Jäsenlehti 2011 [pdf, 4,8 mt] - MTK

LÄMPÖYRITTÄJYYS sopii maatilalle
Lämpöyrittäjä tuottaa kiinteistöille
lämmityspalvelua. Laajimmillaan
yrittäjä voi tarjota kaiken polttoaineesta
alkaen ja myydä lämmön
energiahinnoiteltuna itse omistamastaan
lämpövoimalasta. Oma
osaaminen ja ajantarve ratkaisevat,
millainen malli lämpöyrittäjäksi
aikovalle sopisi.
Kuva: Miia Aaltonen
MTK omistaa osan Biowin Oy:stä, yrityksestä
jonka tavoitteena on madaltaa lämpöyrittäjäksi
ryhtymisen kynnystä. Biowin
tarjoaa osaamisensa yhteistyökumppaneiden
käyttöön, jolloin aloittamisen karikot
voidaan välttää. Lämpöyrittäjyyttä aloittaessa
ei oikein riitä, että on lukenut metsäsuunnitelman
ja todennut omistavansa myytävissä
olevaa energiapuuta. Biowinin toimitusjohtaja,
maanviljelijä ja entinen teollisuuden
diplomi-insinööri Tapani Brofeldt Hämeenkoskelta,
painottaa etenkin prosessiosaamista.
Sitä että homma on hallussa alusta loppuun,
vaihe vaiheelta. Eikä kaikkea välttämättä
tarvitse tehdä itse, mutta kumppanit
on valittava hyvin.
– Meillä on oikeastaan kahdet markkinat.
On isojen yhtiöiden hallitsema markkina,
jossa toimivat esimerkiksi Vapo ja
Kuusakoski. Pienten lämpöyrittäjien markkina
poikkeaa tästä paitsi kokoluokassa,
myös toimintatavassa. Lämpöyrittäjä voi
tarjota kokonaispaketin, jossa ostaja maksaa
vain energiasta, Tapani Brofeldt kertoo.
Voimaa verkostosta
Biowin etsii mielellään asiakkaita, joiden
tarve tiivistyy lauseeseen ”haluamme lämpöä
tähän kiinteistöön”. Sen jälkeen perustetaan
paikallinen lämpöyhtiö, jonka Biowin
auttaa jaloilleen. Uuden yhtiön omistavat
yhdessä paikallinen lämpöyrittäjä ja Biowin.
Esimerkiksi Muoniossa toimii Biowin
Polar Oy.
– Meillä on asiantuntijaverkosto, jonka
avulla voimme tarjota esimerkiksi kunnalle
kokonaispaketin. Suunnittelemme ja rakennamme
lämpöverkoston ja teemme kaikki
tarvittavat muutostyöt. Asiantuntijaverkostostamme
löytyy arkkitehti, rakennesuunnittelija,
verkostosuunnittelija, laitetoimittajia,
Avattava katto helpottaa hakelämpölaitoksen polttoainehuoltoa. Ammattisuunnittelijalta
saa parhaat käytännön ratkaisut. Tämän lämpölaitoksen suunnittelijat ovat Markku Lappi
ja Alpo Jokela ProAgria Hämeestä.
LVI, sähkö, kaikki. Kunnalta säästyy kymmeniätuhansia
euroja konsulttipalkkioita. Se
on meille todellinen kilpailuetu, mutta vaatii
prosessiosaamista. Tähän ei pysty pieni
yrittäjä yksinään, toisaalta iso toimija kuten
Vattenfall ei ota tällaista kokonaisuutta tehdäkseen,
Brofeldt kuvaa.
Minustako lämpöyrittäjä?
Suomessa on tällä hetkellä noin 350 kuntaa
ja noin 400 lämpöyrittäjää. Arviolta joka
kymmenes lämpöyrittäjä on päätoiminen.
Suurimmalla osalla on hoidettavanaan vain
yksi lämpölaitos. Monesta kunnasta löytyisi
kymmeniä mahdollisia kohteita lämpöyrittäjän
palveluille. Alalla on kasvun varaa ja
lämpöyrittäjyys on vakavasti otettavaa liiketoimintaa.
Koska ala on nuori, ovat konsultit useimmiten
tulleet suurten lämpölaitosten maailmasta.
Suurten järjestelmien skaalaaminen
alaspäin tulee yleensä kalliiksi, joten lämpöyrittäjän
ei ehkä ensimmäiseksi kannata
hakea apua suurilta yhtiöiltä.
Toisaalta jotakin apua on hyvä saada.
Laitteiden kokoaminen sieltä täältä halvalla
ostaen ei tahdo onnistua. Kannattaa kysyä
kollegoilta ja esimerkiksi ProAgrian energianeuvojilta,
jotta välttyisi tekemästä virheitä,
joista muut ovat jo oppineet. Tapani
Brofeldt vihjaa, että sopimuksistakin on olemassa
hyviä malleja. Muitakin vinkkejä hänellä
on:
– Lämpöyrittäjäksi aikovan kannattaa pitää
silmänsä auki. Ajele raitilla ja katso, missä
olisi isoja kiinteistöjä. Seuraa julkisten
hankintojen Hilma-rekisteriä; sinne tulee
päivittäin lämpölaitoskohteita, joista osa on
lämpöyrittäjää kiinnostavassa kolmensadan
kilowatin kokoluokassa. Käy kunnan juttusilla.
Käy kunnan juttusilla jo kaavoitusvaiheessa,
silloin voi vaikuttaa myös lämpöratkaisuihin,
Brofeldt neuvoo.
– Rakentaessa ratkaisee prosessiosaaminen.
Investoinnin kustannus pitää saada
kohtuulliseksi ja siten takaisinmaksuaika lyhyeksi.
Rakentamisen aikataulutuksen täytyy
onnistua. Me olemme saaneet tiivistettyä
työmaalla olon pariin viikkoon, Tapani
Brofeldt kehaisee.
Kari Aikio
Kirjoittaja on MTK Hämeen aluepäällikkö
38
Häme ja Uusimaa