18.10.2014 Views

Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK

Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK

Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Sokerintuotannon <strong>ja</strong>tko oli vaakalaudalla. Viljelijät seurasivat huolestuneina<br />

tilannetta <strong>ja</strong> pyrkivät vaikuttamaan siihen, että <strong>tuotanto</strong><br />

<strong>ja</strong>tkuu Suomessa.<br />

rikkaat jouduttiin kuljettamaan Säkylän tehtaalle koko<br />

maasta.<br />

Ympäristötuen lisäosan poistuminen aiheutti juurikkaalle<br />

tukimenetyksen, joka oli yli 200 euroa hehtaarilta.<br />

Valiokunta haki tukiratkaisu<strong>ja</strong>, joilla poistuva tuki pystyttäisiin<br />

korvaamaan. Hallitus teki syksyllä ratkaisun<br />

sokerijuurikkaan kansallisen tuen korottamisesta täysimääräiseksi<br />

eli 267 eurosta/ha 350 euroon/ha.<br />

Sokeriuudistus<br />

Marraskuussa 2005 hyväksytty sokeriuudistus ei<br />

ole johtanut komission mielestä riittävään sokerikiintiöiden<br />

leikkaukseen. Vain reilu 2 milj. tn kiintiöitä<br />

oli luovutettu vuoden 2006 aikana, <strong>ja</strong> samaan aikaan<br />

osa jäsenmaista oli hankkinut yhteensä lähes 1 milj. tn<br />

lisäkiintiöitä. Vähennys oli vain murto-osa tavoitellusta<br />

5 milj. tonnista. Tämän takia komissio alkoi valmistella<br />

sokeriuudistuksen tehostamista. Komission a<strong>ja</strong>tukset<br />

tulivat ensimmäisen kerran julkisuuteen toukokuussa<br />

2007. Pitkien neuvotteluiden jälkeen ratkaisu hyväksyttiin<br />

ministerineuvostossa syyskuussa. Suomi äänesti<br />

esitystä vastaan.<br />

Tehty ratkaisu merkitsi, että rakennerahan <strong>ja</strong>kosuhde<br />

on kiinteä teollisuuden <strong>ja</strong> viljelijöiden kesken, kun<br />

aiemmin jäsenmaa sai päättää <strong>ja</strong>kosuhteen. Teollisuus<br />

saa 90 % rakenneuudistustuesta, viljelijöiden <strong>ja</strong> koneurakoitsijoiden<br />

osuus on 10 %. Lisäksi viljelijät saavat<br />

luopumistuen, jonka suuruus on 237,50 euroa/sokerikiintiötonni,<br />

jos kiintiöistä luovutaan talvella 2008.<br />

Viljelijät saivat mahdollisuuden hakea kiintiöistä luopumista<br />

aina 10 %:iin asti tehtaan kiintiöstä. Ehdot tulevat<br />

rahasummien osalta voimaan takautuvasti koskemaan<br />

jo tehtyjä kiintiöleikkauksia. Vuosittain tehtävissä<br />

sokerikiintiöiden väliaikaisissa <strong>ja</strong> lopullisessa vuoden<br />

2010 leikkauksessa otetaan jo tehdyt leikkaukset osittain<br />

huomioon.<br />

<strong>MTK</strong>:n mukaan Suomi oli jo tehnyt osuutensa sokerimarkkinoiden<br />

tasapainottamisessa luopumalla 38 %:sta<br />

kiintiötään <strong>ja</strong> sulkemalla Salon sokeritehtaan. Sokeriomavaraisuutemme<br />

oli noin 50 %. <strong>MTK</strong> vaati, että viljelijäluopumisenkin<br />

on oltava jäsenmaan päätettävissä.<br />

Lisäksi tulevissa kiintiöleikkauksissa pitää huomioida<br />

jo tehdyt leikkaukset täysimääräisesti. Tärkein asia oli<br />

rakennerahan <strong>ja</strong>kosuhde, jonka <strong>MTK</strong>:n kannan mukaan<br />

olisi ehdottomasti pitänyt jäädä jäsenmaan päätettäväksi.<br />

Kiinteä <strong>ja</strong>kosuhde antoi teollisuudelle avaimet<br />

toimialan lopettamiseksi Suomessa. Hyväksytty sokeriuudistuksen<br />

muutos oli <strong>MTK</strong>:n mukaan erittäin epäoikeudenmukainen,<br />

eikä anna mahdollisuuksia kohdella<br />

viljelijöitä riittävän tasapuolisesti.<br />

<strong>MTK</strong> <strong>ja</strong> sen sokerijuurikasvaliokunta vaikuttivat uudistukseen<br />

komission, Euroopan Parlamentin <strong>ja</strong> Euroopan<br />

sokerijuurikkaantuottajien yhdistyksen CIBE:n<br />

kautta. Kotimaassa vaikuttamisen kohteina olivat maa<strong>ja</strong><br />

metsätalousministeriön lisäksi mm. eduskunta, ulkoministeriö<br />

<strong>ja</strong> valtioneuvoston avainhenkilöt.<br />

Viljelijäluopumishaku järjestettiin marraskuussa. Yli<br />

700 viljelijää oli valmis luopumaan noin 29 000 sokerikiintiötonnista.<br />

Sucros otti sokeriasetuksen antamilla<br />

valtuuksilla viljelijöiden haun nimiinsä <strong>ja</strong> ilmoitti luopuvansa<br />

9 001 sokerikiintiötonnista. Tältä osin käytiin<br />

rakennerahastokuulemiset Sucroksen <strong>ja</strong> tuotta<strong>ja</strong>järjestöjen<br />

välillä sekä tuotta<strong>ja</strong>järjestöjen <strong>ja</strong> maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriön<br />

välillä marraskuussa. Sucros halusi<br />

viljelyrakenteen kehittämistarpeen takia <strong>ja</strong>kaa luopumistuen<br />

<strong>ja</strong> rakenneuudistustuen kauimpana tehtaasta<br />

oleville viljelijöille. Sucros piti tätä välttämättömänä tuotannon<br />

<strong>ja</strong>kamisen kannalta. Tuotta<strong>ja</strong>järjestöt <strong>ja</strong> maa- <strong>ja</strong><br />

metsätalousministeriö eivät lähteneet tätä esitystä vastustamaan,<br />

koska tuotannon <strong>ja</strong>tkoedellytykset haluttiin<br />

varmistaa. Maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriö tarkistaa<br />

ratkaisun oikeudelliset perusteet <strong>ja</strong> tekee päätöksen<br />

asiasta kevään 2008 aikana.<br />

Monipuolistamistuki Salon tehtaan sulkemisesta <strong>ja</strong><br />

56 087 sokerikiintiötonnista luopumisesta tulee hakuun<br />

talvella 2008. Sen ehdoista neuvoteltiin syksyllä ministeriön<br />

kanssa. <strong>MTK</strong>:n vaatimusta tuen suuntaamisesta<br />

myös maatalouden muutosinvestointeihin sokerijuurikastiloilla<br />

ei hyväksytty.<br />

Pitkäaikainen toimialasopimus<br />

Neuvottelut 7-vuotisesta toimialasopimuksesta (TAS)<br />

olivat alkaneet jo vuoden 2006 syksyllä <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkuivat koko<br />

vuoden. Teollisuus odotti kesän a<strong>ja</strong>n tulevaa ministerineuvoston<br />

päätöstä uudistuksen muutoksesta, jonka<br />

aikana he eivät halunneet käydä TAS-neuvottelu<strong>ja</strong>. Sopimukseen<br />

päästiin vaikeiden neuvotteluiden jälkeen<br />

joulukuussa.<br />

Peruna<br />

Edunvalvonnan tavoitteena oli perunanviljelyn kannattavuuden<br />

parantaminen markkinoiden paremman<br />

hallinnan, tukipolitiikkaan vaikuttamisen <strong>ja</strong> ruokateollisuusperunalla<br />

sopimusneuvotteluihin vaikuttamisen<br />

kautta.<br />

Perunavaliokunta<br />

Perunavaliokunta pyrki vaikuttamaan <strong>tuotanto</strong>alaan<br />

<strong>ja</strong> näin <strong>tuotanto</strong>määrään, jotta se vastaisi paremmin<br />

kysyntää. Valiokunta kokoontui kaksi kertaa.<br />

Tukiasioissa toiminnan painopisteinä olivat mm.<br />

uusi ympäristötuki, ympäristötuen lisäosan korvaava<br />

tuki <strong>ja</strong> perunantuotannon kansallisen tuen ratkaisu.<br />

Valiokunta seurasi myös 141-tukipaketin valmistelua.<br />

Valiokunta aloitti pohdinnan vuonna 2012 poistuvan<br />

perunantuotannon tuen korvaamiskeinoista.<br />

25

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!