Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK
Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK
Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
nousun <strong>ja</strong>tkaminen <strong>ja</strong> Eurooppaan rantautuneen vaarallisen<br />
lintuinfluenssan (H5N1) aiheuttamat mahdolliset<br />
markkinahäiriöt.<br />
Valiokunta katsoi uusiin <strong>tuotanto</strong>muotoihin siirtymisen<br />
<strong>ja</strong> investointien mahdollisimman nopean aloittamisen<br />
välttämättömäksi hallitulle rakennekehitykselle,<br />
kuitenkin niin, ettei kokonais<strong>tuotanto</strong>a kasvateta. Kotimaisten<br />
kuorimunien kulutuksen lisääminen on yksi<br />
alan suurimpia haasteita.<br />
Tuotanto <strong>ja</strong> markkinat<br />
Kananmunan<strong>tuotanto</strong> laski Suomessa vuoden 2007<br />
kesään saakka. Syksyllä <strong>tuotanto</strong>määrä kääntyi kuitenkin<br />
nousuun. Kuorimunien <strong>tuotanto</strong> oli 56,5 milj.<br />
kg, mikä jäi hieman pienemmäksi kuin edellisvuonna.<br />
Kananmunista oli edelleen yli<strong>tuotanto</strong>a, joka pystyttiin<br />
purkamaan vain osittain viennin ansiosta. Kananpoikien<br />
vähentyneet haudonnat pystyivät kor<strong>ja</strong>amaan<br />
hieman yli<strong>tuotanto</strong>tilannetta. Kuorimunia vietiin 1,6 %<br />
enemmän kuin vuonna 2006, kun taas munavalmisteiden<br />
vienti sekä tuonti laskivat.<br />
Tuotanto vakiintui Euroopassa <strong>ja</strong> tuotta<strong>ja</strong>hinnat olivat<br />
vakaat vuonna 2007. Alimmillaan tuotta<strong>ja</strong>hinta oli vuoden<br />
alussa, 60 senttiä/kg. Vuoden lopulla se nousi 89<br />
senttiin kilolta. Hintakehitys vaihteli <strong>tuotanto</strong>muodoittain.<br />
Tuotantomuotojen väliset hintaerot pienenivät.<br />
Suomessa valtaosa kananmunista (noin 83 %) tuotettiin<br />
perinteisissä häkeissä. Lattiatuotannon osuus<br />
oli 12 % <strong>ja</strong> luomutuotannon 2 %. Uusia virikehäkkejä<br />
on tuottajista vasta 2 %:lla. Suomessa lattiatuotannon<br />
määrä noudattelee likimain EU:n keskiarvoa.<br />
Kananmunien kulutus kääntyi lievään nousuun kesällä<br />
2006. Vuonna 2007 kananmunia kulutettiin 48,5 milj.<br />
kg, mikä oli 1 % enemmän kuin edellisvuonna. Keskuspakkaamoiden<br />
kuorimunien myynti nousi 1,1 %.<br />
Munavalmisteiden kotimaanmyynti nousi noin 1,8 %.<br />
Kananmunien vienti nousi vuoden 2007 aikana 1,6 %<br />
10,2 milj. kiloon. Vientikohteista merkittävin oli Ruotsi.<br />
Kuorimunia ei tuotu Suomeen. Suomessa <strong>ja</strong> Ruotsissa<br />
käytössä olevan salmonellavalvontaohjelman takia<br />
Suomeen tuotavilta kuorimunilta edellytetään salmonellattomuutta.<br />
Tämän takia kuorimunien tuonti ei ole<br />
käytännössä mahdollista muualta kuin Ruotsista. Uuden<br />
EU:n zoonoosilainsäädännön voimaantultua on tavoitteena,<br />
että kaupan olevat kananmunat <strong>ja</strong> broilerit<br />
eivät saisi sisältää tiettyjä salmonellatyyppejä. Tavoitteen<br />
toteutuminen poistaisi osin perusteet edellyttää<br />
muualta EU:n alueelta Suomeen tuotavilta kananmunilta<br />
vaadittavat salmonellatutkimukset. Suomessa tosin<br />
seurataan kaikkia salmonellatyyppejä.<br />
EU:n <strong>tuotanto</strong>on <strong>ja</strong> sen kannattavuuteen tulee vaikuttamaan<br />
niin sanottu munivien kanojen hyvinvoinnin minimin<br />
määrittävä dire<strong>kt</strong>iivi (1999/74/EY). Vuoden 2003<br />
alusta koko yhteisön alueella kanakohtainen tilavaatimus<br />
nousi 480 cm 2 :sta 550 cm 2 :iin, <strong>ja</strong> uusien häkkien<br />
tulee olla niin sanottu<strong>ja</strong> varusteltu<strong>ja</strong> häkkejä. Viimeistään<br />
vuonna 2012 perinteiset häkit pitää korvata niin<br />
sanotuilla virikehäkeillä. Komissio ei aio lykätä uuden<br />
dire<strong>kt</strong>iivin toimeenpanoa.<br />
Kuorimunien osalta kulutta<strong>ja</strong>n valinnat <strong>ja</strong> halu maksaa<br />
erikoismunista ratkaisevat jäsenmaiden oman tuotannon<br />
kehityssuunnan <strong>ja</strong> <strong>tuotanto</strong>tapojen kehityksen.<br />
Sen si<strong>ja</strong>an kananmunavalmisteissa <strong>tuotanto</strong>tavalla ei ole<br />
suurta merkitystä, vaan valintaa oh<strong>ja</strong>a pääosin hinta. Koko<br />
EU:ssa kananmunien <strong>tuotanto</strong>tavan merkintä muniin<br />
<strong>ja</strong> pakkauksiin tuli pakolliseksi vuoden 2004 alusta.<br />
Vil<strong>ja</strong>t<br />
Edunvalvonnan tavoitteena on suomalaisen vil<strong>ja</strong>ntuotannon<br />
toimintaedellytysten ylläpitäminen <strong>ja</strong> kehittäminen.<br />
Markkinaedunvalvonta olikin yksi tärkeimmistä<br />
<strong>ja</strong> haasteellisimmista avaintehtävistä kertomusvuonna.<br />
Edunvalvontaan osallistuttiin Suomen lisäksi COPA:n<br />
vil<strong>ja</strong>työryhmässä <strong>ja</strong> komission neuvoa-antavassa vil<strong>ja</strong>työryhmässä.<br />
Kannattavan vil<strong>ja</strong>ntuotannon perusta on onnistuminen<br />
myös markkinoilla. Se vaatii kuitenkin tietoa<br />
markkinoiden toiminnasta <strong>ja</strong> välineitä markkinoinnin<br />
hallintaan. <strong>MTK</strong> pyrki vahvistamaan a<strong>ja</strong>ntasaisen<br />
markkinainformaation <strong>ja</strong>kamista jäsenilleen Maaseudun<br />
Tulevaisuuden, Repun sekä <strong>MTK</strong>:n vil<strong>ja</strong>kirjeiden<br />
välityksellä. Repussa markkinahintapalvelua parannettiin<br />
alkuvuodesta huomattavasti <strong>ja</strong> <strong>MTK</strong>:n vil<strong>ja</strong>kirjeitä<br />
ilmestyi kertomusvuoden aikana kuusi.<br />
Vil<strong>ja</strong>valiokunta<br />
Vil<strong>ja</strong>valiokunnan tärkeimpinä tehtävinä kertomusvuonna<br />
oli vil<strong>ja</strong>markkinoiden seuranta <strong>ja</strong> markkinatilanteeseen<br />
vaikuttaminen sekä ympäristötukiohjelmaan<br />
<strong>ja</strong> Etelä-Suomen kansallisen tuen valmisteluun vaikuttaminen.<br />
Vil<strong>ja</strong>valiokunta osallistui a<strong>kt</strong>iivisesti vil<strong>ja</strong>-alan<br />
yhteistyötyöryhmän työhön.<br />
Pellervo-Instituutin vil<strong>ja</strong>seminaarin yhteydessä järjestettiin<br />
oma seminaari, johon oli kutsuttu sekä keskusliiton<br />
että liittojen vil<strong>ja</strong>valiokuntien edusta<strong>ja</strong>t. Seminaarissa<br />
käytiin tulevaisuuskeskustelua sekä tukipolitiikasta<br />
että markkinaedunvalvonnasta.<br />
Vil<strong>ja</strong>valiokunta kävi lokakuussa Brysselissä tapaamassa<br />
maatalouskomissaarin kabinetin edustajia <strong>ja</strong><br />
komission virkamiehiä, jotka osallistuivat 141-ratkaisun<br />
valmisteluun. Valiokunta kokoontui kertomusvuonna<br />
kuusi kertaa.<br />
Tuotanto <strong>ja</strong> markkinat<br />
Kesä 2007 tuotti runsaan <strong>ja</strong> laadukkaan viljojen kokonaissadon.<br />
Maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen<br />
(Tike) lopullisen satolaskelman mukaan<br />
kokonaissato oli 4 249 milj. kiloa, joka oli Suomessa<br />
kaikkien aikojen toiseksi suurin vil<strong>ja</strong>sato. Tuotanto kasvoi<br />
edellisvuodesta lähes 500 milj. kg eli 12 %.<br />
Vehnän kokonaissato, 801 milj. kg, kasvoi edelliseen<br />
vuoteen verrattuna 17 %. Ruissato kasvoi peräti 72 %<br />
<strong>ja</strong> oli 88 milj. kg. Ohran kokonaissato oli 2 039 milj. kg,<br />
josta rehuohraa oli 1 525 milj. kg. Kauran kokonaissato<br />
oli 1 262 milj. kg. Kasvua edelliseen vuoteen oli peräti<br />
234 milj. kg. Kaikkien viljojen hehtaarisato ylitti edellisvuoden<br />
tason, samoin selvästi 10 vuoden keskiarvona<br />
lasketun keskisadon.<br />
Vil<strong>ja</strong>n kokonais<strong>tuotanto</strong>ala oli kertomusvuonna 1,166<br />
milj. ha, joka oli 16 000 ha edellistä vuotta suurempi.<br />
Vil<strong>ja</strong>n<strong>tuotanto</strong>ala oli 51 % koko peltoalasta. Kesantoala<br />
oli 121 200 ha <strong>ja</strong> hoidettu viljelemätön pelto 110 400<br />
eli yhteensä 231 600 ha, mikä on 10 % koko maatalousmaasta.<br />
20