Jäsenlehti 2011 [pdf, 4,8 mt] - MTK

Ajankohtaista MTK-järjestössä
MTK:ssa pohditaan
järjestön rakennetta
MTK:n organisaatio on ollut perinteisesti kolmiportainen. Yhdistykset
hoitavat yhteydet jäseniin ja vastaavat jäsenrekisteristä ja jäsenmaksujen
keräyksestä sekä vastaavat kuntatason edunvalvonnasta.
Maakuntatasolla liitot taas vastaavat yhdistysten palvelun ja tuen
ohella maakunnallisesta edunvalvonnasta ja keskusliitolla ja sen
Brysselin toimistolla ovat kansalliset ja kansainväliset vaikuttamistehtävät.
Samanlainen kolmiportainen organisaatiomalli on myös Suomen
Yrittäjillä. MTK ja yrittäjäjärjestö ovatkin ainoat elinkeinoelämän
järjestöt, joilla on selkeästi edunvalvontatoimintaa niin kunta-, maakunta
kuin valtakunnallisella tasolla. MTK:n nykyinen, kolmiportainen
malli, on toiminut kokonaisuudessaan kohtuullisen hyvin ja yhdistysten
ja liittoportaan edunvalvontatyö on hyvin kustannustehokasta.
Tämä tosin perustuu luottamushenkilöstön vahvaan rooliin ja
sen jaksamiseen sisältyy tiettyjä riskejä.
MTK-organisaatioon kuuluvat myös metsänomistajain (MO) liitot,
jotka eivät enää pääsääntöisesti toimi maakunnittain, vaan laajempina
kokonaisuuksina. Muutokseen on ollut syynä se, että MOliittojen
jäseninä olleet metsänhoitoyhdistykset (MHY) ovat kasvaneet
suuriksi ja he eivät ole katsoneet tarvitsevansa entisenkaltaisia
liittoja. Laajenevat MHY:t ovat jäädyttäneet jäsenmaksunsa MO-liitolle
ja tämä on myös vauhdittanut MO-liittojen rakenteen muutosta.
MHY:t maksavat jäsenmaksua MO-liitolle, mutta MO-liitot eivät
maksa tästä osuudesta jäsenmaksua keskusliitolle. Vain MTK-liitot
maksavat.
Erityisesti MO-liitoissa on ollut halua uusia järjestön rakennetta.
Yhtenä vaihtoehtona on esitetty mallia, että olisi vain keskusliitto ja
paikalliset MTK-yhdistykset. Tässä mallissa ei liittotasoa olisi lainkaan,
vaan alueella toimisi MTK:n asiamiehiä. Toisena vaihtoehtona
on, että maassa olisi muutama alueellinen liitto ja niiden jäsenenä
sekä MTK-yhdistykset että MHY:t. Tässä ongelmaksi voi tulla,
että kun MHY on nyt lakisääteinen yhdistys, niin voiko se olla suoraan
osa MTK-järjestöä. Ainakin metsänhoitomaksun asema tulee
tällöin varmasti keskusteluun. Kolmantena mallina on pääosin nykyisen
kaltainen niin sanottu evoluutiomalli, jossa säilytetään järjestön
nykyinen kolmiportainen rakenne, mutta yhdistys- ja liittotasolla
tehdään rakennemuutoksia seuraten kunta- ja aluerakenteen muutoksia.
Viime aikoina on kuntarakenteesta käyty kovaa keskustelua. Hallituksen
tavoitteena on vähentää kuntien määrää radikaalisti. Jos tämä
toteutuu ja syntyy suuria, kaupunkiseutujen ympärille tehtyjä
suurkuntia, tämä vaikuttaa varmasti myös maakuntien ja maakuntaliittojen
asemaan. Kuntauudistus muuttaisi yhdistysten ja MTK-liittojen
toimintaympäristön ja tällöin on tarpeen nopeastikin muuttaa
järjestön rakennetta siten, että jäsenistön muuttuvia tarpeita pystytään
paremmin palvelemaan. MTK:lla on oltava jatkossakin vaikutuskanavat
niissä pöydissä, joissa tehdään jäsenkuntaa koskevia päätöksiä.
Tällöin organisaatiomallina olisi yllä kuvattu evoluutiomalli.
Jukka-Pekka Kataja
Toiminnanjohtaja, MTK Häme
Toteutuuko energiaomavaraisuus
Suomessa?
Nykyisen hallituksen ylevät tavoitteet on kirjattu
hallitusohjelmaan. Siinä todetaan, että ympäristö
jätetään tuleville sukupolville paremmassa kunnossa.
Suomea rakennetaan luonnon monimuotoisuuden
vaalimisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan
edelläkävijämaaksi.
Hallitus lupaa edistää Suomen energiatuotannon
monimuotoisuutta ja kannustaa bioenergian
käytön lisäämiseen. Päämääränä on kehittää
Suomesta hiilineutraali yhteiskunta sekä ympäristöosaamisen,
puhtaan teknologian ja kestävän
luonnonvarapolitiikan edelläkävijä. Lisäksi hallitus
päättää vuoden 2012 loppuun mennessä, voiko
Suomi tukea EU:n siirtymistä 30 prosentin tavoitteeseen,
vähentämällä päästöjä vuoden 1990
tasosta vuoteen 2020 mennessä.
Tähän mennessä tehdyt energiapoliittiset periaateratkaisut
eivät riitä toteuttamaan hallitusohjelmatavoitetta,
paljon pitää vielä petrata, varsinkin
kun edellisen hallituksen ja eduskunnan hyväksymistä
tavoitteista budjetti leikkaa muun muassa
uusiutuvan energian tukia 25 miljoonaa euroa.
Lisäksi leikkaukset ovat jyrkässä ristiriidassa hallitusohjelman
kirjausten kanssa ja vaarantavat Suomen
ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet.
Maaseutupolitiikassa hallitus lupaa kehittää
maaseutualueita, nojautuen paikallisiin elinkeinojen
vahvuuksiin ja voimavaroihin, kuten bioenergia,
luonnontuotteet, kaivannaiset sekä ruoan-,
energian- ja palvelutuotanto. Lisäksi maaseudun
elinkeinorakennetta luvataan monipuolistaa.
Hallituksen lupaamia toimenpiteitä maaseudun
elinkeinojen tukemiseksi tarvitaan, jotta hallituksen
kaavailemat lupaukset energiatuotannon monipuolistamiseksi
toteutuisivat. Siinä maaseudun
uusiutuvilla luonnonvaroilla ja maaseutuyrittäjillä
on Suomessa ratkaiseva rooli, jotta myös EU:n
tavoitteet uusiutuvien luonnonvarojen käytön kasvattamisesta
onnistuisivat.
Kuntapäättäjillä on varsin suuri vastuu siinä,
että kotimaista energiaa käyttäviä lämpölaitoksia
nousee niin julkisten kohteiden lämmittäjiksi kuin
yritysten lämmöntoimittajiksi. Työtehoseuran selvityksen
mukaan Suomessa olisi tarvetta perustaa
noin 2 000 paikallista bioenergiaa käyttävää lämpökeskusta.
Martti Mäkelä
Vt. toiminnanjohtaja, MTK Uusimaa
4
Häme ja Uusimaa