18.10.2014 Views

Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK

Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK

Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

nousun <strong>ja</strong>tkaminen <strong>ja</strong> Eurooppaan rantautuneen vaarallisen<br />

lintuinfluenssan (H5N1) aiheuttamat mahdolliset<br />

markkinahäiriöt.<br />

Valiokunta katsoi uusiin <strong>tuotanto</strong>muotoihin siirtymisen<br />

<strong>ja</strong> investointien mahdollisimman nopean aloittamisen<br />

välttämättömäksi hallitulle rakennekehitykselle,<br />

kuitenkin niin, ettei kokonais<strong>tuotanto</strong>a kasvateta. Kotimaisten<br />

kuorimunien kulutuksen lisääminen on yksi<br />

alan suurimpia haasteita.<br />

Tuotanto <strong>ja</strong> markkinat<br />

Kananmunan<strong>tuotanto</strong> laski Suomessa vuoden 2007<br />

kesään saakka. Syksyllä <strong>tuotanto</strong>määrä kääntyi kuitenkin<br />

nousuun. Kuorimunien <strong>tuotanto</strong> oli 56,5 milj.<br />

kg, mikä jäi hieman pienemmäksi kuin edellisvuonna.<br />

Kananmunista oli edelleen yli<strong>tuotanto</strong>a, joka pystyttiin<br />

purkamaan vain osittain viennin ansiosta. Kananpoikien<br />

vähentyneet haudonnat pystyivät kor<strong>ja</strong>amaan<br />

hieman yli<strong>tuotanto</strong>tilannetta. Kuorimunia vietiin 1,6 %<br />

enemmän kuin vuonna 2006, kun taas munavalmisteiden<br />

vienti sekä tuonti laskivat.<br />

Tuotanto vakiintui Euroopassa <strong>ja</strong> tuotta<strong>ja</strong>hinnat olivat<br />

vakaat vuonna 2007. Alimmillaan tuotta<strong>ja</strong>hinta oli vuoden<br />

alussa, 60 senttiä/kg. Vuoden lopulla se nousi 89<br />

senttiin kilolta. Hintakehitys vaihteli <strong>tuotanto</strong>muodoittain.<br />

Tuotantomuotojen väliset hintaerot pienenivät.<br />

Suomessa valtaosa kananmunista (noin 83 %) tuotettiin<br />

perinteisissä häkeissä. Lattiatuotannon osuus<br />

oli 12 % <strong>ja</strong> luomutuotannon 2 %. Uusia virikehäkkejä<br />

on tuottajista vasta 2 %:lla. Suomessa lattiatuotannon<br />

määrä noudattelee likimain EU:n keskiarvoa.<br />

Kananmunien kulutus kääntyi lievään nousuun kesällä<br />

2006. Vuonna 2007 kananmunia kulutettiin 48,5 milj.<br />

kg, mikä oli 1 % enemmän kuin edellisvuonna. Keskuspakkaamoiden<br />

kuorimunien myynti nousi 1,1 %.<br />

Munavalmisteiden kotimaanmyynti nousi noin 1,8 %.<br />

Kananmunien vienti nousi vuoden 2007 aikana 1,6 %<br />

10,2 milj. kiloon. Vientikohteista merkittävin oli Ruotsi.<br />

Kuorimunia ei tuotu Suomeen. Suomessa <strong>ja</strong> Ruotsissa<br />

käytössä olevan salmonellavalvontaohjelman takia<br />

Suomeen tuotavilta kuorimunilta edellytetään salmonellattomuutta.<br />

Tämän takia kuorimunien tuonti ei ole<br />

käytännössä mahdollista muualta kuin Ruotsista. Uuden<br />

EU:n zoonoosilainsäädännön voimaantultua on tavoitteena,<br />

että kaupan olevat kananmunat <strong>ja</strong> broilerit<br />

eivät saisi sisältää tiettyjä salmonellatyyppejä. Tavoitteen<br />

toteutuminen poistaisi osin perusteet edellyttää<br />

muualta EU:n alueelta Suomeen tuotavilta kananmunilta<br />

vaadittavat salmonellatutkimukset. Suomessa tosin<br />

seurataan kaikkia salmonellatyyppejä.<br />

EU:n <strong>tuotanto</strong>on <strong>ja</strong> sen kannattavuuteen tulee vaikuttamaan<br />

niin sanottu munivien kanojen hyvinvoinnin minimin<br />

määrittävä dire<strong>kt</strong>iivi (1999/74/EY). Vuoden 2003<br />

alusta koko yhteisön alueella kanakohtainen tilavaatimus<br />

nousi 480 cm 2 :sta 550 cm 2 :iin, <strong>ja</strong> uusien häkkien<br />

tulee olla niin sanottu<strong>ja</strong> varusteltu<strong>ja</strong> häkkejä. Viimeistään<br />

vuonna 2012 perinteiset häkit pitää korvata niin<br />

sanotuilla virikehäkeillä. Komissio ei aio lykätä uuden<br />

dire<strong>kt</strong>iivin toimeenpanoa.<br />

Kuorimunien osalta kulutta<strong>ja</strong>n valinnat <strong>ja</strong> halu maksaa<br />

erikoismunista ratkaisevat jäsenmaiden oman tuotannon<br />

kehityssuunnan <strong>ja</strong> <strong>tuotanto</strong>tapojen kehityksen.<br />

Sen si<strong>ja</strong>an kananmunavalmisteissa <strong>tuotanto</strong>tavalla ei ole<br />

suurta merkitystä, vaan valintaa oh<strong>ja</strong>a pääosin hinta. Koko<br />

EU:ssa kananmunien <strong>tuotanto</strong>tavan merkintä muniin<br />

<strong>ja</strong> pakkauksiin tuli pakolliseksi vuoden 2004 alusta.<br />

Vil<strong>ja</strong>t<br />

Edunvalvonnan tavoitteena on suomalaisen vil<strong>ja</strong>ntuotannon<br />

toimintaedellytysten ylläpitäminen <strong>ja</strong> kehittäminen.<br />

Markkinaedunvalvonta olikin yksi tärkeimmistä<br />

<strong>ja</strong> haasteellisimmista avaintehtävistä kertomusvuonna.<br />

Edunvalvontaan osallistuttiin Suomen lisäksi COPA:n<br />

vil<strong>ja</strong>työryhmässä <strong>ja</strong> komission neuvoa-antavassa vil<strong>ja</strong>työryhmässä.<br />

Kannattavan vil<strong>ja</strong>ntuotannon perusta on onnistuminen<br />

myös markkinoilla. Se vaatii kuitenkin tietoa<br />

markkinoiden toiminnasta <strong>ja</strong> välineitä markkinoinnin<br />

hallintaan. <strong>MTK</strong> pyrki vahvistamaan a<strong>ja</strong>ntasaisen<br />

markkinainformaation <strong>ja</strong>kamista jäsenilleen Maaseudun<br />

Tulevaisuuden, Repun sekä <strong>MTK</strong>:n vil<strong>ja</strong>kirjeiden<br />

välityksellä. Repussa markkinahintapalvelua parannettiin<br />

alkuvuodesta huomattavasti <strong>ja</strong> <strong>MTK</strong>:n vil<strong>ja</strong>kirjeitä<br />

ilmestyi kertomusvuoden aikana kuusi.<br />

Vil<strong>ja</strong>valiokunta<br />

Vil<strong>ja</strong>valiokunnan tärkeimpinä tehtävinä kertomusvuonna<br />

oli vil<strong>ja</strong>markkinoiden seuranta <strong>ja</strong> markkinatilanteeseen<br />

vaikuttaminen sekä ympäristötukiohjelmaan<br />

<strong>ja</strong> Etelä-Suomen kansallisen tuen valmisteluun vaikuttaminen.<br />

Vil<strong>ja</strong>valiokunta osallistui a<strong>kt</strong>iivisesti vil<strong>ja</strong>-alan<br />

yhteistyötyöryhmän työhön.<br />

Pellervo-Instituutin vil<strong>ja</strong>seminaarin yhteydessä järjestettiin<br />

oma seminaari, johon oli kutsuttu sekä keskusliiton<br />

että liittojen vil<strong>ja</strong>valiokuntien edusta<strong>ja</strong>t. Seminaarissa<br />

käytiin tulevaisuuskeskustelua sekä tukipolitiikasta<br />

että markkinaedunvalvonnasta.<br />

Vil<strong>ja</strong>valiokunta kävi lokakuussa Brysselissä tapaamassa<br />

maatalouskomissaarin kabinetin edustajia <strong>ja</strong><br />

komission virkamiehiä, jotka osallistuivat 141-ratkaisun<br />

valmisteluun. Valiokunta kokoontui kertomusvuonna<br />

kuusi kertaa.<br />

Tuotanto <strong>ja</strong> markkinat<br />

Kesä 2007 tuotti runsaan <strong>ja</strong> laadukkaan viljojen kokonaissadon.<br />

Maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen<br />

(Tike) lopullisen satolaskelman mukaan<br />

kokonaissato oli 4 249 milj. kiloa, joka oli Suomessa<br />

kaikkien aikojen toiseksi suurin vil<strong>ja</strong>sato. Tuotanto kasvoi<br />

edellisvuodesta lähes 500 milj. kg eli 12 %.<br />

Vehnän kokonaissato, 801 milj. kg, kasvoi edelliseen<br />

vuoteen verrattuna 17 %. Ruissato kasvoi peräti 72 %<br />

<strong>ja</strong> oli 88 milj. kg. Ohran kokonaissato oli 2 039 milj. kg,<br />

josta rehuohraa oli 1 525 milj. kg. Kauran kokonaissato<br />

oli 1 262 milj. kg. Kasvua edelliseen vuoteen oli peräti<br />

234 milj. kg. Kaikkien viljojen hehtaarisato ylitti edellisvuoden<br />

tason, samoin selvästi 10 vuoden keskiarvona<br />

lasketun keskisadon.<br />

Vil<strong>ja</strong>n kokonais<strong>tuotanto</strong>ala oli kertomusvuonna 1,166<br />

milj. ha, joka oli 16 000 ha edellistä vuotta suurempi.<br />

Vil<strong>ja</strong>n<strong>tuotanto</strong>ala oli 51 % koko peltoalasta. Kesantoala<br />

oli 121 200 ha <strong>ja</strong> hoidettu viljelemätön pelto 110 400<br />

eli yhteensä 231 600 ha, mikä on 10 % koko maatalousmaasta.<br />

20

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!