Jäsenlehti 2011 [pdf, 4,8 mt] - MTK

ei tuo onnea, mutta taloudelliset huolet koettelevat
hyvinvointia. Taloudellinen turvallisuus
on merkittävä hyvinvointia edistävä
asia.
Henkistä hyvinvointia tuo vaikuttamisen
mahdollisuus itseä, omaa elämää, yritystä
ja ammattialaa koskeviin asioihin. Aktiivinen
mukanaolo esimerkiksi kyläyhteisössä,
etujärjestössä tai politiikassa luo hyvinvointia
huolimatta siitä ajasta mikä yhteisten
asioiden hoitamiseen kuluu. Osallisuus
ja yhteenkuuluvuuden tunne kantaa ja voimaannuttaa.
Fyysisten voimavarojen merkitys maatalousyrittäjän
työssä lienee itsestään selvyys.
Tärkeää on työn vaatiman fyysisyyden
lisäksi myös ylläpitää kuntoa ja nauttia
liikunnan riemuista sekä yhdessä että yksin.
Lenkkeily, palloilu tai kuntopiiri virkistää
myös mieltä.
Onnistumisen ilo voimavarana
Onnistumiset työssä eivät synny tyhjästä.
Ammattitaito ja osaaminen luovat pohjaa
tuloksille ja onnistumisille. Maatiloilla koetaan
myös yhteisöllistä työniloa, kun saadaan
yhdessä vaikkapa sadonkorjuu päätökseen.
Kotieläinyrittäjä kertoo kokevansa onnistumisen
iloa kun saa terveen vasikan tai
runsaan maitomäärän. Työ palkitsee tekijäänsä
konkreettisin näkyvin tuloksin kun
näkee kättensä jäljen.
Kuormittavuuden
tunnistamisen haaste
Maatalousyrittäjän työ on perinteisesti ollut
fyysisesti kuormittavaa ja fyysisiä kuormitustekijöitä
osataan myös tunnistaa ja mitata.
Niiden tekijöiden tunnistaminen, jotka kuormittavat
henkisesti, on monesta syystä haasteellista.
Olemme ihmisinä erilaisia ja koemme
henkistä painetta erilaisista asioista.
Moni maatalousyrittäjä tunnistaa henkisesti
kuormittaviksi tekijöiksi valvonnat,
ja etenkin ne, joista ei ilmoiteta etukäteen.
Yrittäjän kokemus voi olla, että yhden valvontapäivän
aikana mitataan koko elämänmittaisen
yrittäjätyön arvostus, vaikka valvontaa
suorittavan hallinnon näkökulmasta
kysymys on kaikille tiloille tehtävistä lain
määräämistä rutiinitoimenpiteistä.
Hyvinvoinnin kannalta olisi erittäin tärkeää
saada purettua keskustelun keinoin
valvontaan liittyvät tunteet, ajatukset ja kokemukset
vaikka yhteisen pöydän ääressä
valvontaa tekevien henkilöiden kanssa.
Yrittäjyyteen ja oman ammattisektoriin
liittyvien asioiden jakaminen kanssakollegoiden
kanssa on ensiarvoisen tärkeää henkisen
kuormituksen tunnistamisesta. Vuorovaikutuksessa
ja keskusteluissa nousee esiin kokemuksia
ja tuntemuksia, joista voi tunnistaa
myös omaa elämää ja yrittäjyyttä kuormittavia
asioita. Jakaminen auttaa myös jaksamaan.
”ai, minustakin tuntui todella keljulta kun
lasten kanssa Korkeasaareen suunniteltu
lomapäivä peruuntui, kun tarkastaja ajoi
aamulla pihaan” tai
”aina, kun anoppi tulee ilmoittamatta
ovesta sisään, koen, ettei meille ole perheenä
omaa tilaa”.
Muutosvalmiuden merkitys
Olemmeko valmiita kysymään itseltämme
mitkä ovat tavoitteemme ja toiveemme? Jos
ei uskalla esittää kysymyksiä, ei saa myöskään
vastauksia.
Hyvinvoinnin ja myös yrityksen taloudellisen
menestymisen kannalta pitäisi ottaa aikaa
ja pysähtyä miettimään, mitä asioita tilalla
tehdään - onko nykyinen tilanne omien
ja perheen tavoitteiden ja toiveiden mukainen.
Tässä tarkastelussa yrittäjät törmää usein
kysymyksiin: Mitä todella tahdon? Mihin
haluan aikani käyttää? Mitkä asiat ovat työn
ja yrittämisen lisäksi minulle tärkeitä? Näiden
kysymysten vuoksi hyvinvoinnin johtamista
ja perheyrityksen johtamista ylipäätään
on hankala ulkoistaa. Tavoitteiden
asettaminen ja päätösten tekeminen on keskeinen
osa yrittäjyyttä.
Miksi pysähtyminen ja keskusteluun antautuminen
perheyrityksessä on sitten niin
vaikeaa? Onko helpompi olla ulkopuolisen
kanssa eri mieltä, kuin oman yrittäjäpuolison
kanssa? Tässä voi olla yksi syy. Mutta
yrityksen kehittymisen ja hyvinvoinnin kannalta
asioita pitäisi pystyä myös kyseenalaistamaan.
Vuoropuhelun merkitys on suuri -
viisaus asuu yhteisessä päässä.
Kun uskaltaa kyseenalaistaa asioita, asettaa
kysymyksiä - saa vastauksia ja syntyy
muutostoiveita. Muutostoiveet kannattaa
laittaa tärkeysjärjestykseen ja myös järjestäminen
taloudellisen merkityksen mukaan on
tarpeellista.
Konsultteja kannattaa käyttää ja tästä
yhtenä esimerkkinä työterveyshuolto, josta
voi saada työterveyshoitajan ja -lääkärin
palvelujen lisäksi myös työpsykologin palveluja,
joiden työnohjauksellinen tuki muutosprosessissa
voi olla merkittävä sekä keskustelun
avaajana, mutta myös omien tavoitteiden
ja ratkaisujen löytymisessä.
”Hyväksy vain ratkaisuja, joihin sinä ja perheesi
sitoudutte ja olette tyytyväisiä”, totesi eduskunnan
maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja,
kansanedustaja ja maatalousyrittäjä
Jari Leppä alustuksessaan MTK:n
sosiaalipoliittisten toimijoiden koulutuspäivillä
Jyväskylässä elokuun alussa. Tämä kirjoitus
syntyi tuon alustuksen ajatusten innoittamana.
Maire Lumiaho
Kirjoittaja on lakimies MTK:n sosiaalija
veropolitiikkaryhmässä
Aktiivinen mukanaolo esimerkiksi kyläyhteisössä, etujärjestössä tai politiikassa luo hyvinvointia,
sillä osallisuus ja yhteenkuuluvuuden tunne antaa voimia.
Kuva: Kari Aikio
Häme ja Uusimaa
15