden ja toiveiden mukainen.<br />

Tässä tarkastelussa yrittäjät törmää usein<br />

kysymyksiin: Mitä todella tahdon? Mihin<br />

haluan aikani käyttää? Mitkä asiat ovat työn<br />

ja yrittämisen lisäksi minulle tärkeitä? Näiden<br />

kysymysten vuoksi hyvinvoinnin johtamista<br />

ja perheyrityksen johtamista ylipäätään<br />

on hankala ulkoistaa. Tavoitteiden<br />

asettaminen ja päätösten tekeminen on keskeinen<br />

osa yrittäjyyttä.<br />

Miksi pysähtyminen ja keskusteluun antautuminen<br />

perheyrityksessä on sitten niin<br />

vaikeaa? Onko helpompi olla ulkopuolisen<br />

kanssa eri mieltä, kuin oman yrittäjäpuolison<br />

kanssa? Tässä voi olla yksi syy. Mutta<br />

yrityksen kehittymisen ja hyvinvoinnin kannalta<br />

asioita pitäisi pystyä myös kyseenalaistamaan.<br />

Vuoropuhelun merkitys on suuri -<br />

viisaus asuu yhteisessä päässä.<br />

Kun uskaltaa kyseenalaistaa asioita, asettaa<br />

kysymyksiä - saa vastauksia ja syntyy<br />

muutostoiveita. Muutostoiveet kannattaa<br />

laittaa tärkeysjärjestykseen ja myös järjestäminen<br />

taloudellisen merkityksen mukaan on<br />

tarpeellista.<br />

Konsultteja kannattaa käyttää ja tästä<br />

yhtenä esimerkkinä työterveyshuolto, josta<br />

voi saada työterveyshoitajan ja -lääkärin<br />

palvelujen lisäksi myös työpsykologin palveluja,<br />

joiden työnohjauksellinen tuki muutosprosessissa<br />

voi olla merkittävä sekä keskustelun<br />

avaajana, mutta myös omien tavoitteiden<br />

ja ratkaisujen löytymisessä.<br />

”Hyväksy vain ratkaisuja, joihin sinä ja perheesi<br />

sitoudutte ja olette tyytyväisiä”, totesi eduskunnan<br />

maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja,<br />

kansanedustaja ja maatalousyrittäjä<br />

Jari Leppä alustuksessaan <strong>MTK</strong>:n<br />

sosiaalipoliittisten toimijoiden koulutuspäivillä<br />

Jyväskylässä elokuun alussa. Tämä kirjoitus<br />

syntyi tuon alustuksen ajatusten innoittamana.<br />

Maire Lumiaho<br />

Kirjoittaja on lakimies <strong>MTK</strong>:n sosiaalija<br />

veropolitiikkaryhmässä<br />

Aktiivinen mukanaolo esimerkiksi kyläyhteisössä, etujärjestössä tai politiikassa luo hyvinvointia,<br />

sillä osallisuus ja yhteenkuuluvuuden tunne antaa voimia.<br />

Kuva: Kari Aikio<br />

Häme ja Uusimaa<br />

15

Kuva: Kari Aikio<br />

lomahallinnon kanssa<br />

Usein tarvitaan ristiriita, jotta<br />

maatalousyrittäjä ja lomahallinto<br />

löytäisivät toisensa ja lomituspalvelu<br />

voisi kehittyä. Konflikti ei ole<br />

välttämättä kielteinen asia.<br />

Yrittäjän oikeuksien ja hallinnon velvollisuuksien<br />

pitää aina kohdata, tilan<br />

tuotannon ja lomituksen on<br />

pyörittävä. Mikäli tämä ei onnistu,<br />

pitää kysyä, mistä syystä tuntuu hankalalta.<br />

Onko syynä ehkä joku välejä jäytävä<br />

taustahistoria? Onko yrittäjä joskus kokenut<br />

tulleensa väärinkohdelluksi? Lähestyminen<br />

ja avoin suhtautuminen lomatoimeen voi olla<br />

yrittäjälle vaikeaa, jos välissä heijastelee<br />

selvittämätön ristiriita.<br />

Hallinnossa pitää tehdä lujasti töitä yrittäjän<br />

vakuuttamiseksi siitä, että häntä kuunnellaan<br />

ja häntä autetaan. Kokemus on<br />

osoittanut keskustelulle ja aidolle välittämiselle<br />

olevan aina tilausta. Syyllisten nimeäminen<br />

ja menneiden kaivelu ei ole kenenkään<br />

etu. Aikaisemmin yhdessä aikaansaatu<br />

kielteinen tilanne saadaan vain yhdessä<br />

puretuksi.<br />

Seuraavassa on muutamia käytännön<br />

esimerkkejä lomahallinnon ja yrittäjän välisistä<br />

konfliktitilanteista.<br />

Yrittäjä peruu lomituksen<br />

Lomitusjärjestelyt on yrittäjän kanssa sovittu<br />

ja lomittaja on saanut vahvistetun työvuoroluettelon<br />

tietoonsa. Yrittäjä ilmoittaa<br />

paria päivää ennen lomituksen alkua, että<br />

peruu koko lomitusvarauksen. Syitäkin löytyy,<br />

kun lomittajista juuri kukaan ei osaa, ei<br />

ole luotettava ja ainakin tämä hänelle tarjottu<br />

lomittaja on kuulopuheiden mukaan ammattikuntansa<br />

”rupusakkiin” lukeutuva. Ei<br />

millään riitä uskallusta jättää yritystä hänen<br />

hoitoonsa, ja…<br />

Näitä tapauksia tulee harvoin, mutta ne<br />

pitää kokea hälyttävinä hallinnossa. Aina<br />

ei kaiketi ole kysymys lomittajan sopimattomuudesta,<br />

väärästä ajankohdasta tai mistään<br />

muusta uskottavasta selityksestä. Lomasta<br />

kieltäytyminen on selkeä viesti yrittäjän<br />

väsymisestä. Hän ei enää osaa irrottautua<br />

työstään, tuntee itsensä korvaamattomaksi<br />

ja kieltäytyy avusta. Neuvottelutaito<br />

nousee arvoon arvaamattomaan. Yrittäjä<br />

on saatava uskomaan, että työstä irrottautuminen<br />

koituu hänen parhaakseen.<br />

Ehdotetaan edettävän sovitun mukaisesti.<br />

Lomittajastakin yrittäjän kannattaisi luoda<br />

mielipide ihan itse omaan kokemukseen<br />

perustuen, eikä kannattaisi uskoa kuulopuheita.<br />

Takuuvarmasti tilanteen saisi takalukkoon,<br />

jos hallinnossa vastattaisiin, että teille<br />

on suunniteltu lomitus ja siihen varattu kelpoisuusehdot<br />

täyttävä lomittaja. Lomapäivänne<br />

katsotaan niiltä osin pidetyiksi. Näin<br />

toki olisi mahdollisuus ja jopa oikeus menetellä,<br />

mutta ketä se palvelisi?<br />

Epätasa-arvon kokemus<br />

Yrittäjä saattaa kokea, ettei lomituspalveluja<br />

jaeta tasapuolisesti. Hallinto suosii tiettyjä<br />

yrittäjiä ja toiset jäävät paitsioon. Ainakin<br />

luottamustoimissa toimivat yrittäjät ovat paremmassa<br />

asemassa ja ”maan hiljaiset” jäävät<br />

vaille palveluja.<br />

Hallinnossa on pystyttävä todentamaan<br />

tasapuoliset lomituspalvelut. Yrittäjän lomitustarvetta<br />

ei mitata sillä, onko hän niin sanottu<br />

tuloksen tekijä vai ei. Ammatin sitovuus<br />

on kaikille sama, olkoon eläimiä ainoastaan<br />

lomaoikeuteen tarvittava minimimäärä<br />

tai useita satoja. Erityyppisten tilojen<br />

palvelujen toimivuus on hallinnossa mietittävä<br />

ennakkoon siten, että palvelu istuu yrittäjän<br />

arkipäivään oikealla tavalla ja tasapuolisesti<br />

jakautuen.<br />

Yrittäjä ei enää jaksa<br />

Vaikeuksiin ja jaksamisongelmiin voi ajautua<br />

myös yrittäjä, kenen ei milloinkaan ole<br />

tarvinnut turvautua edes naapuriapuun lomituksesta<br />

puhumattakaan. Hän on aina ollut<br />

oman onnensa seppä, itsellinen talonpoika,<br />

kunnes ei enää jaksa. Lomitusta pyydetään<br />

apuun.<br />

Lomituskohde on hallinnolle vieras, se<br />

koetaan ehkä sulkeutuneeksi ja hyvinkin<br />

omaperäiseksi. Palveluntarve on kuitenkin<br />

ilmennyt ja tilanteeseen on mentävä. Onneksi<br />

”urheilumieltä” omaavia lomittajia<br />

joukosta löytyy ja näistäkin tilanteista yleensä<br />

selvitään kunnialla.<br />

Eikö tieto tarjolla olevasta lomaoikeudesta<br />

tavoita kaikkia yrittäjiä? Vai sivuutetaanko<br />

se tarpeettomana ja vasta tosipaikan tullen<br />

otetaan käyttöön? Joskus vasta naapurin<br />

tai jonkun sidosryhmään kuuluvan kautta<br />

saadaan lomitustarve tietoon. Tämä kaiketi<br />

lienee se vaikein tie lomituspalvelujen käyttäjäksi,<br />

pakon sanelema tilanne.<br />

Lomittaja sairastuu<br />

Tuttu ja turvallinen, yrittäjän hyvissä ajoin<br />

varaama lomittaja sairastuu ehkä pitkäksi<br />

aikaa. Yrittäjän pettyminen on itsestään selvää.<br />

Hän saattaa jopa syyttää hallintoa palvelun<br />

toimimattomuudesta, kieltäytyen silti<br />

toisesta lomittajasta. Yrittäjä ilmoittaa tekevänsä<br />

työt mieluummin itse.<br />

Hallinnossa tiedetään yrittäjän jaksamisen<br />

olevan tiukalla. Mitä työnjohto voi tilanteessa<br />

tehdä? Parhaalla tahdollakaan ei pysty<br />

miellyttämään kaikkia, mutta silti huoli<br />

yrittäjän jaksamisesta jää päälle.<br />

Luottamus pitää ansaita<br />

Perimmäinen syy yrittäjän ja lomahallinnon<br />

väliselle ristiriidalle voi olla mikä tahansa,<br />

näkymätön, kuulumaton, tiedostamaton.<br />

Avuntarvetta, avuntarjoamista, avunhakemista<br />

se ei kuitenkaan saa estää. Luottamusta<br />

ei voi ostaa, se pitää ansaita. Hallinnon<br />

on pysyttävä helposti lähestyttävänä<br />

ja ehdottomasti sanansa pitävänä. Yhteiseen<br />

suuntaan pyrittäessä pitää tehdä joustoja ja<br />

vastaantuloja. Onnistumisen tuloksena löytyvät<br />

taito, kyky ja ymmärrys asettua toisen<br />

ihmisen asemaan vaikeuksissa.<br />

Salme Pesonen<br />

Kirjoittaja on Sysmän lomitusyksikön<br />

lomituspalveluohjaaja<br />

16<br />

Häme ja Uusimaa

APUA<br />

KRIISITILANTEIDEN<br />

ennakointiin<br />

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela on julkaissut<br />

kaksi uutta esitettä: Varhaisen välittämisen<br />

malli maatalousyrittäjille ja Jos taivas<br />

putoaa - toimintaohje kriisitilanteessa.<br />

Viimeksi mainittu jaetaan tämän lehden<br />

liitteenä. Esitteet on tuottanut Kasvua Hämeessä<br />

-teemaohjelmaan kuuluva Osaamisverkostohanke.<br />

Esitteiden työstämiseen on osallistunut<br />

laaja joukko maatalousyrittäjien yhteistyökumppaneita,<br />

muun muassa <strong>MTK</strong> Häme,<br />

Mela, Hämeen alueen meijerit, kuntien<br />

maatalous- ja lomahallinto, työterveyshuolto,<br />

eläinlääkärit, ProAgria Häme, kirkko<br />

ja maaseudun tukihenkilöverkko. Erityisasiantuntijana<br />

on toiminut psykologi Pirkko<br />

Lahti.<br />

Varhaisen välittämisen malli<br />

Varhaisen välittämisen malli on tarkoitettu<br />

tukemaan maatalousyrittäjiä työssä selviytymisessä.<br />

Esitteestä löytyy työkaluja<br />

auttamiseen ja toisista huolehtimiseen. Jokaisen<br />

on hyvä pohtia, miten toivoo itseään<br />

kohdeltavan, jos sairaus tai taloudelliset<br />

vaikeudet vievät voimat eikä itse jaksa<br />

hakea apua.<br />

Maatilalla käy eri yhteistyökumppaneita,<br />

ystäviä ja läheisiä, jotka voivat havaita,<br />

etteivät kaikki yrittäjän asiat ole kunnossa.<br />

Silloin on tärkeää ottaa asia puheeksi ja sopia<br />

toimenpiteistä yhdessä yrittäjän kanssa.<br />

Avoin ja hienotunteinen keskustelu synnyttää<br />

luottamusta. Keskustelua on hyvä käydä<br />

jokaisen tilan yrittäjän kanssa henkilökohtaisesti.<br />

Tavoitteena on löytää apua ongelmien<br />

hoitumiseksi.<br />

Jos yrittäjä kuuluu työterveyshuoltoon,<br />

yhteydenotot työkykyyn liittyvissä ongelmissa<br />

voidaan ohjata sinne. Työterveyshuollon<br />

toimintasuunnitelmasta tulisi ilmetä, miten<br />

työkykyä uhkaavissa tilanteissa toimitaan.<br />

Sovitut toimenpiteet on hyvä kirjata paperille,<br />

niin ne eivät pääse unohtumaan.<br />

Kenenkään selän takana ei saa toimia, vaan<br />

yrittäjältä on ehdottomasti kysyttävä lupa<br />

asioiden hoitamiseen. Yhdessä sovittujen<br />

toimenpiteiden seuranta on tärkeää ja<br />

välttämätöntä. Näin varmistetaan parhaiten<br />

avun saaminen.<br />

Varhaisen välittämisen malleja on tuotettu<br />

työpaikoille ja yrityksiin. Uusi esite pyrkii<br />

vastaamaan maatalousyritysten tilanteisiin<br />

ja tarpeisiin.<br />

Jos taivas putoaa, miten<br />

toimitaan kriisitilanteessa<br />

Toimintaohjeen tavoitteena on havahduttaa<br />

maatilaa ja sen yrittäjiä etukäteen varautumaan<br />

kriisitilanteisiin. Esite sisältää esimerkkitapauksia,<br />

joiden avulla yrittäjä hahmottaa<br />

kriisin vaiheita ja toimintatapoja. Kaikkia<br />

kriisitilanteita ei voi ennakoida, mutta<br />

esitteessä kerrottuja toimintamalleja voi soveltaa<br />

eri tilanteisiin.<br />

Monet yritykset ovat varautuneet valmiussuunnitelmin<br />

erilaisiin kriisitilanteisiin.<br />

Myös esimerkiksi jokainen koulu on joutunut<br />

työstämään toimintaohjeet kriisitilanteita<br />

varten: kuka johtaa toimintaa ja miten.<br />

Varautuminen etukäteen turvaa järkevän<br />

toiminnan uhkaavassa tilanteessa. Myös<br />

maatilalla on tärkeää kriisitilanteen varalta<br />

määrittää etukäteen vastuut yritystoiminnan<br />

johtamisesta ja varmistaa yrittäjien jaksaminen<br />

ja toiminnan jatkuvuus. Esimerkiksi tulipalon<br />

varalle on laadittava pelastussuunnitelma,<br />

josta selviää, miten toimitaan tulipalon<br />

sattuessa.<br />

Nyt tehdystä toimintaohjeesta löytyy tietoa<br />

sekä ihmisiin että tuotantoon liittyvistä<br />

auttajatahoista. Tarkoitus on, että yrittäjä<br />

täydentää tietoja oman paikkakunnan puhelinnumeroilla<br />

ja varahenkilöiden yhteystiedoilla.<br />

Tiedot on hyvä päivittää säännöllisesti.<br />

Esimerkiksi karjatilalla yrittäjä voi sairastua<br />

äkillisesti eikä lomittajaa ole heti saatavilla.<br />

On tärkeää nimetä henkilö, kuka<br />

pystyy lypsämään lehmät aamulla, jos yrittäjä<br />

yöllä vaikkapa halvaantuu.<br />

Maatilayrityksen menestyksellinen johtaminen<br />

on vaativa tehtävä. Se vaatii pitkäjänteistä<br />

toiminnan suunnittelua, töiden organisointia<br />

ja tuotantotoiminnan jatkuvaa<br />

laadun parantamista. Yrittäjä on maatilansa<br />

tärkein voimavara. Parasta riskienhallintaa<br />

on omasta hyvinvoinnista huolehtiminen.<br />

Uudet esitteet on tuotettu yhteistyössä<br />

monien eri toimijoiden kesken. Toivottavasti<br />

niistä on hyötyä niin yrittäjille kuin yhteistyökumppaneille<br />

ja kaikille, jotka haluavat toimia<br />

yrittäjän hyvinvoinnin parhaaksi. Esitteitä<br />

voi tilata maksutta Melan postituksesta.<br />

Sirpa Havu<br />

Kirjoittaja on Melan asiantuntija<br />

Kuva: Kari Aikio<br />

Häme ja Uusimaa<br />

17

SERTIFIOITU<br />

ORGANISAATIO<br />

Agrimarket<br />

– ammattilaisen valinta<br />

Tilasi pysyy<br />

pystyssä vain,<br />

jos sinäkin pysyt.<br />

www.agrimarket.fi<br />

Räätälöi itsellesi sopiva Maatilayrittäjän Omaturva.<br />

Sen avulla suojaat tilasi talouden ja oman sekä perheesi<br />

toimeentulon, jos joudut yllättäen pidemmälle<br />

sairauslomalle tai työkyvyttömäksi.<br />

<strong>MTK</strong>:n jäsenenä saat lisäksi tuntuvat edut.<br />

Lue lisää: tapiola.f i /myomaturva tai<br />

kysäise omalta edustajaltasi.<br />

Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola ja<br />

Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola<br />

Kuva Plugi Oy<br />

Pidä pyörät pyörimässä<br />

Lammin Säästöpankin<br />

palveluratkaisuilla<br />

Asiantuntija<br />

palveluksessasi.<br />

Ota yhteyttä!<br />

Ilkka Hyväri<br />

Pankinjohtaja, varatuomari<br />

Puh. 040 527 9340.<br />

Hattula • Hausjärvi • Hyvinkää<br />

Hämeenlinna • Klaukkala • Lammi<br />

Nurmijärvi • Riihimäki • Tuulos • Tuusula<br />

Puh. 010 441 7000, www.saastopankki.fi/lamminsp<br />

ISO 9001<br />

Miten<br />

lisäät euroja<br />

itsellesi?<br />

Tiedätkö mitä asioita kehittämällä parannat tulosta?<br />

Sijoitus tuloksen laskentaan ja analysointiin kannattaa.<br />

Saat todellisen kuvan tilasi rahoituksesta, kannattavuudesta<br />

ja maksuvalmiudesta. Tiedät millä tuotoilla<br />

ja panoksilla on merkitystä tuloksen kannalta.<br />

www.proagria.fi/talouspalvelut<br />

Ota yhteyttä<br />

ProAgria Häme<br />

Osmo Piekkari, puh. 020 747 3010<br />

ProAgria Uusimaa<br />

Juha Helenius, puh. 020 747 2503<br />

ProAgria – Menestyksen mahdollisuuksia<br />

ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton laatujärjestelmälle<br />

on myönnetty ryhmäsertifikaatti.<br />

Tiedät<br />

yrityksesi<br />

talouden<br />

Tiedät miten<br />

parannat<br />

tulosta<br />

Tiedät mihin<br />

keskityt

Kaatua voi paitsi ihminen, myös<br />

traktori. Painava irtotavara ohjaamossa<br />

on aina vaarallista.<br />

Järeä kettinki koukkuineen painaa<br />

kymmeniä kiloja.<br />

Joka kolmas maatalouden<br />

TYÖTAPATURMA<br />

on kaatuminen<br />

Kuva: Kari Aikio<br />

Noin joka kolmas maatalouden<br />

työtapaturmista<br />

johtuu kaatumisesta, putoamisesta<br />

tai liukastumisesta.<br />

Tällaiset tapaturmat ovat seurauksiltaan<br />

vakavia ja niistä aiheutuukin<br />

lähes 40 % kaikista työkyvyttömyyspäivistä.<br />

Tyypillisiä kaatumistapaturmissa saatuja<br />

vammoja ovat ruhjeet, venähdykset sekä<br />

murtumat. Ne vaativat keskimäärin 48 sairauspäivää.<br />

Maatilan työt vaativat liikkumista,<br />

joten kaatumistapaturmien riskin pienentäminen<br />

on välttämätöntä. Pidä kulkutiet,<br />

portaat ja tikkaat hyvässä kunnossa.<br />

Ovatko kulkureitit kunnossa?<br />

”Lähdin asuinrakennuksesta navettaan,<br />

kun liukastuin pihamaalla. Kaaduin<br />

nilkan päälle. Se vääntyi. Seurauksena<br />

oli nilkan murtuma.”<br />

Kaatumistapaturmat aiheutuvat etupäässä<br />

talviajan liukkaudesta. Jäinen kulkutie, johon<br />

on satanut pakkaslunta, on todella riskialtis.<br />

Myös nollakelin aikaan sattuu paljon<br />

vammautumisia. Hyvä kulkuväylien kunnossapito<br />

on välttämätöntä, vaikka liukastumisia<br />

ei voisi kokonaan välttää.<br />

Tuotantorakennusten sisällä yleisimmät<br />

vaaranpaikat ovat kulkuväylillä. Märkä ja likainen<br />

kulkuväylä tai liukas ruokintapöytä<br />

ovat vaarallisia. Kulkuväylät on syytä pitää<br />

puhtaina. Lakaisukonetta tai harjaa on käytettävä<br />

säännöllisesti. Käytävän pintamateriaalin<br />

on oltava karhea, esimerkiksi betonipinta.<br />

Kuljetusreittien tulee olla samassa tasossa.<br />

Mikäli tämä ei ole mahdollista, on kuljetusten<br />

helpottamiseksi tehtävä luiskat.<br />

Portaat<br />

”Kompastuin kuivurin rappusissa ja<br />

löin ranteeni maahan.”<br />

Paikoissa, joissa liikutaan jatkuvasti, pitää<br />

olla portaat. Tikkaita kannattaa käyttää<br />

vain kohteissa, joissa liikutaan satunnaisesti.<br />

Portaat on mitoitettava riittävän suuriksi.<br />

Niiden leveyden on oltava vähintään 60<br />

senttimetriä. Suositusten mukaan askelman<br />

nousu ei saa olla yli 20 senttiä ja etenemän<br />

on oltava vähintään 20 senttiä. Sopiva kaltevuus<br />

on 30-35 astetta.<br />

Suojakaide on tehtävä aina, jos portaissa<br />

on vähintään neljä askelmaa. On hyvä, jos<br />

suojakaide on vähintään metrin korkuinen.<br />

Se on rakennettava tukevaksi, jotta siitä olisi<br />

paras mahdollinen hyöty. Lasten putoamisten<br />

estämiseksi suojakaiteet kannattaa rakentaa<br />

niin, ettei suojakaiteen ja porrasaskelman<br />

välistä pääse putoamaan.<br />

Tikkaat<br />

”Olin siivoamassa konehallia. Seisoin<br />

siirrettävillä A- tikkailla. Laskeutuessani<br />

alas portailta astuin ohi ja putosin.<br />

Nilkka murtui.”<br />

Tikkaita kannattaa käyttää vain lyhytaikaisiin,<br />

kertaluonteisiin töihin, kuten lamppujen<br />

vaihtoon. Niitä ei saa käyttää työalustana.<br />

Jos työ kestää pidempään, on tikkaiden<br />

asemesta käytettävä työtelinettä.<br />

Tarvitsetko tasotikkaita vai nojatikkaita?<br />

Tasotikkaita nimitetään myös A-tikkaiksi.<br />

Ne sopivat sekä sisä- että ulkokäyttöön.<br />

Nojatikkaita on useita malleja, sekä yksiosaisia<br />

että jatkettavia. Jatkotikkaat ovat kätevät,<br />

kun tarvitaan pitkiä tikkaita. Ne on<br />

helppo säilyttää varastossa ja ottaa tarvittaessa<br />

käyttöön.<br />

Seuraavaksi on syytä miettiä tikkaiden kokoa<br />

ja ulottuvuutta ja sitä, kuinka korkeat tikkaat<br />

tarvitset. A-tikkailla turvallinen työskentelykorkeus<br />

on tikkaiden korkeus +120 senttimetriä.<br />

Esimerkiksi, jos varaston palanut loisteputki<br />

on 2,5 metrin korkeudella, turvallisen<br />

A-tikkaan tason korkeus on 130 senttimetriä.<br />

Nojatikkaiden tulee ulottua noin metrin<br />

yli räystään tai tason reunan. Tikkaiden sopiva<br />

nousukulma on 75 astetta ja sopiva pienojen<br />

väli noin 280 milliä.<br />

Tikkaiden käyttö<br />

Aseta tikkaat tukevalle alustalle oikeaan nojakulmaan,<br />

jotta ne eivät liu’u ja kaadu. Käytä<br />

tarpeen mukaan liukuesteitä ja tikkaiden yläpäässä<br />

kaatumisen estäviä laitteita.<br />

Tikkaiden liukuesteet kannattaa pitää<br />

kunnossa. Joihinkin tikkaisiin on saatavissa<br />

lisävarusteena leveämpi tukijalka sekä seinätuki,<br />

jotka varmistavat tikkaan tukevuutta.<br />

Tikkaisiin on saatavissa myös jää- ja maapiikkejä<br />

liukuesteiksi.<br />

Kolmanneksi ylimmäinen piena on vielä<br />

turvallinen. Sitä ylemmäksi ei kannata kiivetä.<br />

Älä koskaan jatka tikkaita millään liikkuvalla<br />

telineellä<br />

Puutikkaan lahoamisen näkee selvästi,<br />

mutta myös alumiinitikkaiden kanssa on oltava<br />

olla tarkkana. Suola ja kemikaalit voivat<br />

haurastuttaa alumiinin muutamassa<br />

vuodessa. Korjaa tai hävitä vialliset tikkaat.<br />

Älä koskaan tee väliaikaista korjausta.<br />

Erkki Eskola<br />

Kirjoittaja on Melan asiantuntija<br />

Häme ja Uusimaa<br />

19

TAPAHTUMIA VILJELIJÖILLE,<br />

TERVETULOA!<br />

ÖLJYSTÄ EROON VILJANKUIVAUKSESSA<br />

10.10.<strong>2011</strong> klo 9.00 – 15.30<br />

Koulutusta hakkeella, pelletillä tai oljilla toimivista viljankuivureista<br />

ja kuivureiden energiansäästömahdollisuuksista. Koulutuspäivä<br />

Pelto-Paturin siemenviljatilalla Turengissa. Tilalla on käytössä biokuivuri,<br />

johon päivän aikana tutustutaan. Koulutuksen hinta 10€<br />

Bonusta<br />

jopa 5%<br />

Muista myös<br />

maksutapaetu 0,5%<br />

Asiakkaidensa omistama<br />

HYVINKÄÄN ENERGIAMESSUT<br />

Hyvinkään uudella kaupungintalolla,<br />

vanhalla villatehtaalla, Kankurinkatu 4-6<br />

Tervetuloa messuille, ei pääsymaksua!<br />

11.10.<strong>2011</strong> klo 14.00 – 20.0 0<br />

ENERGIARATKAISUJA MAASEUDULLE<br />

Hyvinkään kaupungintalolla esittäytyvät uusiutuvan energian yhdistykset<br />

ja yritykset. Messujen teemana on erityisesti maaseudulle<br />

ja maatiloille soveltuvat energiaratkaisut. Tilaisuuden avaa klo 14<br />

Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä. Tasatunnein on<br />

luvassa asiantuntijapuheenvuoroja ja tietoiskuja mm. aurinkoenergiasta,<br />

tuulivoimasta ja energiansäästöstä. Kaupungintalon<br />

pihalla on mahdollisuus tutustua itse rakennettuun hakkeella<br />

toimivaan biokaasuautoon. Paikalla on myös energianeuvoja ja<br />

ilmastokokki.<br />

12.10.<strong>2011</strong> klo 13.00 – 16.00<br />

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN ENERGIAMESSUT<br />

Hyvinkään kaupungin energiamessut kouluille ja päiväkodeille<br />

energiansäästöstä ja kierrätyksestä.<br />

RETKI ENERGIAOMAVARAISELLE<br />

MAATILALLE<br />

14.10.<strong>2011</strong><br />

Retki Erkki Kalmarin maatilalle Laukaalle, jossa toimii biokaasulaitos<br />

ja biokaasun tankkausasema. Biokaasua käytetään sähkön<br />

ja lämmön tuotantoon ja myydään liikennepolttoaineeksi. Lähtö<br />

klo 8 yhteisellä bussikuljetuksella Hyvinkäältä, os. Uudenmaankatu<br />

22. Retki ja bussikuljetus ovat osallistujille maksuttomia.<br />

Retkelle mahtuu mukaan 25 viljelijää.<br />

MILLAINEN ON HYVÄ KONEHALLI?<br />

10.11.<strong>2011</strong> klo 9.00 – 15.30<br />

Juuremme ovat syvällä mullassa<br />

Lähivakuutus on johtava maa- ja metsätalouden vakuuttaja<br />

Suomessa. Syykin on selvä. Kun on juuret maaseudulla,<br />

ymmärtää jo puolesta sanasta, mistä maa- ja metsätalousyrittämisessä<br />

on kyse.<br />

Ota yhteyttä, juodaan kuppi kahvia ja rupatellaan.<br />

Lähivakuutus Uusimaa<br />

Edullinen palvelupuhelin 010 19 2623<br />

www.lahivakuutus.fi<br />

Mitä tulee huomioida uutta konehallia rakentaessa, mitä vanhaa<br />

hallia korjatessa ja miten vanhasta tuotantorakennuksesta saa<br />

hyvän konehallin? Koulutus pidetään Mattilan tilalla Hikiällä.<br />

Koulutuksen hinta 10€<br />

Lisätietoja ja ilmoittautuminen tapahtumiin<br />

Sonja Pyykkönen p. 040 752 5421<br />

sonja.pyykkonen@hamk.fi<br />

Leena Vilkka p. 050 574 9207<br />

leena.vilkka@hamk.fi<br />

uusimaaseutu.fi nylandsbygd.fi<br />

Koulutukset järjestää:<br />

Uudenmaan maatalousyrittäjien koulutushanke<br />

Uudenmaan maaseudun ja uusiutuvan energian tiedotushanke

Tehokkuus Turvaa<br />

Tulevaisuuden<br />

Lihantuottajan paras turva nyt ja tulevaisuudessa on<br />

omissa käsissä oleva kustannustehokas teollisuus.<br />

Atria on Itikka osuuskunnan ja Lihakunnan<br />

tuottajien tulevaisuuden tae.<br />

Siksi Atrian kilpailukyvystä on huolehdittava herkeämättä.<br />

Nyt on aika investoida naudan teurastukseen.<br />

Vuoden 2012 lopussa meillä on käytössämme<br />

nykyaikaisin ja tehokkain nautateurastamo<br />

koko Pohjoismaiden mittakaavassa.<br />

Atria on varma markkinakanava,<br />

joka on sitoutunut kotimaiseen lihaan.<br />

Atria tytäryhtiöineen on myös vastuullinen toimija,<br />

joka kantaa mallikkaasti yhteiskuntavastuunsa ja huomioi<br />

omissa toiminnoissaan myös eläinten hyvinvoinnin.<br />

Itikka osuuskunta ja Lihakunta<br />

tarjoavat tuottajilleen monia rahanarvoisia etuja.<br />

Lisänä Atria-ketjun vahvuudet:<br />

A-Rehu tarjoaa edulliset ja tuottavat rehuratkaisut.<br />

A-Kauppa toimii netissä kellon ympäri.<br />

AtriaNauta, AtriaSika ja AtriaSiipi ovat<br />

tuottajan vahva kumppani arjen työssä.<br />

Lisätietoa puhelimitse 020 472 7111<br />

tai www.atrianauta.fi, www.atriasika.fi,<br />

www.a-rehu.fi<br />

www.itikkaosuuskunta.fi, www.lihakunta.fi

Liitto vaikuttaa<br />

MAANKÄYTTÖÖN<br />

Maankäytön suunnittelu<br />

on maanomistajalle<br />

aina vakava paikka.<br />

Esimerkiksi kaavoituksessa<br />

yhteiskunta suunnittelee yksityisen<br />

omaisuuden käyttöä. Vaikutusaika<br />

on kymmeniä vuosia<br />

eteenpäin, joten maanomistajien<br />

edunvalvonnan on oltava tarkkana<br />

ja ajoissa liikkeellä.<br />

Asutuskeskusten läheisyydessä maankäyttöön<br />

haluavat vaikuttaa monet muutkin kuin<br />

maanomistaja itse. Maa- ja metsätalouden<br />

työt aiheuttavat usein melua, joskus myös hajua,<br />

kun lantaa levitetään pelloille. Töiden tekemistä<br />

tai ainakin niiden ajankohtaa halutaan<br />

rajoittaa. Toisaalta on paineita käyttää<br />

yksityismaita virkistyskäyttöön. Maa- ja metsätalousvaltaisissa<br />

kunnissa tilanne on kaupunkeja<br />

helpompi, sillä yrittäjien merkitys<br />

veronmaksajina ja ympäristön hoitajina ymmärretään.<br />

Yhdistys kuuntelee kunnassa<br />

Koko <strong>MTK</strong>:n vahvuus vaikuttajana perustuu<br />

monitasoiseen organisaatioon. Voimme<br />

tarjota vastinparin ja tasaveroisen neuvottelukumppanin<br />

sekä kunnallisille, maakunnallisille<br />

että valtakunnallisille päättäjille.<br />

<strong>MTK</strong>-yhdistys vaikuttaa kunnassa sekä<br />

suoraan omalla toiminnallaan että epäsuorasti<br />

kunnallisten luottamushenkilöiden<br />

kautta. Riittävä määrä maanomistajia kunnanvaltuutettuina<br />

selkeyttää kunnan näkemystä<br />

maa- ja ympäristöpolitiikan kysymyksissä.<br />

Kun tarvitaan suurempaa voimaa, voi<br />

<strong>MTK</strong>-yhdistys käyttää vaikutusvaltaansa ottamalla<br />

julkisesti kantaa tai kutsumalla päättäjiä<br />

neuvonpitoon.<br />

Liitto mahdollistaa<br />

maakunnassa<br />

Omille maille osuvat kaavamerkinnät on syytä selvittää. Kaavan vaikutus selviää parhaiten,<br />

kun varaa tapaamisajan kaavoittajan juttusille.<br />

Kuntiin erilaiset maankäytön puitteet siirtyvät<br />

maakuntatason kautta. Esimerkiksi maakuntakaavalla<br />

on paljon vaikutuksia kuntien<br />

maa-alueiden käyttöön. Kunnille pitää<br />

jäädä riittävän väljät raamit omille päätöksilleen.<br />

On esimerkiksi parempi, ettei maakuntakaavassa<br />

tavoitella yhdyskuntarakenteen<br />

tiivistämistä. Kunnille tämä aiheuttaisi<br />

vaikeuksia, sillä niiden vahvuus ja keskeinen<br />

vetovoimatekijä on juuri maaseutuasuminen.<br />

<strong>MTK</strong>-liitto on mukana maakuntatason<br />

työryhmissä ja ottaa kantaa pyydettäessä<br />

sekä pyytämättä.<br />

Keskusliitto vaikuttaa valtioon<br />

Lainsäädäntö rajoittaa ja mahdollistaa yksityismaiden<br />

käyttöä yhteiskunnan tarpeisiin.<br />

Keskeinen on esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslaki.<br />

Lainsäädännön kautta tulevat<br />

myös korvausvelvollisuudet yksityisen maaomaisuuden<br />

julkiskäytöstä tai yksityisen käytön<br />

rajoittamisesta. Maankäytön suuret linjat<br />

luodaan pääkaupungissa. <strong>MTK</strong>-keskusliiton<br />

tärkeitä yhteistyökumppaneita ovatkin<br />

esimerkiksi ministeriöiden virkamiehet<br />

ja eduskunnan valiokunnat ja työryhmät.<br />

Näissä keskusliiton asiantuntemusta todella<br />

arvostetaan.<br />

Esimerkki kunnallisesta<br />

vaikuttamisesta<br />

Hattulan kunnassa ollaan muodostamassa<br />

oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Kunnassa<br />

on ollut olemassa vastaava, mutta vain<br />

kevyesti ohjaava oikeusvaikutukseton kaava.<br />

Kunta haluaa nyt varautua tulevaisuuteen<br />

luomalla itsensä näköisen kaavan, joka<br />

turvaa tilannetta myös mahdollisissa kuntaliitoksissa.<br />

Osayleiskaavalla haetaan ohjaavuutta<br />

asemakaavan tekemiseen. Se ohjaa myös<br />

muutostöitä, jos joku hakisi muutosta jo olemassa<br />

olevaan asemakaavaan. Kaavoituksen<br />

vaikutuksen ajatellaan ulottuvan parinkolmenkymmenen<br />

vuoden päähän.<br />

Maanomistajan kannalta on merkittävää,<br />

että alueella on hiljattain tehty suojeltavien<br />

kohteiden kartoitusta. Niitä on paljon ja<br />

22<br />

Häme ja Uusimaa

kaavamerkinnät huomioivat ne.<br />

<strong>MTK</strong> Hattulan-Kalvolan yhdistys päätti<br />

ottaa asioista kunnolla selkoa ja kutsui<br />

koolle kunnan virkamiehiä maanomistajien<br />

kuultavaksi. Mukaan pyydettiin myös maankäyttöasioiden<br />

ekspertti Markku Tornberg<br />

<strong>MTK</strong>-keskusliitosta ja alueen <strong>MTK</strong>-liiton<br />

edustaja.<br />

Markku Tornberg muistutti, ettei kaavalla<br />

saa museoida ihmisten omaisuutta. Maaseutuelinkeinon<br />

kehittämistä ei pidä tällä tavoin<br />

rajoittaa. Väärät kaavaratkaisut voivat<br />

myös tulla kunnalle kalliiksi, sillä kaavan aiheuttamista<br />

yritystoiminnan haitoista voi<br />

kaavan toimeenpanija olla korvausvelvollinen.<br />

Kunnan päättäjien on todella hahmotettava,<br />

mistä he ovat päättämässä.<br />

Maanomistajien viesti tuntui menevän<br />

perille, sillä samoilla linjoilla oli myös Hattulan<br />

kunnanjohtaja, entinen maa- ja metsätalousministeri<br />

Martti Pura: kunnanvaltuutettujen<br />

on käytettävä valtuuksiaan. Samoin<br />

paikalla ollut tekninen johtaja Janne<br />

Teeriaho vakuutti olevansa neuvotteluissa<br />

nimenomaan kuntalaisten puolella.<br />

Alueella maata viljelevä Eero Lotti toi<br />

esiin molemminpuolisen sitoutumisen tärkeyden.<br />

Maanomistaja ei voi siirtää maitaan<br />

naapurikuntaan, vaikka kuinka mieli tekisi.<br />

Kaavan vaikutus pihapiirissä<br />

Aluetta kaavoitettaessa tulisi jokaisen<br />

maanomistajan selvittää, mitä juuri heidän<br />

mailleen tehty kaavamerkintä tarkoittaa.<br />

Tämä selviää kaavaselosteesta. Esimerkiksi<br />

SR-merkintä tarkoittaa suojeltua rakennusta.<br />

Entä jos tällainen merkintä osuu maatilan<br />

talouskeskuksen alueelle? Saako silloin<br />

esimerkiksi rakentaa mitään uutta? Kysymys<br />

on akuutti varsinkin, jos kaavamerkinnän<br />

perässä on vielä /S, joka tarkoittaa rakennustaiteellisesti<br />

tai maisemallisesti arvokasta<br />

ympäristökokonaisuutta.<br />

MA-merkintä tarkoittaa maisemallisesti<br />

arvokasta peltoaluetta, joka tulee säilyttää<br />

rakentamattomana. On helppo ymmärtää,<br />

ettei alueen keskelle saa rakentaa eikä aluetta<br />

saa metsittää. Mutta saako alueen laidalle<br />

rakentaa? Kunnalla on alueellaan kaavoitusmonopoli<br />

ja se ratkaisee nämä kysymykset<br />

omalla alueellaan.<br />

Maanomistajan tulisi mieluiten varata aika<br />

kaavoittajan juttusille. Yleensä kaavoitustyö<br />

teetetään kaavasuunnitteluun erikoistuneella<br />

konsulttitoimistolla. Henkilökohtaisessa<br />

tapaamisessa kaavan vaikutus selviää<br />

parhaiten. Kaavamuistutus on syytä aina<br />

jättää kirjallisena.<br />

Entä jos maanomistaja ei kaavan seurauksena<br />

voi käyttää maataan kohtuullista<br />

hyötyä tuottavalla tavalla? Silloin kunta<br />

on kaavan toimeenpanijana korvausvelvollinen.<br />

Vasta voimaan tulleen lakimuutoksen<br />

ansiosta maanomistajan kannattaa aiempaa<br />

herkemmin hakea korvausta haitalliseksi kokemastaan<br />

kaavasta. Aiemmin maanomistajalla<br />

oli riskinä joutua maksamaan vastapuolen<br />

oikeudenkäyntikulut, mikäli häviää<br />

tekemänsä kanteen. Nyt mikäli maanomistajalla<br />

katsotaan olevan asiallinen syy selvittää<br />

korvausvelvollisuus, ei siis kiusantekotarkoitus,<br />

niin kaavan toimeenpanija (valtio tai<br />

kunta) on maksumiehenä oikeuden päätöksestä<br />

riippumatta.<br />

Kari Aikio<br />

Kirjoittaja on <strong>MTK</strong> Hämeen aluepäällikkö<br />

Sopimusviljelyn<br />

edelläkävijä<br />

Olosuhteet vaihtelevat, mutta yksi pysyy:<br />

Raisio on varma ja luotettava vaihtoehto aina,<br />

kun etsit asiantuntevaa kumppania viljakauppaan.<br />

Sopimusviljelijänä saat kilpailukykyisen hinnan,<br />

luotettavat analyysit ja uusimmat lajikkeet.<br />

Satosi parhaaksi kylvöstä myyntiin – myös huomenna.<br />

www.raisio.com/viljat<br />

Häme ja Uusimaa<br />

23

Keväällä 2002 Lipposen toinen<br />

hallitus työsti viimeistä vuottaan<br />

ja valmistautui jo seuraaviin vaaleihin,<br />

kun hauholainen maanviljelijä<br />

ja valtiotieteen maisteri Jari<br />

Koskinen kutsuttiin luotsaamaan maa- ja<br />

metsätalousministeriötä. Merkittäviä maatalouteen<br />

vaikuttavia ratkaisuja ei silloin ollut<br />

tekeillä ja valtiontalouden tilanne oli varsin<br />

hyvä.<br />

Nyt toista kertaa samalle ministerinpallille<br />

valittu Jari Koskinen luonnehtii tilannetta<br />

hyvin erilaiseksi. Meillä on yleiseurooppalainen<br />

valtiontalouden alijäämä ja sen mukaiset<br />

säästötarpeet. Siinä on ministerille haastetta<br />

kerrakseen, sillä ala tarvitsisi mieluumminkin<br />

lisärahoitusta. Hallituskaudella ratkaistaan<br />

Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan<br />

uudistus ja Etelä-Suomen kansallisen<br />

141-tuen jatko.<br />

Arvaamaton Euroopan<br />

taloustilanne<br />

Syksyllä 2009 Jari Koskinen muutti Lontooseen<br />

ja ryhtyi Euroopan jälleenrakennus- ja<br />

kehityspankin (ERBD) johtokunnan jäseneksi.<br />

ERBD elvytti edellisestä finanssikriisistä<br />

toipuvan Euroopan taloutta muun muassa<br />

pääomittamalla pankkeja.<br />

– Nyt kukaan ei osaa sanoa, mihin valtioiden<br />

talousongelmien kärjistyminen johtaa.<br />

Suhdanteet vaikuttavat Suomeen erityisen<br />

voimakkaasti, koska taloutemme on<br />

vientivetoinen. Onneksi omat pankkimme<br />

ovat terveellä pohjalla, kuten uudet pankkien<br />

stressitestit osoittivat, Jari Koskinen sanoo.<br />

Kreikka-seikkailun vaikutukset<br />

Suomalaiset ovat toistelleet kuin hokemaa,<br />

että olemme EU:n mallioppilaita. Teemme<br />

kaiken kiltisti juuri niin kuin unionissa<br />

on päätetty. Suomen nyt vaatimat vakuudet<br />

Kreikan lainoille ovat poikkeus aiemmasta<br />

linjasta. Kannattaako Suomen jatkossakin<br />

lyödä nyrkkiä EU-pöytään, ministeri Jari<br />

Koskinen?<br />

– Suomea pidetään erilaisena EU-maana<br />

kuin aiemmin, roolimme on muuttunut.<br />

Toivon ettei tällä ole pitkäaikaista vaikutusta.<br />

Jos on pieni nyrkki, sitä ei ehkä kannata<br />

lyödä pöytään. Yleensäkin ratkaisuja pitäisi<br />

hakea avoimilla neuvotteluilla, Jari Koskinen<br />

muotoilee.<br />

– Suomen toimilla ei vielä ole ollut kielteistä<br />

vaikutusta asemaamme. Meille tärkeät<br />

yhteisen maatalouspolitiikan neuvottelut<br />

käynnistyvät lokakuun puolivälissä, tämä<br />

on hyvä pitää mielessä, Koskinen muistuttaa.<br />

Ministeri Jari Koskisen haastattelu:<br />

Ruuan kotimaisuus ja<br />

maaseutuasuminen<br />

myötätuulessa<br />

Yhteisen maatalouspolitiikan<br />

uudistus<br />

Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan<br />

uudistus astuu voimaan vuonna 2014. Julkisuuteen<br />

vuotaneet ennakkotiedot ovat Suomen<br />

kannalta rohkaisevia. Maataloudellemme<br />

ei pitäisi olla tulossa merkittäviä tukiheikennyksiä.<br />

Ministerin mukaan osuutemme suorista<br />

tuista säilynee suurin piirtein ennallaan.<br />

Tuotantoon sidottu osuus voitaisiin näillä<br />

näkymin maksaa myös jatkossa. Luonnonhaittakorvauksen<br />

korotusmahdollisuus on<br />

myös olemassa. Tukien viherryttäminen ei<br />

sekään liene niin hankala kuin aluksi luultiin,<br />

sillä pakolliset ympäristötoimet lienevät<br />

samoja kuin ympäristötuen perustoimenpiteissä<br />

on. Lisäksi kaikkien EU-maiden yhteinen<br />

viesti on ollut, ettei viherryttäminen<br />

saa mutkistaa tukijärjestelmiä. Mutta sokerijuurikkaan<br />

tuotannon jatkoon Jari Koskinen<br />

arvioi sisältyvän riskejä, sillä huhujen<br />

mukaan sokerikiintiöitä oltaisiin lakkauttamassa.<br />

Voidaanko tukialueiden<br />

eroja tasata?<br />

Etelä-Suomen kansallisen 141-tuen jatkoneuvottelut<br />

käydään yhteisen maatalouspolitiikan<br />

uudistuksen jälkeen. 141-tuki on<br />

Suomelle edelleen merkittävä, eikä sen tarve<br />

näytä alenevan, päinvastoin. Mutta komission<br />

mielestä tuen pitää olla laskeva ja siitä<br />

pitäisi pitkällä aikavälillä päästä eroon.<br />

Jos spekuloidaan nykyisillä olettamuksilla,<br />

niin yhteisen maatalouspolitiikan rahat<br />

Suomelle säilyvät, mutta 141-tuki saattaa<br />

alentua. Jari Koskinen, miten käy silloin<br />

alueidemme tukitasojen eron?<br />

– Pohjoisessa 142-tuessa on jo rajoitteita,<br />

ettei tuotanto kasva tuen vaikutuksesta<br />

liikaa. Tukitasoerot eivät saisi kasvaa, mutta<br />

jos jollekin voidaan tukia maksaa, voidaan<br />

kysyä onko reilua jättää niitä maksamatta.<br />

AB- ja C-alueiden tuista ei toistaiseksi löydy<br />

yksimielisyyttä tuottajajärjestön sisältäkään,<br />

Jari Koskinen huomauttaa ja jatkaa, että yksimielisyyden<br />

puuttuessa ministeriön olisi<br />

tehtävä ratkaisut.<br />

Parhaassa vaihtoehdossa luonnonhaittakorvauksen<br />

eli LFA-tuen korotuksilla voitaisiin<br />

tasata tukialueiden välisiä eroja. LFAratkaisun<br />

sisältöä ei kuitenkaan pystytä vielä<br />

ennakoimaan.<br />

– Elintarviketeollisuudella on paljon tuotantolaitoksia<br />

eteläisen Suomen alueella.<br />

Alueen tuotannon säilyminen vaikuttaa suoraan<br />

teollisuuden ja koko elintarvikeketjun<br />

säilymiseen. Alueelle on helpompi kuljettaa<br />

valmiit tuotteet kuin tuoda raaka-aine muualta,<br />

ministeri Koskinen muistuttaa.<br />

Makerasta liikkeellä<br />

vääriä huhuja<br />

Valtion tulevan vuoden budjetissa ei ole<br />

varojen siirtoa maatilatalouden kehittämisrahasto<br />

Makeraan. Jari Koskinen kuitenkin<br />

tyrmää huhut Makeran rahoituksen jäädyttämisestä.<br />

Nytkin Makerassa on rahaa<br />

sen verran, että se riittää tälle ja seuraavalle<br />

vuodelle. Hallitusohjelman mukaisesti vuon-<br />

24<br />

Häme ja Uusimaa

na 2012 arvioidaan sekä investointikohteet<br />

että investointien rahantarve.<br />

Tukeeko maatalouspolitiikka<br />

lähiruokaa?<br />

Tilakoko on kasvanut jo vuosikymmenten<br />

ajan. Viime vuosien markkinatrendi on<br />

tätä vastoin kasvattanut lähiruuan suosiota.<br />

Kasvava joukko kuluttajia haluaisi ostaa<br />

tuotteet pieneltä tuottajalta, jonka tuotanto<br />

mielletään eettiseksi ja turvalliseksi vaihtoehdoksi.<br />

Voisiko maatalouspolitiikan suuntaa<br />

muuttaa, jotta pienten tilojen elinmahdollisuudet<br />

paranevat?<br />

– Lähiruokakiinnostus on hyvä asia, ihmiset<br />

ovat kiinnostuneita kaikenlaisesta kotimaisesta<br />

ruuasta. Nykyinen maatalouspolitiikka<br />

tarjoaa tukea hehtaarien tai eläinyksiköiden<br />

perusteella. Laajasti eurooppalaisesta<br />

näkökulmasta ajatellen meillä ei juuri ole<br />

suuria tiloja, Jari Koskinen sanoo.<br />

– Normaaliin terveeseen yrittäjämeininkiin<br />

kuuluu maatilan kehittäminen. Halutaan<br />

lisää peltoa ja halutaan laajentaa tuotantoa.<br />

Mielestäni ei pitäisi tarkoituksella<br />

etsiä ristiriitaa maatalouspolitiikan ja lähiruuan<br />

väliltä. Maataloutemme vahvuus<br />

on ruuan alkuperän jäljitettävyys, ministeri<br />

esittää.<br />

Ratkaisuja lihan<br />

hintakriisiin<br />

Jari Koskinen ei rohkene toivoa tukijärjestelmistä<br />

ratkaisua lihantuotannon hintakriisiin.<br />

Keinoja ei sillä puolella juuri ole.<br />

Markkinoilta tulisi saada parempaa hintaa.<br />

Suomalainen liha on eettisesti tuotettua;<br />

eläinten hyvinvointi on tuottajille ykkösasia.<br />

Mutta korkea laatumme ja eettisyys ei<br />

ole vielä auttanut saamaan parempaa hintaa.<br />

Jari Koskinen haluaakin ajaa asiaa<br />

myös lainsäädännöllistä reittiä. Tuotteiden<br />

alkuperän pitäisi näkyä läpi koko elintarvikeketjun.<br />

Miten kuluttaja voisi suosia kotimaista,<br />

jos ruuan alkuperä on hämärän<br />

peitossa esimerkiksi ravintolassa syödessä?<br />

Juuri nyt maa- ja metsätalousministeriössä<br />

mietitään, miten hallitusohjelman tavoitteet<br />

lähi- ja luomuruuan edistämisestä pannaan<br />

täytäntöön. Rahaa ei ole kovin paljoa<br />

käytettävissä, mutta joka tapauksessa ministeri<br />

Koskinen lupaa panna itsensä likoon lähi-<br />

ja luomuruuan puolesta.<br />

– Maa- ja metsätalousministeriön esiintymisissä<br />

lähi- ja luomuruokaa pidetään vahvasti<br />

esillä. Toivon, että tämä julkisuus vie<br />

tärkeää asiaa eteenpäin omalta pieneltä<br />

osaltaan. Mutta markkinoilla tämäkin asia<br />

lopulta ratkaistaan, Jari Koskinen toteaa.<br />

Maaseutuasumista<br />

pitää edistää<br />

Maaseudun kehittäjät neuvovat hyödyntämään<br />

maaseudun vahvuuksia. Jari Koskinen<br />

näkee keskustelussa käytännön ristiriidan.<br />

Maaseudun luonnonvaroja pitäisi hyödyntää<br />

kestävällä tavalla, mutta jos joku haluaisi<br />

muuttaa maalle ja hyödyntää luonnonvaroja<br />

siellä, niin sitä halutaankin monella<br />

tavalla rajoittaa.<br />

– Maaseudulla asuminen on usein ekologisesti<br />

parempi kuin kaupunkiasuminen.<br />

Puurakentaminen ja uusiutuvalla energialla<br />

lämmittäminen ovat ympäristötekoja. Liikkumisen<br />

merkitys on osoitettu kokonaisuudessa<br />

pieneksi. Varsinkin tulevaisuudessa,<br />

kun autot kulkevat biopolttoaineella tai aurinkosähköllä,<br />

maalla asuminen on hyvin<br />

ekologista.<br />

– Maaseudulle halutaan myös yrittäjyyttä,<br />

mukaan lukien palveluyrittäjyys. Kenelle<br />

palveluita tuotettaisiin, jos tarvitsijoita ei<br />

siellä ole, Jari Koskinen kysyy.<br />

Hän myös haluaa kyseenalaistaa termin<br />

”vapaa-ajan asunto”. Asuminen on monella<br />

tapaa muuttunut; ihmisellä voi olla monta<br />

asuntoa. Ei ole tarkoituksenmukaista puhua<br />

vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen<br />

muutoksesta ja sillä tavoin vaikeuttaa maaseudulla<br />

asumista.<br />

Metsänhoitomaksun<br />

tulevaisuus<br />

Jari Koskinen toivoo metsäalan löytävän<br />

yhteisen näkemyksen metsänhoitoyhdistyslain<br />

uudistamiseen. Metsänhoitomaksu halutaan<br />

mieluusti nostaa erityisesti esiin, ei<br />

vähiten järjestöpoliittisista syistä, mutta ministeri<br />

Koskinen muistuttaa maksun olevan<br />

vain yksi osa lain uudistamista. Sitä ei voida<br />

ratkaista erillisenä kysymyksenä. Alan olisi<br />

löydettävä yksimielinen kanta lain uudistamiseen,<br />

jolloin ministeriön on myös helpompi<br />

edetä asiassa, mutta yksimielisyyden<br />

puuttuessakin ministeriön on tehtävä ratkaisunsa.<br />

Puunkäytön lisääminen ja<br />

metsätilojen rakenne<br />

Metsien kasvusta käytetään vain 70 prosenttia,<br />

joten puunkäytön lisäämisvara on<br />

merkittävä. Millä keinoilla asia voidaan hoitaa?<br />

– Ensinnä metsäteollisuuden pärjääminen<br />

kansainvälisessä kilpailussa on tärkeää.<br />

Metsäenergialla on ratkaisevan tärkeä osuus<br />

uusiutuvan energian käytön lisäämisessä.<br />

Puurakentamisen vire on nyt aiempaa parempi.<br />

Uusia innovaatioita myös kaivataan:<br />

mitä kaikkea puusta voidaan tehdä? Tämä<br />

Jari Koskinen<br />

Maa- ja metsätalousministeri Jari<br />

Koskinen on 51-vuotias hauholainen<br />

maanviljelijä ja valtiotieteen maisteri.<br />

Perheeseen kuuluvat vaimo Minna<br />

ja lapset Anniina (20 v.) ja Juhani<br />

(18 v.). Kokoomuksen kansanedustajana<br />

Koskinen toimi vuosina 1996-<br />

2009. Maa- ja metsätalousministerin<br />

tehtävissä hän oli aiemmin jo Paavo<br />

Lipposen toisessa hallituksessa vuosina<br />

2002-2003. Euroopan jälleenrakennus-<br />

ja kehityspankin johtokunnan<br />

jäsenyys vei Jari Koskisen Lontooseen<br />

vuonna 2009, kunnes hänet<br />

kutsuttiin Jyrki Kataisen hallituksen<br />

maa- ja metsätalousministeriksi keväällä<br />

<strong>2011</strong>.<br />

Vapaa-aikaansa Jari Koskinen viettää<br />

mielellään metsätöissä. Pankkiirin<br />

uralle lähtiessä vuokratut pellot palaavat<br />

takaisin omistajalleen tulevana<br />

vuonna, joten ministeri saatetaan silloin<br />

nähdä myös maataloustöissä.<br />

Jari Koskinen Kasvua Hämeessä<br />

-seminaarissa pari vuotta sitten.<br />

vaatii hyviä yrityksiä maaseudulle. Maaseudun<br />

yrittämisen edellytyksistä on tärkeää<br />

huolehtia, Jari Koskinen summaa.<br />

Metsätilojen rakenne on pirstaloitumassa,<br />

kun aiempaa useammat perijät jakavat<br />

metsäomaisuuden. Metsätilojen sukupolvenvaihdoshuojennus<br />

ei onnistunut Jari Koskisen<br />

edellisellä hallituskaudella, eikä hän pane<br />

kovin paljon toiveita asian eteenpäinmenolle<br />

nytkään. Kuitenkin yhteismetsien houkuttelevuus<br />

säilyy, sillä veroporkkana pysyy<br />

kahdessa prosentissa myös uudessa valtion<br />

budjetissa.<br />

Kari Aikio<br />

Kirjoittaja on <strong>MTK</strong> Hämeen aluepäällikkö<br />

Kuva: Kari Aikio<br />

Häme ja Uusimaa<br />

25

pahtumia vuoden varrelta • Tapahtumia vuoden varrelta • Tapahtumia vuoden varrelta • Tapahtum<br />

Menossa<br />

mukana<br />

Puheenjohtaja-sihteeripäivien<br />

ohjelmassa Eerikkilän<br />

urheiluopistolla<br />

koettiin myös vauhdin<br />

hurmaa.<br />

Kuva: Kari Aikio<br />

Ympäristökuiskaajat-koulutuksessa<br />

Lammilla pohdittiin<br />

parhaita käytäntöjä<br />

maatalouden ympäristöasioihin.<br />

Kuva: Kari Aikio<br />

Vaittisen perhe Kylmäkoskelta poikkesi<br />

Sappeeseen hämäläisten ja pirkanmaalaisten<br />

<strong>MTK</strong>-jäsenten laskettelutapahtumaan.<br />

Kuva: Kari Aikio<br />

Lähiruokaviesti polki tänä vuonna<br />

pohjoisesta Hämeen kautta Uudellemaalle.<br />

”Tarjoa tuoretta” -vetoomus<br />

keräsi päättäjien nimiä matkan<br />

varrella. Forssassa Vinnikaisen tuottajatorilla<br />

sen allekirjoittivat kansanedustaja<br />

Sirkka-Liisa Anttila, maakuntajohtaja<br />

Juhani Honka ja kansanedustaja<br />

Sanni Grahn-Laasonen.<br />

Kuva: Kari Aikio<br />

pahtumia vuoden varrelta • Tapahtumia vuoden varrelta • Tapahtumia vuoden varrelta • Tapahtum<br />

26<br />

Häme ja Uusimaa

ia vuoden varrelta • Tapahtumia vuoden varrelta • Tapahtumia vuoden varrelta • Tapahtumia vu<br />

Kerkkoon kyläyhdistyksen syysmarkkinat Porvoossa<br />

vetivät tänäkin vuonna satoja kävijöitä. <strong>MTK</strong>-Uusimaa<br />

oli ensimmäistä kertaa mukana lähiruoan asialla.<br />

Tarjolla oli painavan asian lisäksi Lepaan Punaista<br />

kanelia. Kuva: Elina Sorvali<br />

Nuorten asiamies ja<br />

Uudenmaan liiton järjestöagrologi<br />

osallistuivat<br />

valtakunnalliseen<br />

4H-tapahtumaan Hyvinkäällä<br />

kesäkuussa.<br />

4H-taitojen lisäksi miteltiin<br />

leikkimielisessä<br />

nautarotujen tunnistamiskisassa.<br />

Ja vastauksissahan<br />

oli vain mielikuvitus<br />

rajana...<br />

Kuva: Elina Sorvali<br />

<strong>MTK</strong>:n ja SLC:n jäsenten iskujoukko<br />

kokoontui 14.6.<strong>2011</strong> Säätytalolle Helsinkiin.<br />

Hallitusneuvottelijoille viestitettiin,<br />

että hallitusohjelman tulee<br />

varmistaa vastuullinen ja kannattava<br />

kotimaisen ruuan ja puun tuotanto<br />

ja käyttö. Paikalla oli vahva edustus<br />

Hämeen ja Uudenmaan <strong>MTK</strong>-yhdistyksistä.<br />

<strong>MTK</strong> Uusimaan vuoro oli järjestää valtakunnalliset toimihenkilöpäivät<br />

syksyllä 2010. Tässä ollaan tutustumassa siniseen takkiin pukeutuneen<br />

Jussi Taruman tilaan Jokelassa. Kuva: Kari Aikio<br />

<strong>MTK</strong>-Uusimaan johtokuntaseminaarissa<br />

Haikon kartanossa 9.-10.2.<strong>2011</strong><br />

huomioidut. Vasemmalta Presidentin<br />

kunniamerkin saaneet liiton toiminnanjohtaja<br />

Jaakko Holsti, SVR ritarimerkki<br />

ja Karkkilan <strong>mt</strong>y:n sihteeri<br />

Hilkka Sorvali, SVR I-luokan mitali<br />

kultaristein sekä liiton johtokunnasta<br />

pois jääneet Timo Hirvola Lapinjärveltä<br />

ja Marja-Leena Mäkipää Mäntsälästä.<br />

Kuva: Tapani Koskela<br />

ia vuoden varrelta • Tapahtumia vuoden varrelta • Tapahtumia vuoden varrelta • Tapahtumia vu<br />

Häme ja Uusimaa<br />

27

Pohjolan vakuutukset ovat<br />

yllättävän maanläheisiä.<br />

Maa antaa ja ottaa. Maatilan arki ja haasteet<br />

ovat meille tuttuja, joten maatilavakuutuksemme<br />

ovat alansa parhaita. Voit turvata niillä ihmiset,<br />

rakennukset, eläimet, koneet ja kodin. Lisätietoja<br />

saat lähimmästä konttoristamme, numerosta<br />

0303 0303 tai osoitteesta pohjola.fi<br />

Ostamme viljaa, tarjoa!<br />

Puh. 020 555 3646

Meijerikatu 4, PL 148<br />

13101 HÄMEENLINNA<br />

Puh. (03) 65 751<br />

osuuskunta@hmlosuusmeijeri.fi<br />

www.hmlosuusmeijeri.fi<br />

Maakunnantie 4<br />

27820 Säkylä

Maatalous ja markkinat<br />

Maatalousmarkkinoiden heilahtelut<br />

eivät lopu tähänkään syksyyn.<br />

Maataloustuotteiden hintoihin<br />

liittyy edelleen huomattavaa<br />

epävarmuutta. Viime vuonna<br />

nähty nopea maataloustuotteiden<br />

hintojen nousu on kuitenkin<br />

tasaantunut. Suurin epävarmuus<br />

kohdistuu edelleen viljamarkkinoille.<br />

Hintojen nousu pysähtyi viime keväänä,<br />

kun ensimmäiset arviot kesän viljelyaloista<br />

valmistuivat. Kesän aikana satoarviot<br />

vaihtelivat maailmalla kohtuullisen<br />

paljon, mutta muutokset vaikuttivat hintoihin<br />

lähinnä hetkellisesti.<br />

Syyskuun alun arvioiden mukaan sato<br />

on tänä vuonna selvästi viimevuotista suurempi.<br />

Kovimmista sato-odotuksista on kuitenkin<br />

jääty useimmilla alueilla. Myös Suomessa<br />

sato jää kesän arvioita pienemmäksi.<br />

Viime talven hintoja meillä ei silti tänä satovuonna<br />

nähdä, mutta hintataso pysyy selvästi<br />

pitkän aikavälin keskiarvoja korkeammalla.<br />

Viljamarkkinoiden merkitys<br />

korostuu maailmalla<br />

780<br />

680<br />

580<br />

480<br />

380<br />

280<br />

180<br />

80<br />

2000=100 <br />

1/2000<br />

4/2000<br />

7/2000<br />

10/2000<br />

1/2001<br />

4/2001<br />

7/2001<br />

10/2001<br />

1/2002<br />

4/2002<br />

7/2002<br />

10/2002<br />

1/2003<br />

4/2003<br />

7/2003<br />

10/2003<br />

1/2004<br />

4/2004<br />

7/2004<br />

10/2004<br />

1/2005<br />

4/2005<br />

7/2005<br />

10/2005<br />

1/2006<br />

4/2006<br />

7/2006<br />

10/2006<br />

1/2007<br />

4/2007<br />

7/2007<br />

10/2007<br />

1/2008<br />

4/2008<br />

7/2008<br />

10/2008<br />

1/2009<br />

4/2009<br />

7/2009<br />

10/2009<br />

1/2010<br />

4/2010<br />

7/2010<br />

10/2010<br />

1/<strong>2011</strong><br />

4/<strong>2011</strong><br />

7/<strong>2011</strong><br />

Lähde: Maailmanpankki, Global Economic Monitor, commodi8es <br />

Lannoitteet<br />

Energia<br />

Maatalous<br />

Viljan hintojen lisäksi myös tuotantopanosten<br />

hinnat ovat nousseet voimakkaasti.<br />

Yleinen raaka-aineiden hintojen nousu<br />

on nostanut etenkin lannoiteraaka-aineiden<br />

hintoja. Korkeiden viljan hintojen<br />

seurauksena lannoitteiden kysyntä on ollut<br />

voimakkaassa kasvussa. Lannoitteiden<br />

hinnat ovatkin nousseet viljan hintoja nopeammin.<br />

Maailman maatalousmarkkinoilla on entistä<br />

suorempi yhteys energiamarkkinoihin<br />

(Kuvio 1). Öljyn hinta vaikuttaa sekä suoraan<br />

että välillisesti maatalouden tuotantopanosten<br />

hintoihin. Esimerkiksi typpilannoitteiden<br />

hintakehitys seuraa suoraan<br />

maakaasun hintaa. Maakaasun hinta on<br />

puolestaan suoraan sidoksissa öljyn hintakehitykseen.<br />

Öljyn korkea hinta yhdessä erilaisten tukijärjestelmien<br />

kanssa on parantanut maissietanolin<br />

tuotannon kannattavuutta etenkin<br />

Yhdysvalloissa. Lisääntynyt bioetanolituotanto<br />

vähentää etenkin rehuksi tarjolla<br />

olevaa maissia ja nostaa tätä kautta rehujen<br />

hintaa. Samalla peltoalaa on siirtynyt soijan<br />

tuotannosta maissin tuotantoon. Tämä<br />

siirtymä vähentää soijan tarjontaa ja nostaa<br />

sitä kautta valkuaisrehujen hintaa maailmalla.<br />

Maailman raaka-ainemarkkinoilla näkyy<br />

myös talouden laajempi epävarmuus. Sijoittajien<br />

kiinnostus yhdessä vahvan kysynnän<br />

kanssa nostaa raaka-aineiden hintoja entisestään.<br />

Sijoittajien merkitystä esimerkiksi<br />

viljan hinnan nousuun on kuitenkin helppo<br />

yliarvioida. Varsinaisten spekulanttien määrä<br />

maatalousmarkkinoilla on edelleen pieni.<br />

Iso osa maataloustuotteiden futuuri- ja<br />

johdannaiskaupasta on markkinaosapuolien<br />

normaalia suojautumista hinnan nopeita<br />

muutoksia vastaan. Markkinoiden epävarmuuden<br />

kasvaessa on sinänsä luonnollista,<br />

että myös markkinaosapuolien aktiivisuus<br />

kasvaa.<br />

Kansainvälisten maatalousmarkkinoiden<br />

ennustettavin osa on tällä kertaa ollut kysyntä.<br />

Kysyntä on kasvanut maailmassa tasaisesti.<br />

Tänä vuonna tuotettu määrä vastaa<br />

lähes arvioitua kulutusta. Maailman viljavarastot<br />

eivät kuitenkaan käänny kasvuun.<br />

Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna varastot<br />

ovat edelleen suhteellisen niukat. Juuri<br />

varastojen niukkuus on keskeinen epävarmuutta<br />

lisäävä ja sitä kautta viljan hintaa ylhäällä<br />

pitävä tekijä.<br />

Suomessa kysyntä ja tarjonta<br />

eivät kohtaa<br />

Maailmanmarkkinahintojen vaikutukset<br />

vaikuttavat epäsuorasti kotimaan hintoihin.<br />

Vaikutukset voivat näkyä myös viiveellä.<br />

Etenkin rehuviljan hinnat voivat Suomessa<br />

elää täysin omaa elämäänsä kotimaan varastotilanteesta<br />

riippuen. Markkinatilanne<br />

vaikuttaa eri tekijöiden kautta edelleen suoraan<br />

tiloille.<br />

Tuotantopanoksista lannoitteiden hinnan<br />

nousu osuu kaikista voimakkaimmin<br />

viljatiloille. Korkeat hinnat kasvattavat kustannuksia<br />

myös nurmiviljelyssä. Hintojen<br />

nousu on kuitenkin rauhoittunut. Jos yleinen<br />

taloustilanne maailmalla heikkenee nopeasti,<br />

myös raaka-ainehinnat saattavat<br />

kääntyä laskuun. Tällä olisi vaikutusta lannoitehintoihin<br />

myös Suomessa. Viljan korkeat<br />

hinnat vahvistavat lannoitteiden kysyntää<br />

kaikkialla maailmassa. Lannoitteiden<br />

tarjontaan ei kuitenkaan ole odotettavissa<br />

nopeita muutoksi. Tästä seuraa, että lannoitteiden<br />

hintoihin ei näillä näkymin ole<br />

luvassa laskua.<br />

Suomessa tuotetaan edelleen viljaa reilusti<br />

yli oman tarpeen. Varastoissa oli ennen<br />

puinteja 60 prosenttia kotimaisesta käytöstä,<br />

30<br />

Häme ja Uusimaa

eivätkä varastot syksyn sadon seurauksena<br />

ainakaan pienene. Korjattu sato kasvattaa<br />

etenkin vehnävarastoja. Rehuviljaa riittää,<br />

mutta laatuvehnästä voi tulla pulaa.<br />

Koko kotimaisen maataloustuotannon<br />

kannalta olisi erittäin tärkeää, että merkittävä<br />

osa nykyisestä rehuvilja-alasta saataisiin<br />

siirrettyä valkuaisrehujen tuotantoon.<br />

Tuontivalkuaisen hinta nousee jatkossakin<br />

soijan kysynnän maailmanlaajuisen kasvun<br />

seurauksena. Kotimaisen tarjonnan kasvattaminen<br />

helpottaisi rehun hinnan nousupaineita.<br />

Samalla etenkin rapsi- ja rypsialan<br />

kasvu olisi pois rehuviljan tuotannosta.<br />

Myös rehuteollisuudella uskoisi olevan<br />

entistä selkeämpi kiinnostus kotimaisen valkuaistuotannon<br />

kasvattamiseen.<br />

Vaikutukset kotieläintuotantoon<br />

Viljan korkea hinta rokottaa sianlihantuotantoa<br />

edelleen tulevana talvena. Euroopan<br />

lihamarkkinoilla on näkyvissä pieniä<br />

merkkejä tarjonnan sopeutumisesta kysyntään,<br />

mutta Suomessa tilanne ei talven aikana<br />

merkittävästi parane. Tuottajahintoihin<br />

ei markkinatilanteesta johtuen ole tulossa<br />

kovinkaan suuria korotuksia. Kotimaista<br />

tuotantoa on kysyntään nähden edelleen<br />

selvästi liikaa, eikä kannattavia vientimarkkinoita<br />

ole.<br />

Sianlihan tuotannon pitäisi Suomessa<br />

edelleen sopeutua. Julkisuudessa esillä ollut<br />

sopimuspohjainen tuotanto on pitkällä aikavälillä<br />

hyvä keino kotimarkkinoiden selkeyttämiseen.<br />

Kotimainen broilerintuotanto on<br />

tästä erinomainen esimerkki. Vaikka tuotantosyklit<br />

ja niiden pituus ovat sianlihan osalta<br />

erilaisia, kysynnän ja tarjonnan parempi<br />

tasapaino on ehdoton edellytys nykyistä<br />

paremmin toimiville markkinoille. Kannattamattoman<br />

viennin osuus vähenee ja kotimarkkinoiden<br />

tarjonta pienenee. Tämä<br />

mahdollistaisi nykyistä terveemmän hinnanmuodostuksen<br />

koko ketjussa.<br />

Maidontuotannossa merkittävin yksittäinen<br />

tekijä on tällä hetkellä kysyntä. Maitotuotteiden<br />

kysyntä on hyvässä kasvussa sekä<br />

meille että muualla Euroopassa. Kotimaisia<br />

maitotuotteita viedään Venäjän markkinoille<br />

hyvään hintaan. Kotimaassa etenkin<br />

juuston kulutus on ollut vahvassa kasvussa.<br />

Euroopan kova kysyntä vähentänyt tuonnin<br />

kautta tulevaa hintakilpailua, vaikka määrällisesti<br />

juuston tuonti on kasvanut alkuvuonna<br />

selvästi. Maitosektori eroaakin tällä<br />

hetkellä vilja- ja lihasektoreista siinä, että<br />

suomalaisille tuotteille on olemassa kannattavat<br />

vientimarkkinat. Lisäksi kotimainen<br />

tuotanto ja tuotantorakenne vastaavat muita<br />

sektoreita paremmin kotimaista kulutusta.<br />

Tämä näkyy myös tuottajahinnoissa.<br />

Keväälle miettivää<br />

Syksyn osalta ainakin kotimaisten maatalousmarkkinoiden<br />

ennustaminen on suhteellisen<br />

helppoa. Sato alkaa olla korjattu ja ainakin<br />

syksyn hinnat alkavat olla tiedossa.<br />

Nykyisellä hintatasolla vilja liikkuu jo syksyllä<br />

hyvin. Lisäksi osa hinnoista ja toimitusajoista<br />

on kiinnitetty. Haasteet kasvavat, kun<br />

aletaan miettiä tulevan kevään hintoja. Viime<br />

talven hintoja ei nähdä, mutta syksyn<br />

taso tulee suurella todennäköisyydellä pitämään.<br />

Talven hintatasolla ja etenkin sen kehityksellä<br />

on suuri merkitys kevään viljelypäätöksiä<br />

tehtäessä. Lisäksi viljan hintakehitys<br />

vaikuttaa suoraan ainakin sianlihan tuotantokustannuksiin<br />

Suomessa. Hintatasosta<br />

riippumatta kotimaisten maatalousmarkkinoiden<br />

kannalta olisi hyvä, jos keväällä kylvettäisiin<br />

ohran sijasta selvästi enemmän<br />

valkuaiskasveja. Vilja-alaa voitaisiin pienentää<br />

myös luonnonhoitopeltoa lisäämällä.<br />

Viljelypäätökset ja toimenpiteet tulisi jo<br />

keväällä tehdä sen mukaan, onko aikomuksena<br />

tuottaa rehuviljaa vai laadukkaampaa<br />

leipäviljaa tai mallasohraa. Samalla entistä<br />

kalliimpien tuotantopanosten tarkoituksenmukainen<br />

käyttö tulee mietittyä tarkasti.<br />

Sianlihan tuotantokustannuksia tällä ei<br />

tietenkään helpoteta. Tuotantokustannukset<br />

eivät kuitenkaan ole sikasektorin suurin<br />

ongelma. Kotimarkkinoiden selkeytyminen<br />

vaatii koko Euroopan lihamarkkinoiden selkeytymistä.<br />

Korjaamista on kuitenkin myös<br />

koko kotimaisen ketjun rakenteessa. Sopimustuotantoon<br />

siirtyminen olisi tärkeä askel<br />

eteenpäin.<br />

Kyösti Arovuori<br />

Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n<br />

maatalousekonomisti<br />

Pyysimme eri alojen<br />

asiantuntijoilta arvioita siitä,<br />

miten markkinatilanne kehittyy<br />

jatkossa ja miten viljelijä voi<br />

varautua muuttuviin tuoteja<br />

panosmarkkinoihin.<br />

Vastaajina olivat <strong>MTK</strong>:n<br />

viljavaliokunnan jäsen Tomi<br />

Virolainen, Viking Maltin<br />

Suomen johtaja Timo Huttunen,<br />

<strong>MTK</strong>:n kotieläinasiamies Jukka<br />

Rantala sekä Tuottajain Maidon<br />

toimitusjohtaja Ari Mäkelä.<br />

Tomi Virolainen, <strong>MTK</strong>:n viljavaliokunta:<br />

Viljanviljelijä muuttuvilla<br />

markkinoilla<br />

Toiminnan lähtökohtana tulee olla, että<br />

tuotannon pitää olla kannattavaa! Tällöin<br />

on monia asioita syytä tarkkailla tilatasolla.<br />

Ensimmäinen asia on tuntea oma kustannusrakenne<br />

ja kustannukset sekä sadon<br />

tuottokyky. Jos ei tiedä, mikä on oman tuotannon<br />

kustannus, ei voi myöskään tietää,<br />

milloin on kannattavaa myydä viljaa tai ostaa<br />

tuotantopanoksia. Tärkeintä ei ole saada<br />

maksimaalisen hyvää hintaa vaan saada<br />

tuotanto kannattavaksi. Kannattavuuteen<br />

vaikuttaa yhtä paljon sekä tuotteesta saatu<br />

hinta että tuotantokustannukset. Jokainen<br />

100 euroa per hehtaari vuokraa nostaa tuotantokustannuksia<br />

noin 30 euroa tonnilta,<br />

kun keskisatona on 3000 kiloa hehtaarilta.<br />

Toinen asia on tehdä vain sellaisia tuotantosopimuksia,<br />

jolla voi taata kannattavan<br />

tuotannon. Tuotantosopimus on aina sito-<br />

+<br />

Häme ja Uusimaa<br />

31

va ja siinä on mainittu hinta tai<br />

hinnoittelumekanismi. Sopimus<br />

kannattaa tehdä 1/3 kiinteähintaisena<br />

ja 1/3 avohintaisena, tai<br />

2/3 avohintaisena, jolloin hinnan<br />

voi suojata pörssissä. Tuotannosta<br />

1/3 kannattaa jättää<br />

puskuriksi tuotanto- ja hintavaihteluiden<br />

varalle.<br />

Kolmantena asiana on seurata<br />

maailman viljamarkkinoita<br />

ja tuotanto-olosuhteita. Meillä<br />

ehkä heikoimmissa kantimissa<br />

tällä hetkellä ovat viljamarkkinakatsaukset,<br />

ne ilmestyvät<br />

liian harvoin tai jo myöhässä.<br />

Meillä viljasektorilla<br />

markkinainformaation<br />

kulttuuri vaatii kehittämistä;<br />

tarvitaan nopeaa ja avointa<br />

tiedonvälitystä. Viljamarkkinoiden<br />

kehityksessä on huomattava<br />

myös muu maailman<br />

taloudellinen kehitys.<br />

Jos maailman talous heikkenee,<br />

se samalla laskee elintarvikkeiden<br />

kysyntää ja<br />

raaka-aineiden tarvetta.<br />

Neljäntenä asiana on seurata kotimaan<br />

markkinoita. Jos kaikki paikat pursuavat kotimaassa<br />

viljaa kuten vuonna 2008, kannattaako<br />

viljellä sitä lisää kotimaan markkinoille<br />

ja painaa hintoja alemmas? Vai kannattaisiko<br />

rajoittaa tuotantoa tai tehdä vain sellaisia<br />

tuotantosopimuksia, joissa toimitus<br />

on varmasti ulkomaille. Tärkeätä on miettiä<br />

uusia markkinointikanavia. Tällä hetkellä<br />

lähes kaikki vilja-alan toimijat ovat liian<br />

sidoksissa kotimaiseen teollisuuteen. Niiden<br />

intressissä ei ole etsiä ulkomailta sellaisia kanavia,<br />

jolla voisi vaikuttaa suomalaisen viljan<br />

hinnoitteluun.<br />

Timo Huttunen, Viking Maltin Suomen johtaja:<br />

Maltaan markkinat vakaat<br />

Pitkällä aikavälillä suunnat ovat selvät: korkean<br />

elintason maissa, kuten Suomessa ja<br />

länsi- Euroopan maissa oluen kulutus vähenee<br />

pikkuhiljaa. Kehittyvissä talouksissa kuten<br />

Intiassa, Kiinassa ja Afrikan maissa, oluen<br />

kulutus voi kasvaa rajustikin. Näillä alueilla<br />

mallasta myös korvataan helpommin<br />

muilla uutelähteillä. Lyhyellä tähtäimellä<br />

mallasmarkkinat voivat heilahdella johtuen<br />

lähinnä raaka-aineen laadusta ja hinnasta.<br />

Suomen näkövinkkelistä Venäjän tilanne on<br />

mielenkiintoisin. Siellä on vielä oluen kulutuksen<br />

kasvupotentiaalia, mutta myynnin<br />

rajoitukset ja verotus varmasti purevat. Yleisesti<br />

ottaen Euroopan rooli maltaan viejänä<br />

vähenee varmasti jonkin verran.<br />

Viking Malt osti Raision mallasliiketoiminnan.<br />

Tämän vaikutuksena kysyntä Lahden<br />

mallastamon hankinta-alueella paranee,<br />

koska Lahden mallastamon kapasiteetin<br />

käyttöaste kasvaa jonkin verran suhteessa<br />

pariin aikaisempaan vuoteen. Olemme<br />

sopineet hankintayhteistyöstä Raision<br />

viljakaupan kanssa. Tämä pitää mallasohran<br />

viljelyä elinvoimaisena myös Länsi-Suomessa.<br />

Suomalaista mallasohraa<br />

viedään jatkossa Viking Maltin muillekin<br />

mallastamoille. Syyt tähän eivät<br />

ole vain taloudellisia, Suomessa viljeltävät<br />

lajikkeet ja niiden laatu täydentävät<br />

kokonaisuutta erittäin hyvin<br />

niin Ruotsissa kuin Liettuassakin.<br />

Laatu ja sen hallinta ovat mallasteollisuuden<br />

menestyksen avainkysymyksiä.<br />

Näyttää siltä, että mallasohran<br />

hinta pysyy suhteellisen korkealla tasolla.<br />

Mallasohrasta on tullut pikkuhiljaa<br />

erikoisviljelykasvi, jolla on kuitenkin<br />

tasainen ja hyvin ennakoitava<br />

kysyntä. Ylitarjontatilanteita, joissa<br />

hinnat tippuisivat, ei ole näköpiirissä.<br />

Muutos markkinoilla on pysyvää.<br />

Jatkuvat pikavoitot ja aina<br />

parhaan hinnan saaminen markkinoilta<br />

ovat utopiaa. Uskon että<br />

parhaan tuloksen markkinoilta<br />

mallasohran viljelijä saa pitkäjänteisellä<br />

yhteistyöllä ja keskittymällä<br />

tuotteen laatuun<br />

ja saantojen optimointiin.<br />

Mallasohralajikkeissa<br />

Barken valta kestänee vielä<br />

muutaman vuoden. Pois ostolistoilta<br />

ovat nyt jäämässä<br />

Annabel ja muutaman<br />

vuoden sisällä myös Scarlett.<br />

Hyviä uusia lajikkeita<br />

on useita kuten Harbinger<br />

ja Marthe. Kannattaa rohkeasti<br />

vaihtaa lajike, saannoissa<br />

siemenen hinta tulee<br />

nopeasti takaisin.<br />

Jukka Rantala, <strong>MTK</strong>:n kotieläinasiamies:<br />

Liha-ala kustannuskriisin kourissa<br />

Kotieläintuotannon asema ruokamarkkinoilla<br />

on ollut viimeisen vuoden aikana<br />

heikko. Rehukustannusten nousua ei ole<br />

pystytty siirtämään omiin myyntihintoihin.<br />

Edes tuottajien omistuksessa oleva jalostava<br />

teollisuus ei ole kyennyt hinnannostoihin.<br />

Paljon ei lohduta se, että emme ole yksin:<br />

sama ilmiö koettelee kotieläintiloja myös<br />

muualla Euroopassa ja kehittyneissä maissa.<br />

Mikä mättää? Vaikka elintarvikkeet ovat<br />

vähittäiskaupassa kallistuneet, ei ketjuun<br />

tullut lisäraha ole löytänyt tietään enää tuottajan<br />

tilille saakka. Kaupan asema on vahvistunut<br />

selvästi viimeisten vuosien aikana.<br />

Kauppa pystyy kilpailuttamaan jalostusyrityksiä<br />

ja pitämään tukkuhinnat alhaisella tasolla.<br />

Samaan aikaan se on pystynyt nostamaan<br />

vähittäishintoja, joka näkyy selvästi<br />

kaupan yritysten vahvoissa tuloksissa. Teollisuuden<br />

ja kaupan voimatasapainon muutoksen<br />

pitäisi herättää myös lainsäätäjät,<br />

koska tämä kehityksen on osaksi mahdollistanut<br />

tiukka kilpailulainsäädäntö. Se on estänyt<br />

teollisuuden yritysjärjestelyjä, mutta<br />

32<br />

Häme ja Uusimaa

on samaan aikaan mahdollistanut kaupan<br />

rakenteen keskittymisen.<br />

Suomessa kauppa on EU-maiden keskittynein,<br />

sillä kahden suurimman vähittäiskaupan<br />

ryhmän markkinaosuus on lähes 80<br />

prosenttia. Keskittymisen kakkosena olevassa<br />

Ruotsissa se on 70 prosenttia. Muissa jäsenmaissa<br />

kauppa on selvästi hajanaisempi.<br />

Kymmenessä vuodessa kaupan ja ravintoloiden<br />

osuus elintarvikkeiden kulutusmenoista<br />

on kasvanut 15 prosentista 27 prosenttiin,<br />

kun vastaavana aikana maatalouden<br />

osuus alentunut 15 prosentista alle kymmeneen<br />

prosenttiin.<br />

Myös meidän tuottajien on katsottava<br />

peiliin. Tuottamalla yli kotimaisen kulutuksen<br />

olemme aiheuttaneet monilla tuotannonaloilla<br />

ylitarjonnan. Siinä tilanteessa<br />

kaupalla on ollut helppo työ huudattaa tukkuhintoja.<br />

Tuotannon sopeuttaminen kulutuksen<br />

määrään sekä kotimaisuuskampanjoiden<br />

tehostaminen ovatkin parhaita keinoja<br />

tuotannon kannattavuuden parantamiseksi.<br />

Näkymät syksyyn ovat huolestuttavia,<br />

etenkin rehutilanteen osalta. Nyt<br />

näyttää, että rehukustannukset pysyvät<br />

korkealla. Huolta aiheuttavat<br />

tiedot etenkin rehuviljasadon<br />

laatuongelmista.<br />

Monin<br />

paikoin kasvitaudit<br />

ovat heikentäneet<br />

laatua.<br />

Pahin skenaario<br />

on, että kotimainen,<br />

laadukas<br />

rehuvilja loppuu<br />

ja sitä joudutaan tuomaan ruokintakauden<br />

lopulla. Silloin rehun hinta voi nousta vielä<br />

korkeammalle.<br />

Ari Mäkelä, Osuuskunta Tuottajain Maidon toimitusjohtaja:<br />

Maitomarkkinoilla hyvä vire<br />

Tuotantopanosten tämän hetkinen kustannustaso<br />

rasittaa niin maidontuotannon kuin<br />

muidenkin tuotannonalojen kannattavuutta.<br />

Tilatasolla haetaan tuottavuutta oman toiminnan<br />

tehostamisella ja elintarviketeollisuus<br />

teroittaa omia prosessejaan tilityskyvyn<br />

vahvistamiseksi. Tuotantopanosten voimakkaat<br />

hintavaihtelut ovat nostaneet kysymyksen,<br />

miten tila voi paremmin varautua näihin<br />

muutoksiin.<br />

Vastaus kysymykseen on hyvin tilakohtainen.<br />

Tuotannontekijöistä pellon merkitys<br />

korostuu kasvavalla maitotilalla. Tilan<br />

riittävä rehuomavaraisuus on yksi merkittävä<br />

tekijä, jolla tila pystyy vaikuttamaan tilansa<br />

kassavirran hallintaan. Tämän vuoksi<br />

on tärkeää, että tuotannosta luopuvien tuottajien<br />

peltomaa saadaan jatkossa mahdollisimman<br />

hyvin tuotantoaan kehittävien tilojen<br />

käyttöön.<br />

Vaikka maailman taloustilanne näyttää<br />

nyt varsin sekavalta, maitomarkkinoilla kuluva<br />

vuosi on ollut hyvä. Maitotuotteiden<br />

hinnat ovat nousseet ja tuottajahintaan on<br />

yleisesti saatu korotusta Euroopassa. Tukevasti<br />

tuottajaomisteisen meijeriteollisuutemme<br />

pitkäjänteinen strategia on ollut kehittyä<br />

lisäarvotuotteiden valmistajana ja se on<br />

toiminut hyvin. Maitotuotteiden kauppa on<br />

käynyt kuluvana vuonna hyvin kotimaassa<br />

ja viennissä on saatu aikaan tilityskyvyn<br />

kannalta positiivista kasvua. Tämä on mahdollistanut<br />

sen, että olemme pystyneet maksamaan<br />

pääkilpailijamaitamme useita senttejä<br />

paremman tilityshinnan tuottajalle.<br />

Elokuisen maitomarkkinatilaston mukaan<br />

Suomen tuottajahinta on ollut alkuvuonna<br />

lähes seitsemän senttiä litralta eurooppalaista<br />

keskihintaa korkeammalla.<br />

On selvää, että maailmalla kasvussa olevat<br />

maitomäärät ja epävarma taloustilanne<br />

luovat uhkia maitomarkkinoille, mutta<br />

tällä hetkellä kysynnän ja maitotuotteiden<br />

hintojen osalta lähiaikojen näkymät<br />

ovat varsin vakaat. Tuotantopanosten<br />

kustannustasoon<br />

toivotaan helpotusta, mutta<br />

suuria muutoksia sielläkään<br />

ei ole lähiaikoina<br />

näkyvissä. Pidemmän<br />

markkinanäkymän<br />

ennustaminen<br />

on<br />

vaikeampaa.<br />

On kuitenkin<br />

varmaa, että<br />

maitotuotteiden<br />

kulutukselle<br />

on selvä<br />

kasvuennuste<br />

Kiinan<br />

ja Intian kaltaisissa<br />

kehittyvissä<br />

maissa.<br />

Meille tärkeässä<br />

vientimaassa Venäjällä<br />

maitotuotteiden<br />

kulutuksen kasvunäkymät<br />

ovat hyvät. Elintarvikkeiden laadun, tuotantopaikan<br />

ja tuotantoprosessin luotettavuus<br />

korostuu kuluttajan päivittäisissä valinnoissa.<br />

Näistä lähtökohdista meillä on kaikki<br />

mahdollisuudet luoda jatkossakin vahva<br />

tilityskyky, joka luo edellytykset kannattavalle<br />

maidontuotannolle ja kannustaa tilan kehittämiseen.<br />

Kuva: Kari Aikio<br />

Häme ja Uusimaa<br />

33

KOE<br />

4 UUTTA<br />

SOKOS HOTELS<br />

-KYLPYLÄ-<br />

HOTELLIA!<br />

VOIMIA TILAN ARKEEN<br />

kuntoremonttikurssit maatalousyrittäjille<br />

UUSI KURSSI SYKSYLLE <strong>2011</strong><br />

Sokos Hotel Bomba, Nurmes I jakso 14.–16.11.<strong>2011</strong> ja II jakso 11.–13.4.2012,<br />

290 €/jakso/hlö, majoitus 2 hh:ssa.<br />

VUODEN 2012 KURSSIT<br />

Sokos Hotel Caribia, Turku<br />

I jakso 30.1.–1.2.2012 ja<br />

II jakso 31.10.–2.11.2012<br />

375 €/jakso/hlö, majoitus 2 hh:ssa<br />

Sokos Hotel Vesileppis, Leppävirta<br />

I jakso 13.–15.2.2012 ja<br />

II jakso 26.–28.9.2012<br />

I jakso 12.–14.3.2012 ja<br />

II jakso 29.–31.10.2012<br />

325 €/jakso/hlö, majoitus 2 hh:ssa<br />

Sokos Hotel Bomba, Nurmes<br />

I jakso 28.–30.3.2012 ja<br />

II jakso 14.–16.11.2012<br />

290 €/jakso/hlö, majoitus 2 hh:ssa<br />

Sokos Hotel Eden, Oulu<br />

I jakso 22.–24.2.2012 ja<br />

II jakso 10.–12.10.2012<br />

I jakso 18.–20.4.2012 ja<br />

II jakso 21.–23.11.2012<br />

367 €/jakso/hlö, majoitus 2 hh:ssa<br />

Hintaan sisältyy ohjattu kurssiohjelma kuntotesteineen, majoitus 2 hengen<br />

huoneessa, täysihoitoruokailut, vapaa kylpylän ja kuntosalin käyttö.<br />

Ryhmien koot ja paikkavaraukset:<br />

8–20 henkilöä/kurssi. Ryhmät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.<br />

Lisätietoa, esitteet ja paikkavaraukset:<br />

Sirpa Kutvonen, puh. 050 3881 510 tai sirpa.kutvonen@sok.fi<br />

Kurssit järjestetään yhteistyössä <strong>MTK</strong>-liittojen ja Melan kanssa.<br />

www.sokoshotels.fi<br />

Saaren kartano kouluttaa<br />

• Maaseutuyrittäjä<br />

• Eläintenhoitaja<br />

• Viljelijän EU-kurssi<br />

• Maatalouskoneasentaja<br />

• Seminologi<br />

• Puutarhuri<br />

• Luomupuutarhuri<br />

• Viljelypuutarhuri<br />

• Puistopuutarhuri<br />

• Floristi<br />

• Luonto-ohjaaja<br />

• Luonto- ja ympäristöneuvoja<br />

• Maarakentaja<br />

Nuoriso- ja aikuiskoulutusta, monimuoto-<br />

ja oppisopimuskoulutusta.<br />

Joustavat opetusjärjestelyt.<br />

Keuda Mäntsälä • Saaren kartano • Paroninkuja 20 • 04920 • Saarentaus •<br />

(09) 27381 • maoinfo@keuda.fi • www.keuda.fi •<br />

HK Agri p. 010 570 150<br />

www.hkagri.fi

TUTUSTU AARTEESEEN!<br />

TILAA<br />

kestotilauksena<br />

6 kk (5 lehteä)<br />

vain 24,90 €<br />

(norm. 34,90 €)<br />

LEHTI METSÄSTÄ.<br />

METSÄ • LUONTO • JUURET • KOTI • RUOKA • HYVINVOINTI • OMA TALOUS<br />

Tutustu! Tilaa itsellesi AARRE-lehti edulliseen tutustumishintaan 6 kk (5 lehteä) vain 24,90 €. Tilaus on kestotilaus, joka jatkuu 5 lehden<br />

jaksoissa voimassa olevaan normaalihintaan (nyt 34,90 €) niin kauan kuin itse haluan. Aarre ilmestyy 10 kertaa vuodessa.<br />

Soita: 020 413 2277 (ark. klo 8–16) Netissä: www.aarrelehti.fi/tarjous • Tilaustunnus: A1072<br />

Tekstiviestillä: Lähetä viesti AR A1072 ETUNIMI SUKUNIMI LÄHIOSOITE POSTINRO POSTITOIMIPAIKKA numeroon 16124. Normaali tekstiviestin<br />

hinta. Palvelu toimii Dna:n, Elisan, Soneran ja Saunalahden liittymissä. Tarjous on voimassa 31.12.<strong>2011</strong> asti ja koskee kotimaan tilauksia.<br />

Osuuskunta<br />

Tuottajain Ma<br />

Tilaa nyt sänkikalkki pellollesi,<br />

saat maksuaikaa marraskuun loppuun!<br />

Annosteluohjeet www.maanparannus.com<br />

Osuuskunta<br />

Tuottajain Maito

Kasvua Hämeessä kokoaa yhteen hämäläisen<br />

maa- ja elintarviketalouden hanketyön<br />

Hämeessä maa- ja elintarviketalouden kehittäminen on koottu<br />

Kasvua Hämeessä -teemaohjelmaan. Tavoitteena on, että<br />

alan kehittämistoiminta on asiakassuuntautunutta, yhtenäistä<br />

ja tarkkaan johdettua. Kehittämistyölle on luotu yhtenäinen ilme<br />

ja yhteiset nettisivut, jotka löytyvät osoitteesta:<br />

www.kasvuahameessa.fi<br />

Hankkeiden vetäjät kokoontuvat säännöllisesti suunnittelemaan<br />

toimintaa, sisältöjä ja viestintää. Yhteydet etenkin alkutuotannon<br />

sekä teollisuuden toimijoiden kesken ovat lisääntyneet.<br />

Toiminnalla on selkeä suunta: nostamme ruokatuotannon<br />

arvoa ja arvostusta alueellamme sekä vahvistamme yhtenäistä<br />

tahtotilaa Hämeen ruokatuotannon kehittämiseksi. Seuraavien<br />

vuosien aikana toiminnan piiriin halutaan vahvemmin myös<br />

kaupat, julkiskeittiöt, poliittiset päättäjät sekä maakuntaliitot.<br />

Teemaohjelman toteutusta johtaa <strong>MTK</strong> Häme omalla<br />

hankkeellaan, joka palvelee teemaohjelmaan liittyviä osahankkeita,<br />

kokoaa ja arvioi toiminnan tuloksia, selvittää ruokatuotannon<br />

merkitystä ja tulevaisuuden näkymiä alueella sekä viestii<br />

alueen ruokatuotannosta ja sen merkityksestä.<br />

Yrittäjille suunnattu koulutus ja kehittäminen tapahtuvat<br />

jatkossa ProAgria Hämeen vetämässä Huomisen hämäläinen maatila<br />

-hankkeessa sekä Hämeen Ammattikorkeakoulun Huomisen<br />

hämäläinen ruoka ja juoma -hankkeessa.<br />

Huomisen hämäläinen maatila -hanke tarjoaa liiketoimintaan,<br />

johtamiseen, investointeihin ja muuhun tilan kehittämiseen sekä<br />

luomuun, eläinten hyvinvointiin ja ympäristöosaamiseen liittyvää<br />

koulutusta. Koulutus järjestetään teemapäivinä, pienryhmä-<br />

ja tukitiimitoimintana sekä opintomatkoina. Uusi toimintamuoto<br />

ovat pilottitilat, joilla keskitytään ympäristöasioihin.<br />

Huomisen hämäläinen ruoka ja juoma -hanke tarjoaa apuaan pienimuotoisen<br />

elintarviketuotannon liiketoiminnan käynnistämiseen<br />

ja kasvattamiseen. Hanke kehittää lähiruuan jakeluketjuja<br />

ja edistää yritysten yhteistyötä. Tämän lisäksi Kasvua Hämeessä<br />

-teemaohjelmaan kuuluu Koulutuskeskus Salpauksen vetämä<br />

Hämeen Tietoverkko II -hanke, joka järjestää kaikki alueemme<br />

EU-tukien hakuun liittyvät infotilaisuudet. Osaamisverkosto-hankkeen<br />

jatkoksi on tarkoitus hakea Salpauksen ja HAM-<br />

Kin toimesta hanketta Huomisen hämäläiset osaajat, joka verkottaa<br />

alan kehittäjiä ja järjestää erilaisia työpajoja sekä tulevaisuusverstaita.<br />

Päivi Rönni<br />

Kirjoittaja on Kasvua Hämeessä -teemaohjelman ohjelmapäällikkö<br />

Maaseudun energiamessut Hyvinkäällä 11.10.<strong>2011</strong><br />

Kulkevatko tulevaisuuden traktorit maatilalla tuotetulla energialla?<br />

Tarvitaanko öljyä lainkaan, kun tilat voivat olla energiaomavaraisia?<br />

Näitä pohditaan Uusimaaseutu-hankkeen<br />

energiamessuilla. Hankkeen taustatahoja ovat muun muassa<br />

<strong>MTK</strong> Uusimaa ja Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK.<br />

Messuille ovat tervetulleita kaikki maaseudun ja kaupunkien<br />

vuorovaikutuksesta ja uusiutuvan energian ratkaisuista<br />

kiinnostuneet. Messut tarjoavat runsaasti ideoita ja tietoa aurinkokeräimistä,<br />

pientuulivoimasta, biokaasusta ja peltoenergiasta.<br />

Marttaliiton Marianne Heikkilä avaa messut kertomalla<br />

marttojen vinkeistä ja nikseistä energiansäästöön. Innovaatiojohtaja<br />

Antti Leinonen Bioste Oy:sta kertoo bioenergian tulevaisuudesta<br />

ja uusiutuvaan energiaan investoimisen tärkeydestä.<br />

Pellettiyhdistyksestä Hannes Tuohiniitty kertoo pellettimaailman<br />

tuoreimmat kuulumiset. <strong>MTK</strong>:sta Ilpo Mattila kertoo<br />

peltoenergiasta. Hämeen ammattikorkeakoulusta Lauri<br />

Kaivosoja esittelee tuloksia Hämeen kestävän energian hankkeista.<br />

Maatilan energiaohjelmaa esittelee Fredrik Ek, jonka biokaasuautoon<br />

voi tutustua paikanpäällä. Tuulivoimayhdistyksen<br />

Anni Mikkonen kertoo tuulivoiman nykytilanteesta ja<br />

mahdollisuuksista maaseudulla. Hyvinkään ympäristötoimenjohtaja<br />

Mika Lavia vertaa kaupungin ja maaseudun ekologista<br />

jalanjälkeä. Energianeuvoja Visa Koivu antaa vinkkejä energiansäästöön<br />

ja laitteiden hankintaan.<br />

Lähienergia osana kestävää elämäntapaa<br />

Messupöytiä pitävät 4H-yhdistys, Kiertokapula, Kierrätyskeskus<br />

ja ympäristönsuojeluyhdistys. Hyria tuo paikalle näyttelyn<br />

kestävästä elämäntavasta. Lapinjärven kunta on paikalla kertomassa,<br />

millaisia onnistuneita energiaratkaisuja kunnassa on<br />

tehty ja miten niihin on päästy.<br />

Maaseudulle soveltuvia energiaratkaisuja ovat paikalla esittelemässä<br />

Puuenergia ry, Suomen biokaasuyhdistys sekä <strong>MTK</strong> ja<br />

MTT. Uudellamaalla toimivat yritykset Kardonar, Polarlämpö<br />

Oy sekä Suomen Ilma ja Energia Oy esittelevät uusimpia laiteratkaisuja.<br />

Tervetuloa Hyvinkään energiamessuille pohtimaan uusiutuvan<br />

energian kannattavuutta ja hyötyjä maaseudun energiaratkaisuissa!<br />

Lisätiedot www.uusimaaseutu.fi ja www.nylandsbygd.fi<br />

36<br />

Häme ja Uusimaa

Tyyppinavetta-hanke:<br />

Navettarakentamisen kustannukset alemmaksi<br />

Uuden navettarakennuksen rakentamiskustannukset ovat nousseet<br />

enemmän kuin rakentamiskustannukset normaalirakentamisessa.<br />

Syitä tähän löytyy monelta taholta: suunnitteluun ei panosteta<br />

riittävästi, urakoitsijoita ja tuoteosatoimittajia ei kilpailuteta, sopimukset<br />

ovat puutteellisia tai niitä ei tehdä lainkaan, työmaata ei<br />

valvota ja johdeta ammattimaisesti tai riittävästi ja niin edelleen.<br />

Syitä korkeaan kustannustasoon voi aiheuttaa myös se, että materiaali-tuoteosatoimittajilla<br />

on eri hinnat tuetulle rakentamiselle,<br />

tukien hakuajankohdat ovat vääriä ja lupien käsittelyajat ovat liian<br />

pitkiä. Viivytyksistä johtuen rakentaminen tapahtuu huonoon<br />

aikaan tai siirtyy myöhemmäksi, jopa seuraavaan vuoteen.<br />

Tyyppinavetta-hanke on valtakunnallinen kolmivuotinen kehityshanke,<br />

jonka tavoitteena on löytää keinoja navettarakentamisen<br />

kustannusten alentamiseksi. Pääpaino on suunnittelussa,<br />

rakenteissa ja rakentamisprosessissa. Hankkeen toteutus ja johto<br />

on <strong>MTK</strong> ry:llä. Toteutuksen apuna on alan asiantuntijoista<br />

koottu suunnitteluryhmä ja hanketta valvoo maaseutuohjelmarahoittajan<br />

asettama ohjausryhmä.<br />

Rakenteet standardoiduiksi<br />

Rakenteita standardoimalla pyritään toimiviin ja vakioituihin ratkaisuihin,<br />

jopa valmiisiin toimituskokonaisuuksiin. Vakioiduilla,<br />

hyväksi koetuilla ratkaisuilla pyritään löytämään kullekin rakenneosalle<br />

materiaalista riippumatta tekniset ja laadulliset vaatimukset<br />

sekä hyvä keskinäinen yhteensopivuus. Rajapinnat selkiytyvät,<br />

virheet vähenevät ja rakentaminen nopeutuu.<br />

työmaalla käymällä. Tyyppinavetta-hankkeen tavoitteena on luoda<br />

ymmärrettävät pelisäännöt työmaan johtamiselle ja valvonnalle.<br />

Esimerkkejä löytyy muusta rakentamisesta, mutta maatilarakentamisessa<br />

on omat ominaispiirteensä. Pelisääntöjen tuloksena<br />

on parempi aikataulun pitävyys ja kustannusten hallinta.<br />

Muut huomioitavat asiat<br />

Hankkeessa huomioidaan myös muita navetan elinkaareen ja<br />

toimintaan liittyviä tekijöitä. Tällaisia ovat muun muassa rakentamisen<br />

työturvallisuus, navetan työskentelyolosuhteet, eläinten<br />

hyvinvointi, paloturvallisuus ja ympäristötekijät. Kaiken lähtökohtana<br />

on kuitenkin kannattava ja kustannustehokas maidontuotanto.<br />

Navettarakennus antaa toiminnalle vain pelkät kuoret<br />

ja on osa kustannuksista. Kertaluontoisena ja lyhyelle ajanjaksolle<br />

sijoittuvana se toki on merkityksellinen.<br />

Pilottikohteet<br />

Suunnitteluryhmässä kehitettyjä ratkaisuja ja malleja hiotaan<br />

pilottikohteissa. Pilottikohteiksi valitaan 3-4 vuosien 2012 ja<br />

2013 aikana toteutettavaa navettarakennushanketta ympäri<br />

Suomea. Kokoluokka on niin sanottu robottikerrannainen. Kuitenkaan<br />

lypsyjärjestelmä ei ole ratkaiseva tekijä. Pilotille asetettavia<br />

perusvaateita ovat muun muassa erillinen uudisrakennus,<br />

viileä tai lämmin pihatto ja toiminnan laajennettavuus. Piloteiksi<br />

haluavia etsitään, etenkin 2-3 robottikokoluokan navettahankkeita<br />

Etelä-Suomesta.<br />

Rakentamisprosessista vakiintunutta<br />

Rakennushanketta tulee johtaa ja valvoa huolella koko hankkeen<br />

ajan. Maatilarakennukset ovat kokoluokaltaan niin suuria hankkeita,<br />

ettei niitä johdeta etätyönä, projektin aikana pari kertaa<br />

Lisätietoja hankkeesta ja pilottikohteista antavat:<br />

<strong>MTK</strong> ry, Ari Roininen<br />

040 704 4844, ari.roininen@<strong>mt</strong>k.fi<br />

<strong>MTK</strong> ry, Sami Kilpeläinen<br />

040 552 0646, sami.kilpelainen@<strong>mt</strong>k.fi<br />

Tulossa: Hanke urakointipalveluiden kehittämiseksi<br />

<strong>MTK</strong> Uusimaa, Työtehoseura, NSP ja Uudenmaan Konerengas<br />

ovat hakeneet rahoitusta urakointipalvelujen ja niitä tarjoavien<br />

yritysten kehittämiseksi. Rahoituspäätöstä ei ole vielä tullut,<br />

mutta ennakkotietojen mukaan hakemusta käsitellään positiivisessa<br />

hengessä. Rahoituksen järjestyttyä hanke käynnistetään<br />

heti vuoden 2012 alusta alkaen.<br />

Etelä-Suomen kasvinviljelytilojen tilakoko on kasvanut voimakkaasti.<br />

Samaan aikaan on kasvanut myös urakointipalvelujen<br />

tarjonta. Kalliille koneille järjestetään lisätöitä tilan omien<br />

töiden ulkopuolelta, millä toisaalta perustellaan suurempien koneiden<br />

hankintaa. Taajama- ja kaupunkialueiden läheisyydessä<br />

maatalousyrittäjät ovat mukana myös kiinteistöurakoinnissa.<br />

Edellä mainitut seikat ovat johtaneet kasvinviljelytilojen konekustannusten<br />

kasvamiseen tilakoon kasvusta huolimatta.<br />

Niinpä koneiden koko, kapasiteetti ja tuotantoketjujen mitoitus<br />

ovat avainasemassa yritystoiminnan onnistumisen kannalta.<br />

Epäonnistunut kapasiteetin valinta joko ruuhkauttaa töitä<br />

tai aiheuttaa ongelmia niin toiminnan talouteen kuin viljelijöiden<br />

jaksamiseen.<br />

Hankkeen tavoitteena on selvittää Uudellamaalla maataloustyökoneilla<br />

tehtävien urakointipalvelujen tarve ja tarjonta.<br />

Samalla selvitetään urakointitöiden sisältöä, määrää ja ajoittumista.<br />

Tietoa tarvitaan urakointipalvelujen tarjonnan ja käytön<br />

sekä investointien suunnittelemiseksi. Toisena tavoitteena<br />

on tuottaa urakointipalveluja tarjoavien käyttöön työn ja työmäärän<br />

hallintatyökalu, jolla konekapasiteettia voidaan mitoittaa<br />

kustannustehokkaasti.<br />

Hankkeen käynnistyessä ollaan yhteydessä urakoitsijoihin,<br />

järjestetään erilaisia infotilaisuuksia ja rakennetaan yhteistyömahdollisuuksia<br />

yrittäjien ja kaikkien hanketoimijoiden kesken.<br />

Lisätietoja löytyy hanketoimijoiden nettisivuilta viimeistään<br />

vuoden 2012 alussa.<br />

Häme ja Uusimaa<br />

37

LÄMPÖYRITTÄJYYS sopii maatilalle<br />

Lämpöyrittäjä tuottaa kiinteistöille<br />

lämmityspalvelua. Laajimmillaan<br />

yrittäjä voi tarjota kaiken polttoaineesta<br />

alkaen ja myydä lämmön<br />

energiahinnoiteltuna itse omistamastaan<br />

lämpövoimalasta. Oma<br />

osaaminen ja ajantarve ratkaisevat,<br />

millainen malli lämpöyrittäjäksi<br />

aikovalle sopisi.<br />

Kuva: Miia Aaltonen<br />

<strong>MTK</strong> omistaa osan Biowin Oy:stä, yrityksestä<br />

jonka tavoitteena on madaltaa lämpöyrittäjäksi<br />

ryhtymisen kynnystä. Biowin<br />

tarjoaa osaamisensa yhteistyökumppaneiden<br />

käyttöön, jolloin aloittamisen karikot<br />

voidaan välttää. Lämpöyrittäjyyttä aloittaessa<br />

ei oikein riitä, että on lukenut metsäsuunnitelman<br />

ja todennut omistavansa myytävissä<br />

olevaa energiapuuta. Biowinin toimitusjohtaja,<br />

maanviljelijä ja entinen teollisuuden<br />

diplomi-insinööri Tapani Brofeldt Hämeenkoskelta,<br />

painottaa etenkin prosessiosaamista.<br />

Sitä että homma on hallussa alusta loppuun,<br />

vaihe vaiheelta. Eikä kaikkea välttämättä<br />

tarvitse tehdä itse, mutta kumppanit<br />

on valittava hyvin.<br />

– Meillä on oikeastaan kahdet markkinat.<br />

On isojen yhtiöiden hallitsema markkina,<br />

jossa toimivat esimerkiksi Vapo ja<br />

Kuusakoski. Pienten lämpöyrittäjien markkina<br />

poikkeaa tästä paitsi kokoluokassa,<br />

myös toimintatavassa. Lämpöyrittäjä voi<br />

tarjota kokonaispaketin, jossa ostaja maksaa<br />

vain energiasta, Tapani Brofeldt kertoo.<br />

Voimaa verkostosta<br />

Biowin etsii mielellään asiakkaita, joiden<br />

tarve tiivistyy lauseeseen ”haluamme lämpöä<br />

tähän kiinteistöön”. Sen jälkeen perustetaan<br />

paikallinen lämpöyhtiö, jonka Biowin<br />

auttaa jaloilleen. Uuden yhtiön omistavat<br />

yhdessä paikallinen lämpöyrittäjä ja Biowin.<br />

Esimerkiksi Muoniossa toimii Biowin<br />

Polar Oy.<br />

– Meillä on asiantuntijaverkosto, jonka<br />

avulla voimme tarjota esimerkiksi kunnalle<br />

kokonaispaketin. Suunnittelemme ja rakennamme<br />

lämpöverkoston ja teemme kaikki<br />

tarvittavat muutostyöt. Asiantuntijaverkostostamme<br />

löytyy arkkitehti, rakennesuunnittelija,<br />

verkostosuunnittelija, laitetoimittajia,<br />

Avattava katto helpottaa hakelämpölaitoksen polttoainehuoltoa. Ammattisuunnittelijalta<br />

saa parhaat käytännön ratkaisut. Tämän lämpölaitoksen suunnittelijat ovat Markku Lappi<br />

ja Alpo Jokela ProAgria Hämeestä.<br />

LVI, sähkö, kaikki. Kunnalta säästyy kymmeniätuhansia<br />

euroja konsulttipalkkioita. Se<br />

on meille todellinen kilpailuetu, mutta vaatii<br />

prosessiosaamista. Tähän ei pysty pieni<br />

yrittäjä yksinään, toisaalta iso toimija kuten<br />

Vattenfall ei ota tällaista kokonaisuutta tehdäkseen,<br />

Brofeldt kuvaa.<br />

Minustako lämpöyrittäjä?<br />

Suomessa on tällä hetkellä noin 350 kuntaa<br />

ja noin 400 lämpöyrittäjää. Arviolta joka<br />

kymmenes lämpöyrittäjä on päätoiminen.<br />

Suurimmalla osalla on hoidettavanaan vain<br />

yksi lämpölaitos. Monesta kunnasta löytyisi<br />

kymmeniä mahdollisia kohteita lämpöyrittäjän<br />

palveluille. Alalla on kasvun varaa ja<br />

lämpöyrittäjyys on vakavasti otettavaa liiketoimintaa.<br />

Koska ala on nuori, ovat konsultit useimmiten<br />

tulleet suurten lämpölaitosten maailmasta.<br />

Suurten järjestelmien skaalaaminen<br />

alaspäin tulee yleensä kalliiksi, joten lämpöyrittäjän<br />

ei ehkä ensimmäiseksi kannata<br />

hakea apua suurilta yhtiöiltä.<br />

Toisaalta jotakin apua on hyvä saada.<br />

Laitteiden kokoaminen sieltä täältä halvalla<br />

ostaen ei tahdo onnistua. Kannattaa kysyä<br />

kollegoilta ja esimerkiksi ProAgrian energianeuvojilta,<br />

jotta välttyisi tekemästä virheitä,<br />

joista muut ovat jo oppineet. Tapani<br />

Brofeldt vihjaa, että sopimuksistakin on olemassa<br />

hyviä malleja. Muitakin vinkkejä hänellä<br />

on:<br />

– Lämpöyrittäjäksi aikovan kannattaa pitää<br />

silmänsä auki. Ajele raitilla ja katso, missä<br />

olisi isoja kiinteistöjä. Seuraa julkisten<br />

hankintojen Hilma-rekisteriä; sinne tulee<br />

päivittäin lämpölaitoskohteita, joista osa on<br />

lämpöyrittäjää kiinnostavassa kolmensadan<br />

kilowatin kokoluokassa. Käy kunnan juttusilla.<br />

Käy kunnan juttusilla jo kaavoitusvaiheessa,<br />

silloin voi vaikuttaa myös lämpöratkaisuihin,<br />

Brofeldt neuvoo.<br />

– Rakentaessa ratkaisee prosessiosaaminen.<br />

Investoinnin kustannus pitää saada<br />

kohtuulliseksi ja siten takaisinmaksuaika lyhyeksi.<br />

Rakentamisen aikataulutuksen täytyy<br />

onnistua. Me olemme saaneet tiivistettyä<br />

työmaalla olon pariin viikkoon, Tapani<br />

Brofeldt kehaisee.<br />

Kari Aikio<br />

Kirjoittaja on <strong>MTK</strong> Hämeen aluepäällikkö<br />

38<br />

Häme ja Uusimaa

Tarjoa koneurakointi- ja<br />

työpalveluita netissä! Konerenkaan<br />

nettisivuilla tarjotaan<br />

maa- ja metsätalouden,<br />

maanrakennuksen<br />

ja kunnossapidon sekä<br />

muiden palvelualojen<br />

töitä.<br />

Maa ja metsä<br />

Maanmuokkaus<br />

Kyntö<br />

Kasvinsuojelu<br />

Puinti<br />

Viljankuivatus<br />

Heinä- ja tuorerehun korjuu<br />

Kuivaheinän teko<br />

Kesantopeltojen hoito<br />

Luomutuotanto<br />

Kuljetus<br />

Puunkorjuu & isäntälinjan koneet<br />

Muuta<br />

Maaseutuyrityksen<br />

markkinointiin tehoa!<br />

Yrittäjä, tarvitsetko uusia asiakkaita<br />

ja lisäpotkua markkinointiin? Uudenmaan<br />

Konerengas tarjoaa maaseutuyrittäjille<br />

ja koneyrittäjille sekä<br />

palvelujen tuottajille uuden ja edullisen keinon<br />

saada lisätöitä.<br />

Lähikuukausien aikana kootaan eri toimialojen<br />

yrittäjät ja palvelujen tarjoajat yhteiselle<br />

internet-sivustolle, josta viljelijät ja<br />

muiden alojen asiakkaat voivat löytää tarjoamasi<br />

palvelut. Konerenkaan nettisivujen<br />

kautta saat myös lisää näkyvyyttä markkinoinnissa.<br />

Vuoden 2012 alkupuolella avattavien<br />

sivujen avulla tavoitat sekä maatalouden<br />

piirissä että sen ulkopuolella olevia<br />

asiakasryhmiä. Nyt on oiva mahdollisuus<br />

ilmoittautua mukaan konerenkaan toimintaan.<br />

Ilmoittautuminen tapahtuu täyttämällä<br />

jäsenhakemuskaavake, jota voit tilata<br />

<strong>MTK</strong>-Uusimaan toimistosta, puh. 020 413<br />

3560. Jäsenmaksu on 40 euroa vuodessa.<br />

Konerengas on avoin<br />

kaikille yrittäjille<br />

– haemme uusia jäseniä<br />

On monta hyvää syytä liittyä konerenkaan<br />

jäseneksi. Saat käyttöösi sähköisen markki-<br />

nointikanavan, jonka kautta voit tarjota kone-<br />

ja työpalveluita sekä yrityksille että yksityisille<br />

henkilöille Uudellamaalla.<br />

Uudenmaan Konerengas<br />

välittää tietoa yrittäjistä<br />

Uudenmaan Konerengas ry on viljelijöiden<br />

ja maaseutuyrittäjien perustama yhdistys,<br />

joka välittää tietoa yrittäjistä ja palveluista<br />

sekä ylläpitää konerenkaan internet-sivuja.<br />

Jokainen renkaan jäsen toimii itsenäisenä<br />

yrittäjänä ja omistaa itse koneensa sekä laskuttaa<br />

itse työsuorituksensa ja vastaa myös<br />

itse työnsä laadusta. Konerenkaan jäseneksi<br />

voivat liittyä koneurakointia ja<br />

palvelutuotantoa harjoittavat henkilöt ja<br />

yhteisöt. Konerengas pyrkii myös lisäämään<br />

jäsentensä osaamista ja tehostamaan<br />

jäsentensä konekapasiteetin käyttöä<br />

sekä maatalouden sisällä että sen ulkopuolella.<br />

Konerengas järjestää myös<br />

jäsenilleen yrittäjätapaamisia ja alaan liittyviä<br />

koulutuksia yhteistyössä alan toimijoiden<br />

kanssa.<br />

Christer Gustafsson<br />

Kirjoittaja on <strong>MTK</strong> Uusimaan projektipäällikkö<br />

Maanrakennus ja<br />

kunnossapito<br />

Kaivuutyöt<br />

Perustusten kaivuu<br />

Viher- ja piha-alueiden rakentaminen<br />

Jätevesijärjestelmät<br />

Tienvarsien hoidot<br />

Lumenauraus, hiekoitus, harjaus<br />

Kuljetus<br />

Muuta<br />

Muut palvelut<br />

Viherrakentaminen<br />

Rakennus- ja remonttitöitä<br />

Puutarhatöitä<br />

Puunkaato- ja pihatyöt<br />

Omakoti- ja mökkitalkkari<br />

Traktori- ja työkonekuljettajia<br />

Kotieläinten hoitajia<br />

Hitsaus ja koneiden korjaus<br />

Muuta<br />

Häme ja Uusimaa<br />

39

Vientimarkkinoilla epävarmuutta<br />

– puun tarve lähes normaali<br />

Maailmantalouden epävarmuus heijastuu<br />

metsäteollisuuden vientiin ja sitä kautta<br />

puukauppaan. Pörssissä olevien metsäyhtiöiden<br />

katsausten mukaan papereiden tilanne<br />

jatkuu ylitarjonnasta johtuen varsin<br />

huonona. Kartonkien vienti vetää ja hinnat<br />

ovat hyvät. Korkeina olleiden sellun hintojen<br />

arvioidaan hiukan laskevan. Sahatavaran<br />

vientimarkkinoilla on suurta epävarmuutta<br />

eikä vientikauppoja ole tehty pitemmäksi<br />

aikaa. Vanereiden vienti on elpynyt ja<br />

hintoja on voitu hiukan nostaa.<br />

Vientimarkkinoiden epävarmuudesta<br />

johtuen puun ostajat käyttäytyvät eri tavalla.<br />

Osa sahoista on ostokiellossa, osa ostaa<br />

normaalisti ja osa on ollut ostoissaan erittäin<br />

aktiivinen. Myös kolmen suuren ostokäyttäytymisessä<br />

on eroja. UPM:n päätös<br />

lopettaa jalostuskapasiteettia alueellamme<br />

jo tämän vuoden loppuun mennessä vähentää<br />

havukuitupuun ostotarvetta akuutisti ja<br />

myös pysyvästi.<br />

OSTOMÄÄRÄ, 1000 M3<br />

400<br />

350<br />

300<br />

250<br />

200<br />

150<br />

100<br />

E-S MO-LIITTO, METSÄTEOLLISUUS RY:N JÄSENTEN OSTOT<br />

<strong>2011</strong><br />

2010<br />

2009<br />

Epäselvästä vientimarkkinatilanteesta<br />

huolimatta puun ostotarpeet ovat kohtuullisen<br />

suuret. Suurin mielenkiinto kohdistuu<br />

kesäkorjuuseen soveltuviin päätehakkuuleimikoihin,<br />

mutta kuitupuutakin tarvitaan.<br />

Epävarmuudesta huolimatta puun<br />

myyntiä suunnittelevien kannattaa tilata leimikon<br />

teko ajoissa omalta metsänhoitoyhdistykseltä<br />

odottamaan sopivaa myyntihetkeä.<br />

Kyllä puuta tarvitaan jatkossakin.<br />

Esko Laitinen<br />

Kirjoittaja on Metsänomistajien liitto<br />

Etelä-Suomen aluejohtaja<br />

Metsäteollisuuden puunosto Etelä-Suomessa<br />

50<br />

0<br />

1<br />

3<br />

5<br />

7<br />

Kuva: Kari Aikio<br />

1.9.<strong>2011</strong>1OSTOSEURANTA.xls<br />

€/m3<br />

9<br />

11<br />

13<br />

15<br />

17<br />

19<br />

21<br />

23<br />

25<br />

27<br />

29<br />

31<br />

33<br />

35<br />

37<br />

39<br />

41<br />

43<br />

45<br />

47<br />

49<br />

51<br />

VIIKKO<br />

Alkuvuoden puukauppa on ollut varsin vilkasta. Vientimarkkinoiden epävarmuudesta huolimatta<br />

puun ostotarpeet jatkuvat loppuvuodenkin kohtuullina. Paras kysyntä on kesäkorjuuseen<br />

soveltuvilla päätehakkuuleimikoilla.<br />

Tukkipuun kantohinta Etelä-Suomessa<br />

Tukkipuun kantohintakehitys kuukausittain<br />

Etelä-Suomi (liitto): Pystykauppa, Uudistushakkuu (Peruspuutavaralajit)<br />

80<br />

75<br />

70<br />

65<br />

60<br />

55<br />

50<br />

45<br />

40<br />

35<br />

30<br />

1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1<br />

0 1 2<br />

0 1 2<br />

0 1 2<br />

0 1 2<br />

0 1 2<br />

2007 2008 2009 2010 <strong>2011</strong><br />

Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki<br />

<strong>MTK</strong> / Repun hintainfo / 1.9.<strong>2011</strong><br />

Tukkien hinnat nousivat alkuvuonna ja ovat nyt kääntyneet laskuun. Vanerin vienti on elpynyt,<br />

mikä näkyy lievänä koivutukin hinnassa.<br />

40<br />

Häme ja Uusimaa

Metsätilat innokkaille jatkajille<br />

Oletko aikeissa myydä metsäpalstasi?<br />

Ostajia riittää, vaikka<br />

yhä useampi metsätila vaihtaa<br />

omistajaa lähivuosina, kun<br />

suuret ikäluokat luopuvat metsistään.<br />

Löytyykö innokas jatkaja vai jääkö metsäsi<br />

tulevaisuudessa vähemmän innokkaisiin<br />

käsiin, ehkä jopa hoitamatta? Asiaa kannattaa<br />

miettiä ja tehdä suunnitelmia silloin,<br />

kun vielä itse on hyvissä voimissa ja voi itse<br />

vaikuttaa asiaan. Monessa tapauksessa<br />

myynti on paras vaihtoehto.<br />

<strong>MTK</strong> Hämeen, <strong>MTK</strong> Uusimaan ja<br />

Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen yhdessä<br />

omistama Etelä-Suomen metsätilat<br />

LKV on Hämeen ja Uudenmaan metsätilakaupan<br />

ammattilainen. Sillä on lähes 20<br />

vuoden kokemus metsätilakaupasta.<br />

Jaetaanko metsä vai rahat?<br />

Suomessa on valtava määrä metsäomaisuutta<br />

suurten ikäluokkien ja sitä vanhempien<br />

omistuksessa. Jos antaa ajan hoitaa metsätilan<br />

siirtymisen seuraavalle polvelle, tila<br />

voi jäädä vuosikausiksi perikunnan haltuun<br />

tai jakaantua perillisten kesken pieniin<br />

osiin. Pahimmassa tapauksessa yhteisomistus<br />

ei onnistu ollenkaan. Jakamistapauksessa<br />

metsän pinta-ala jää niin pieneksi, ettei<br />

taloudellinen ja kannattava metsänhoito ole<br />

mahdollista.<br />

Asiaa kannattaa suunnitella ja puhua reilusti<br />

perillisten kesken. Tavoitteena pitää olla<br />

metsän siirtyminen sille, joka on siitä todella<br />

kiinnostunut. Siirto sukupolvelta toiselle<br />

voidaan tehdä monella tapaa, kuten lahjana,<br />

perintönä tai kaupalla. Joskus jatkajaa<br />

ei ole, tai kukaan perillisistä ei halua hoitaa<br />

metsiä. Silloin kannattaa miettiä metsätilan<br />

myymistä. Myynnistä saadut rahat on helpompi<br />

jakaa kuin metsä. Oma metsänhoitoyhdistyksesi<br />

tekee metsästä arvion ja neuvoo,<br />

miten siitä edetään.<br />

Kauppa käy<br />

Metsätilojen kysyntä Etelä-Suomessa on tasaista<br />

myös epävakaina aikoina. Ostajia on<br />

kaikenlaisille ja kaiken kokoisille palstoille.<br />

Perinteisesti runsaspuustoiset tilat ovat<br />

kiinnostaneet ostajia, mutta myös vähempipuustoiset<br />

ja hoitoa tarvitsevat tilat käyvät<br />

hyvin kaupaksi. Ostomotiiveja on ny-<br />

kyisin puhtaan metsätaloudellisen tuoton<br />

lisäksi useita muita: puuhastelupalsta kunnon<br />

kohottamiseksi, lämmityspuun hankinta<br />

omasta metsästä, metsästys tai virkistys.<br />

Metsää ostetaan luonnollisesti myös metsälön<br />

koon kasvattamiseksi, kehitysluokkajakauman<br />

ja/tai metsätalouden kannattavuuden<br />

parantamiseksi. Motivoituneet ostajat<br />

pitävät metsistä huolta ja myönteinen<br />

vaikutus koko metsäsektoriin lisääntyy kansantaloudellisestikin<br />

ajatellen.<br />

Tänä vuonna Etelä-Suomen metsätilat<br />

LKV:n kautta on tehty jo yli 50 tilakauppaa.<br />

Omistajaa on vaihtanut noin 1300 metsähehtaaria.<br />

Tiloista kiinnostuneita on yrityksen<br />

asiakasrekisterissä satoja. Ostajat käyvät<br />

tutustumassa kohteisiin paikanpäällä ja tietoa<br />

tiloista kysellään paljon. Jokaisesta tilasta<br />

on käytettävissä metsäammattilaisten tekemä<br />

metsäarvio, josta selviää metsän metsänhoidollinen<br />

tila ja arvo. On myyjän ja<br />

ostajan etu, että tilasta on käytettävissä ajantasaiset<br />

tiedot. Silloin hinnoittelulle on perusteet<br />

ja ostaja tietää mitä on ostamassa.<br />

Vuonna 1993 perustettu Etelä-Suomen<br />

metsätilat LKV on mukana valtakunnallisessa<br />

metsatilat.fi -ketjussa, jonka kautta<br />

suurin osa vapailla markkinoilla tehtävistä<br />

metsätilakaupoista tehdään. Ketjuliikkeillä<br />

on yhtenäinen toimintatapa ja tilakauppoja<br />

hoitavat metsäalan ammattilaiset. Koko<br />

maan myytävät tilat löytyvät internet-osoitteesta<br />

www.metsatilat.fi.<br />

Reivo Järvenpää<br />

Etelä-Suomen metsätilat LKV:n toimitusjohtaja<br />

Leena Tetri<br />

Etelä-Suomen metsätilat LKV:n kiinteistönvälittäjä<br />

Häme ja Uusimaa<br />

41

Metsäedunvalvontaa Brysselissä<br />

EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa maatalouspolitiikan<br />

tapaan - eivätkä metsänomistajajärjestöt<br />

sellaista haluakaan. Kun<br />

Suomi ja Ruotsin liittyivät Euroopan Unioniin,<br />

nähtiin pohjoismaissa tärkeäksi myös<br />

metsäedunvalvonnan aloittaminen Brysselissä.<br />

Suomesta mukana on <strong>MTK</strong>:n lisäksi<br />

myös Metsäliitto.<br />

Metsäasiat kuuluvat EU:n toissijaisuusperiaatteen<br />

mukaan jäsenvaltioiden omaan<br />

toimivaltaan, mikä ei kuitenkaan tarkoita,<br />

etteikö metsiä koskevia aloitteita ja asetuksia<br />

olisi. Haasteellista on, ettei mikään komission<br />

pääosasto sinänsä vastaa kokonaisuudessaan<br />

metsäasioista, vaan ne ovat jakautuneet<br />

eri pääosastojen kesken, kuten maatalous-,<br />

ilmasto, energiapääosasto.<br />

Euroopan parlamentti ei loista metsätietoudellaan.<br />

Onneksi suomalaisten ja ruotsalaisten<br />

europarlamentaarikkojen joukosta<br />

löytyy kuitenkin ymmärrystä metsätalouden<br />

merkitykselle ja myös halua puhua sen<br />

puolesta. Euroopan neuvoston eli periaatteessa<br />

jäsenmaiden yhteisissä kokouksissa<br />

metsätalouden päälle ymmärtävät metsäiset<br />

maat. Ne maat, joiden omat metsät on hävitetty<br />

satoja vuosia sitten, tukevat usein tiukkoja<br />

sääntöjä metsätaloudelle. Kaikki tämä<br />

asettaa omat haasteensa myös metsäedunvalvonnalle.<br />

Metsäisten maiden rintama<br />

Esimerkkinä edunvalvonnan tärkeydestä sekä<br />

EU-asetuksesta, joka tulee vaikuttamaan<br />

koko Euroopan metsäsektoriin metsänomistajat<br />

mukaan lukien, voi käyttää asetusta<br />

laittomista hakkuista. Lyhyesti sanottuna<br />

asetuksen tavoitteena on estää laittoman<br />

puun tuonti Eurooppaan, ja vaikka tavoite<br />

on tärkeä, metsäedunvalvojien piti olla tarkkana<br />

käytännön vaikutuksista eurooppalaiselle<br />

metsäteollisuudelle ja metsänomistajille.<br />

Vaarallinen ehdotus oli esimerkiksi vaatimus<br />

laillisuuden todistamisesta puutavaraketjun<br />

jokaisessa vaiheessa, toisin sanoen torilla<br />

puukauhoja kauppaavan olisi tarvittaes-<br />

sa todistettava, että puu tulee laillisesti hakatuista<br />

metsistä. Tästä, kuten monista muistakin<br />

ongelmakohdista, päästiin kuitenkin<br />

eroon - paljolti metsäisten maiden ja metsäalan<br />

sidosryhmien yhteisrintamana.<br />

Pohjoismaiden metsänomistajien koordinaattorina<br />

vastaan Suomen, Ruotsin, Norjan<br />

ja Tanskan metsänomistajien edunvalvonnasta<br />

Brysselissä sekä raportoin metsänomistajajärjestöihin<br />

uusimmat uutiset komission<br />

ja parlamentin käytäviltä. Pääasiallisesti<br />

seuraan EU-politiikkaa, mutta myös<br />

yleiseurooppalaiset sekä maailmanlaajuiset<br />

metsäprosessit kuuluvat seurattaviin asioihin.<br />

Edunvalvonta on yhteistyötä<br />

Yhteistyön merkitystä en voi korostaa liikaa.<br />

Läheisimmät kollegani työskentelevät<br />

CEPF:ssä (Euroopan metsänomistajajärjestö)<br />

sekä Copa-Cogeca:ssa (Euroopan maataloustuottajajärjestö),<br />

joissa molemmissa<br />

p <strong>MTK</strong>:n ja metsänomistajien<br />

edunvalvojana<br />

Bysselissä<br />

toimii metsänhoitaja<br />

Satu Lantiainen.<br />

myös <strong>MTK</strong> on jäsenenä. Tämän lisäksi läheistä<br />

yhteistyötä tehdään myös metsäteollisuuden,<br />

bioenergiatuottajien etujärjestön sekä<br />

valtioiden metsäorganisaatioita edustavan<br />

järjestön kanssa. <strong>MTK</strong>:n metsäedunvalvonta<br />

Brysselissä ei oikeastaan rajoitu vain<br />

minuun, vaan myös Seppo Kallio, <strong>MTK</strong>:n<br />

edustaja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa,<br />

toimii Brysselissä aktiivisesti kestävän<br />

metsätalouden puolesta.<br />

Katsaus kalenteriin kertoo työn luonteesta<br />

paljon. Tavallinen työviikko koostuu kollegoiden<br />

kanssa pidettävistä kokouksista,<br />

joissa keskustellaan ja jaetaan tietoa ajankohtaisista<br />

asioista, kokouksista komissiossa,<br />

tapaamisista europarlamentaarikkojen avustajien<br />

kanssa, lounastapaamisista ja viikkoraporttien<br />

kirjoittamisesta. Erityisen paljon<br />

painoarvoa on nykyaikaisesta teknologiasta<br />

huolimatta kokoushuoneiden käytävillä tapahtuvilla<br />

keskusteluilla. Arvokas tieto uusista<br />

asioista tai vasta suunnitteilla olevista<br />

aloitteista välittyy parhaiten, kun tapaa ihmisiä<br />

henkilökohtaisesti.<br />

Jos Brysselin metsäasiat vaikuttavat monimutkaisilta,<br />

olen pystynyt välittämään oikean<br />

kuvan. Onneksemme metsänomistajaorganisaatioiden<br />

asiantuntemusta kuitenkin<br />

myös arvostetaan Brysselin kiemuroissa<br />

ja uskon, että hyöty esimerkiksi komission<br />

kanssa on molemminpuolinen.<br />

Lisätietoja ja uutisia pohjoismaiden metsätaloudesta<br />

löytyy englanniksi internetsivuiltamme:<br />

www.nordicforestry.org<br />

Satu Lantiainen<br />

Kirjoittaja on <strong>MTK</strong>:n metsäkoordinaattori<br />

Brysselissä<br />

<strong>MTK</strong> Häme ry<br />

Vanajantie 10 B<br />

13110 Hämeenlinna<br />

Puh. 020 413 3300<br />

www.<strong>mt</strong>k.fi/hame<br />

<strong>MTK</strong>-Uusimaa ry<br />

Simonkatu 6 A 18<br />

00100 Helsinki<br />

Puh. 020 413 3560<br />

www.<strong>mt</strong>k.fi/uusimaa<br />

Henkilökunnan sähköpostiosoitteet<br />

etunimi.sukunimi@<strong>mt</strong>k.fi<br />

Päätoimittajat<br />

Jukka-Pekka Kataja (Häme)<br />

Martti Mäkelä (Uusimaa)<br />

Toimittaja<br />

Kari Aikio<br />

Painos 9700 kpl<br />

Taitto ja sivunvalmistus<br />

BestPress Ay<br />

Painatus<br />

Forssa Print Oy, lokakuu <strong>2011</strong><br />

Kannen kuva: Kari Aikio<br />

42<br />

Häme ja Uusimaa

Hyvinvoinnin poreet!<br />

Maatalousyrittäjät kohtaavat!<br />

Tule viihtymään ja voimaan hyvin kylpylälomalle<br />

Ikaalisiin tai Ouluun marraskuussa <strong>2011</strong>.<br />

Kiinnostavia ajatuksia työhyvinvoinnista, erinomaista<br />

seuraa, rentouttavia poreita kylpylässä ja tanssiakin saa!<br />

Hyvän Voinnin -seminaarissa puhutaan ihmissuhteista,<br />

ravitsemuksesta ja elinvoimaisesta yrittäjyydestä maaseudulla.<br />

Hyvinvoinnin näkökulmia tuovat esiin elokuvaohjaaja<br />

Markku Pölönen, rakkausprofessori Kaarina<br />

Määttä ja ravitsemusterapeutti Hanna Partanen.<br />

Seminaarin lomassa voi tutustua monipuoliseen<br />

messuosastoon, jossa on mahdollista mittauttaa<br />

oman terveyden kannalta tärkeät luvut!<br />

Hinta on yhdelle henkilölle.<br />

huone huone<br />

1 henkilölle 2 henkilölle<br />

3.–4.11.<strong>2011</strong> Holiday Club Oulun Eden<br />

Superior-huone 169 euroa 129 euroa<br />

Standard-huone 149 euroa 119 euroa<br />

10.–11.11.<strong>2011</strong> Ikaalisten kylpylä<br />

Päärakennus Maininki 189 euroa 159 euroa<br />

Kylpylä-Hotelli / Hotelli Ikaalia 179 euroa 149 euroa<br />

Hinta sisältää<br />

• Majoittumisen kylpylähotelliin<br />

• Buffee-illallisen<br />

• Aamiaisen<br />

• Hyvän Voinnin -seminaarin ja messut<br />

• Kylpyläosaston ja kuntosalin käytön<br />

• Tanssillisen viihdeohjelman<br />

Ilmoittaudu pian.<br />

Paikkoja on rajoitetusti!<br />

Varaukset: Kaleva Travel puh. 020 561 5389 tai sähköinen<br />

ilmoittautumislomake www.mela.fi<br />

Lisätiedot ja ohjelma:<br />

www.mela.fi > Työhyvinvointi > Kylpylätapahtumat

Turvallinen metsän ammattilainen välittää<br />

OLETKO OSTAMASSA TAI MYYMÄSSÄ<br />

METSÄÄ?<br />

www.stailimainos.fi<br />

Etelä-Suomen metsätilat LKV on maa- ja metsäkiinteistöjen välitykseen<br />

erikoistunut yritys. Metsä- ja maatalouden osaajina tarjoamme käyttöösi<br />

ammattitaitoisen, kokeneen ja luotettavan välityspalvelun.<br />

Metsänomistajien<br />

liitto Etelä-Suomen<br />

sekä <strong>MTK</strong><br />

Uudenmaan ja<br />

<strong>MTK</strong> Hämeen<br />

omistama,<br />

vuonna 1993<br />

perustettu Family<br />

Timber Finland<br />

Oy tarjoaa Sinulle<br />

turvallisen tavan<br />

ostaa ja myydä<br />

metsää tai peltoa.<br />

Olemme osa valtakunnallista metsätilojen välitykseen erikoistunutta<br />

metsatilat.fi -ketjua.<br />

Ajankohtaiset tiedot myytävistä kohteista löydät kotisivuiltamme:<br />

www.metsatilat.fi<br />

www.mhy.fi/familytimber<br />

Ota yhteyttä<br />

luottamuksella!<br />

Hyödynnä TILAVAHTI<br />

– saat tiedon myyntikohteista<br />

sähköpostiisi!<br />

Päijät-Hämeen alueella yhteistyössä<br />

Sinua palvelevat välittäjämme: MHY Päijät-Hämeen kanssa:<br />

Esko Laitinen MH, LKV, 0400 481 103 Jukka Suhonen MTI, LKV, 040 350 9326<br />

Leena Tetri LKV, 040 771 9923 Timo Hannonen MTI, LKV, 040 740 3442<br />

Välityspalkkio 4,92 % kauppahinnasta,<br />

vähimmäispalkkio 2.150 € (sis. alv 23%)<br />

Family Timber Finland Oy<br />

Mariankatu 8 A 10, 15110 Lahti<br />

Puh. 020 413 3720, fax 020 413 3729<br />

etela-suomi@mhy.fi

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!