![Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK](https://img.yumpu.com/27507551/1/500x640/maataloustuotteiden-tuotanto-ja-markkinointi-pdf-442-kt-mtk.jpg)
Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK
Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK
Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Maataloustuotteiden</strong> <strong>tuotanto</strong> <strong>ja</strong> <strong>markkinointi</strong><br />
Avaintehtävät<br />
1. Markkinaedunvalvonta<br />
2. Maatalouden kustannusten alentaminen<br />
edistämällä kustannustehokkaita käytäntöjä<br />
<strong>ja</strong> panosmarkkinoiden toimivuutta<br />
3. Hyvän eläin- <strong>ja</strong> kasviterveyden ylläpitäminen<br />
sekä kuluttajien luottamuksen säilyttäminen<br />
suomalaisiin elintarvikkeisiin<br />
Vuonna 2007 koettiin maataloustuotteiden markkinoilla<br />
yleismaailmallinen voimakas hintojen nousu.<br />
<strong>Maataloustuotteiden</strong> hintojen, erityisesti vil<strong>ja</strong>n, nopea<br />
<strong>ja</strong> huomattava kallistuminen nosti keskustelun maataloustuotannosta<br />
<strong>ja</strong> elintarvikkeista valtamedioiden<br />
otsikoihin niin Suomessa kuin maailmallakin.<br />
Alan tutkimuslaitokset <strong>ja</strong> maatalousekonomistit arvioivat<br />
yleisesti syitä tapahtuneeseen. Epäedulliset<br />
sääolot olivat luonnollisesti merkittävin tekijä äkilliseen<br />
markkinatilanteen muutokseen, mutta kasvavan kysynnän<br />
taustalla olivat myös erityisesti Aasian talouskasvu<br />
<strong>ja</strong> sen seurauksena tapahtuva ruokavalion muutos.<br />
Myös lisääntyvällä biopolttoaineiden tuotannolla on<br />
oma merkityksensä kysynnän kasvussa.<br />
Myönteisen vil<strong>ja</strong>n hintakehityksen varjopuolena olivat<br />
kohonneet rehukustannukset kotieläintuotannossa.<br />
Rehujen <strong>ja</strong> myös muiden <strong>tuotanto</strong>panosten voimakas<br />
hinnannousu aiheutti kotieläintiloille kannattavuusongelmia.<br />
Kustannusten nousua vastaavien hinnankorotusten<br />
saaminen kotieläintuotteille oli <strong>MTK</strong>:n markkinaedunvalvonnan<br />
keskeisin asia vuoden loppupuolella.<br />
<strong>MTK</strong> vetosi vuoden lopulla voimakkaasti kotieläintuotteita<br />
<strong>ja</strong>lostaviin yrityksiin pikaisten hinnankorotusten tarpeellisuudesta.<br />
Korotuksia hintoihin saatiinkin, mutta ei<br />
kokonaan <strong>tuotanto</strong>kustannusten nousua vastaavaa tasoa.<br />
Vuoden 2008 alussa elintarvikkeiden vähittäishinnat<br />
kohosivat kaupoissa merkittävästi. Tämä lienee osoitus<br />
siitä, että elintarvikealan yritykset onnistuivat siirtämään<br />
kohonneita kustannuksiaan lopputuotteisiin.<br />
Kotieläin<strong>tuotanto</strong>se<strong>kt</strong>orilla keskeisiä teemo<strong>ja</strong> olivat<br />
keskustelut geenimuunnellun rehun käytöstä sekä<br />
eläinten hyvinvointi. Kesäkuussa yksi rehutehdas ilmoitti<br />
alkavansa tuoda sikojen valkuaistäydennykseksi<br />
soi<strong>ja</strong>rehua, jossa on muuntogeenistä raaka-ainetta.<br />
Asia käynnisti laa<strong>ja</strong>n keskustelun geenimuuntelusta <strong>ja</strong><br />
geenimuunnellun rehun käytöstä kotieläintuotannossa.<br />
<strong>MTK</strong>:n johtokunta otti elokuussa asiaan kannan, jonka<br />
mukaan kulutta<strong>ja</strong>lla on oikeus tietää geenimuuntelun<br />
käyttö kaikissa <strong>tuotanto</strong>ketjun vaiheissa <strong>ja</strong> peräsi asiasta<br />
vapaaehtoista merkintää kaupan pakkauksiin.<br />
Eläinten hyvinvointiasioista syntyi kohu marraskuun<br />
lopussa, kun Yleisradio esitti Oikeutta Eläimille ‐ryhmän<br />
kuvamateriaalia, jolla pyrittiin näyttävästi osoittamaan<br />
puutteita eläintensuojelulain noudattamisessa. Asiaan<br />
liittyvissä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran suorittamissa<br />
tarkastuksissa ei ilmennyt mitään vakavampia<br />
ongelmia. Parannettavaa eläinten hyvinvointiin liittyvissä<br />
asioissa toki on. Yleisesti eläinten hyvinvointiasiat<br />
ovat Suomessa hyvällä tasolla. <strong>MTK</strong> korosti asiassa,<br />
että eläinten hyvinvointi on asia, josta ei voi tinkiä. Kuluttajien<br />
luottamuksen säilyttäminen elintarvikeketjussa<br />
on ehdottoman tärkeää.<br />
Vuoden 2007 kylvötyöt etenivät maan eri osissa<br />
hyvin eri tahtiin. Etelä-Suomessa kasvukauden alku<br />
oli varhainen. Kevättöihin päästiin yleisesti huhtikuun<br />
puolivälin tienoilla. Itä- <strong>ja</strong> Pohjois-Suomessa toukokuun<br />
alkupuolen runsaat sateet hidastivat toukotöiden<br />
alkua. Myös yöpakkaset <strong>ja</strong> alhaiset päivälämpötilat viivästyttivät<br />
kasvukauden etenemistä. Maan pohjoisemmissa<br />
osissa sateet <strong>ja</strong> kylmä sää venyttivät kylvötöiden<br />
valmistumisen tavanomaista myöhäisemmäksi.<br />
Syysviljojen talvehtiminen sujui normaalisti. Kevään<br />
yöpakkaset <strong>ja</strong> alhaiset päivälämpötilat hidastivat syysviljojen<br />
<strong>ja</strong> nurmien kasvuun lähtöä. Kevätviljojen kasvuun<br />
lähtö käynnistyi vaihtelevasti toisaalta runsaiden<br />
sateiden <strong>ja</strong> toisaalta kuivuuden vuoksi. Kirpat vaivasivat<br />
yleisesti rypsikasvusto<strong>ja</strong> Etelä-Suomessa <strong>ja</strong> Poh<strong>ja</strong>nmaalla.<br />
Monin paikoin kasvusto<strong>ja</strong> jouduttiin kylvämään<br />
uudestaan, pahimmillaan jopa kahteen kertaan.<br />
Säilörehun ensimmäinen sato saatiin talteen hyvissä<br />
oloissa suuressa osassa maata. Poutaiset säät vauhdittivat<br />
yleisesti myös kuivaheinän korjuuta. Kasvustot<br />
olivat heinäkuun lopulla hieman edellä tavanomaisesta<br />
aikataulusta suuressa osassa maata. Elokuun alkupuolen<br />
sateet <strong>ja</strong> tuulet lakoonnuttivat pahasti viljo<strong>ja</strong> monin<br />
paikoin Etelä- <strong>ja</strong> Väli-Suomessa.<br />
Sateet viivästyttivät myös puintien sekä säilörehun<br />
korjuun alkamista. Kuurosateet hidastivat puinte<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
pehmittivät pelto<strong>ja</strong> monilla alueilla koko korjuukauden<br />
a<strong>ja</strong>n. Maan pohjoisemmissa osissa saatiin syyskuun<br />
puolivälissä erittäin runsaita sateita. Virallisen satotilaston<br />
mukaan vuonna 2007 pelloilta kor<strong>ja</strong>ttu sato oli<br />
kuitenkin lopulta hyvä. Vil<strong>ja</strong>sato oli 4,1 mrd. kiloa, joka<br />
on Suomessa kaikkien aikojen toiseksi suurin (vuonna<br />
1990 4,3 mrd. kg).<br />
Leipävil<strong>ja</strong>sato kohosi viidenneksen edellisvuodesta.<br />
Nurmirehusato palautui normaaliksi edellisen vuoden<br />
kuivuuden aiheuttamasta notkahduksesta. Sokerijuurikkaan<br />
hehtaarisadot kohosivat ennätyslukemiin, mutta<br />
Salon tehtaan sulkemisen vuoksi viljelyala supistui.<br />
Perunasato kohosi selvästi edellisvuotta korkeammaksi.<br />
Öljykasveilla sato jäi edellisvuotta alhaisemmaksi.<br />
Maito<br />
Maitoalan edunvalvonnassa <strong>MTK</strong> toimii yhteistyössä<br />
maitovaltuuskunnan <strong>ja</strong> SLC:n kanssa sekä kotimaassa<br />
että EU:n tasolla. Yhteiselimenä on maitovaliokunta.<br />
Edunvalvonnan tavoitteena on suomalaisten maidontuottajien<br />
toimintaedellytysten turvaaminen <strong>ja</strong> kehittäminen<br />
yhteisen strategian poh<strong>ja</strong>lta.<br />
Edunvalvonnan keskeisiä asioita ovat maitopolitiikkaan<br />
<strong>ja</strong> maidon<strong>tuotanto</strong>on liittyvät asiat sekä maitotilan<br />
kansalliset <strong>ja</strong> EU-tuet. Tärkeä toiminnan muoto<br />
on yhteistyö tutkimuslaitosten kanssa alan kehittämistarpeiden<br />
kartoittamiseksi <strong>ja</strong> perusteluksi.<br />
13
Maitovaliokunta<br />
Maitovaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana<br />
kahdeksan kertaa. Valiokunnan edusta<strong>ja</strong>t osallistuivat<br />
COPA-COGECA:n maitotyöryhmiin <strong>ja</strong> EU:n komission<br />
neuvoa-antaviin työryhmiin sekä IDF:n <strong>ja</strong> EDA:n työryhmiin.<br />
Maitovaliokunnan edusta<strong>ja</strong>t osallistuivat maitovaltuuskunnan<br />
kokouksiin.<br />
Tämän lisäksi maitovaliokunnan jäsenet osallistuivat<br />
tutkimushankkeiden <strong>ja</strong> proje<strong>kt</strong>ien seurantaryhmiin sekä<br />
Brysselin kotieläinasiamiehen taustaryhmän kokouksiin.<br />
Lisäksi valiokunnan eri työryhmissä olevat jäsenet<br />
raportoivat mm. COPA:n maitoryhmän <strong>ja</strong> ETU-työn<br />
a<strong>ja</strong>nkohtaiset asiat.<br />
Maitovaliokunta oli myös vaikuttamassa Meijeriyhdistyksen<br />
päivittämään Maidontuotannon hyvät<br />
toimintatavat ‐julkaisuun.<br />
Maitovaltuuskunta<br />
Maitovaltuuskuntaan kuului 24 osuuskuntaa. Osuuskunnista<br />
oli maitovaltuuskunnassa 58 edusta<strong>ja</strong>a. Maitovaltuuskunta<br />
kokoontui kertomusvuoden aikana kolme<br />
kertaa. Kevätkokous <strong>ja</strong> seminaari pidettiin 26.–27.3.<br />
Pietarissa <strong>ja</strong> kesäkokous 26.6. Helsingissä. Tähän kokoukseen<br />
osallistui ministeri Sirkka-Liisa Anttila. Syyskokous<br />
pidettiin 23.11. Helsingissä.<br />
Maitovaltuuskunnan puheenjohta<strong>ja</strong>na toimi mv. Olli<br />
Laaninen <strong>ja</strong> varapuheenjohta<strong>ja</strong>na mv. Esa Lappalainen.<br />
Maitovaltuuskunnan tarkastajina toimivat mv. Marianne<br />
Hanhimäki <strong>ja</strong> mv. Osmo Oinonen.<br />
Tuotanto <strong>ja</strong> markkinat<br />
Meijerien vastaanottama maitomäärä vuonna 2007 oli<br />
2 226 milj. litraa eli 2,3 % vähemmän kuin edellisenä<br />
vuonna. Kiintiökaudella 1.4.2006 – 31.3.2007 maakiintiö<br />
alittui 68 milj. litraa. Edellisellä kiintiökaudella alitus oli 36<br />
milj. litraa. Maakiintiö on alittunut neljä kautta peräkkäin,<br />
kun se sitä ennen ylittyi neljänä kiintiökautena. Ylitys oli<br />
suurimmillaan kiintiökautena 2001-2002, jolloin kertyi 67<br />
milj. ylityslitraa, minkä seurauksena maitovaltuuskunta,<br />
<strong>MTK</strong> <strong>ja</strong> SLC päättivät keväällä 2002 aloittaa toimenpiteet<br />
tuotannon sopeuttamiseksi maakiintiöön.<br />
Kiintiökaudella 2007/08 maakiintiön ennustetaan<br />
alittuvan noin 150 milj. litraa. Maakiintiö kasvoi kyseiselle<br />
kaudelle edelleen noin 12 milj. litralla 2 354 milj.<br />
litraan EU:n kiintiön lisäysten takia. Maidontuotannosta<br />
luopuminen on hidastunut vuodesta 2006, jolloin<br />
EU:n tilatukiuudistuksen takia luopuminen oli kiivasta.<br />
8,5 %:n luopumistahti on kuitenkin nopeampaa kuin<br />
2000-luvun alussa ollut noin 7 %:n luopumistahti.<br />
Lehmien keskituotokset nousivat edelliseen vuoteen<br />
nähden alkuvuonna, mutta pysyivät edellisen vuoden<br />
tasolla elo- <strong>ja</strong> lokakuussa <strong>ja</strong> jäivät edellisestä vuodesta<br />
marras–joulukuussa. Lehmämäärän 4 %:n lasku näkyi<br />
syksyllä lähes kokonaan maidon tuotannossa. Vuotta<br />
aiemmin lehmiä lypsätettiin lisärehulla, kun kuivuus<br />
vaivasi laitumia. Ostorehujen kallistumisesta – jopa yli<br />
30 % – johtuen ruokinnassa tingittiin. Nurmirehun laadussa<br />
esiintyi paljon tilakohtaisia vaihtelu<strong>ja</strong> erityisesti<br />
toisen sadon osalta. Tike arvioi säilörehusadon olevan<br />
yli 50 % suurempi kuin vuonna 2006, jolloin syyskesä<br />
oli ennätysmäisen kuiva.<br />
Milj. l<br />
3500<br />
3000<br />
2500<br />
2000<br />
MAIDON TUOTANTO JA KULUTUS 1976-2007<br />
NESTEENÄ MITATTUNA<br />
1500<br />
1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006<br />
Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy<br />
Maailmanmarkkinoilla maitotuotteiden hintataso<br />
nousi historiallisen korkealle kesän <strong>ja</strong> syksyn aikana,<br />
<strong>ja</strong> EU lopetti kaikkien maitotuotteiden vientituen<br />
maksun kesäkuussa. Jauheiden <strong>ja</strong> voin hinnat olivat<br />
EU:ssa noin 70 % edellistä vuotta korkeammalla tasolla<br />
<strong>ja</strong> juustojen noin 25–40 %. Maidon tilityshinta nousi<br />
syksyllä useissa EU-maissa yli 40 senttiin litralta. EU:n<br />
komission maidon hallintokomiteassa esittämän arvion<br />
mukaan EU:n sisämarkkinahinnoilla rasvattoman<br />
maito<strong>ja</strong>uheen <strong>ja</strong> voin <strong>tuotanto</strong>yhdistelmä tuotti parhaillaan<br />
lähes 50 sentin tilityskyvyn maitolitraa kohden.<br />
Maailmanmarkkinoilla hinta oli yli 40 snt/litra.<br />
Maitovaliokunta <strong>ja</strong>tkoi kesällä 2007 keskustelua maitotuotteiden<br />
hinnoista Suomessa <strong>ja</strong> tuottajien aseman<br />
vaikeutumisesta <strong>tuotanto</strong>kustannusten voimakkaan<br />
nousun takia. Maitovaliokunnan nimeämän kustannusten<br />
seurantaryhmän saaman MTT taloustutkimuksen<br />
arvion mukaan <strong>tuotanto</strong>kustannukset olivat nousseet<br />
yli 5 snt/l. Gallup Elintarviketiedon keräämien aineistojen<br />
perusteella nestemaitojen kulutta<strong>ja</strong>hinnat olivat<br />
vuoden lopussa alhaisimpia muuhun Eurooppaan verrattuna,<br />
ohi olivat menneet niin UHT-painoitteiset maat<br />
kuin alhaisen alv-tason maat.<br />
Maidon<strong>ja</strong>losta<strong>ja</strong>t nostivat tuotta<strong>ja</strong>hinto<strong>ja</strong> lokakuussa<br />
2 snt/l. Lisäkorotukset siirtyivät vuoden 2008 alkuun.<br />
Kokonaistilitys maidontuottajille olisi kohoamassa<br />
ennakkotietojen perusteella noin 2 sentillä litraa kohti<br />
vuonna 2007. Maitovaliokunta <strong>ja</strong> <strong>MTK</strong> ovat tyytyväisiä,<br />
että teollisuus on onnistunut vastaamaan edunvalvonnan<br />
tavoitteisiin osittain markkinoiden kautta <strong>ja</strong> paikkaamaan<br />
sitä kautta rajusti nousseita kustannuksia.<br />
Maidon ennakkotilityshinta laatulisineen normimaidolle<br />
vuonna 2007 oli ennakkotietojen mukaan noin 1,5<br />
snt/l korkeampi kuin edellisenä vuonna. Normimaidon<br />
(4,3/3,3 %) ennakkohinta laatulisän kanssa (ilman jälkitiliä)<br />
oli noin 34,5 snt/l. Vuonna 2006 tuotetulle maidolle<br />
maksettiin jälkitiliä 3,46 snt/l. Jälkitilin odotetaan nousevan<br />
vuonna 2007 tuotetulle maidolle.<br />
Maitovaliokunta pyysi maitovaltuuskunnan päätösten<br />
mukaisesti maitovaltuuskunnan jäsenosuuskunnilta<br />
vastaukset vuoden 2006 tilityshintakyselyyn.<br />
Yli puolet osuuskunnista (63 % maitovaltuuskunnan<br />
edustamasta maitomäärästä) vastasi kyselyyn. Painotettu<br />
keskihinta (36,50 snt/l) oli hivenen korkeampi kuin<br />
Tiken keskihinta 36,39 snt/l. Kokonaishinnassa ylimmän<br />
<strong>ja</strong> alimman ero kasvoi edellisestä vuodesta ollen<br />
2,30. Tilityskyvyssä hintaeroa ei voitu määrittää puutteellisten<br />
tietojen takia. Tuotta<strong>ja</strong>palveluiden arvo aleni<br />
edellisestä vuodesta ollen 0,38 snt/l (2005: 0,53 snt/l).<br />
14
Kyselyyn vastasi osuuskuntia kaikista ryhmittymistä.<br />
Cap-reformin viimeinen eli neljäs vaihe laski voin<br />
interventiohinto<strong>ja</strong> heinäkuussa. Maailmanmarkkinoilla<br />
kysyntä on vahvistunut vuosittain noin 2 %. Maidon<br />
tarjonta ei ole pystynyt vastaamaan kysynnän kasvuun,<br />
koska Oseaniassa on vallinnut kuivuus <strong>ja</strong> EU:n maatalouspolitiikan<br />
uudistus, kiintiönlisäyksistä huolimatta,<br />
ei ole lisännyt <strong>tuotanto</strong>a. Voin interventiovarastot käytännössä<br />
tyhjenivät EU:ssa keväällä 2007 ensimmäisen<br />
kerran sitten vuoden 1964. EU lopetti voin vientitukien<br />
maksun kesäkuussa, jolloin ne olivat laskeneet alkuvuoden<br />
noin 100 eurosta/100 kg jo 50 euroon/100 kg.<br />
Maito<strong>ja</strong>uheiden vientituet poistuivat jo aiemmin.<br />
Maidontuottajien lukumäärä oli kertomusvuoden<br />
päättyessä 12 775. Vähennystä edellisen vuoden vastaavaan<br />
a<strong>ja</strong>nkohtaan oli 1 290 eli 8,1 %. Maidontuotannosta<br />
luopuminen (-8,9 %) hidastui kalenterivuoden<br />
aikana. Edellisenä kalenterivuonna tuotannosta luopui<br />
9,5 % tiloista.<br />
Lypsylehmiä oli kertomusvuoden päättyessä<br />
287 500. Lehmiä oli noin 10 900 vähemmän lypsyssä<br />
kuin samaan aikaan vuotta aiemmin.<br />
Nestemäisten maitotuotteiden kotimaan markkinatilanne<br />
<strong>ja</strong>tkui suhteellisen vakaana. Kulutus säilyi kokonaisuudessaan<br />
edellisen vuoden tasolla. Jogurttien<br />
kulutus kasvoi toisen vuoden peräkkäin 8 %, josta<br />
kotimaan valmistus kasvoi yli 4 %, <strong>ja</strong> tuonnin kasvu oli<br />
lähes 40 %. Tuontijogurttien osuus kulutuksesta nousi<br />
yli 19 %:iin edellisen vuoden 15 %:sta. Tuoretuotteiden<br />
tuonti on noin 3 % kulutuksesta.<br />
Juustojen valmistus kasvoi yli prosentin. Tuonnin<br />
kasvu taittui, kun Suomen hintataso ei enää houkutellut<br />
tuojia. Kotimaisten kypsytettyjen juustojen myynti<br />
kotimaahan kasvoi yli 2 %. Tuontijuustojen osuus kulutuksesta<br />
oli 33 %, kun se vuonna 2006 oli 34 %. Voin<br />
kotimaan myynti säilyi edellisen vuoden tasolla.<br />
Maitotilan tuet <strong>ja</strong> kiintiötilanne<br />
Maidon tukia vuodelle 2007 rajoittivat Etelä-Suomen<br />
kansallisen tuen ratkaisussa (artikla 141) asetetut<br />
rajoitteet sekä yksikkötuen maksimille (5,8 snt/l<br />
vuosina 2004–2007) että vuosittaiselle määrärahalle<br />
(30,97 milj. euroa vuonna 2004, 17,71 milj. euroa<br />
vuonna 2005, 17,35 milj. euroa vuonna 2006 <strong>ja</strong> 17,00<br />
milj. euroa vuonna 2007) määrittävät tuen enimmäistason.<br />
Jälkierän jälkeen Etelä-Suomen tuki on noin<br />
3,3 snt/l. C-tukialueella maidon yksikkötuet nousivat<br />
0,3–0,6 snt/l, koska tuen maksu rajoittui enintään tilakiintiöön.<br />
Maidon <strong>tuotanto</strong>tukeen käytetyt kokonaismäärärahat<br />
säilyvät vuodelle 2007 käytännössä vuoden 2006 tasolla.<br />
Etelä-Suomen tukivaltuuksiin tulleiden rajoitteiden<br />
takia koko maassa <strong>tuotanto</strong>tuista 0,3 snt/l on jätetty<br />
maksettavaksi jälkikäteen, kun lopulliset litramäärät<br />
ovat tiedossa. Maitomäärien alennuttua Etelä-Suomen<br />
yksikkötukea korotettiin 0,1 snt/l jo marraskuussa.<br />
Ympäristötukea hakeneiden tilojen pinta-alasta kasvinviljelytiloilla<br />
oli AB-tukialueella 720 000 ha <strong>ja</strong> C-tukialueella<br />
487 000 ha <strong>ja</strong> kotieläintiloilla AB-tukialueella<br />
280 000 <strong>ja</strong> C-tukialueella 610 000 ha. Keskimäärin kaikki<br />
tilat valitsivat AB-tukialueella 1,76 lisätoimenpidettä <strong>ja</strong><br />
C-tukialueella 0,95. Maitotilat valitsivat AB-tukialueella<br />
yli 1,6 lisätoimenpidettä (tiloilla noin 140 000 ha) <strong>ja</strong> C-<br />
tukialueella 0,56 (tiloilla noin 445 000 ha). Maitotilojen<br />
pelloista noin 90 % on nyt sitoutunut ympäristötukiohjelmiin,<br />
kun kaikkien tukia hakeneiden tilojen peltoalasta<br />
ympäristötukeen sitoutui 93 %.<br />
Ympäristötukiohjelma heikkeni, sillä vuonna 2006<br />
maitotilat saivat korkeimmillaan <strong>ja</strong> yleisimmin ympäristötukea<br />
140 euroa/ha, johon sisältyi lisätoimenpiteenä<br />
maitohuoneen pesuvesien käsittely. Nyt perustuen<br />
ollessa 107 euroa/ha <strong>ja</strong> lisätoimenpiteistä muodostuessa<br />
keskimäärin C-tukialueelle reilut 13 euroa/ha<br />
on kokonaistuki noin 120 euroa/ha. Ohjelmaan sisältyy<br />
mm. lannan ravinteiden laskutavan tiukentaminen.<br />
Valiokunnan vaatimus kotieläintiloille muodostuvien<br />
korkeampien kustannusten kompensoimisesta toteutui<br />
vain osittain, kun komissiolle päätettiin esittää, että<br />
ympäristötuki maksettaisiin 14 euroa/ha korkeampana<br />
kotieläintiloille, vaikka koko prosessin a<strong>ja</strong>n tuen eriyttäminen<br />
oli vastatuulessa.<br />
Tärkein valmisteluun koko a<strong>ja</strong>n välitetty viesti oli<br />
lisätoimenpiteiden sopimattomuus maitotiloille. Lannan<br />
vastaanottoon tähtäävien sopimusten poistuminen<br />
ohjelmasta oli suuri takaisku. Suomessa aloitettiin<br />
valmistelu korvaavien toimenpiteiden rakentamiseksi.<br />
Etelä-Suomen maitotilat valitsivat ennakkotietojen<br />
perusteella va<strong>ja</strong>alle 100 000 ha:lle ”tehostetun talviaikaisen<br />
kasvipeitteisyyden” (45 euroa/ha) <strong>ja</strong> va<strong>ja</strong>alle<br />
15 000 ha:lle ”laa<strong>ja</strong>peräisen nurmituotannon” (55 euroa/ha).<br />
Sen si<strong>ja</strong>an kaikki tilat valitsivat näitä toimenpiteitä<br />
420 000 ha:lle <strong>ja</strong> lähes 30 000 ha:lle.<br />
Vuonna 2007 edunvalvonnan keskeisenä tavoitteena<br />
oli 141-tukiratkaisuun vaikuttaminen. Maitovaliokunnan<br />
maitolähetystö yhdessä Brysselin toimiston<br />
kanssa tapasi syyskuussa komissaarit Mariann Fischer<br />
Boel <strong>ja</strong> Olli Rehn. Tapaamisissa tuotiin esille, että<br />
”maataloutemme merkittävin <strong>tuotanto</strong>muoto maidon<strong>tuotanto</strong><br />
on alentunut Suomessa <strong>ja</strong> kaikista rajuimmin<br />
Etelä-Suomessa. Kustannukset ovat nousseet, mutta<br />
kohonneita kustannuksia ei ole vielä kokonaan pystytty<br />
saamaan markkinoilta. Kansallisten tukien epävarmuus<br />
on johtanut etelässä kiintiöiden vähäiseen kysyntään.<br />
On täysin välttämätöntä <strong>ja</strong>tkaa 141-tukia. Tuotantoon<br />
sidottu tuki on nautase<strong>kt</strong>orin korkeiden kustannuksien<br />
<strong>ja</strong> <strong>tuotanto</strong>motivaation säilyttämisen takia koko maassa<br />
äärimmäisen tärkeä.”<br />
Lisäksi tuotiin esille EU:n maatalouspolitiikan uudistukseen<br />
liittyen, että ”kiintiöjärjestelmä on ollut tehokas<br />
väline maidon tarjonnan tasapainottamisessa EU:ssa.<br />
Samalla se on luonut alueellisen tasapainon EU:n tuotannolle.<br />
Tunnemme komissaarin kannan, mutta emme<br />
ole lainkaan samaa mieltä, koska kiintiöiden poisto aiheuttaisi<br />
iso<strong>ja</strong> ongelmia Suomen maidontuotannolle.<br />
Kysymmekin, mitä välineitä komissio aikoo esittää<br />
maidontuotannon säilymiseksi Suomessa <strong>ja</strong> muilla<br />
luonnonhaitta- <strong>ja</strong> vuoristoalueilla.”<br />
Maatalouskomissaarin tapaaminen oli osaltaan<br />
edesauttamassa, että maidon <strong>tuotanto</strong>tuki alenee<br />
2008–2013 sovitulla tukikaudella vain vähän, <strong>ja</strong> lisäksi<br />
tiloille tulee käyttöön kotieläintiloille suunnattu 30 euron<br />
suuruinen hehtaarituki. Komissaari kiitteli tapaamisen<br />
antia <strong>ja</strong> totesi, että hän sai tärkeää uutta tietoa Suomen<br />
<strong>tuotanto</strong>-olosuhteista <strong>ja</strong> kustannusrakenteesta verrattuna<br />
muihin EU-maihin. Komissaari oli tapaamisessa<br />
yllättynyt Suomen korkeammista <strong>tuotanto</strong>kustannuksista<br />
kuin mitä Itävallalla on.<br />
15
Maitoasiamies <strong>ja</strong> maitovaliokunta vaikuttivat tiiviisti<br />
Vanhasen II hallituksen ohjelman valmisteluun maitovaltuuskunnan<br />
lin<strong>ja</strong>usten poh<strong>ja</strong>lta. Kaikki keskeiset<br />
tavoitteet saatiin kir<strong>ja</strong>ttua ohjelmaan. Tässä yhteydessä<br />
mm. kir<strong>ja</strong>ttiin lisälomapäivät, joista ensimmäinen<br />
saadaan vuonna 2008. Hallitus sitoutuu korvaamaan<br />
mahdolliset maatalouspolitiikan markkinajärjestelmämuutoksista<br />
aiheutuvat muutokset tuottajille.<br />
Maitovaliokunta sai tiedoksi läänineläinlääkärien tiloille<br />
tekemien tarkastuskäyntien raportit. Niiden perusteella<br />
tilanne on parantunut, <strong>ja</strong> edellisen vuoden joka<br />
kolmannella vasikkatilalla olleet puutteet vasikoiden<br />
kasvatustiloissa olivat hivenen kor<strong>ja</strong>antuneet, mutta<br />
ongelmia oli edelleen 28 %:lla tiloista. Maitovaliokunta<br />
on nähnyt asian koko se<strong>kt</strong>orin imagonkin kannalta merkittäväksi,<br />
<strong>ja</strong> asiaa on edelleen pidetty esillä.<br />
<strong>MTK</strong>:n edusta<strong>ja</strong>t veivät maitokiintiöneuvottelukuntaan<br />
maitovaltuuskunnan esitykset. Kiintiöiden myyntia<strong>ja</strong>n<br />
lyhentämisestä käytiin maa- <strong>ja</strong> metsätalousministerin<br />
kanssa paljon keskustelua. Maitovaltuuskunta<br />
lin<strong>ja</strong>si kevään 2005 kokouksessa, että kiintiön lyhytaikainen<br />
vuokraus tulisi ottaa käyttöön. Kevään 2006<br />
aikana ministeriö taipui pitkien neuvottelujen jälkeen<br />
ottamaan käyttöön kiintiöiden lyhytaikaisen vuokrauksen<br />
maitovaltuuskunnan tavoitteen mukaisesti.<br />
Kiintiöneuvottelukunnassa ajettiin muutoksia, joilla<br />
helpotetaan investoivien <strong>ja</strong> investoineiden tilojen asemaa.<br />
Ministeri päätti, että kiintiön ulosvuokraus myönnetään<br />
kolmena kautena peräkkäin investointitukipäätöksen<br />
saaneille tiloille. Maitovaliokunta on rakentanut<br />
osuuskunnille kiintiön vuokrauksessa suositeltavat pelisäännöt.<br />
Näiden avulla pyritään vähentämään kiintiöiden<br />
vuokrauksen kustannuksia <strong>ja</strong> parantamaan kiintiöiden<br />
kohdentumista niitä tarvitseville. Kiintiön vuokraus<br />
onnistui hyvin, sillä lähes 60 milj. litraa vuokrattiin, kun<br />
kiintiökaupassa liikkuu vuosittain vapailla markkinoilla<br />
noin 40-50 milj. litraa.<br />
Si<strong>ja</strong>isapuoikeuden saaminen maitovaltuuskunnan<br />
kokouksen a<strong>ja</strong>ksi eteni. Eduskunnan sosiaali- <strong>ja</strong> terveysvaliokunta<br />
otti kannan lomituslakiin, minkä perusteella<br />
Mela sitoutuu myöntämään si<strong>ja</strong>isavun maitovaltuuskunnan<br />
kokouksiin osallistuville vuoden 2008<br />
alusta alkaen.<br />
Maitovaltuuskunnan päätöksen mukaisesti maitovaliokunta<br />
kutsui koolle kustannusten seurantaryhmän,<br />
joka aloitti toimintansa kesällä. Ensi vaiheessa työryhmä<br />
selvitti olemassa olevien tilastojen käytettävyyttä<br />
kustannusten selvittämisessä. Työryhmän toimikausi<br />
<strong>ja</strong>tkuu vuoteen 2009 saakka. Siinä ovat edustettuina<br />
maitovaltuuskunnan, meijeriosuuskuntien, ProAgrian,<br />
Valion, MMM:n, Maaseutuviraston <strong>ja</strong> tutkimuslaitosten<br />
edusta<strong>ja</strong>t.<br />
Tutkimusyhteistyö<br />
Maitovaltuuskunta on osallistunut Helsingin yliopiston,<br />
MTT taloustutkimuksen <strong>ja</strong> Seinäjoen Ammattikorkeakoulun<br />
tutkimushankkeen rahoitukseen.<br />
Tavoitteena on selvittää suomalaisten maitotilojen<br />
kustannustehokkuutta <strong>ja</strong> kilpailukykyä kilpaili<strong>ja</strong>maihin<br />
verrattuna. Tutkimus on lähtenyt liikkeelle kesällä 2006<br />
<strong>ja</strong> maitovaltuuskunnan rahoitus kohdennetaan Helsingin<br />
yliopiston Taloustieteen laitoksessa tehtäviin pro<br />
gradu ‐töihin.<br />
Liha<br />
Lihavaliokunta<br />
Lihantuotannon edunvalvontaa <strong>ja</strong> yhteyksiä tuottajia<br />
lähellä olevaan teollisuuteen hoitaa <strong>MTK</strong>:n lihavaliokunta.<br />
Lihavaliokunta on <strong>MTK</strong>:n valtuuskunnan asettama<br />
<strong>MTK</strong>:n johtokunnan asiantunti<strong>ja</strong>elimenä toimiva<br />
liha-asioihin keskittyvä erikoisvaliokunta, joka seuraa<br />
<strong>ja</strong> edistää kotimaisen lihantuotannon toimintaedellytyksiä.<br />
Valiokunnan muodostavat <strong>MTK</strong>:n johtokunnan nimeämät<br />
edusta<strong>ja</strong>t, SLC:n edusta<strong>ja</strong>, sika‐, nauta‐, siipikar<strong>ja</strong>nliha-<br />
<strong>ja</strong> lammas<strong>ja</strong>ostojen puheenjohta<strong>ja</strong>t sekä<br />
osuusteurastamoiden nimeämät toimihenkilö- <strong>ja</strong> luottamushenkilöedusta<strong>ja</strong>t.<br />
Valiokunnan alaisuudessa toimivat<br />
sika‐, nauta‐, siipikar<strong>ja</strong>nliha- <strong>ja</strong> lammas<strong>ja</strong>ostot.<br />
Lihavaliokunta kokoontui vuoden 2007 aikana neljä<br />
kertaa. Valiokunnan puheenjohtajna toimi <strong>MTK</strong>:n johtokunnan<br />
2. puheenjohta<strong>ja</strong> Juha Marttila.<br />
Vuoden aikana lihase<strong>kt</strong>orilla tapahtui useita merkittäviä<br />
asioita, jotka olivat myös lihavaliokunnan pöydällä.<br />
Valiokunnassa käytiin laa<strong>ja</strong> keskustelu mm. gmo-valkuaisen<br />
käytöstä lihantuotannossa, vil<strong>ja</strong>n hinnan nousun<br />
vaikutuksesta <strong>tuotanto</strong>kustannuksiin, 141-ratkaisun sisällöstä<br />
sekä eläina<strong>kt</strong>ivismin siirtymisestä koskemaan<br />
myös lihan<strong>tuotanto</strong>a. Erityisesti <strong>tuotanto</strong>kustannusten<br />
nopea nousu syksyn aikana <strong>ja</strong> teollisuuden vaikeudet<br />
hinnankorotusten vyöryttämisessä kaupan tukkuhintoihin<br />
keskusteluttivat valiokuntaa.<br />
Valiokunta teetti Gallup Elintarviketieto Oy:llä tutkimuksen<br />
lihan<strong>tuotanto</strong>tilojen halukkuudesta <strong>ja</strong>tkaa<br />
<strong>ja</strong> kehittää <strong>tuotanto</strong>aan eri tukialueilla. Tutkimus valmistui<br />
marraskuussa. Tutkimuksessa oli rahoitta<strong>ja</strong>na<br />
myös elinkeino sekä maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriö.<br />
Tämän lisäksi lihavaliokunta on rahoittamassa Maa- <strong>ja</strong><br />
elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) tehtävää<br />
tutkimusta sikojen tuotto- <strong>ja</strong> laatuominaisuuksien<br />
eroista eri roduilla <strong>ja</strong> erojen taloudellisesta merkityksestä<br />
<strong>tuotanto</strong>ketjussa. Tutkimus on kolmivuotinen, <strong>ja</strong><br />
se päättyy vuonna 2009.<br />
Tuotanto <strong>ja</strong> markkinat<br />
Vuonna 2007 koko maailman lihan<strong>tuotanto</strong> kasvoi<br />
vain yhdellä prosentilla, kun se vuotta aiemmin kasvoi<br />
2,5 %. Tuotannon laskuun vaikuttivat kohonnut rehukustannus,<br />
mutta suurimpana yksittäisenä syynä oli<br />
PRRS-kriisi Kiinassa. Yhdysvaltain maatalousministeriön<br />
arvion mukaan Kiinan sianlihan tuotannon vähentyminen<br />
oli jopa 9 %, joka on enemmän kuin Euroopan<br />
suurimman tuotta<strong>ja</strong>n Saksan koko <strong>tuotanto</strong>. Sikakriisin<br />
vuoksi Kiinasta tuli vuonna 2007 sianlihan tuo<strong>ja</strong>, kun<br />
se perinteisesti on ollut nettoviejä. Tämä nosti sianlihan<br />
hintaa etenkin Brasiliassa.<br />
Vuosi oli erittäin vaikea EU:n sikamarkkinoilla. Tuotanto<br />
kasvoi 2,5 %. Samaan aikaan kustannukset<br />
nousivat voimakkaasti, <strong>ja</strong> vahva euro heikensi kilpailukykyä<br />
kolmansiin maihin. Tämän vuoksi markkinat<br />
a<strong>ja</strong>utuivat ylitarjontaan, <strong>ja</strong> kustannusten nousua ei<br />
pystytty siirtämään kaupan tukkuhintoihin. Komissio<br />
yritti tasapainottaa tilannetta varastointi- <strong>ja</strong> vientituella,<br />
mutta näiden keinojen vaikutus on osoittautunut<br />
vähäiseksi.<br />
16
Siipikar<strong>ja</strong>nlihassa noususuhdanne <strong>ja</strong>tkui. Maailman<br />
<strong>tuotanto</strong> kasvoi 3 % <strong>ja</strong> EU:n noin 2 %. EU:n kulutuksen<br />
kasvu oli 2,2 %. Suomessa lihan<strong>tuotanto</strong> <strong>ja</strong> kulutus<br />
etenivät myönteisesti. Tuotanto kasvoi 4 % (395,3 milj.<br />
kg) <strong>ja</strong> kulutus 5 % (378,7 milj. kg). Merkittävin muutos<br />
kotimaan markkinoilla oli tuonnin selvä kasvu (+12 %).<br />
Vienti sen si<strong>ja</strong>an väheni 2 %.<br />
220<br />
200<br />
180<br />
160<br />
SIANLIHAN TUOTANTO JA KULUTUS 1976-2007<br />
Sianliha<br />
Sika<strong>ja</strong>osto<br />
Sika<strong>ja</strong>osto piti vuoden aikana kuusi kokousta, joista<br />
yksi oli puhelinkokous <strong>ja</strong> yksi osittain yhteinen lihasiipikar<strong>ja</strong><strong>ja</strong>oston<br />
kanssa. Jaosto oli tiiviisti mukana<br />
141-neuvotteluprosessissa. Jaosto lin<strong>ja</strong>si omaksi tavoitteekseen<br />
tuen pysymisen <strong>tuotanto</strong>on sidottuna.<br />
Kesällä oli selvää, että Suomesta ei sellaista esitystä<br />
komissioon lähde. Jaoston kanta oli myös selvästi toteutunutta<br />
voimakkaampi <strong>tuotanto</strong>kytkös dekolpausvaihtoehdossa.<br />
Jaosto kävi keskustelemassa valtiosihteeri Jouni Lindin<br />
kanssa kesäkuun lopussa tukineuvottelutilanteesta.<br />
Jaosto keskusteli tilanteesta myös ministeri Sirkka-Liisa<br />
Anttilan kanssa yhdessä lihasiipikar<strong>ja</strong>nliha<strong>ja</strong>oston <strong>ja</strong><br />
kananmunavaliokunnan kanssa heinäkuun alussa.<br />
Edellä esitetyt asiat olivat esillä myös <strong>ja</strong>oston tekemällä<br />
Brysselin-matkalla heinäkuussa. Jaosto pääsi<br />
esittämään suoraan komission edusta<strong>ja</strong>lle näkemyksensä<br />
tuen välttämättömyydestä <strong>ja</strong> sen pysyvästä tarpeesta<br />
suomalaisessa sikataloudessa, kun toimitaan<br />
EU:n yhteisillä markkinoilla. Samoin <strong>ja</strong>osto toi esille<br />
vastustavan kantansa tuen irrottamisesta tuotannosta.<br />
Jaosto tapasi myös COPA-COGECA:n sekä Tanskan<br />
<strong>ja</strong> Hollannin sikase<strong>kt</strong>orin edusta<strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> vieraili Euroopan<br />
talous- <strong>ja</strong> sosiaalikomiteassa. Jaosto vieraili<br />
Brysselin opintomatkallaan myös kahdella sikatilalla,<br />
joista toisella oli merkittävä lannan <strong>ja</strong>tko<strong>ja</strong>lostuslaitos<br />
energiaraaka-aineeksi. Toinen vierailukohde oli tehokas<br />
yhdistelmätila.<br />
Jaosto oli <strong>ja</strong>tkuvasti yhteydessä teollisuuden toimivaan<br />
johtoon <strong>ja</strong> luottamushenkilöjohtoon loppuvuoden<br />
aikana heikentyneestä kannattavuudesta. Vaikka lihan<br />
hinta nousi syksyn aikana, nousu ei kattanut kustannusten<br />
nousua. Suomen hinta oli heinä-syyskuuta lukuun<br />
ottamatta EU:n keskihinnan yläpuolella. Vuoden<br />
lopussa Suomessa maksettiin EU:n korkeinta hintaa.<br />
Kustannusten nousussa rehut olivat merkittävin erä,<br />
mutta myös energian <strong>ja</strong> lannoitteiden hinnat kallistuivat<br />
huomattavasti.<br />
Tuotanto <strong>ja</strong> markkinat<br />
Sianlihan markkinatilanne kiristyi selvästi vuoden<br />
aikana. Varsinkin vil<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> rehujen hinnan nousu nosti<br />
sikatalouden kustannuksia. <strong>MTK</strong>:ssa tehtyjen laskelmien<br />
mukaan rehukustannuksen nousu nosti yhdistelmätuotannon<br />
kustannusta noin 0,30 euroa/kg.<br />
EU:ssa <strong>tuotanto</strong> nousi 2,5 % <strong>ja</strong> kulutus noin 1 %.<br />
Vienti väheni noin 10 %, koska euron vahvistuminen<br />
heikensi EU-maiden kilpailukykyä kolmansiin maihin.<br />
Tämä lisäsi edelleen sian ylitarjontaa sisämarkkinoilla.<br />
Etenkin viennistä riippuvaisen Tanskan hinta laski <strong>ja</strong> oli<br />
140<br />
120<br />
100<br />
1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006<br />
tasolla 1,10 euroa/kg vuoden lopulla. Saksassa kilohinta<br />
oli syksyllä tasolla 1,32 euroa.<br />
Sianlihan omavaraisuusaste pysyi ennallaan EU:ssa <strong>ja</strong><br />
oli 106 %. Sianlihaa kulutettiin EU:n alueella va<strong>ja</strong>a 20,8<br />
milj. tn <strong>ja</strong> tuotettiin 22,0 milj. tn. Keskimääräinen kulutus<br />
henkeä kohti oli 43 kg. EU vei sianlihaa noin 1,27 milj. tn<br />
<strong>ja</strong> oli siten maailman suurin sianlihan viejä.<br />
Tilastokeskuksen mukaan sianlihan kulutta<strong>ja</strong>hinta<br />
nousi 1,7 %. Sianlihan kulutus nousi 2 % 184,2 milj.<br />
kiloon. Sianlihan <strong>tuotanto</strong> kasvoi 2 % 212,6 milj. kiloon.<br />
Sianlihan vienti väheni 5 % <strong>ja</strong> oli 46 milj. kg. Tärkeimmät<br />
vientimaat olivat Venäjä, Ruotsi <strong>ja</strong> Viro. Sianlihan tuonti<br />
kasvoi voimakkaasti jo toisena vuotena. Vuonna 2007<br />
lisäys oli 18 %.<br />
EU:ssa keskimääräinen vertailuhinta oli suurimman<br />
osan vuotta tasolla 1,30 euroa/kg. Suomen hinta oli<br />
alkuvuonna 1,35–1,37 euroa <strong>ja</strong> nousi loppusyksyn aikana<br />
1,45 euron tasolle. Porsaan hinta laski EU:ssa<br />
voimakkaasti: vuoden alussa vertailuhinta 20 kilon porsaasta<br />
oli 41 euroa <strong>ja</strong> marraskuussa 27 euroa. Suomessa<br />
porsaan hinta on ollut suhteellisen vakaa eli tasolla<br />
48 euroa (25 kg).<br />
Kertomusvuonna tukea sai arviolta 2 800 sikatilaa,<br />
mikä oli 10 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.<br />
Emakkotilojen määrä laski tätäkin enemmän. Emakoita<br />
oli noin 1 850 tilalla. Emakkojen kokonaismäärä laski<br />
parilla tuhannella va<strong>ja</strong>aseen 156 000 eläimeen. Emakkotilojen<br />
keskikoko nousi 83 emakkoon <strong>ja</strong> lihasikatilojen<br />
yli 1 400 myytyyn lihasikaan. Lihasiko<strong>ja</strong> teurastettiin<br />
2 369 129 kpl. Lihasikojen keskiteuraspaino oli 85,1<br />
kiloa. Porsaiden välitys kasvoi 0,6 % vuositasolla.<br />
Naudanliha<br />
Nauta<strong>ja</strong>osto<br />
Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy<br />
Nauta<strong>ja</strong>osto piti kuusi kokousta, joista yksi oli puhelinkokous.<br />
Nauta<strong>ja</strong>osto oli a<strong>kt</strong>iivisesti mukana 141-prosessissa<br />
sen käynnistyessä toden teolla keväällä 2007.<br />
Nauta<strong>ja</strong>osto kävi tapaamassa ministeri Sirkka-Liisa<br />
Anttilaa 9.5. <strong>ja</strong> korosti tapaamisessa tarvetta korottaa<br />
AB-alueen nautatukia <strong>ja</strong> pitää ne <strong>tuotanto</strong>on sidottuina.<br />
Jaosto kävi tapaamassa valtiosihteeri Jouni Lindiä 5.6.<br />
Tapaamisessa keskusteltiin mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista.<br />
Erityisenä kysymyksenä oli <strong>ja</strong>oston kanta<br />
hieholehmien tukeen, mikä oli myönteinen, mutta se<br />
tulee priorisoida nykyisten tukien jälkeen.<br />
Rehukustannuksen voimakas nousu oli esillä myös<br />
nauta<strong>ja</strong>oston työssä syksyllä. Jaosto oli tiiviissä yh-<br />
17
teydessä teurastamoihin tilityshinnan kor<strong>ja</strong>amiseksi<br />
kustannusten nousua vastaavalle tasolle.<br />
Tuotanto <strong>ja</strong> markkinat<br />
Milj.kg<br />
140<br />
130<br />
NAUDANLIHAN TUOTANTO JA KULUTUS 1976-2007<br />
Maailmanmarkkinoilla naudan hinta on ollut <strong>ja</strong>tkuvassa<br />
vaikkakin hitaassa nousussa jo usean vuoden a<strong>ja</strong>n.<br />
EU:ssa naudanlihan markkinatilanne <strong>ja</strong>tkui hyvänä.<br />
Kulutus on <strong>tuotanto</strong>a suurempaa. Ja <strong>tuotanto</strong> laskee.<br />
Suurin syy tuotannon alentumiseen on lypsykar<strong>ja</strong>n vähentyminen<br />
koko EU:ssa. Kokonaiskulutus EU-27:ssä<br />
oli 8,55 milj. tn. Vanhoissa jäsenmaissa naudanlihan<br />
kulutus on va<strong>ja</strong>a 20 kg/hlö <strong>ja</strong> uusissa vain 7,5 kg/hlö.<br />
EU:n nautamarkkinat olivat kaksi<strong>ja</strong>koiset vuonna<br />
2007: alkuvuonna hinnat laskivat <strong>ja</strong> alkoivat uudelleen<br />
nousta heinäkuussa. Vuoden lopussa EU:n keskihinta<br />
oli tasolla 2,70 euroa/kg (O2), kun se alimmillaan heinäkuussa<br />
oli 2,50 euroa.<br />
Suomessa nautamarkkinoita häiritsi kasvanut varasto,<br />
joka syntyi loppuvuoden 2006 <strong>ja</strong> alkuvuoden 2007 teurasruuhkasta.<br />
Sen purkaminen loi hinnan laskupaineita<br />
vähittäismarkkinoille. Vaikka hinta nousi syksyn mittaan<br />
joitain senttejä, se ei riittänyt kattamaan <strong>tuotanto</strong>kustannuksen<br />
nousua, joka oli useita kymmeniä senttejä.<br />
Naudanlihan kulutus kasvoi 96,6 milj. kiloon (+1 %).<br />
Naudanlihan kulutta<strong>ja</strong>hinnat nousivat noin 4 %. Naudanlihaa<br />
tuotiin noin 6 % edellisvuotta vähemmän eli<br />
13,5 milj. kg. Naudanlihan vienti kasvoi 100 % ollen<br />
4,8 milj. kg. Naudanlihan <strong>tuotanto</strong> kasvoi hieman, pääasiassa<br />
lisääntyneiden lehmien teurastusten <strong>ja</strong> edellisen<br />
vuoden teurassiirtymän vuoksi <strong>ja</strong> oli 86,5 milj. kg<br />
(+2 %). Teuraspainot nousivat edelleen. Sonnien keskipaino<br />
oli jo 333 kg (+9 kg), hiehojen 237 kg (+ 4 kg) <strong>ja</strong><br />
lehmien 270 kg (+ 5 kg).<br />
Suomessa naudan hinta oli suhteellisen vahva. Nuoren<br />
naudan hinta oli yhtä<strong>ja</strong>ksoisesti huhtikuusta lähtien<br />
yli EU:n keskihinnan.<br />
Vuoden aikana teurastettiin 154 578 sonnia, 37 729<br />
hiehoa <strong>ja</strong> 96 307 lehmää. Luvut eivät sisällä kotiteurastusta.<br />
Se lienee muutama tuhat kappaletta. Sonnien<br />
keskiteuraspaino nousi 333 kiloon <strong>ja</strong> hiehojen 237 kiloon.<br />
Lehmien teuraspaino nousi 270 kiloon.<br />
Suomessa oli noin 4 100 naudanlihan<strong>tuotanto</strong>on erikoistunutta<br />
tilaa, joista noin 1 400 oli emolehmätilo<strong>ja</strong>.<br />
Emolehmätuotannon kasvu <strong>ja</strong>tkui edelleen vahvana.<br />
Vuoden 2007 marraskuussa Suomessa oli noin 45 000<br />
emolehmää, joten määrä kasvoi noin 10 % edellisvuodesta.<br />
Ternivasikoiden osuus vasikkavälityksestä oli noin<br />
82 % kaikista välitysvasikoista. Vasikoiden hinta laski<br />
noin 5 %. Sonniternin ostohinta laski 5 % <strong>ja</strong> oli keskimäärin<br />
143,6 euroa/kpl <strong>ja</strong> perinteisen sonnivasikan 254<br />
euroa/kpl.<br />
Siipikar<strong>ja</strong>nliha<br />
Siipikar<strong>ja</strong>nliha<strong>ja</strong>osto<br />
Vuoden 2007 aikana <strong>MTK</strong>:n siipikar<strong>ja</strong>nliha<strong>ja</strong>osto kokoontui<br />
neljä kertaa. Painopistealueita olivat markkinoihin,<br />
kansallisten tukien ratkaisuun sekä siipikar<strong>ja</strong>nlihan<br />
tuotta<strong>ja</strong>hintatasoon vaikuttaminen. Kotimaassa kuluttajien<br />
luottamus säilyi hyvänä suomalaiseen <strong>tuotanto</strong>on.<br />
Broilerin lihan kulutus on hyvässä kasvussa.<br />
120<br />
110<br />
100<br />
90<br />
80<br />
1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006<br />
Kansallisessa tukipolitiikassa painopiste oli kansallisen<br />
tuen <strong>ja</strong>kopäätökseen vaikuttamisessa niin, että<br />
suuri osa tuesta säilyisi <strong>tuotanto</strong>on sidottuna. Jaosto<br />
esitti mahdollisuutta, että uudelle 141-ohjelmakaudelle<br />
otettaisiin esimerkiksi lattiapinta-alaan perustuvia tukielementtejä,<br />
mutta esitykset eivät tuottaneet konkreettista<br />
tulosta. Jaosto kävi kertomassa ministeri Sirkka-<br />
Liisa Anttilalle kalkkunantuotannon erityisongelmista.<br />
Jaosto tapasi ministeriä myös yhdessä muiden yksimahaisse<strong>kt</strong>orin<br />
edustajien kanssa 141-tuen valmistelun<br />
yhteydessä.<br />
Jaosto otti kantaa uuden rahoituslain valmisteluun<br />
<strong>ja</strong> vaati investointitukien tasapuolista <strong>ja</strong>koa <strong>ja</strong> mahdollisuutta<br />
aloittaa rakentaminen ennen tukipäätöksiä.<br />
Jaosto seurasi <strong>ja</strong> otti kantaa huimasti nousevaan rehukustannukseen<br />
<strong>ja</strong> EU:n broilerien hyvinvointidire<strong>kt</strong>iivin<br />
valmisteluun.<br />
<strong>MTK</strong> osallistui a<strong>kt</strong>iivisesti useisiin yhteistyöryhmiin<br />
siipikar<strong>ja</strong>nlihan kotimaisen menekin vahvistamiseksi.<br />
Taustaselvityksen poh<strong>ja</strong>lta MTT laati yhteistyössä<br />
elinkeinon kanssa tutkimussuunnitelman, jonka osatuloksia<br />
julkaistiin vuoden aikana. Siipikar<strong>ja</strong>nliha<strong>ja</strong>osto<br />
osallistui pienellä panoksella tutkimuksen rahoitukseen.<br />
Tutkimusproje<strong>kt</strong>i päättyy alkuvuonna 2008.<br />
EU:n osarahoitteinen tiedotuskampan<strong>ja</strong> ”Sulka hattuun<br />
siipikar<strong>ja</strong>lle” aloitettiin. <strong>MTK</strong> osallistui kampan<strong>ja</strong>an<br />
Finfoodin, Suomen broileriyhdistyksen <strong>ja</strong> rehuteollisuuden<br />
kanssa yhteistyössä proje<strong>kt</strong>in johtoryhmässä.<br />
Eläinsuojelujärjestöjen lobbaus <strong>ja</strong> siitä johtuva viranomaisvalvonnan<br />
tiukentuminen hidastivat tiedotuskampan<strong>ja</strong>n<br />
tiedotteiden <strong>ja</strong> nettisivujen laatimista.<br />
<strong>MTK</strong> oli mukana valmistelemassa yhteistä hankehakemusta<br />
broilerien hyvinvointidire<strong>kt</strong>iivin toimeenpanoon<br />
valmistautumista varten. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen<br />
Efsan keväällä 2007 julkaisema ensimmäinen<br />
kartoitustutkimus EU:n broilertilojen salmonellatilanteesta<br />
vahvisti suomalaisen broilerituotannon<br />
olevan hyvin tavoitetasollaan eli positiivisia näytteitä alle<br />
1 %. Eri maissa esiintyvyys vaihtelee suuresti.<br />
Tuotanto <strong>ja</strong> markkinat<br />
Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy<br />
Siipikar<strong>ja</strong>nlihan <strong>tuotanto</strong> kasvoi edellisvuoteen verrattuna<br />
<strong>ja</strong> oli 95,3 milj. kg. Kalkkunanlihan <strong>tuotanto</strong> väheni,<br />
mutta broilerin <strong>tuotanto</strong> kasvoi 12 % <strong>ja</strong> oli 83,5<br />
milj. kiloa. Kalkkunanlihan <strong>tuotanto</strong> laski 7 % verrattuna<br />
edelliseen vuoteen <strong>ja</strong> oli 11,39 milj. kiloa.<br />
Siipikar<strong>ja</strong>nlihan kulutus <strong>ja</strong> kotimainen <strong>tuotanto</strong> olivat<br />
vuonna 2007 kutakuinkin hyvin tasapainossa. Siipi-<br />
18
kar<strong>ja</strong>nlihan kulutus oli 93,0 milj. kg (12 % kasvua vuodesta<br />
2006). Broilerin kulutus kasvoi 80,7 milj. kiloon.<br />
Kalkkunanlihan kulutus laski 11,70 milj. kiloon (-7 %).<br />
Siipikar<strong>ja</strong>nlihan vienti oli 12,10 milj. kg. Kotimaassa siipikar<strong>ja</strong>nlihan<br />
kysyntä on suurin rintafileillä, minkä mukaan<br />
<strong>tuotanto</strong> mitoitettiin. Tuonti oli neljänneksen suurempaa<br />
<strong>ja</strong> vienti 11 % pienempää kuin vuotta aiemmin. Keskeiset<br />
tuo<strong>ja</strong>maat olivat Tanska <strong>ja</strong> Brasilia. Siipikar<strong>ja</strong>nlihan<br />
kulutuksen kasvu tulee arvioiden mukaan kuitenkin <strong>ja</strong>tkumaan<br />
niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.<br />
EU:ssa siipikar<strong>ja</strong>nlihan kulutuksesta on broileria<br />
70 %, kalkkunaa 20 % <strong>ja</strong> muuta siipikar<strong>ja</strong>nlihaa 10 %.<br />
Suomessa kulutetusta siipikar<strong>ja</strong>n lihasta on broileria<br />
85 % <strong>ja</strong> kalkkunaa yli 13 %. Kalkkunanlihan kulutuksen<br />
nousu pysähtyi vuonna 2004. Kulutus alkoi laskea<br />
vuonna 2005. Broilerin kulutusnäkymät ovat edelleen<br />
suotuisat. Muiden siipikar<strong>ja</strong>nlihalintujen osuus kulutuksesta<br />
on pieni, mutta kasvava.<br />
Siipikar<strong>ja</strong>nlihan tuotannossa Suomi on omavarainen.<br />
Broilerin kulutuksen kotimaisuusaste oli 92,3 %. Kalkkunan<br />
kulutuksesta noin 20 % koostuu tuontilihasta.<br />
Suomessa broilerin <strong>ja</strong> kalkkunan tuonti on kasvanut<br />
tasaisesti, vaikka tuonnin osuus kulutuksesta on edelleen<br />
pieni. Tuontilihan osuus saattaa edelleen kasvaa<br />
etenkin suurkeittiöiden <strong>ja</strong> valmistuotteiden osalta.<br />
Suomen vahvuutena on etenkin broilerinlihan hyvä<br />
tuotteistus <strong>ja</strong> salmonellattomuus. Suomessa kuluttajien<br />
luottamus siipikar<strong>ja</strong>tuotteisiin ei ole horjunut. Kulutuksen<br />
kasvua ylläpitää siipikar<strong>ja</strong>nlihan edullinen hinta<br />
<strong>ja</strong> kasvava käyttö liha<strong>ja</strong>losteissa myös Keski-Euroopan<br />
markkinoilla.<br />
Kotimaassa siipikar<strong>ja</strong>nlihan tuotta<strong>ja</strong>hintakehitys oli<br />
lievästi nouseva. Vuonna 2007 broilerin tuotta<strong>ja</strong>hinta<br />
asettui 1,13 euroon/kg. Kalkkunan tuotta<strong>ja</strong>hintaa ei<br />
enää tilastoida toimijoiden vähyyden takia.<br />
Lampaanliha<br />
Lammas<strong>ja</strong>osto<br />
Vuonna 2007 lammas<strong>ja</strong>osto kokoontui kolme kertaa.<br />
Lampaiden <strong>ja</strong> vuohien merkintä- <strong>ja</strong> rekisteröintijärjestelmän<br />
uudistaminen <strong>ja</strong>tkui. Lammas<strong>ja</strong>oston jäsenet ottivat<br />
kantaa <strong>ja</strong> antoivat kehitysideoita viljelijära<strong>ja</strong>pinnan<br />
kehittämiseksi. Nauta<strong>ja</strong>osto kiirehti nautarekisterissä<br />
toimivan asiakasraadin perustamista myös lammasrekisteriin.<br />
Eläinten kuljetuslainsäädännön muutoksilla oli merkittäviä<br />
vaikutuksia lammastiloille. Useimpien lammastilojen<br />
omat kuljetukset katsottiin kaupallisiksi kuljetuksiksi,<br />
<strong>ja</strong> se toi lisävelvoitteita kalustolle <strong>ja</strong> kuljetta<strong>ja</strong>n<br />
hyväksynnälle.<br />
Lammastalouden 141-tukien neuvottelu oli osa märehtijöiden<br />
prosessia. Tavoitteena oli tukitasojen nosto<br />
<strong>ja</strong> tuen siirtäminen kohti lihan<strong>tuotanto</strong>a. Tuki säilyy lähes<br />
aikaisemmalla tasolla yhdistettynä kotieläintilojen<br />
pinta-alatukeen. Tukirakenteeseen ei saatu toivottua<br />
muutosta, vaan se säilyy edelleen eläinyksiköihin sidottuna.<br />
oli 0,7 milj. kg. Todellinen <strong>tuotanto</strong> lienee tätä suurempi,<br />
sillä kaikki tuotettu lampaanliha ei päädy tilastoihin.<br />
Lammasta tuotiin Suomeen 2,8 milj. kg, joten tuonnin<br />
osuus kulutuksesta oli 85 %. Lihaa tuotiin pääasiassa<br />
Uudesta-Seelannista.<br />
Suomessa lampaanlihan tuotta<strong>ja</strong>hinta oli koko vuoden<br />
EU:n keskitason alapuolella. Karitsanlihan tuotta<strong>ja</strong>hinta<br />
nousi edelleen. Se oli teurastamotilaston mukaan<br />
2,70 euroa/kg. Uuhenlihan hinta oli huono, noin 0,40<br />
euroa/kg.<br />
Maatilarekisterin mukaan uuhien määrä 1.6.2007 oli<br />
62 149, mikä on 2,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin.<br />
Kananmunat<br />
Kananmunavaliokunta<br />
Vuoden 2007 aikana kananmunien keskimääräinen<br />
tuotta<strong>ja</strong>hinta nousi 89 senttiin/kg, joka kuitenkin on<br />
edelleen <strong>tuotanto</strong>kustannuksen alapuolella. Positiivista<br />
on, että kuorimunien kulutus nousi vuoden aikana 1<br />
%:n. <strong>MTK</strong>:n kananmunavaliokunta kannusti edelleen<br />
kananmunien tasapainoisen markkinatilanteen saavuttamista<br />
tuottajien sopimustuotannon avulla.<br />
Valiokunta osallistui kananmunantuotannon tukipolitiikan<br />
valmisteluun <strong>ja</strong> keskusteli a<strong>kt</strong>iivisesti markkinoiden<br />
toiminnasta. Valiokunnan edusta<strong>ja</strong>t tapasivat<br />
ministeri Sirkka-Liisa Anttilan 141-neuvottelujen yhteydessä<br />
muiden yksimahaisse<strong>kt</strong>orin edustajien kanssa.<br />
SLC:n kanssa edellisvuonna aloitettu kananmunaalan<br />
yhteistyöhanke eteni konkreettiselle tasolle. Kananmunayhdistys<br />
perustettiin Suomen Siipikar<strong>ja</strong>liiton<br />
hallinnoitavaksi <strong>ja</strong> luo laa<strong>ja</strong>n koko kanamunan<strong>tuotanto</strong>ketjun<br />
keskustelufoorumin.<br />
Tuotta<strong>ja</strong>hinta <strong>ja</strong>tkoi hidasta nousua vuoden aikana<br />
<strong>ja</strong> roikkuu edelleen kestämättömän alhaisella tasolla<br />
pakkaamoiden hintakilpailun <strong>ja</strong> ylituotannon seurauksena.<br />
Lisäksi rehukustannuksen jyrkkä nousu syksyllä<br />
aiheutti <strong>tuotanto</strong>panoksiin merkittävän nousun, joka<br />
edelleen vaikeuttaa alan tuottajien ahdinkoa. Kanamunavaliokunta<br />
suositteli tuottajia kilpailuttamaan rehun<br />
toimittajia, sillä rehukustannukset vaihtelivat suuresti.<br />
Kananmunantuotannolla on edessään useita haasteita:<br />
uusiin <strong>tuotanto</strong>muotoihin siirtyminen vuonna<br />
2012, rehun hinta, kansallisten kotieläintukien muutokset,<br />
kananmunapakkaamoiden keskinäinen kilpailu,<br />
CAP-reformin toteuttaminen, salmonellaerivakuuksien<br />
saaminen kuluttajien tietoon, kuorimunien kulutuksen<br />
Milj. kg<br />
100<br />
80<br />
60<br />
KANANMUNIEN TUOTANTO JA KULUTUS 1976-2007<br />
Tuotanto <strong>ja</strong> markkinat<br />
Lampaanlihan kulutus nousi 27 % vuonna 2007 <strong>ja</strong> oli<br />
noin 3,3 milj. kg. Lampaanlihan <strong>tuotanto</strong> kasvoi 16 % <strong>ja</strong><br />
40<br />
1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006<br />
Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy<br />
19
nousun <strong>ja</strong>tkaminen <strong>ja</strong> Eurooppaan rantautuneen vaarallisen<br />
lintuinfluenssan (H5N1) aiheuttamat mahdolliset<br />
markkinahäiriöt.<br />
Valiokunta katsoi uusiin <strong>tuotanto</strong>muotoihin siirtymisen<br />
<strong>ja</strong> investointien mahdollisimman nopean aloittamisen<br />
välttämättömäksi hallitulle rakennekehitykselle,<br />
kuitenkin niin, ettei kokonais<strong>tuotanto</strong>a kasvateta. Kotimaisten<br />
kuorimunien kulutuksen lisääminen on yksi<br />
alan suurimpia haasteita.<br />
Tuotanto <strong>ja</strong> markkinat<br />
Kananmunan<strong>tuotanto</strong> laski Suomessa vuoden 2007<br />
kesään saakka. Syksyllä <strong>tuotanto</strong>määrä kääntyi kuitenkin<br />
nousuun. Kuorimunien <strong>tuotanto</strong> oli 56,5 milj.<br />
kg, mikä jäi hieman pienemmäksi kuin edellisvuonna.<br />
Kananmunista oli edelleen yli<strong>tuotanto</strong>a, joka pystyttiin<br />
purkamaan vain osittain viennin ansiosta. Kananpoikien<br />
vähentyneet haudonnat pystyivät kor<strong>ja</strong>amaan<br />
hieman yli<strong>tuotanto</strong>tilannetta. Kuorimunia vietiin 1,6 %<br />
enemmän kuin vuonna 2006, kun taas munavalmisteiden<br />
vienti sekä tuonti laskivat.<br />
Tuotanto vakiintui Euroopassa <strong>ja</strong> tuotta<strong>ja</strong>hinnat olivat<br />
vakaat vuonna 2007. Alimmillaan tuotta<strong>ja</strong>hinta oli vuoden<br />
alussa, 60 senttiä/kg. Vuoden lopulla se nousi 89<br />
senttiin kilolta. Hintakehitys vaihteli <strong>tuotanto</strong>muodoittain.<br />
Tuotantomuotojen väliset hintaerot pienenivät.<br />
Suomessa valtaosa kananmunista (noin 83 %) tuotettiin<br />
perinteisissä häkeissä. Lattiatuotannon osuus<br />
oli 12 % <strong>ja</strong> luomutuotannon 2 %. Uusia virikehäkkejä<br />
on tuottajista vasta 2 %:lla. Suomessa lattiatuotannon<br />
määrä noudattelee likimain EU:n keskiarvoa.<br />
Kananmunien kulutus kääntyi lievään nousuun kesällä<br />
2006. Vuonna 2007 kananmunia kulutettiin 48,5 milj.<br />
kg, mikä oli 1 % enemmän kuin edellisvuonna. Keskuspakkaamoiden<br />
kuorimunien myynti nousi 1,1 %.<br />
Munavalmisteiden kotimaanmyynti nousi noin 1,8 %.<br />
Kananmunien vienti nousi vuoden 2007 aikana 1,6 %<br />
10,2 milj. kiloon. Vientikohteista merkittävin oli Ruotsi.<br />
Kuorimunia ei tuotu Suomeen. Suomessa <strong>ja</strong> Ruotsissa<br />
käytössä olevan salmonellavalvontaohjelman takia<br />
Suomeen tuotavilta kuorimunilta edellytetään salmonellattomuutta.<br />
Tämän takia kuorimunien tuonti ei ole<br />
käytännössä mahdollista muualta kuin Ruotsista. Uuden<br />
EU:n zoonoosilainsäädännön voimaantultua on tavoitteena,<br />
että kaupan olevat kananmunat <strong>ja</strong> broilerit<br />
eivät saisi sisältää tiettyjä salmonellatyyppejä. Tavoitteen<br />
toteutuminen poistaisi osin perusteet edellyttää<br />
muualta EU:n alueelta Suomeen tuotavilta kananmunilta<br />
vaadittavat salmonellatutkimukset. Suomessa tosin<br />
seurataan kaikkia salmonellatyyppejä.<br />
EU:n <strong>tuotanto</strong>on <strong>ja</strong> sen kannattavuuteen tulee vaikuttamaan<br />
niin sanottu munivien kanojen hyvinvoinnin minimin<br />
määrittävä dire<strong>kt</strong>iivi (1999/74/EY). Vuoden 2003<br />
alusta koko yhteisön alueella kanakohtainen tilavaatimus<br />
nousi 480 cm 2 :sta 550 cm 2 :iin, <strong>ja</strong> uusien häkkien<br />
tulee olla niin sanottu<strong>ja</strong> varusteltu<strong>ja</strong> häkkejä. Viimeistään<br />
vuonna 2012 perinteiset häkit pitää korvata niin<br />
sanotuilla virikehäkeillä. Komissio ei aio lykätä uuden<br />
dire<strong>kt</strong>iivin toimeenpanoa.<br />
Kuorimunien osalta kulutta<strong>ja</strong>n valinnat <strong>ja</strong> halu maksaa<br />
erikoismunista ratkaisevat jäsenmaiden oman tuotannon<br />
kehityssuunnan <strong>ja</strong> <strong>tuotanto</strong>tapojen kehityksen.<br />
Sen si<strong>ja</strong>an kananmunavalmisteissa <strong>tuotanto</strong>tavalla ei ole<br />
suurta merkitystä, vaan valintaa oh<strong>ja</strong>a pääosin hinta. Koko<br />
EU:ssa kananmunien <strong>tuotanto</strong>tavan merkintä muniin<br />
<strong>ja</strong> pakkauksiin tuli pakolliseksi vuoden 2004 alusta.<br />
Vil<strong>ja</strong>t<br />
Edunvalvonnan tavoitteena on suomalaisen vil<strong>ja</strong>ntuotannon<br />
toimintaedellytysten ylläpitäminen <strong>ja</strong> kehittäminen.<br />
Markkinaedunvalvonta olikin yksi tärkeimmistä<br />
<strong>ja</strong> haasteellisimmista avaintehtävistä kertomusvuonna.<br />
Edunvalvontaan osallistuttiin Suomen lisäksi COPA:n<br />
vil<strong>ja</strong>työryhmässä <strong>ja</strong> komission neuvoa-antavassa vil<strong>ja</strong>työryhmässä.<br />
Kannattavan vil<strong>ja</strong>ntuotannon perusta on onnistuminen<br />
myös markkinoilla. Se vaatii kuitenkin tietoa<br />
markkinoiden toiminnasta <strong>ja</strong> välineitä markkinoinnin<br />
hallintaan. <strong>MTK</strong> pyrki vahvistamaan a<strong>ja</strong>ntasaisen<br />
markkinainformaation <strong>ja</strong>kamista jäsenilleen Maaseudun<br />
Tulevaisuuden, Repun sekä <strong>MTK</strong>:n vil<strong>ja</strong>kirjeiden<br />
välityksellä. Repussa markkinahintapalvelua parannettiin<br />
alkuvuodesta huomattavasti <strong>ja</strong> <strong>MTK</strong>:n vil<strong>ja</strong>kirjeitä<br />
ilmestyi kertomusvuoden aikana kuusi.<br />
Vil<strong>ja</strong>valiokunta<br />
Vil<strong>ja</strong>valiokunnan tärkeimpinä tehtävinä kertomusvuonna<br />
oli vil<strong>ja</strong>markkinoiden seuranta <strong>ja</strong> markkinatilanteeseen<br />
vaikuttaminen sekä ympäristötukiohjelmaan<br />
<strong>ja</strong> Etelä-Suomen kansallisen tuen valmisteluun vaikuttaminen.<br />
Vil<strong>ja</strong>valiokunta osallistui a<strong>kt</strong>iivisesti vil<strong>ja</strong>-alan<br />
yhteistyötyöryhmän työhön.<br />
Pellervo-Instituutin vil<strong>ja</strong>seminaarin yhteydessä järjestettiin<br />
oma seminaari, johon oli kutsuttu sekä keskusliiton<br />
että liittojen vil<strong>ja</strong>valiokuntien edusta<strong>ja</strong>t. Seminaarissa<br />
käytiin tulevaisuuskeskustelua sekä tukipolitiikasta<br />
että markkinaedunvalvonnasta.<br />
Vil<strong>ja</strong>valiokunta kävi lokakuussa Brysselissä tapaamassa<br />
maatalouskomissaarin kabinetin edustajia <strong>ja</strong><br />
komission virkamiehiä, jotka osallistuivat 141-ratkaisun<br />
valmisteluun. Valiokunta kokoontui kertomusvuonna<br />
kuusi kertaa.<br />
Tuotanto <strong>ja</strong> markkinat<br />
Kesä 2007 tuotti runsaan <strong>ja</strong> laadukkaan viljojen kokonaissadon.<br />
Maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen<br />
(Tike) lopullisen satolaskelman mukaan<br />
kokonaissato oli 4 249 milj. kiloa, joka oli Suomessa<br />
kaikkien aikojen toiseksi suurin vil<strong>ja</strong>sato. Tuotanto kasvoi<br />
edellisvuodesta lähes 500 milj. kg eli 12 %.<br />
Vehnän kokonaissato, 801 milj. kg, kasvoi edelliseen<br />
vuoteen verrattuna 17 %. Ruissato kasvoi peräti 72 %<br />
<strong>ja</strong> oli 88 milj. kg. Ohran kokonaissato oli 2 039 milj. kg,<br />
josta rehuohraa oli 1 525 milj. kg. Kauran kokonaissato<br />
oli 1 262 milj. kg. Kasvua edelliseen vuoteen oli peräti<br />
234 milj. kg. Kaikkien viljojen hehtaarisato ylitti edellisvuoden<br />
tason, samoin selvästi 10 vuoden keskiarvona<br />
lasketun keskisadon.<br />
Vil<strong>ja</strong>n kokonais<strong>tuotanto</strong>ala oli kertomusvuonna 1,166<br />
milj. ha, joka oli 16 000 ha edellistä vuotta suurempi.<br />
Vil<strong>ja</strong>n<strong>tuotanto</strong>ala oli 51 % koko peltoalasta. Kesantoala<br />
oli 121 200 ha <strong>ja</strong> hoidettu viljelemätön pelto 110 400<br />
eli yhteensä 231 600 ha, mikä on 10 % koko maatalousmaasta.<br />
20
MILJ. KG<br />
800<br />
700<br />
600<br />
500<br />
400<br />
300<br />
200<br />
100<br />
LEIPÄVILJOJEN KOKONAISSADOT 1965-2007<br />
SYYSVEHNÄ KEVÄTVEHNÄ RUIS<br />
LEIPÄVILJOJEN HA-SADOT 1965-2007<br />
100 KG/HA SYYSVEHNÄ KEVÄTVEHNÄ RUIS<br />
45<br />
40<br />
35<br />
30<br />
25<br />
20<br />
15<br />
0<br />
1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007<br />
Lähde: TIKE<br />
10<br />
1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007<br />
Lähde: TIKE<br />
REHUVILJOJEN KOKONAISSADOT 1965-2007<br />
REHUVILJOJEN HA-SADOT 1965-2007<br />
MILJ. KG OHRA KAURA SEOSVILJA<br />
2250<br />
40<br />
OHRA<br />
KAURA<br />
2000<br />
1750<br />
1500<br />
1250<br />
1000<br />
35<br />
30<br />
25<br />
20<br />
100 KG/HA<br />
750<br />
500<br />
250<br />
0<br />
1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007<br />
15<br />
10<br />
1965 1967 19691971 1973 1975 19771979 1981 1983 19851987 1989 1991 19931995 1997 1999 20012003 2005 2007<br />
Lähde: TIKE<br />
Lähde: TIKE<br />
Kasvukausi oli vaihteleva. Kevät oli sääolosuhteiltaan<br />
normaali, vaikkakin hieman viime vuosia myöhäisempi.<br />
Kylvöjä päästiin kuitenkin tekemään hyvissä olosuhteissa.<br />
Kasvukauden aikana saatiin kohtuullisesti<br />
sateita, mutta myös lämpöä, mikä takasi hyvät kasvuolosuhteet.<br />
Sadonkorjuu alkoi Lounais-Suomessa<br />
hyvissä olosuhteissa elokuun lopulla. Syyskuussa<br />
alkoivat kuitenkin sateet, jotka hankaloittivat puinte<strong>ja</strong><br />
koko syksyn a<strong>ja</strong>n. Hankalimmat olosuhteet olivat<br />
Itä- <strong>ja</strong> Pohjois-Suomessa. Syyskylvöjä ei saatu tehtyä<br />
halutussa laajuudessa. Kylvöala jäikin huomattavasti<br />
edellistä syksyä alhaisemmaksi.<br />
Vil<strong>ja</strong>n laatu oli hyvä. Vehnän laatu oli hyvä <strong>ja</strong> valkuaispitoisuus<br />
kohosi edellisvuotta korkeammaksi. Elintarviketurvallisuusviraston<br />
(Evira) mukaan 397 milj. kg eli<br />
puolet vehnästä täytti leipävehnän laatuvaatimukset.<br />
Rukiista lähes 84 % täytti myllyteollisuuden vaatimukset.<br />
Myös rehuviljojen laatu täytti hyvin teollisuuden<br />
vaatimukset, sillä ohrasta 71 % ylitti 64 kilon hehtolitrapainon,<br />
<strong>ja</strong> kaurasta 94 % ylitti 52 kilon hehtolitrapainon.<br />
Korkealaatuisella sadolla pystytään tyydyttämään<br />
kotimaisen teollisuuden tarpeet. Myllyteollisuus joutuu<br />
täydentämään vain erikoisvehnäerillä kotimaasta<br />
saatavan raaka-aineen. Kotimaiset mallastamot saavat<br />
riittävästi mallasohraa Suomesta. Poikkeuksellisesti<br />
myös rukiin kysyntä pystytään hyvin pitkälti tyydyttämään<br />
kotimaisella raaka-aineella.<br />
Hyvän markkinatilanteen ansiosta vil<strong>ja</strong>a vietiin vuoden<br />
aikana Suomesta runsaasti. Keväällä vienti oli<br />
lähinnä kauraa <strong>ja</strong> ohraa interventiovarastoista, mutta<br />
syksyllä ruista lukuun ottamatta kaikkia viljo<strong>ja</strong> vietiin<br />
muualle Eurooppaan poikkeuksellisen paljon.<br />
EU:n vil<strong>ja</strong>n<strong>tuotanto</strong> <strong>ja</strong> markkinatilanne<br />
Vil<strong>ja</strong>n<strong>tuotanto</strong>ala oli EU-27 jäsenmaassa yhteensä<br />
56,6 milj. ha, joka oli 0,5 % edellisvuotta alhaisempi.<br />
Myös kokonaistuotannon määrä laski edellisvuodesta<br />
3,5 %. Pinta-alaa suurempi tuotannon lasku johtui Itä-<br />
Eurooppaa vaivanneesta koko kasvukauden kestäneestä<br />
kuivuudesta, mikä aiheutti suuren pudotuksen<br />
maissin kokonaistuotannossa (-14 %). Myös vehnän<br />
<strong>tuotanto</strong>määrä laski (-5 %), mutta muiden viljojen <strong>tuotanto</strong><br />
säilyi edellisvuoden tasolla tai oli jopa parempi.<br />
Satokausi 2007/08 jää historiaan erittäin voimakkaan<br />
<strong>ja</strong> poikkeuksellisen nopean hinnan nousun kautena.<br />
Positiivinen hintakehitys alkoi jo keväällä, mutta<br />
alkusyksyn kehitys oli poikkeuksellisen voimakas. Esimerkiksi<br />
vehnän hintanoteeraukset ranskalaisessa Matif-pörssissä<br />
olivat markkinakauden alussa 180 euroa<br />
tonnilta, josta ne syyskuun loppuun olivat nousseet<br />
100 eurolla tonnia kohti. Korkeimmillaan noteeraukset<br />
olivat siis lähellä 300 euroa/tn. Muiden viljojen hintakehitys<br />
seurasi vehnän hintaa, tosin mallasohraa lukuun<br />
ottamatta maltillisemmin.<br />
Voimakkaaseen hinnan nousuun oli useitakin syitä.<br />
Kehitystä vahvistivat pitkän aikavälin kulutusmuutokset.<br />
Vil<strong>ja</strong>n käyttö sekä elintarvikkeiksi että rehuksi on lisääntynyt<br />
useiden vuosien a<strong>ja</strong>n. Maailman kasvava väkiluku<br />
<strong>ja</strong> etenkin kehittyvien maiden ruokavalion muuttuminen<br />
kasvisperäisestä yhä enemmän kotieläintuotteita kuluttavaksi<br />
on syynä vil<strong>ja</strong>n käytön lisääntymiseen. Myös<br />
bioetanolin valmistukseen tarvittavan vil<strong>ja</strong>n määrä on<br />
kasvanut, varsinkin USA:ssa, voimakkaasti. Tuotanto<br />
ei kuitenkaan ole kehittynyt vastaavasti, mikä on<br />
aiheuttanut varastojen supistumisen. Tuotantoa alen-<br />
21
sivat eniten poikkeukselliset sääolosuhteet. Ilmaston<br />
lämpeneminen on lisännyt toisaalta kuivuutta, mutta<br />
myös tulvien <strong>ja</strong> rankkasateiden määrää.<br />
Muutokset ympäristötukijärjeselmään<br />
EU:ssa ympäristötukijärjestelmää määrittelevä lainsäädäntö<br />
muuttui, eikä ympäristötuen lisäosaa voitu<br />
maksaa Etelä-Suomen kasvinviljelylle enää kertomusvuonna.<br />
Korvaavia keino<strong>ja</strong> etsittiin koko vuoden a<strong>ja</strong>n<br />
sekä vuodelle 2007 että seuraaville vuosille. <strong>MTK</strong> <strong>ja</strong><br />
vil<strong>ja</strong>valiokunta olivat mukana tässä valmistelussa tiiviisti,<br />
mutta täysin vastaavaa järjestelmää ei saatu.<br />
Osa kansallisista tuista siirrettiin maksettavaksi ympäristötuen<br />
lisätoimenpiteiden kautta <strong>ja</strong> osa maksettiin<br />
niin sanottuna de minimis ‐tukena. Tilakohtainen<br />
kokonaistukimäärä riippui paljolti siitä, miten tila valitsi<br />
ympäristötuen lisätoimenpiteitä. Hyvin monissa tapauksissa<br />
tuki viljojen osalta jäi huomattavasti aikaisempia<br />
vuosia pienemmäksi, <strong>ja</strong> pahimmillaan tilakohtaiset<br />
menetykset olivat tuhansia euro<strong>ja</strong>.<br />
Vil<strong>ja</strong>-alan yhteistyöryhmä<br />
Vil<strong>ja</strong>-alan yhteistyöryhmässä <strong>MTK</strong> osallistui a<strong>kt</strong>iivisesti<br />
niin johtoryhmätyöskentelyyn kuin yhteistyöryhmän<br />
lukuisten alatyöryhmien työskentelyyn.<br />
Yhteistyöryhmän työskentelyssä alkoi uusi toimintakausi.<br />
Ryhmän kokoonpanoa vahvisti keskusliikkeiden<br />
mukaantulo. Vanhoista jäsenistä mukana <strong>ja</strong>tkoivat lähes<br />
kaikki. Tärkeimmiksi painopistealueiksi uudelle<br />
toimintakaudelle asetettiin vil<strong>ja</strong>strategian tavoitteiden<br />
toteutuminen <strong>ja</strong> vil<strong>ja</strong>ketjun tehokkuuden kehittymisen<br />
seurantaan tarkoitettujen mittarien luominen.<br />
Mallasohra<br />
Mallasohra<strong>ja</strong>osto<br />
Mallasohra<strong>ja</strong>oston toiminnan painopiste oli markkinaedunvalvonnassa<br />
<strong>ja</strong> erityisesti sopimusmallin kehittämisessä.<br />
Jaosto tapasi kaikkien mallastamoiden<br />
edustajia. Tapaamisissa pyrittiin elvyttämään hyvä keskusteluyhteys<br />
tuotta<strong>ja</strong>järjestön <strong>ja</strong> mallastajien välille.<br />
Myös kansallisen mallasohratuen <strong>ja</strong>tkolle pyrittiin<br />
löytämään vaihtoehtoisia toimintamalle<strong>ja</strong>. Tässä työssä<br />
onnistuttiin vain osittain, sillä komission suhtautuminen<br />
Suomen esityksiin tuotekohtaisista tuista oli erittäin ehdoton.<br />
Komissio ei niitä hyväksynyt. Mallasohra<strong>ja</strong>osto<br />
kokoontui vuoden aikana neljä kertaa.<br />
Tuotanto <strong>ja</strong> markkinat<br />
Mallasohran viljely onnistui hyvin. Mallasohran <strong>tuotanto</strong>ala<br />
supistui hieman edelliseen vuoteen verrattuna.<br />
Viljelyala oli 130 000 ha <strong>ja</strong> kokonais<strong>tuotanto</strong> 513 milj.<br />
kg. Mallasohran keskisato oli 3 950 kg/ha, mikä on<br />
pitkäaikaista keskiarvoa selkeästi parempi. Elintarviketurvallisuusviraston<br />
(Evira) mukaan 42 % mallasohrasta<br />
täyttää mallastamoiden laatuvaatimukset. Tämä määrä<br />
riittää tyydyttämään mallastamoiden raaka-ainetarpeen.<br />
Mallasohran <strong>ja</strong> maltaan markkinatilanne pysyi edellisvuoden<br />
tapaan hyvin tiukkana, vaikka mallasohran<br />
kokonais<strong>tuotanto</strong> hieman kasvoi kertomusvuonna.<br />
Varastomäärät eivät kuitenkaan parantuneet vuoden<br />
2007 sadosta, joten hinta nousi edelleen <strong>ja</strong> pysyi hyvin<br />
korkealla koko vuoden.<br />
Noteeraukset esimerkiksi Saksassa nousivat korkeimmillaan<br />
yli 300 euroon/tn. Myös Suomessa mallasohran<br />
hinta nousi edellisten vuosien tasosta. Keväällä<br />
hintataso vaihteli välillä 130–140 euroa/tn <strong>ja</strong> syksyllä<br />
välillä 225–251 euroa/tonni. Hintataso oli siis erittäin<br />
paljon alhaisempi kuin muualla Euroopassa.<br />
Mallastamot ottivat ensimmäistä kertaan käyttöön<br />
mallasohrasopimuksissaan hinnan kiinnittämismahdollisuuden.<br />
<strong>MTK</strong> olikin pitkään vaatinut hintatason<br />
ilmoittamista jo keväällä. Voimakas hinnan nousu<br />
syksyllä 2007 kuitenkin osoittautui kiinteähintaisten<br />
mallasohrasopimusten vahingoksi. Osa viljelijöistä<br />
pettyi siihen, ettei sitovia sopimuksia voinutkaan purkaa,<br />
vaikka olosuhteet olivat muuttuneet radikaalisti.<br />
Loppuvuodesta mallastamot kuitenkin tulivat viljelijöitä<br />
vastaan näissäkin sopimuksissa, <strong>ja</strong> pääsääntöisesti<br />
ongelma pystyttiin ratkaisemaan.<br />
Kylvösiemen<br />
Edunvalvonnan tavoitteena on turvata suomalaisen<br />
kylvösiementuotannon <strong>ja</strong>tkuvuus <strong>ja</strong> kehittäminen. Suomalaisen<br />
kasvintuotannon perusta on kannattava kotimainen<br />
kylvösiemen<strong>tuotanto</strong>.<br />
<strong>MTK</strong> osallistui kylvösiementuotannon edunvalvontaan<br />
kotimaassa sekä Euroopan siementuottajien<br />
yhdistyksen (ESGG) <strong>ja</strong> komission neuvoa-antavassa<br />
kylvösiementyöryhmässä EU:n tasolla.<br />
Kylvösiemen<strong>ja</strong>osto<br />
Kylvösiemen<strong>ja</strong>oston edunvalvonnan tärkeimmät<br />
osa-alueet kertomusvuonna olivat tukijärjestelmän kehittäminen<br />
<strong>ja</strong> kansallisten tukien <strong>ja</strong>tkon varmistaminen.<br />
Myös sopimustoiminnan kehittäminen sekä osallistuminen<br />
keskusteluun eri siemenketjun toimijoiden välillä<br />
kuvaavat <strong>ja</strong>oston toimintaa. Keskustelua aiheutti siementuotannon<br />
kannattavuus sekä siemensopimusten<br />
kehittäminen. Kylvösiemen<strong>ja</strong>osto kokoontui kertomusvuoden<br />
aikana kolme kertaa.<br />
Tuotanto <strong>ja</strong> markkinat<br />
Siemenvil<strong>ja</strong>n <strong>tuotanto</strong>ala supistui edellisvuodesta<br />
7 %. Hyväksytty <strong>tuotanto</strong>ala oli yhteensä 23 000 ha.<br />
Kevätvehnän siemen<strong>tuotanto</strong> supistui hieman, mutta<br />
syysvehnäala pysyi edellisvuoden tasolla. Kevätvehnän<br />
<strong>tuotanto</strong>ala oli 2 086 ha. Ohran siemenen sertifioitu <strong>tuotanto</strong><br />
väheni neljänneksellä, 10 900 hehtaariin. Kauransiemenen<br />
<strong>tuotanto</strong>ala sen si<strong>ja</strong>an kasvoi merkittävästi,<br />
27 %, edellisvuodesta. Kertomusvuonna kaura-alan<br />
oli lähes 9 000 ha. Syysrukiin siemen<strong>tuotanto</strong>ala lähes<br />
kaksinkertaistui, mutta kevätrukiin siemen<strong>tuotanto</strong>ala<br />
väheni kolmannekseen edellisestä vuodesta.<br />
Kasvukausi oli suosiollinen myös siementuotannon<br />
osalta. Siemensato oli määrällisesti hyvä, mutta kosteus<br />
<strong>ja</strong> lämpö lisäsivät kasvitautien määrää, mikä puolestaan<br />
heikensi laatua.<br />
Sertifioidun siemenen käyttöaste oli kertomusvuonna<br />
34 %.<br />
22
ERIKOISKASVIEN KOKONAISSADOT 1965-2007<br />
MILJ. KG PERUNA SOKERIJUURIKAS ÖLJYKASVIT<br />
1600<br />
1400<br />
1200<br />
1000<br />
800<br />
600<br />
400<br />
200<br />
0<br />
1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007<br />
Lähde: TIKE<br />
ERIKOISKASVIEN HA-SADOT 1965-2007<br />
100 KG/HA PERUNA SOKERIJUURIKAS ÖLJYKASVIT<br />
450<br />
400<br />
350<br />
300<br />
250<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
0<br />
1965196719691971197319751977197919811983198519871989199119931995199719992001200320052007<br />
Lähde: TIKE<br />
Nurmisiementen viljely onnistui kertomusvuonna<br />
kohtuullisesti. Kokonaisuudessaan satojen määrä <strong>ja</strong><br />
laatu olivat vähintään kohtuullisia. Timotein viljelyala<br />
supistui, sillä edellisen vuoden sato <strong>ja</strong> kasvanut<br />
<strong>tuotanto</strong>ala olivat tuottaneet erittäin hyvän sadon.<br />
Timotein hyväksytty <strong>tuotanto</strong>ala oli noin 7 000 ha.<br />
Myös nurminadan <strong>tuotanto</strong>ala supistui hieman, mutta<br />
merkittävä muutos tapahtui ruokonadan siementuotannossa,<br />
joka väheni 270 hehtaariin, kun vuonna<br />
2006 ala oli lähes 1 200 ha. Nurmiheinien <strong>ja</strong> apiloiden<br />
<strong>tuotanto</strong>ala oli 10 % edellisvuotta pienempi eli 9 800<br />
ha.<br />
Kukaan toimi<strong>ja</strong> ei tehnyt nurmisiementen sopimusehtoihin<br />
merkittäviä muutoksia timotein viljelijähintaa<br />
lukuun ottamatta, joka vaihteli toimi<strong>ja</strong>kohtaisesti. Timotein<br />
markkinatilanne oli suhteellisen tasapainoinen,<br />
<strong>ja</strong> hinta vahvistui edellisvuosiin verrattuna. Muiden<br />
nurmisiementen viljelijähinnoissa ei juuri tapahtunut<br />
muutoksia.<br />
Siementuotannon tukijärjestelmässä tapahtui kertomusvuonna<br />
useitakin muutoksia. Kansallinen tukivaltuutus<br />
päättyi vuoden 2005 loppuun, mutta vasta<br />
kesällä 2007 saatiin lopullinen päätös vuoden 2006<br />
kansallisen tuen <strong>ja</strong>tkosta <strong>ja</strong> tukitasoista.<br />
Vil<strong>ja</strong>n tuki muuttui hehtaariperusteiseksi, <strong>ja</strong> maksimihehtaaritukitasoksi<br />
komissio asetti 73 euroa/ha. Uusi<br />
tukimalli <strong>ja</strong> ‐taso aiheuttaa vääjäämättä suotuisimmilla<br />
<strong>tuotanto</strong>alueilla <strong>tuotanto</strong>tuen leikkautumisen <strong>ja</strong> toisaalta<br />
hyödyttää heikoimpia alueita. Nurmisiementen<br />
tukitasoksi määräytyi, timoteita lukuun ottamatta, kaikille<br />
lajeille 200 euroa/ha. Tämä merkitsee esimerkiksi<br />
apilan tuen laskua, mutta nurminadan tuen osittaista<br />
korotusta.<br />
Samaan aikaan tuki laajennettiin koskemaan kaikkia<br />
nurmisiemenlaje<strong>ja</strong>, kuten esimerkiksi ruokonataa.<br />
Timotei jäi kokonaan tukijärjestelmän ulkopuolelle.<br />
Muutoksia tehtiin myös tukikelpoisten lajikkeiden luetteloon.<br />
Komissio hyväksyi EU:ssa siemen<strong>tuotanto</strong>a määrittelevän<br />
asetuksen niin sanotun Suomi-pykälän muutoksen<br />
lokakuussa. Muutoksen perusteena oli komission<br />
laatima raportti tukikauden 2000–2005 vaikutuksista<br />
suomalaiseen siemen<strong>tuotanto</strong>on.<br />
Raportissa kansallisen tuen väitettiin virheellisesti<br />
aiheuttaneen ongelmia kilpailutilanteeseen sisämarkkinoilla,<br />
<strong>ja</strong> siksi komissio tiukensi asetustekstiä<br />
merkittävästi sekä ra<strong>ja</strong>si tulevaisuudessa tuen maksun<br />
mahdolliseksi vain vuoteen 2010 asti. Asetus ra<strong>ja</strong>a tuen<br />
maksun aikaisempaa tiukemmin lajikkeisiin, joista tuotetaan<br />
siementä vain Suomen osalta. Ra<strong>ja</strong>us supisti<br />
tukikelpoisen siemen<strong>tuotanto</strong>alueen viljojen 70 % <strong>ja</strong><br />
nurmisiementuotannon 45 % vuoden 2005 alasta. Tämä<br />
tulkinta aiheutti erittäin paljon pettymystä <strong>ja</strong> keskustelua.<br />
<strong>MTK</strong> vaati voimakkaasti kotimaisen tulkinnan<br />
lieventämistä, mutta valtio ei tinkinyt tulkinnastaan.<br />
Tukineuvotteluissa valtio tekikin yksipuolisen päätöksen<br />
vuoden 2006 kansallisesta siemen<strong>tuotanto</strong>tuesta<br />
kesällä 2007.<br />
Kertomusvuotta koskeva tukiesitys kansallisesta<br />
siementuesta komissiolle tehtiin vasta loppuvuodesta,<br />
joten tukia koskevat päätökset <strong>ja</strong> maksatus siirtyivät<br />
jo toisena siemen<strong>tuotanto</strong>vuonna pitkälle varsinaisen<br />
tuotannon <strong>ja</strong> jopa sadon myynnin jälkeen tapahtuvaksi.<br />
Öljykasvit<br />
Edunvalvonnan tavoitteena on suomalaisen öljykasvinviljelyn<br />
toimintaedellytysten ylläpitäminen <strong>ja</strong><br />
kehittäminen. Öljykasvit lisäävät mahdollisuuksia kasvinvuorotteluun<br />
<strong>ja</strong> parantavat viljelyn kokonaistaloutta<br />
katkaisemalla vil<strong>ja</strong>tiloilla yksipuolisen viljelykierron.<br />
<strong>MTK</strong> osallistui öljykasvise<strong>kt</strong>orin edunvalvontaan kotimaassa<br />
sekä COPA-COGECA:n öljykasvityöryhmässä<br />
<strong>ja</strong> komission neuvoa-antavassa öljykasvityöryhmässä<br />
EU:n tasolla.<br />
Öljykasvi<strong>ja</strong>osto<br />
Öljykasvi<strong>ja</strong>osto kokoontui kertomusvuonna kolme<br />
kertaa. Jaoston edunvalvonnan tärkein osa-alue<br />
kertomusvuonna oli rypsin sopimus<strong>tuotanto</strong>alan kasvattaminen.<br />
Jaostossa paneuduttiin myös öljykasvimarkkinoiden<br />
<strong>ja</strong> maailmanmarkkinahinnan kehitykseen<br />
sekä öljykasvituotannon tukipolitiikkaan.<br />
Tuotanto <strong>ja</strong> markkinat<br />
Öljykasvien <strong>tuotanto</strong>ala oli 91 400 ha. Tästä alasta<br />
78 500 ha oli rypsiä, 11 000 rapsia <strong>ja</strong> 1 900 ha Camelinaa.<br />
Kokonaisala supistui 16 % eli 20 800 ha vuoteen<br />
2006 verrattuna. Rypsin <strong>tuotanto</strong>ala pieneni 21 100<br />
ha <strong>ja</strong> Camelinan 3 300 ha. Rapsin <strong>tuotanto</strong> kuitenkin<br />
kasvoi va<strong>ja</strong>alla 4 000 hehtaarilla.<br />
Kasvukausi oli hankala öljykasvien kasvulle. Tuhoeläimiä,<br />
etenkin kirppo<strong>ja</strong>, oli keväällä erittäin runsaasti.<br />
Tuhansia hehtaareita jouduttiin kylvämään keväällä<br />
uudestaan, <strong>ja</strong> torjunta-aineruiskutuksia tehtiin monin-<br />
23
kertainen määrä normaaliin kevääseen verrattuna.<br />
Toimenpiteistä huolimatta kasvustot jäivät osin harvoiksi,<br />
mikä lisäsi rikkakasvien määrää. Kasvukausi<br />
oli varsinkin loppukesästä sateinen, joka lisäsi myös<br />
kasvitautien, etenkin pahkahomeen, määrää.<br />
Lukuisat kasvukauden ongelmat heikensivät satoa.<br />
Keskisadot jäivät viime vuosien tasoa alemmiksi. Rypsin<br />
<strong>ja</strong> rapsin kokonais<strong>tuotanto</strong> oli 114 milj. kg eli 23 %<br />
kesää 2006 alhaisempi. Sadon laatua heikensi erityisesti<br />
korkea rikkasiemenpitoisuus. Kertomusvuoden<br />
rypsin <strong>ja</strong> rapsin keskisadon rikkapitoisuus oli yli 7 %<br />
<strong>ja</strong> öljypitoisuus 37 %.<br />
Rapsin maailmanmarkkinahinnan kehitys oli voimakkaasti<br />
nouseva koko kertomusvuoden. Vuoden alussa<br />
hinta oli 279 euroa/tn. Etenkin syksyllä hinnan kehitys<br />
oli nouseva, koska kehitys seurasi viljojen hintakehitystä.<br />
Joulukuussa noteeraukset Matif-pörssissä<br />
ylittivät 400 euroa/tn. Korkeimmillaan noteeraus kävi<br />
450 eurossa/tn.<br />
EU:n <strong>tuotanto</strong>- <strong>ja</strong> markkinatilanne<br />
Euroopassa saatiin kohtuullisen hyvä rapsisato.<br />
EU-27 jäsenmaan kokonais<strong>tuotanto</strong> oli yhteensä 18<br />
milj. tn, mikä oli va<strong>ja</strong>at 2 milj. tn vuotta 2006 korkeampi.<br />
Viljelyala oli 6,4 milj. ha, mikä oli yli 1 milj. ha<br />
suurempi kuin vuonna 2006. Keskisato oli koko EU:n<br />
alueella 2 800 kg/ha <strong>ja</strong> alhaisempi kuin vuonna 2006.<br />
Non food ‐tuotannon osuus on kasvanut viime vuosien<br />
aikana selvästi. Rapsin tuotannosta lähes 6 milj.<br />
tn oli kertomusvuonna tuotettu kesannolla non food<br />
‐<strong>tuotanto</strong>on tai energiakasvituen <strong>tuotanto</strong>ehtojen<br />
mukaan. Myös osa niin sanotusta elintarvikerapsista<br />
käytettiin biopolttoaineiden raaka-aineena.<br />
Öljykasvien kokonais<strong>tuotanto</strong> oli EU:ssa 24,6 milj. tn,<br />
josta rapsin osuus on siis selkeästi suurin. Öljykasvien<br />
kokonais<strong>tuotanto</strong>ala oli 10,7 milj. ha, jossa kasvua vuoteen<br />
2006 verrattuna oli 826 000 ha. Tuotantoala kasvoi<br />
etenkin Itä-Euroopan maissa.<br />
Öljykasvien syyskylvöala arvioitiin jäävän edellisvuosia<br />
pienemmäksi, sillä vil<strong>ja</strong>ntuotannon kannattavuuden<br />
parantuminen lisäsi syysviljojen kylvöalaa öljykasvien<br />
kustannuksella. Syksyllä tehtiin päätös kesannointivelvoitteesta<br />
luopumisesta vuonna 2008. Myös tämä<br />
osaltaan heikensi öljykasvien kilpailukykyä, koska öljykasvien<br />
non food ‐<strong>tuotanto</strong> on ollut aikaisemmin sallittua<br />
velvoitekesantolohkoilla. Velvoitteen poistuttua<br />
tällaiset lohkot kannattikin kylvää rapsin si<strong>ja</strong>sta vehnälle.<br />
Sokerijuurikas<br />
<strong>MTK</strong>:n <strong>ja</strong> sen sokerijuurikasvaliokunnan toiminnan<br />
tärkein tavoite oli varmistaa sokerijuurikkaan viljelyn<br />
<strong>ja</strong> sokerin <strong>ja</strong>lostuksen <strong>ja</strong>tkoedellytykset maassamme.<br />
Tärkeimmät asiat kertomusvuonna olivat sokeriuudistuksen<br />
muutokseen vaikuttaminen, sokerin uuden<br />
markkinajärjestelmän soveltaminen Suomeen, neuvottelut<br />
uudesta pitkäaikaisesta toimialasopimuksesta sekä<br />
tukipoliittisiin kysymyksiin vaikuttaminen.<br />
Syksyn aikana käytiin neuvottelut teollisuuden <strong>ja</strong><br />
maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriön kanssa sokerin rakenneuudistustuesta<br />
<strong>ja</strong> sen <strong>ja</strong>koperusteista. Syksyllä<br />
sovittiin myös monipuolistamistuen <strong>ja</strong>koperusteista.<br />
Lisäksi neuvoteltiin syksyllä Sucroksen kanssa leikekorvauksesta<br />
vuodelle 2007, mutta ei päästy asiassa<br />
sopuun.<br />
<strong>MTK</strong> osallistui sokerise<strong>kt</strong>orin edunvalvontaan kotimaan<br />
lisäksi EU-tasolla Euroopan sokerijuurikkaan<br />
viljelijöiden yhdistyksen CIBE:n eri työryhmissä <strong>ja</strong> komission<br />
neuvoa-antavassa sokerityöryhmässä.<br />
Sokerijuurikasvaliokunta<br />
Sokerijuurikasvaliokunta pyrki vaikuttamaan vuoden<br />
aikana suunnittelussa <strong>ja</strong> päätännässä olleeseen<br />
sokeriuudistuksen muutokseen, jolla komissio halusi<br />
tehostaa kiintiöistä luopumista. Valiokunta vaikutti kotimaisiin<br />
päättäjiin, suoraan <strong>ja</strong> CIBE:n kautta muihin<br />
jäsenmaihin <strong>ja</strong> komission edustajiin, jotta muutoksessa<br />
olisi huomioitu maat, jotka olivat jo vapaaehtoisesti<br />
vähentäneet <strong>tuotanto</strong>a.<br />
Syyskuussa ministerineuvosto kuitenkin päätti ratkaisusta,<br />
jossa teollisuudelle annettiin tulevissa kiintiöleikkauksissa<br />
kiinteä 90 %:n osuus rakennerahasta,<br />
mikä vei jäsenmaan vaikutusmahdollisuudet tuotannon<br />
lopettamisvaihtoehdossa. Lisäksi kaikissa jäsenmaissa<br />
viljelijät pystyivät jättämään hakemuksen luopua<br />
korkeintaan 10 %:sta tehtaan kiintiöstä. Suomeenkin<br />
kohdistuvat mahdolliset tulevat väliaikaiset sokerin<br />
markkinoilta poistamiset <strong>ja</strong> lopullinen kiintiöiden leikkaus<br />
vuonna 2010.<br />
Tuotanto <strong>ja</strong> markkinat<br />
Kuljetusasioista neuvoteltiin niin autoilijoiden kuin VR<br />
Cargon <strong>ja</strong> Combitransin kesken. Riittävän junakuljetusvolyymin<br />
saavuttaminen oli haasteellista. Kuljetuskustannukset<br />
nousivat polttoaine- <strong>ja</strong> palkkakustannusten<br />
takia.<br />
Juurikkaan kylvöala laski 23 800 hehtaarista 16 000<br />
hehtaariin, koska Suomi leikkasi <strong>tuotanto</strong>kiintiötään<br />
38 % <strong>ja</strong> Sucros sulki Salon tehtaan.<br />
Viljelyalueen eteläosissa routa suli maalis-huhtikuun<br />
vaihteessa <strong>ja</strong> Säkylän alueella muutamia viikko<strong>ja</strong><br />
myöhemmin. Kylvöt alkoivat jo huhtikuun alkupuolella<br />
Varsinais-Suomessa. Keskikylvöpäivä oli 4.5. Kasvukauden<br />
alun sateiden aiheuttamien kuorettumien takia<br />
uusintakylvöjä jouduttiin tekemään yli sadan hehtaarin<br />
alalla. Kesä oli lämmin <strong>ja</strong> sateita saatiin usein. Olosuhteet<br />
olivat juurikkaan kasvulle suosiolliset. Sateet<br />
viivästyttivät vil<strong>ja</strong>n puintia, mikä joillain tiloilla viivästytti<br />
myös juurikkaiden nostoa. Myöhäissyksyn säät olivat<br />
kuitenkin suosiolliset nostolle.<br />
Hehtaarisato oli keskimäärin 42,1 tn/ha eli noin kaksi<br />
tonnia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Hehtaarisato oli<br />
historian paras. Multapitoisuus oli 13 %. Sokeripitoisuus<br />
oli 16,81 %, mikä on hiukan normaalia parempi<br />
viiden edeltäneen vuoden keskiarvon ollessa 16,7 %.<br />
Juurikkaiden kokonaissato oli noin 673 000 tn, mistä<br />
saatiin sokeria 101 250 tn. Kansalliseen carry overiin<br />
voidaan siirtää vuoden 2007 sadosta 13 000 tn. Vuodelta<br />
2006 oli purettavaa carry overia 12 643 tn. Säkylän<br />
tehdas aloitti kampan<strong>ja</strong>n 25.9. <strong>ja</strong> lopetti 16.12.<br />
Kaksivuotisen toimialasopimuksen jälkimmäisenä<br />
vuonna kuljetuskorvaukseen saatiin korotus korvaamaan<br />
lisääntyvää kuljetuskustannusta, kun Salon<br />
tehdas suljettiin edellisen käyntikauden jälkeen <strong>ja</strong> juu-<br />
24
Sokerintuotannon <strong>ja</strong>tko oli vaakalaudalla. Viljelijät seurasivat huolestuneina<br />
tilannetta <strong>ja</strong> pyrkivät vaikuttamaan siihen, että <strong>tuotanto</strong><br />
<strong>ja</strong>tkuu Suomessa.<br />
rikkaat jouduttiin kuljettamaan Säkylän tehtaalle koko<br />
maasta.<br />
Ympäristötuen lisäosan poistuminen aiheutti juurikkaalle<br />
tukimenetyksen, joka oli yli 200 euroa hehtaarilta.<br />
Valiokunta haki tukiratkaisu<strong>ja</strong>, joilla poistuva tuki pystyttäisiin<br />
korvaamaan. Hallitus teki syksyllä ratkaisun<br />
sokerijuurikkaan kansallisen tuen korottamisesta täysimääräiseksi<br />
eli 267 eurosta/ha 350 euroon/ha.<br />
Sokeriuudistus<br />
Marraskuussa 2005 hyväksytty sokeriuudistus ei<br />
ole johtanut komission mielestä riittävään sokerikiintiöiden<br />
leikkaukseen. Vain reilu 2 milj. tn kiintiöitä<br />
oli luovutettu vuoden 2006 aikana, <strong>ja</strong> samaan aikaan<br />
osa jäsenmaista oli hankkinut yhteensä lähes 1 milj. tn<br />
lisäkiintiöitä. Vähennys oli vain murto-osa tavoitellusta<br />
5 milj. tonnista. Tämän takia komissio alkoi valmistella<br />
sokeriuudistuksen tehostamista. Komission a<strong>ja</strong>tukset<br />
tulivat ensimmäisen kerran julkisuuteen toukokuussa<br />
2007. Pitkien neuvotteluiden jälkeen ratkaisu hyväksyttiin<br />
ministerineuvostossa syyskuussa. Suomi äänesti<br />
esitystä vastaan.<br />
Tehty ratkaisu merkitsi, että rakennerahan <strong>ja</strong>kosuhde<br />
on kiinteä teollisuuden <strong>ja</strong> viljelijöiden kesken, kun<br />
aiemmin jäsenmaa sai päättää <strong>ja</strong>kosuhteen. Teollisuus<br />
saa 90 % rakenneuudistustuesta, viljelijöiden <strong>ja</strong> koneurakoitsijoiden<br />
osuus on 10 %. Lisäksi viljelijät saavat<br />
luopumistuen, jonka suuruus on 237,50 euroa/sokerikiintiötonni,<br />
jos kiintiöistä luovutaan talvella 2008.<br />
Viljelijät saivat mahdollisuuden hakea kiintiöistä luopumista<br />
aina 10 %:iin asti tehtaan kiintiöstä. Ehdot tulevat<br />
rahasummien osalta voimaan takautuvasti koskemaan<br />
jo tehtyjä kiintiöleikkauksia. Vuosittain tehtävissä<br />
sokerikiintiöiden väliaikaisissa <strong>ja</strong> lopullisessa vuoden<br />
2010 leikkauksessa otetaan jo tehdyt leikkaukset osittain<br />
huomioon.<br />
<strong>MTK</strong>:n mukaan Suomi oli jo tehnyt osuutensa sokerimarkkinoiden<br />
tasapainottamisessa luopumalla 38 %:sta<br />
kiintiötään <strong>ja</strong> sulkemalla Salon sokeritehtaan. Sokeriomavaraisuutemme<br />
oli noin 50 %. <strong>MTK</strong> vaati, että viljelijäluopumisenkin<br />
on oltava jäsenmaan päätettävissä.<br />
Lisäksi tulevissa kiintiöleikkauksissa pitää huomioida<br />
jo tehdyt leikkaukset täysimääräisesti. Tärkein asia oli<br />
rakennerahan <strong>ja</strong>kosuhde, jonka <strong>MTK</strong>:n kannan mukaan<br />
olisi ehdottomasti pitänyt jäädä jäsenmaan päätettäväksi.<br />
Kiinteä <strong>ja</strong>kosuhde antoi teollisuudelle avaimet<br />
toimialan lopettamiseksi Suomessa. Hyväksytty sokeriuudistuksen<br />
muutos oli <strong>MTK</strong>:n mukaan erittäin epäoikeudenmukainen,<br />
eikä anna mahdollisuuksia kohdella<br />
viljelijöitä riittävän tasapuolisesti.<br />
<strong>MTK</strong> <strong>ja</strong> sen sokerijuurikasvaliokunta vaikuttivat uudistukseen<br />
komission, Euroopan Parlamentin <strong>ja</strong> Euroopan<br />
sokerijuurikkaantuottajien yhdistyksen CIBE:n<br />
kautta. Kotimaassa vaikuttamisen kohteina olivat maa<strong>ja</strong><br />
metsätalousministeriön lisäksi mm. eduskunta, ulkoministeriö<br />
<strong>ja</strong> valtioneuvoston avainhenkilöt.<br />
Viljelijäluopumishaku järjestettiin marraskuussa. Yli<br />
700 viljelijää oli valmis luopumaan noin 29 000 sokerikiintiötonnista.<br />
Sucros otti sokeriasetuksen antamilla<br />
valtuuksilla viljelijöiden haun nimiinsä <strong>ja</strong> ilmoitti luopuvansa<br />
9 001 sokerikiintiötonnista. Tältä osin käytiin<br />
rakennerahastokuulemiset Sucroksen <strong>ja</strong> tuotta<strong>ja</strong>järjestöjen<br />
välillä sekä tuotta<strong>ja</strong>järjestöjen <strong>ja</strong> maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriön<br />
välillä marraskuussa. Sucros halusi<br />
viljelyrakenteen kehittämistarpeen takia <strong>ja</strong>kaa luopumistuen<br />
<strong>ja</strong> rakenneuudistustuen kauimpana tehtaasta<br />
oleville viljelijöille. Sucros piti tätä välttämättömänä tuotannon<br />
<strong>ja</strong>kamisen kannalta. Tuotta<strong>ja</strong>järjestöt <strong>ja</strong> maa- <strong>ja</strong><br />
metsätalousministeriö eivät lähteneet tätä esitystä vastustamaan,<br />
koska tuotannon <strong>ja</strong>tkoedellytykset haluttiin<br />
varmistaa. Maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriö tarkistaa<br />
ratkaisun oikeudelliset perusteet <strong>ja</strong> tekee päätöksen<br />
asiasta kevään 2008 aikana.<br />
Monipuolistamistuki Salon tehtaan sulkemisesta <strong>ja</strong><br />
56 087 sokerikiintiötonnista luopumisesta tulee hakuun<br />
talvella 2008. Sen ehdoista neuvoteltiin syksyllä ministeriön<br />
kanssa. <strong>MTK</strong>:n vaatimusta tuen suuntaamisesta<br />
myös maatalouden muutosinvestointeihin sokerijuurikastiloilla<br />
ei hyväksytty.<br />
Pitkäaikainen toimialasopimus<br />
Neuvottelut 7-vuotisesta toimialasopimuksesta (TAS)<br />
olivat alkaneet jo vuoden 2006 syksyllä <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkuivat koko<br />
vuoden. Teollisuus odotti kesän a<strong>ja</strong>n tulevaa ministerineuvoston<br />
päätöstä uudistuksen muutoksesta, jonka<br />
aikana he eivät halunneet käydä TAS-neuvottelu<strong>ja</strong>. Sopimukseen<br />
päästiin vaikeiden neuvotteluiden jälkeen<br />
joulukuussa.<br />
Peruna<br />
Edunvalvonnan tavoitteena oli perunanviljelyn kannattavuuden<br />
parantaminen markkinoiden paremman<br />
hallinnan, tukipolitiikkaan vaikuttamisen <strong>ja</strong> ruokateollisuusperunalla<br />
sopimusneuvotteluihin vaikuttamisen<br />
kautta.<br />
Perunavaliokunta<br />
Perunavaliokunta pyrki vaikuttamaan <strong>tuotanto</strong>alaan<br />
<strong>ja</strong> näin <strong>tuotanto</strong>määrään, jotta se vastaisi paremmin<br />
kysyntää. Valiokunta kokoontui kaksi kertaa.<br />
Tukiasioissa toiminnan painopisteinä olivat mm.<br />
uusi ympäristötuki, ympäristötuen lisäosan korvaava<br />
tuki <strong>ja</strong> perunantuotannon kansallisen tuen ratkaisu.<br />
Valiokunta seurasi myös 141-tukipaketin valmistelua.<br />
Valiokunta aloitti pohdinnan vuonna 2012 poistuvan<br />
perunantuotannon tuen korvaamiskeinoista.<br />
25
Siemenasioissa esillä oli vaikea virustilanne, joka<br />
heikensi erityisesti korkeampien kantasiemenluokkien<br />
määriä. Tämä hei<strong>ja</strong>stuu tulevien vuosien siemenmääriin.<br />
Edellisvuonna hyväksytyn uuden ruokaperunaasetuksen<br />
tulkinto<strong>ja</strong> pyrittiin selkeyttämään. Valiokunta<br />
käsitteli myös perunan menekinedistämisasioita.<br />
Tuotanto <strong>ja</strong> markkinat<br />
Varhaisperunan istutukset alkoivat varhaisen kevään<br />
ansiosta selvästi normaalia aiemmin <strong>ja</strong> voimakkaammin<br />
jo maaliskuun 24. päivän tienoilla. Istutukset hidastuivat<br />
huhtikuun alkupuolella säiden takia. Pääosa<br />
katteenalaisesta varhaisperunasta saatiin istutettua<br />
19.4. mennessä. Kevään viileät säät viivästyttivät <strong>ja</strong><br />
tasasivat perunan markkinoille tuloa. Varhaisperunaa<br />
alkoi tulla markkinoille noin kolme viikkoa ennen juhannusta.<br />
Määrät kasvoivat juhannusviikolle asti, <strong>ja</strong> kysyntä<br />
oli hyvä. Hinta pysyi tarjontapiikkien puuttuessa<br />
kohtuullisella tasolla koko kesäkuun.<br />
Muun perunan istutusten osalta kevättä voi pitää<br />
normaalina. Osa perunasta saatiin istutettua aikaisin,<br />
mutta se ei viilentyneiden säiden takia saanut siitä juuri<br />
lisäetua myöhemmin istutettuihin nähden. Kesäkuun<br />
loppupuolelta lähtien sadepäiviä oli runsaasti. Sademäärät<br />
vaihtelivat alueittain, mutta koko maassa saatiin<br />
vähintään riittävästi sadetta. Kesän sateissa hukkui<br />
reilu 200 ha perunaa Poh<strong>ja</strong>nmaalla. Sateet vaikeuttivat<br />
ruttoruiskutuksia <strong>ja</strong> lisäsivät painetta ruton esiintymiseen.<br />
Tyvimätää <strong>ja</strong> maltokaarivirusta esiintyi säiden<br />
takia normaalia enemmän.<br />
Alkusyksyn sateet vaikeuttivat perunan nosto<strong>ja</strong>, mutta<br />
myöhemmin syksyllä säät suosivat nosto<strong>ja</strong>. Perunan<br />
kokonaissato oli Maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen<br />
(Tike) mukaan 702 milj. kg, missä on<br />
lisäystä edellisvuoden heikosta sadosta 22 %, mutta<br />
vähennystä vuoden 2005 hyvään satoon 5,5 %.<br />
Varastokyselyn mukaan perunaa oli varastoissa lokakuun<br />
puolivälissä 13 % enemmän kuin vuotta aiemmin.<br />
Perunan laatu oli jonkin verran normaalia heikompi <strong>ja</strong><br />
lajittelutappiot suuremmat.<br />
Kevätkaudella perunan hinnat olivat edellisvuotta<br />
selvästi korkeammalla tasolla koko Euroopassa johtuen<br />
edelliskesän helteen <strong>ja</strong> kuivuuden heikentämästä<br />
perunasadosta. Tilanne oli sama myös Suomessa. Keväällä<br />
ruokaperunan veroton viljelijähinta nettokiloille<br />
oli 20–24 euroa/100 kg. Syksyllä viljelijähinta oli 10–15<br />
euroa/100 kg. Myös pakkaamohinnat laskivat kevään<br />
tasosta noin 10 euroa/100 kg.<br />
Siemenperunatuotannossa laatuongelmaksi muodostui<br />
edellisvuoden tapaan Y-viruksen korkea määrä<br />
tietyissä lajikkeissa, joskin ongelma näytti helpottuvan.<br />
Lisäksi tyvimätä vaivasi tiettyjä lajikkeita.<br />
Tärkkelysperuna<br />
Edunvalvonnan tavoitteena oli parantaa alan kannattavuutta<br />
vaikuttamalla tukipolitiikkaan <strong>ja</strong> viljelijöiden <strong>ja</strong><br />
teollisuuden välisiin sopimusehtoihin.<br />
Tärkkelysperuna<strong>ja</strong>osto<br />
Jaosto esitti huolensa maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeri<br />
Sirkka-Liisa Anttilalle alan negatiivisesta kannattavuuskehityksestä,<br />
minkä johdosta viljelyhalukkuus on ollut<br />
heikko jo useamman vuoden a<strong>ja</strong>n. Jaosto kertoi terveisensä<br />
suunnittelussa <strong>ja</strong> päätännässä olleesta kahden<br />
vuoden kiintiökaudesta viranomaisille <strong>ja</strong> pyrki vaikuttamaan<br />
päätöksiin Euroopan tärkkelysperunatuottajien<br />
yhdistyksen CESPU:n kautta. Jaosto aloitti myös valmistautumisen<br />
CAP:n terveystarkastukseen yhdessä<br />
maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriön <strong>ja</strong> teollisuuden kanssa.<br />
Tärkkelysperuna<strong>ja</strong>osto kokoontui neljä kertaa.<br />
Tuotanto <strong>ja</strong> markkinat<br />
EU:n alueella perunatärkkelyksen <strong>tuotanto</strong> oli normaalitasolla.<br />
Etelä-Euroopassa vaivasi helle <strong>ja</strong> kuivuus,<br />
Euroopan pohjoisosissa sateisuus. Suomessa kiintiön<br />
täyttyvyys jäi 90 %:iin Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan alhaisen viljelyalan<br />
takia.<br />
Teollisuus vastaanotti perunaa 223 milj. kg eli 40 milj.<br />
kg enemmän kuin edellisvuonna. Tärkkelyspitoisuus oli<br />
keskimäärin 18,26 %, mikä on normaalitasoa.<br />
PerunaSuomi ry<br />
PerunaSuomi ry:n toiminnan keskeisin tavoite oli<br />
perunamarkkinoiden tasapainottaminen <strong>ja</strong> viljelijöiden<br />
markkinatietoisuuden parantaminen. <strong>MTK</strong>-Varsinais-<br />
PERUNAN NOSTOALAT JA SATOMÄÄRÄT VUOSINA 2006–2007<br />
Ruoka-<br />
Siemen,<br />
Ruoka- teollisuus- Tärkkelys- kotitarve YHTEENSÄ<br />
Vuosi peruna peruna peruna ym.<br />
Ala, 1 000 ha 2006 11,7 3,9 8,3 4,2 28,0<br />
2007 11,9 3,7 7,7 ,0 7,3<br />
Muutos-% 2,1 –6,6 –6,9 –4,6 –2,8<br />
Sato, kg/ha 2006 19 590 22 580 21 870 18 560 20 528<br />
007 24 094 30 480 28 750 21 470 25 820<br />
Muutos-% 23,0 35,0 31,5 15,7 25,8<br />
Kok. sato, milj.kg 2006 228,4 88,4 181,4 77,5 575,7<br />
007 286,8 111,4 218,0 ,5 701,6<br />
Muutos-% 25,6 26,0 20,2 10,3 21,9<br />
MMM/Tietopalvelukeskus<br />
26
Suomen kanssa laadittiin varhaisperunan satoennuste.<br />
Ennusteen avulla viljelijöille <strong>ja</strong> ostajille pystyttiin kertomaan<br />
kotimaisen varhaisperunan markkinoille tuloaika<br />
<strong>ja</strong> viikoittaiset määrät. Syksyllä laadittiin perunan<br />
kokonaissatoennuste. Markkinatilanteesta tiedotettiin<br />
Maaseudun Tulevaisuudessa. Vuoden aikana yhdistykselle<br />
rakennettiin omat internetsivut, joiden kautta<br />
markkinatietoa voidaan välittää.<br />
Perunan menekinedistämisessä alan on itse kyettävä<br />
keräämään 50 % kokonaisrahoituksesta. Keruu peruna-alalla<br />
järjestettiin vuoden vaihteessa yhteistyössä<br />
SLC:n <strong>ja</strong> Kotimaiset Kasvikset ry:n kanssa. TV-mainoksia<br />
varhais- <strong>ja</strong> varastoperunalle esitettiin Neloskanavalla<br />
kesäkuun alkupuolella <strong>ja</strong> loka-marraskuussa.<br />
Puutarha<strong>tuotanto</strong><br />
Kertomusvuonna tärkeällä si<strong>ja</strong>lla tukipolitiikassa olivat<br />
141-tuen <strong>ja</strong>tkoneuvottelut. Puutarhatuotannossa<br />
asia liittyi puutarhatuotteiden varastointitukeen sekä<br />
kasvihuonetuotannon tukeen. Lopputulos oli puutarhatuotannon<br />
osalta kohtuullinen. Lisäksi saatiin päätökseen<br />
uuden ympäristötukiohjelman loppuvalmistelu.<br />
Oltiin a<strong>kt</strong>iivisesti mukana puutarha<strong>tuotanto</strong>on liittyvien<br />
asioiden valmistelutyössä, <strong>ja</strong> tuotiin esille alan eritysvaatimuksia.<br />
Puutarhatuotteiden markkinoilla lähtökohtana oli<br />
markkinoiden tasapainottaminen. Vihannesten markkinatilanne<br />
oli kesällä pitkästä aikaa kohtuullisen tasapainoinen.<br />
Kesän sääolot olivat melko suotuisat, eivätkä<br />
pitkät helle<strong>ja</strong>ksot sekoittaneet markkinoita. Markkinoille<br />
saatiin satoa tasaisesti koko kasvukauden. Hintataso<br />
oli myös pääosin kohtuullinen. Varastoitavien vihannesten<br />
satomäärät olivat useimmilla tuotteilla normaalilla<br />
tasolla, tosin edellisvuotta suuremmat. Suuremmista<br />
varastomääristä johtuen tuotteiden hintataso varastokaudella<br />
oli selvästi edellisvuotta alhaisempi.<br />
Tuotteiden menekinedistämiseen <strong>ja</strong> mainontaan liittyvää<br />
työtä <strong>ja</strong>tkettiin pääosin edellisvuoden tapaan.<br />
Avomaavihanneksia mainostettiin kertomusvuonna<br />
pelkästään televisiossa.<br />
Tuotanto <strong>ja</strong> markkinat<br />
Vuoden 2007 kevään aikana varastovihannesten<br />
kysyntä oli hyvä. Hintataso oli selvästi edellisvuotta<br />
korkeampi. Useimpien tuotteiden hintatasoa saatiin<br />
myös kohotettua varastokauden aikana. Keväällä vihannesten<br />
varastomäärät olivat edellisvuotta pienemmät.<br />
Porkkanaa riitti varastoissa huhtikuulle saakka <strong>ja</strong><br />
sipulia kesäkuulle saakka.<br />
Avomaavihannesten kasvukausi alkoi keväällä normaaliin<br />
aikaan. Viileä sää<strong>ja</strong>kso hidasti kylvöjen <strong>ja</strong> istutusten<br />
alkukehitystä <strong>ja</strong> viivästytti varhaissadon valmistumista.<br />
Osassa maata puolestaan runsaat sateet<br />
vaikeuttivat kylvöjä <strong>ja</strong> istutuksia, <strong>ja</strong> kylvöt venyivät normaalia<br />
myöhempään. Tärkeimpien vihannesten viljelyalat<br />
hieman lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna.<br />
Varhaisvihannesten markkinoilla tarjonta oli pääosin<br />
kysyntää pienempi <strong>ja</strong> satokausi totutusta myöhässä.<br />
Hintataso oli edellisvuotta parempi. Kesäkaudella<br />
avomaavihannesten markkinatilanne oli pääosin tasapainossa.<br />
Etenkin kaalikasveilla tarjonta ei kuitenkaan<br />
riittänyt kattamaan kysyntää.<br />
Vihannesten markkinatilanne oli kesällä 2007 pitkästä aikaa tasapainoinen.<br />
Porkkanan, sipulin sekä keräkaalin varastomäärät<br />
olivat syksyllä suuremmat kuin syksyllä 2006. Varastovihannesten<br />
laatu oli varastokauden aikana edellisvuotta<br />
heikompi. Varastovihannesten hintataso oli syksyllä<br />
edellisvuotta alhaisempi.<br />
Avomaavihannesten<br />
tuotekohtaiset yhdistykset<br />
Juuresten‐, Kaalin- <strong>ja</strong> Sipulintuottajien yhdistykset<br />
osallistuivat a<strong>kt</strong>iivisesti avomaan puutarhase<strong>kt</strong>orin<br />
edunvalvontaan yhdessä <strong>MTK</strong>:n kanssa. Yhdistysten<br />
yhteenlaskettu jäsenmäärä oli noin 200 jäsentä. Yhdistyksissä<br />
osallistuttiin mm. ympäristötuen loppuvalmisteluun,<br />
141-tuen valmisteluun sekä vaikutettiin EU:n<br />
uuden kasvinsuojeluaineasetuksen valmistelutyöhön.<br />
Kasvinsuojeluaineisiin liittyvää yhteistyötä tehtiin tiiviisti<br />
viranomaisten <strong>ja</strong> alan yritysten kanssa.<br />
Keskeisellä si<strong>ja</strong>lla toiminnassa oli edellisvuosien<br />
tapaan puutarhatuotteiden mainontaan <strong>ja</strong> menekinedistämiseen<br />
liittyvä työ. Työtä tehtiin läheisessä yhteistyössä<br />
Kotimaiset Kasvikset ry:n <strong>ja</strong> kaikkien puutarhase<strong>kt</strong>orilla<br />
toimivien järjestöjen kanssa. Viljelijöiltä<br />
kerättyjä mainosraho<strong>ja</strong> käytettiin kertomusvuonna<br />
pelkästään televisiomainontaan. Mainosrahaa kertyi<br />
selvästi edellisvuotta vähemmän.<br />
Yhdistykset seurasivat a<strong>kt</strong>iivisesti puutarhatuotteiden<br />
markkinatilannetta <strong>ja</strong> hintatasoa. Kesän aikana<br />
seurattiin kasvutilannetta sekä satonäkymiä järjestämällä<br />
juurestentuottajien yleiskokous perinteisesti Lepaan<br />
puutarhanäyttelyn yhteydessä. Sipulintuotta<strong>ja</strong>t<br />
kävivät kesällä opintomatkalla Irlannissa, missä tutustuttiin<br />
paikalliseen vihannesten <strong>tuotanto</strong>on.<br />
Tiedotus hoidettiin Maaseudun Tulevaisuuden markkinasivun<br />
välityksellä sekä jäsenille lähetetyillä viljelijäkirjeillä.<br />
Hintatietojen välittämisessä tehtiin yhteistyötä<br />
Kasvistieto Oy:n kanssa.<br />
Luomu<strong>tuotanto</strong><br />
Luonnonmukaisen tuotannon valiokunta<br />
<strong>MTK</strong>:n luonnonmukaisen tuotannon valiokunta kokoontui<br />
vuoden aikana viisi kertaa. Valiokunta käsitteli<br />
kokouksissaan mm. luomumarkkinoiden toimivuutta<br />
27
sekä eri <strong>tuotanto</strong>alojen kehittymistä. Myös luomukotieläintuotannon<br />
ongelmat ruokintasääntöjen kiristyessä<br />
nousivat keskeiselle si<strong>ja</strong>lle.<br />
Lisäksi käsiteltiin tukipolitiikkaa <strong>ja</strong> tukiehto<strong>ja</strong>, joista<br />
merkittävin oli uuden ympäristötukiohjelman loppuvalmistelu.<br />
Gmo-asiat nousivat vuoden aikana yleiseen<br />
keskusteluun, <strong>ja</strong> valiokunta osallistui omalta osaltaan<br />
keskusteluun.<br />
Tuotanto <strong>ja</strong> markkinat<br />
Luomutuotannossa oli peltoa noin 149 900 ha, joka<br />
oli 6,6 % koko maan peltoalasta. Luomutuotannossa<br />
oleva peltoala lisääntyi edellisvuodesta 4 %. Luomutilojen<br />
lukumäärä väheni 1 % edellisvuodesta. Kertomusvuonna<br />
luomutilo<strong>ja</strong> oli 3 917 kpl, joka on 5,6 %<br />
kaikista suomalaisista maatiloista. Uusia sopimuksia<br />
tehtiin 117 kpl <strong>ja</strong> luopujia oli 150 kpl.<br />
<strong>MTK</strong> osallistui komission uuden luomuasetuksen valmistelutyöhön<br />
yhteistyössä kansallisten virkamiesten<br />
kanssa. Esityksessä oli useita Suomen kannalta merkittäviä<br />
yksityiskohtia, joihin vaikuttaminen oli tärkeää.<br />
Lisäksi osallistuttiin uuteen luomuasetukseen liittyvien<br />
toimeenpanosäännösten valmisteluun.<br />
Luomuvil<strong>ja</strong>n sato oli kertomusvuonna kohtuullisen<br />
hyvä. Luomuvil<strong>ja</strong>n kysyntä <strong>ja</strong>tkui hyvänä, eikä vil<strong>ja</strong>a<br />
saatu markkinoille läheskään kysyntää vastaavia määriä.<br />
Luomuvil<strong>ja</strong>n hinnat olivat hyvällä tasolla.<br />
Luomumarkkinat maailmalla kehittyivät edelleen suotuisasti.<br />
Suomessa kasvu oli hitaampaa. Kotitalouksien<br />
luomuostot kasvoivat 10 % vuodesta 2006 vuoteen<br />
2007. Luomutuotteiden markkinaosuudet kasvoivat lähes<br />
kaikissa tuoteryhmissä. Kasvua tapahtui erityisesti<br />
ruokaöljyjen, jogurtin, juuresten, <strong>ja</strong>uhojen <strong>ja</strong> kananmunien<br />
markkinaosuuksissa. Isot yritykset eivät pääosin<br />
edelleenkään ole kiinnostuneet luomutuotteiden markkinoinnista<br />
eivätkä uusien luomutuotteiden kehittämisestä.<br />
Luomukotieläintuotteiden markkinoilla tapahtui pieni<br />
muutos parempaan suuntaan. Luomumaidon käyttöaste<br />
parani kysynnän kasvaessa, <strong>ja</strong> maidon <strong>ja</strong>lostajien<br />
tuottajille maksama luomulisä nousi. Luomulihan <strong>tuotanto</strong><br />
ei sen si<strong>ja</strong>an lisääntynyt, koska <strong>tuotanto</strong>panosten<br />
hinnannousu on heikentänyt tuotannon kannattavuutta.<br />
Luomulihalle <strong>ja</strong> luomuliha<strong>ja</strong>losteille olisi markkinoilla kysyntää,<br />
<strong>ja</strong> luomulihan <strong>ja</strong>lostus onkin kääntynyt hienoiseen<br />
nousuun.<br />
Pula luomuvalkuaisesta paheni, koska luomuvalkuaiskasvien<br />
sato epäonnistui lähes täydellisesti kevään poikkeuksellisen<br />
tuholaisongelman sekä syksyn huonojen<br />
sadonkorjuusäiden vuoksi. Osasyynä oli myös luomurypsin<br />
pienentynyt viljelyala. Luomurypsin <strong>ja</strong> muiden<br />
valkuaiskasvien viljelyä halutaan lisätä, jotta vuoden lopussa<br />
kiristyneet ruokintavaatimukset voidaan täyttää.<br />
<strong>MTK</strong> teki yhteistyötä FinfoodLuomun kanssa <strong>ja</strong> oli<br />
edustettuna yhdistyksen oh<strong>ja</strong>usryhmässä.<br />
Kasvinsuojelu<br />
Kevät 2007 oli haasteellinen kasvintuhoojien torjunnan<br />
kannalta. Kevään tuholaispaine oli erityisen voimakas<br />
<strong>ja</strong> tuhosi laa<strong>ja</strong>lti esimerkiksi öljykasvien taimia.<br />
Siementen peittauksen teho ei ollut alkuunkaan riittävä.<br />
Uusintakylvöjä jouduttiin tekemään laajoilla alueilla.<br />
Muuten kasvukausi oli kasvinsuojelun osalta kohtuullisen<br />
helppo. Viileä kevät <strong>ja</strong> alkukesä heikensivät<br />
rikkakasvien kasvua, <strong>ja</strong> niiden torjunnassa onnistuttiin<br />
kohtuullisen hyvin. Kuiva loppukesä vähensi kasvitautien<br />
torjuntatarvetta.<br />
Kasvinsuojeluun <strong>ja</strong> kasvinsuojeluaineisiin kuuluva<br />
edunvalvonta liittyi edellisvuosien tapaan kasvinsuojeluaineiden<br />
saatavuuteen Suomessa. Tärkeällä si<strong>ja</strong>lla oli<br />
myös EU:n kasvinsuojeluaineasetuksen valmisteluun<br />
vaikuttaminen. Lisäksi käynnissä oli EU:n torjunta-aineiden<br />
kestävää käyttöä säätelevän dire<strong>kt</strong>iivin valmistelu.<br />
<strong>MTK</strong> oli a<strong>kt</strong>iivisesti mukana asioiden valmistelussa.<br />
Vuoden aikana valmistuivat kansalliseen kasvisuojeluainelakiin<br />
liittyvät asetukset.<br />
Satovahingot<br />
Olosuhteet olivat sateista huolimatta hyvät kasvukaudella,<br />
eikä merkittävästi satovahinko<strong>ja</strong> tiloilla tapahtunut.<br />
Tilakohtaisia satovahinkoarvioita tehtiin 623<br />
tilalla. Omavastuu ylittyi 380 tilalla. Omavastuun vähentämisen<br />
jälkeen tilakohtaisiin korvauksiin tarvittiin<br />
1,342 milj. euroa. Vahingoista korvataan perinteisesti<br />
90 % omavastuun ylittävältä osalta.<br />
Kertomusvuoden keväällä vielä valmisteltiin ratkaisua<br />
kesän 2006 satovahinkojen osalta. Kesä oli kuiva <strong>ja</strong><br />
osassa maata etenkin maito- <strong>ja</strong> nautatiloilla nurmirehusadot<br />
jäivät erittäin alhaisiksi. Koska tilakohtainen satovahinkokorvausjärjestelmä<br />
huonosti huomioi nurmirehun<br />
satovahingot, niin <strong>MTK</strong> vaati yleiskorvausta tietylle<br />
alueelle Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaalla. Pitkästä valmistelusta<br />
<strong>ja</strong> neuvotteluista huolimatta yleiskorvausvaatimusta ei<br />
saatu läpi, vaan tältä osin satovahingot jäivät korvaamatta<br />
<strong>ja</strong> tilojen kannettavaksi.<br />
Loppuvuodesta valmisteltiin satovahinkojärjestelmän<br />
muuttamista. Kansallista satovahinkojärjestelmää<br />
muutettiin siten, että se täyttää valtiontukisäännöt.<br />
Tämän muutoksen myötä satovahinkokorvaukset voidaan<br />
maksaa viljelijöille ilman komission ilmoitusta,<br />
<strong>ja</strong> sitä kautta arvioidaan, että maksatuksia voidaan<br />
aikaistaa. Varsinkin viime vuosina maksatukset ovat<br />
siirtyneet pitkälle seuraavaan kevääseen. Käytännössä<br />
järjestelmään <strong>ja</strong> ehtoihin uudistus tarkoitti vain pieniä<br />
muutoksia. Hintojen osalta siirryttiin käyttämään normihintoina<br />
kuluvan vuoden toteutuneita hinto<strong>ja</strong>, mikä on<br />
parannus aikaisempaa tilanteeseen. Lisäksi korvattavien<br />
kasvien listaa jonkin verran päivitettiin.<br />
Eläinterveys<br />
Vuonna 2007 EU:n alueella luonnonvaraisissa linnuissa<br />
<strong>ja</strong> siipikar<strong>ja</strong>ssa esiintyi edelleen lintuinfluenssan<br />
H5N1-tyyppiä. Suomessa ei virusta tavattu viranomaisten<br />
tutkimuksista huolimatta. Talvella 2004 Kaukoidässä<br />
laa<strong>ja</strong>lle levinnyt lintuinfluenssa sai asiantunti<strong>ja</strong>t<br />
varpailleen, koska oli mahdollista, että influenssavirus<br />
voisi muuntua ihmisestä toiseen tarttuvaksi. Sen seurauksena<br />
varautumista mahdolliseen pandemiaan tehostettiin<br />
EU:n alueella.<br />
Uudentyyppisen sinikielitaudin leviäminen <strong>ja</strong> taudin<br />
ärhäköityminen Euroopassa aiheutti merkittäviä<br />
taloudellisia menetyksiä nauta- <strong>ja</strong> lammastaloudelle.<br />
EU on varautunut vuonna 2008 kustantamaan suuren<br />
osan sinikielitaudin rokotuskampan<strong>ja</strong>sta, jotta taudin<br />
28
leviäminen saataisiin pysäytettyä. Viime vuosien suuret<br />
eläintautiepidemiat <strong>ja</strong> niiden taloudelliset menetykset<br />
vauhdittivat EU:n yhteisen eläintautistrategian valmistumista.<br />
Nyt suunnitelmissa on uuden puitelain valmistelu<br />
<strong>ja</strong> eläintautikorvausjärjestelmän uudistus.<br />
Suomessa toimii hyvä kansallinen yhteistyö elintarviketurvallisuuden<br />
varmentamiseksi <strong>ja</strong> avoin tiedottaminen<br />
on luonut edellytykset kulutta<strong>ja</strong>n luottamuksen<br />
säilymiseen. Eläinterveystilanteen säilyttäminen hyvänä<br />
<strong>ja</strong> tehokas tautien vastustaminen oli mahdollista<br />
viranomaisten, elinkeinoelämän <strong>ja</strong> eläinten omistajien<br />
välisen toimivan työn<strong>ja</strong>on <strong>ja</strong> yhteistyön avulla. Maamme<br />
eläinterveystilanne luo vahvan perustan kansalliselle<br />
elintarviketurvallisuudelle <strong>ja</strong> tukee laatuketjun<br />
rakentamista pellolta pöytään ‐periaatteella. Hyvän<br />
eläinterveystilanteen säilyttäminen vaatii toimijoiden<br />
pitkäjänteistä yhteistyötä.<br />
<strong>MTK</strong> painotti omassa toiminnassaan elintarviketurvallisuutta<br />
tukevia toimia. Toimien <strong>ja</strong> päätösten pitäisi perustua<br />
tieteelliseen näyttöön <strong>ja</strong> riskinarviointiin. <strong>MTK</strong> painotti<br />
ennaltaehkäisevän työn <strong>ja</strong> toimivien korvausjärjestelmien<br />
tärkeyttä, jotta tuottajien ilmoituskynnys tautiepäilystä<br />
säilyisi mahdollisimman alhaisena. <strong>MTK</strong> osallistui <strong>tuotanto</strong>eläinten<br />
lääkintää <strong>ja</strong> hyvinvointia koskevien lakien,<br />
asetusten <strong>ja</strong> päätösten valmisteluun antamalla niistä<br />
lausunto<strong>ja</strong> sekä olemalla kuultavana eduskunnan eri<br />
valiokunnissa. Eläintautien ehkäisyyn tarvittavista varotoimista<br />
tiedotettiin mm. Maaseudun Tulevaisuuden sekä<br />
internetissä toimivien Reppu-jäsensivujen kautta.<br />
<strong>MTK</strong> piti tiivistä yhteyttä eläinlääkintäviranomaisiin <strong>ja</strong><br />
MMM:n eläinlääkintä- <strong>ja</strong> terveysosastoon, Elintarviketurvallisuusvirastoon<br />
(Evira) sekä muihin sidosryhmiin.<br />
<strong>MTK</strong> tapasi säännöllisesti Eläinlääkäriliiton <strong>ja</strong> Eläintautien<br />
torjuntayhdistyksen (ETT) edustajia. Yhteistyötä<br />
tehtiin myös elintarviketeollisuuden <strong>ja</strong> kulutta<strong>ja</strong>järjestöjen<br />
kanssa.<br />
Eläinten hyvinvoinnin nouseminen näkyvästi otsikoihin<br />
<strong>ja</strong> julkiseen keskusteluun työllisti vuonna 2007<br />
normaalia enemmän. Panostuksia asiaan tullaan lisäämään<br />
entiseen verrattuna.<br />
<strong>MTK</strong>:n kriisiapu vakavissa eläintautitapauksissa<br />
Tuotta<strong>ja</strong>järjestöllä on sisäisen eläintautien kriisienhallinnan<br />
ohjeistus, <strong>ja</strong> se löytyy Reppu-sivuilta. <strong>MTK</strong>:n<br />
<strong>ja</strong> viranomaisten yhteistyönä on luotu ohjeistot tuotta<strong>ja</strong>järjestön<br />
toiminnalle vakavissa eläintautitapauksissa.<br />
Ohjeessa on kriisiapuesite <strong>ja</strong> muistilistat tuotta<strong>ja</strong>lle.<br />
<strong>MTK</strong>-liitot antavat pyydettäessä tukihenkilöapua <strong>ja</strong> apua<br />
kriisitilanteissa tilalla tehtävissä käytännön töissä.<br />
Eläintaudit Euroopassa <strong>ja</strong> Suomessa<br />
Lintuinfluenssan leviäminen Kaukoidästä Eurooppaan<br />
nostatti otsikoihin viruksen mahdollisen muuntumisen<br />
otollisissa olosuhteissa sellaiseksi, että se voisi levitä<br />
ihmisestä toiseen. Lintuinfluenssa on helposti leviävä<br />
eläintauti, joka voi säilyä oireettomana luonnonlinnuissa,<br />
<strong>ja</strong> jotkut virustyypit aiheuttavat tautia ihmisessä.<br />
Viruksen tekee vaaralliseksi sen hyvä muuntautumiskyky.<br />
Euroopassa todettiin vuoden 2007 aikana useita<br />
tapauksia siipikar<strong>ja</strong>ssa <strong>ja</strong> luonnonvaraisissa linnuissa.<br />
Suomessa kartoitettiin edelleen lintuinfluenssavastaaineiden<br />
esiintymistä siipikar<strong>ja</strong>ssa <strong>ja</strong> luonnonvaraisissa<br />
Eläinten hyvinvoinnista keskusteltiin vilkkaasti vuoden lopulla.<br />
linnuissa. Lintuinfluenssan vaarallista muotoa ei tavattu<br />
suomalaissa siipikar<strong>ja</strong>ssa eikä luonnonvaraisissa linnuissa<br />
vuonna 2007.<br />
Suu- <strong>ja</strong> sorkkatauti pääsi leviämään todennäköisesti<br />
”laboratoriokarkulaisena” Isossa-Britanniassa kahdelle<br />
nautatilalle. Leviäminen saatiin kuitenkin rajoitettua.<br />
Suu- <strong>ja</strong> sorkkataudin vastustustoimia rahoitetaan edelleen<br />
EU:n lähialueilla. Suomessa suu- <strong>ja</strong> sorkkatautia on<br />
todettu viimeksi vuonna 1959. Helposti leviävien eläintautien<br />
varalta voi suo<strong>ja</strong>utua noudattamalla huolellisia tautisuo<strong>ja</strong>ustoimenpiteitä.<br />
Esimerkiksi matkailijoilla on syytä<br />
toimenpiteisiin, mikäli he ovat kotimaassa tekemisissä<br />
taudeille herkkien eläinlajien kanssa. Erityisesti tuottajia,<br />
mutta myös muita Euroopassa matkailijoita, on ohjeistettu<br />
tarttuvien eläintautien leviämisen ehkäisyssä.<br />
Bse:n esiintyminen Keski- <strong>ja</strong> Etelä-Euroopan maissa<br />
oli edelleen selvässä laskussa. Tämä on merkki taudin<br />
torjumiseksi tehtyjen toimenpiteiden tehoamisesta.<br />
Suomessa ei löydetty vuoden aikana yhtään tapausta.<br />
Euroopan komission Suomeen keväällä 2001 tekemässä<br />
tarkastuksessa todettiin Suomen bse-valvonnan<br />
toimivan hyvin. Suomessa <strong>ja</strong>tkuivat edellisvuonna<br />
käynnistetyt tehostetut toimet bse-valvonnassa. Testauksesta<br />
aiheutuu merkittäviä lisäkustannuksia lihaketjulle,<br />
<strong>ja</strong> riskinarviointiin perustuvia toimia testausten<br />
vähentämiseksi on alettu toteuttaa.<br />
Suomen kansallinen yleinen eläinterveystilanne säilyi<br />
hyvänä, vaikka meillä todettiin vuoden aikana kahdella<br />
tilalla scrapieta lampaissa. Lampaiden TSE-testauksien<br />
ikära<strong>ja</strong>a nostettiin, <strong>ja</strong> lainsäädäntöä muutettiin epätyypillisen<br />
scrapien osalta joustavampaan suuntaan.<br />
Uusia sikojen PMWS tauti- (postweaning multisystem<br />
wasting syndrome) tapauksia todettiin edelleen<br />
Ruotsissa. Tauti on vieroitettujen porsaiden monisyysairaus,<br />
jonka aiheutta<strong>ja</strong>na on circo-virus tyyppi 2.<br />
Vasta-aineita virukselle on todettu Suomessakin sioilla<br />
yleisesti, mutta ensimmäinen varsinainen tautitapaus<br />
todettiin syksyllä 2007. Tauti ei kuulu vastustettaviin<br />
eläintauteihin, mutta voi aiheuttaa huomattavia taloudellisia<br />
tappioita porsaskuolleisuuden kautta.<br />
Ruotsissa todettiin heinäkuussa 2007 ensimmäinen<br />
sikojen PRRS tautitapaus, joka kuitenkin saatiin taltutettua<br />
nopeasti. PRRS( Poricine Reproductive and<br />
Respiratory Syndrome) on vastustettava virustauti,<br />
joka aiheuttaa hyvin vaihtelevia oireita sikojen iästä <strong>ja</strong><br />
muusta tautitilanteesta riippuen: mm. kuumetta, luomisia,<br />
yskää <strong>ja</strong> porsaskuolleisuutta.<br />
29
Tuotantoeläinten terveydenhuolto<br />
<strong>MTK</strong> osallistui tiiviisti eläinten terveydenhuoltotyön<br />
sisältöjen <strong>ja</strong> toimintarakenteiden valmisteluun yhdessä<br />
viranomaisten, ETT:n <strong>ja</strong> elintarviketeollisuuden kanssa.<br />
Työ terveydenhuollon oh<strong>ja</strong>us- <strong>ja</strong> asiantunti<strong>ja</strong>työryhmissä<br />
<strong>ja</strong>tkui a<strong>kt</strong>iivisesti. <strong>MTK</strong>:n edusta<strong>ja</strong>t toimivat<br />
eri asiantunti<strong>ja</strong>työryhmissä (maito, nauta, sika <strong>ja</strong> siipikar<strong>ja</strong>).<br />
Asiantunti<strong>ja</strong>ryhmien tärkein työ on hahmotella<br />
kansallisen tason terveydenhuoltosopimusten tilatason<br />
sisältö <strong>ja</strong> toimintamalli. Työ perustuu tilatasolla<br />
vapaaehtoisuuteen.<br />
Terveydenhuoltotyö antaa mahdollisuuksia eläinten<br />
terveyden edistämiselle <strong>ja</strong> sitä kautta tilatason kannattavuuden<br />
paranemiselle. Terveydenhuoltosopimusten<br />
tehneiden tilojen valmiuksia tuleekin voida <strong>ja</strong>tkossa<br />
hyödyntää tarkasteltaessa lääkkeiden käyttöä, luovutusta<br />
<strong>ja</strong> määräämistä. <strong>MTK</strong>:n kotieläintuotevaliokunnat<br />
<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>ostot osallistuivat tiiviisti oman <strong>tuotanto</strong>suuntansa<br />
terveydenhuollon kehittämistyöhön.<br />
Vuonna 2004 toteutui teurastamoiden perustama<br />
ETU-palvelut yhteisö, joka toimii ETT:n yhteydessä. Vuoden<br />
2003 aikana rakennettiin tietokanta, jossa seurataan<br />
teurastamoiden terveysluokkia <strong>ja</strong> eläintautiseurantaa.<br />
Sikojen kansallinen terveysluokitus aloitettiin helmikuussa<br />
2004. Vuoden 2007 aikana va<strong>ja</strong>a 90 % Suomen<br />
sikaloista saatiin tietokantaan. Vuonna 2006 käynnistyi<br />
nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Naseva,<br />
johon liitytään terveydenhuoltosopimuksella. Terveydenhuollon<br />
seurantajärjestelmiä voidaan tulevaisuudessa<br />
käyttää apuna EU:n hygieniapaketista seuraavan ketjuinformaation<br />
tarvitseman tiedon tuottamiseen.<br />
ETU-palveluiden oh<strong>ja</strong>usryhmän puheenjohta<strong>ja</strong>na oli<br />
MMT Juha Marttila <strong>ja</strong> jäseninä teurastamoiden edustajia.<br />
Vuoden 2007 aikana valmisteltiin hyvinvointitavoitteet<br />
lihasiipikar<strong>ja</strong>lle, <strong>ja</strong> kalkkunoiden hyvinvointitavoitteiden<br />
valmistelu aloitettiin.<br />
EU:n hygienialainsäädännön uudistaminen<br />
<strong>MTK</strong> seurasi edelleen tarkkaan EU:n hygienialainsäädännön<br />
uudistuspaketin käsittelyä vuoden aikana.<br />
Uudistus kokosi useita elintarvikealaa koskevia säännöksiä<br />
yhteiseksi dire<strong>kt</strong>iiviksi. Lainsäädäntöpaketissa<br />
on useita alku<strong>tuotanto</strong>a <strong>ja</strong> teurastamoteollisuutta koskevia<br />
kohtia, <strong>ja</strong> siksi se on tärkeä myös maatiloille.<br />
<strong>MTK</strong> seurasi Suomen kansallisen elintarvikelakityöryhmän<br />
työtä <strong>ja</strong> antoi lausunto<strong>ja</strong> kansallisen elintarvikelain<br />
valmistelussa, joka tuli voimaan 1.3.2006. <strong>MTK</strong> pyrki<br />
vaikuttamaan valmistelussa olevaan säännöstöön niiltä<br />
osin, jotka voisivat vaikeuttaa Suomen alkutuotannon<br />
kilpailukykyä. Alkuvuonna 2007 tuli voimaan alku<strong>tuotanto</strong>asetus,<br />
joka sisältää uusia vaatimuksia kasteluveden<br />
laadulle <strong>ja</strong> joitain maitohygieniaan liittyviä muutoksia, jotka<br />
ovat aiempaan kansalliseen lainsäädäntöön nähden<br />
tiukempia. <strong>MTK</strong> osallistui ETU-asiantunti<strong>ja</strong>työryhmien<br />
kautta <strong>tuotanto</strong>tapakuvausten laadintaan.<br />
EU:n dire<strong>kt</strong>iivi koskien broilerien hyvinvointia<br />
Eläinten hyvinvointi on herättänyt EU:ssa <strong>ja</strong> kotimaassakin<br />
viime aikoina paljon keskustelua. Komission<br />
pitkään valmistelema dire<strong>kt</strong>iivi koskien broilerien<br />
hyvinvointia hyväksyttiin kesäkuussa. <strong>MTK</strong> oli tiiviissä<br />
yhteistyössä Suomen edusta<strong>ja</strong>n kanssa valmistelussa<br />
mukana. Ehdotus yhtenäistää lainsäädännön tulkintaa,<br />
valvontaa <strong>ja</strong> toimeenpanoa EU:n alueella. Eläinten<br />
hyvinvointiin vaikuttavat useat tekijät, <strong>ja</strong> eläinten<br />
hyvinvointia voidaan parantaa monella tavalla. Tämä<br />
johtaa siihen, että yksityiskohdista keskustelu <strong>ja</strong><br />
kompromisseihin päätyminen ei ole ollut Euroopan<br />
tasolla helppoa.<br />
<strong>MTK</strong> vaikutti a<strong>kt</strong>iivisesti sekä Suomessa että EU:n<br />
toimielimissä ehdotukseen liittyvissä kysymyksissä.<br />
Suurimpana tuottajille kustannuksia lisäävänä asiana<br />
ehdotuksessa on maksimieläintiheyden laskeminen<br />
38 kiloon/m 2 . Tiukempia kasvatusolosuhteita noudatettaessa<br />
voidaan kuitenkin kasvattaa maksimissaan<br />
42 kg/m 2 . Suomessa keskimääräinen eläintiheys on<br />
noin 42 kg/m 2 kasvatuskauden lopussa. Suomen<br />
kaikki sisään kaikki ulos ‐kasvatuksen etuina ovat<br />
hyvä eläintautitilanne <strong>ja</strong> korkea elintarvikehygieeninen<br />
taso. Lopullinen esitys muokataan kansallisesti<br />
lainsäädäntöön, jonka valmisteluun osallistutaan a<strong>kt</strong>iivisesti.<br />
Työryhmä: Eläinlääkintähuollon<br />
uudistaminen Suomessa<br />
MMM asetti syksyllä 2004 työryhmän eläinlääkintähuollon<br />
kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänä on<br />
tehdä ehdotuksia eläinlääkintähuollon palvelujen <strong>ja</strong><br />
valvontatehtävien kehittämisestä, selvittää <strong>tuotanto</strong>eläinten<br />
terveydenhuollon <strong>ja</strong> erityistä asiantuntemusta<br />
vaativien eläinlääkäripalvelujen järjestäminen eläinlääkintähuollossa<br />
sekä laatia luonnos eläinlääkintähuoltolain<br />
uudistamista koskevaksi hallituksen esitykseksi.<br />
<strong>MTK</strong>:lla oli työryhmässä edusta<strong>ja</strong>. Työryhmässä<br />
voidaan vaikuttaa jo usein <strong>MTK</strong>:ssa esiin nousseiden<br />
eläinlääkintäpalveluiden saatavuutta <strong>ja</strong> laatua koskevien<br />
ongelmien ratkaisemiseen. Esityksessä ehdotetaan<br />
seutukunnallisen yhteistyön lisäämistä <strong>ja</strong> virkaeläinlääkäreiden<br />
palkkaamista eläinsuojeluvalvontaan,<br />
jääviyskysymysten ratkaisemiseksi. Työryhmän<br />
lopullisen esityksen odotetaan etenevän eduskuntaan<br />
vuonna 2008.<br />
Eläinten hyvinvoinnin tutki<strong>ja</strong>koulu<br />
Opetusministeriö on myöntänyt Eläinten hyvinvoinnin<br />
tutki<strong>ja</strong>koulun toiminnalle rahoitusta vuosille 2006–2009.<br />
Opetusministeriön rahoittamat viisi tutki<strong>ja</strong>koulutettavaa<br />
aloittivat koulutuksensa 2006 vuoden alusta. Lisäksi<br />
tutki<strong>ja</strong>koulun toiminnassa on alkuvaiheessa mukana<br />
noin 20–30 muulla rahoituksella toimivaa <strong>ja</strong>tko-opiskeli<strong>ja</strong>a.<br />
Tutki<strong>ja</strong>koulun tarkoituksena on kouluttaa tieteellisesti<br />
<strong>ja</strong> ammatillisesti päteviä eläinten hyvinvoinnin<br />
asiantuntijoita, jotka osaavat mitata <strong>ja</strong> arvioida hyvinvointia<br />
eläimen <strong>ja</strong> yhteiskunnan tarpeita huomioiden <strong>ja</strong><br />
joilla on vahva kansallinen <strong>ja</strong> kansainvälinen verkosto.<br />
Tutki<strong>ja</strong>koulu on monitieteellinen, <strong>ja</strong> se luo hyvät yhteydet<br />
elinkeinoon. On erittäin tärkeää, että toiminnassa<br />
on mukana alan elinkeinon edustajia.<br />
<strong>MTK</strong>:lla on edusta<strong>ja</strong> tutki<strong>ja</strong>koulun johtoryhmässä.<br />
Tuki<strong>ja</strong>koulun toiminnasta tiedotetaan verkkosivuilla,<br />
jotka avattiin vuoden 2006 alussa. Tutki<strong>ja</strong>koulu järjesti<br />
syksyllä kaksipäiväisen seminaarin Helsingissä.<br />
30
![Kokoukset ja 90-vuotisjuhla [pdf, 552 kt] - MTK](https://img.yumpu.com/27507652/1/184x260/kokoukset-ja-90-vuotisjuhla-pdf-552-kt-mtk.jpg?quality=85)
![Vuosikertomus 2010 [pdf, 1,5 mt] - MTK](https://img.yumpu.com/27507640/1/184x260/vuosikertomus-2010-pdf-15-mt-mtk.jpg?quality=85)
![Vuosikertomus 2007 [pdf, 3,2 mt] - MTK](https://img.yumpu.com/27507582/1/184x260/vuosikertomus-2007-pdf-32-mt-mtk.jpg?quality=85)
![Järjestötoiminta [pdf, 274 kt] - MTK](https://img.yumpu.com/27507577/1/184x260/jarjestatoiminta-pdf-274-kt-mtk.jpg?quality=85)
![MTK:n ja Viestilehdet Oy:n toimihenkilöt [pdf, 81 kt]](https://img.yumpu.com/27507568/1/184x260/mtkn-ja-viestilehdet-oyn-toimihenkilat-pdf-81-kt.jpg?quality=85)
![Keskusliiton hallinto ja toimielimet [pdf, 178 kt] - MTK](https://img.yumpu.com/27507558/1/184x260/keskusliiton-hallinto-ja-toimielimet-pdf-178-kt-mtk.jpg?quality=85)
Change language