Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK
Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK
Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Sokerintuotannon <strong>ja</strong>tko oli vaakalaudalla. Viljelijät seurasivat huolestuneina<br />
tilannetta <strong>ja</strong> pyrkivät vaikuttamaan siihen, että <strong>tuotanto</strong><br />
<strong>ja</strong>tkuu Suomessa.<br />
rikkaat jouduttiin kuljettamaan Säkylän tehtaalle koko<br />
maasta.<br />
Ympäristötuen lisäosan poistuminen aiheutti juurikkaalle<br />
tukimenetyksen, joka oli yli 200 euroa hehtaarilta.<br />
Valiokunta haki tukiratkaisu<strong>ja</strong>, joilla poistuva tuki pystyttäisiin<br />
korvaamaan. Hallitus teki syksyllä ratkaisun<br />
sokerijuurikkaan kansallisen tuen korottamisesta täysimääräiseksi<br />
eli 267 eurosta/ha 350 euroon/ha.<br />
Sokeriuudistus<br />
Marraskuussa 2005 hyväksytty sokeriuudistus ei<br />
ole johtanut komission mielestä riittävään sokerikiintiöiden<br />
leikkaukseen. Vain reilu 2 milj. tn kiintiöitä<br />
oli luovutettu vuoden 2006 aikana, <strong>ja</strong> samaan aikaan<br />
osa jäsenmaista oli hankkinut yhteensä lähes 1 milj. tn<br />
lisäkiintiöitä. Vähennys oli vain murto-osa tavoitellusta<br />
5 milj. tonnista. Tämän takia komissio alkoi valmistella<br />
sokeriuudistuksen tehostamista. Komission a<strong>ja</strong>tukset<br />
tulivat ensimmäisen kerran julkisuuteen toukokuussa<br />
2007. Pitkien neuvotteluiden jälkeen ratkaisu hyväksyttiin<br />
ministerineuvostossa syyskuussa. Suomi äänesti<br />
esitystä vastaan.<br />
Tehty ratkaisu merkitsi, että rakennerahan <strong>ja</strong>kosuhde<br />
on kiinteä teollisuuden <strong>ja</strong> viljelijöiden kesken, kun<br />
aiemmin jäsenmaa sai päättää <strong>ja</strong>kosuhteen. Teollisuus<br />
saa 90 % rakenneuudistustuesta, viljelijöiden <strong>ja</strong> koneurakoitsijoiden<br />
osuus on 10 %. Lisäksi viljelijät saavat<br />
luopumistuen, jonka suuruus on 237,50 euroa/sokerikiintiötonni,<br />
jos kiintiöistä luovutaan talvella 2008.<br />
Viljelijät saivat mahdollisuuden hakea kiintiöistä luopumista<br />
aina 10 %:iin asti tehtaan kiintiöstä. Ehdot tulevat<br />
rahasummien osalta voimaan takautuvasti koskemaan<br />
jo tehtyjä kiintiöleikkauksia. Vuosittain tehtävissä<br />
sokerikiintiöiden väliaikaisissa <strong>ja</strong> lopullisessa vuoden<br />
2010 leikkauksessa otetaan jo tehdyt leikkaukset osittain<br />
huomioon.<br />
<strong>MTK</strong>:n mukaan Suomi oli jo tehnyt osuutensa sokerimarkkinoiden<br />
tasapainottamisessa luopumalla 38 %:sta<br />
kiintiötään <strong>ja</strong> sulkemalla Salon sokeritehtaan. Sokeriomavaraisuutemme<br />
oli noin 50 %. <strong>MTK</strong> vaati, että viljelijäluopumisenkin<br />
on oltava jäsenmaan päätettävissä.<br />
Lisäksi tulevissa kiintiöleikkauksissa pitää huomioida<br />
jo tehdyt leikkaukset täysimääräisesti. Tärkein asia oli<br />
rakennerahan <strong>ja</strong>kosuhde, jonka <strong>MTK</strong>:n kannan mukaan<br />
olisi ehdottomasti pitänyt jäädä jäsenmaan päätettäväksi.<br />
Kiinteä <strong>ja</strong>kosuhde antoi teollisuudelle avaimet<br />
toimialan lopettamiseksi Suomessa. Hyväksytty sokeriuudistuksen<br />
muutos oli <strong>MTK</strong>:n mukaan erittäin epäoikeudenmukainen,<br />
eikä anna mahdollisuuksia kohdella<br />
viljelijöitä riittävän tasapuolisesti.<br />
<strong>MTK</strong> <strong>ja</strong> sen sokerijuurikasvaliokunta vaikuttivat uudistukseen<br />
komission, Euroopan Parlamentin <strong>ja</strong> Euroopan<br />
sokerijuurikkaantuottajien yhdistyksen CIBE:n<br />
kautta. Kotimaassa vaikuttamisen kohteina olivat maa<strong>ja</strong><br />
metsätalousministeriön lisäksi mm. eduskunta, ulkoministeriö<br />
<strong>ja</strong> valtioneuvoston avainhenkilöt.<br />
Viljelijäluopumishaku järjestettiin marraskuussa. Yli<br />
700 viljelijää oli valmis luopumaan noin 29 000 sokerikiintiötonnista.<br />
Sucros otti sokeriasetuksen antamilla<br />
valtuuksilla viljelijöiden haun nimiinsä <strong>ja</strong> ilmoitti luopuvansa<br />
9 001 sokerikiintiötonnista. Tältä osin käytiin<br />
rakennerahastokuulemiset Sucroksen <strong>ja</strong> tuotta<strong>ja</strong>järjestöjen<br />
välillä sekä tuotta<strong>ja</strong>järjestöjen <strong>ja</strong> maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriön<br />
välillä marraskuussa. Sucros halusi<br />
viljelyrakenteen kehittämistarpeen takia <strong>ja</strong>kaa luopumistuen<br />
<strong>ja</strong> rakenneuudistustuen kauimpana tehtaasta<br />
oleville viljelijöille. Sucros piti tätä välttämättömänä tuotannon<br />
<strong>ja</strong>kamisen kannalta. Tuotta<strong>ja</strong>järjestöt <strong>ja</strong> maa- <strong>ja</strong><br />
metsätalousministeriö eivät lähteneet tätä esitystä vastustamaan,<br />
koska tuotannon <strong>ja</strong>tkoedellytykset haluttiin<br />
varmistaa. Maa- <strong>ja</strong> metsätalousministeriö tarkistaa<br />
ratkaisun oikeudelliset perusteet <strong>ja</strong> tekee päätöksen<br />
asiasta kevään 2008 aikana.<br />
Monipuolistamistuki Salon tehtaan sulkemisesta <strong>ja</strong><br />
56 087 sokerikiintiötonnista luopumisesta tulee hakuun<br />
talvella 2008. Sen ehdoista neuvoteltiin syksyllä ministeriön<br />
kanssa. <strong>MTK</strong>:n vaatimusta tuen suuntaamisesta<br />
myös maatalouden muutosinvestointeihin sokerijuurikastiloilla<br />
ei hyväksytty.<br />
Pitkäaikainen toimialasopimus<br />
Neuvottelut 7-vuotisesta toimialasopimuksesta (TAS)<br />
olivat alkaneet jo vuoden 2006 syksyllä <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkuivat koko<br />
vuoden. Teollisuus odotti kesän a<strong>ja</strong>n tulevaa ministerineuvoston<br />
päätöstä uudistuksen muutoksesta, jonka<br />
aikana he eivät halunneet käydä TAS-neuvottelu<strong>ja</strong>. Sopimukseen<br />
päästiin vaikeiden neuvotteluiden jälkeen<br />
joulukuussa.<br />
Peruna<br />
Edunvalvonnan tavoitteena oli perunanviljelyn kannattavuuden<br />
parantaminen markkinoiden paremman<br />
hallinnan, tukipolitiikkaan vaikuttamisen <strong>ja</strong> ruokateollisuusperunalla<br />
sopimusneuvotteluihin vaikuttamisen<br />
kautta.<br />
Perunavaliokunta<br />
Perunavaliokunta pyrki vaikuttamaan <strong>tuotanto</strong>alaan<br />
<strong>ja</strong> näin <strong>tuotanto</strong>määrään, jotta se vastaisi paremmin<br />
kysyntää. Valiokunta kokoontui kaksi kertaa.<br />
Tukiasioissa toiminnan painopisteinä olivat mm.<br />
uusi ympäristötuki, ympäristötuen lisäosan korvaava<br />
tuki <strong>ja</strong> perunantuotannon kansallisen tuen ratkaisu.<br />
Valiokunta seurasi myös 141-tukipaketin valmistelua.<br />
Valiokunta aloitti pohdinnan vuonna 2012 poistuvan<br />
perunantuotannon tuen korvaamiskeinoista.<br />
25