Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK

More documents

Recommendations

Info

Maitoasiamies ja maitovaliokunta vaikuttivat tiiviisti Vanhasen II hallituksen ohjelman valmisteluun maitovaltuuskunnan linjausten pohjalta. Kaikki keskeiset tavoitteet saatiin kirjattua ohjelmaan. Tässä yhteydessä mm. kirjattiin lisälomapäivät, joista ensimmäinen saadaan vuonna 2008. Hallitus sitoutuu korvaamaan mahdolliset maatalouspolitiikan markkinajärjestelmämuutoksista aiheutuvat muutokset tuottajille. Maitovaliokunta sai tiedoksi läänineläinlääkärien tiloille tekemien tarkastuskäyntien raportit. Niiden perusteella tilanne on parantunut, ja edellisen vuoden joka kolmannella vasikkatilalla olleet puutteet vasikoiden kasvatustiloissa olivat hivenen korjaantuneet, mutta ongelmia oli edelleen 28 %:lla tiloista. Maitovaliokunta on nähnyt asian koko sektorin imagonkin kannalta merkittäväksi, ja asiaa on edelleen pidetty esillä. MTK:n edustajat veivät maitokiintiöneuvottelukuntaan maitovaltuuskunnan esitykset. Kiintiöiden myyntiajan lyhentämisestä käytiin maa- ja metsätalousministerin kanssa paljon keskustelua. Maitovaltuuskunta linjasi kevään 2005 kokouksessa, että kiintiön lyhytaikainen vuokraus tulisi ottaa käyttöön. Kevään 2006 aikana ministeriö taipui pitkien neuvottelujen jälkeen ottamaan käyttöön kiintiöiden lyhytaikaisen vuokrauksen maitovaltuuskunnan tavoitteen mukaisesti. Kiintiöneuvottelukunnassa ajettiin muutoksia, joilla helpotetaan investoivien ja investoineiden tilojen asemaa. Ministeri päätti, että kiintiön ulosvuokraus myönnetään kolmena kautena peräkkäin investointitukipäätöksen saaneille tiloille. Maitovaliokunta on rakentanut osuuskunnille kiintiön vuokrauksessa suositeltavat pelisäännöt. Näiden avulla pyritään vähentämään kiintiöiden vuokrauksen kustannuksia ja parantamaan kiintiöiden kohdentumista niitä tarvitseville. Kiintiön vuokraus onnistui hyvin, sillä lähes 60 milj. litraa vuokrattiin, kun kiintiökaupassa liikkuu vuosittain vapailla markkinoilla noin 40-50 milj. litraa. Sijaisapuoikeuden saaminen maitovaltuuskunnan kokouksen ajaksi eteni. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta otti kannan lomituslakiin, minkä perusteella Mela sitoutuu myöntämään sijaisavun maitovaltuuskunnan kokouksiin osallistuville vuoden 2008 alusta alkaen. Maitovaltuuskunnan päätöksen mukaisesti maitovaliokunta kutsui koolle kustannusten seurantaryhmän, joka aloitti toimintansa kesällä. Ensi vaiheessa työryhmä selvitti olemassa olevien tilastojen käytettävyyttä kustannusten selvittämisessä. Työryhmän toimikausi jatkuu vuoteen 2009 saakka. Siinä ovat edustettuina maitovaltuuskunnan, meijeriosuuskuntien, ProAgrian, Valion, MMM:n, Maaseutuviraston ja tutkimuslaitosten edustajat. Tutkimusyhteistyö Maitovaltuuskunta on osallistunut Helsingin yliopiston, MTT taloustutkimuksen ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulun tutkimushankkeen rahoitukseen. Tavoitteena on selvittää suomalaisten maitotilojen kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä kilpailijamaihin verrattuna. Tutkimus on lähtenyt liikkeelle kesällä 2006 ja maitovaltuuskunnan rahoitus kohdennetaan Helsingin yliopiston Taloustieteen laitoksessa tehtäviin pro gradu ‐töihin. Liha Lihavaliokunta Lihantuotannon edunvalvontaa ja yhteyksiä tuottajia lähellä olevaan teollisuuteen hoitaa MTK:n lihavaliokunta. Lihavaliokunta on MTK:n valtuuskunnan asettama MTK:n johtokunnan asiantuntijaelimenä toimiva liha-asioihin keskittyvä erikoisvaliokunta, joka seuraa ja edistää kotimaisen lihantuotannon toimintaedellytyksiä. Valiokunnan muodostavat MTK:n johtokunnan nimeämät edustajat, SLC:n edustaja, sika‐, nauta‐, siipikarjanliha- ja lammasjaostojen puheenjohtajat sekä osuusteurastamoiden nimeämät toimihenkilö- ja luottamushenkilöedustajat. Valiokunnan alaisuudessa toimivat sika‐, nauta‐, siipikarjanliha- ja lammasjaostot. Lihavaliokunta kokoontui vuoden 2007 aikana neljä kertaa. Valiokunnan puheenjohtajna toimi MTK:n johtokunnan 2. puheenjohtaja Juha Marttila. Vuoden aikana lihasektorilla tapahtui useita merkittäviä asioita, jotka olivat myös lihavaliokunnan pöydällä. Valiokunnassa käytiin laaja keskustelu mm. gmo-valkuaisen käytöstä lihantuotannossa, viljan hinnan nousun vaikutuksesta tuotantokustannuksiin, 141-ratkaisun sisällöstä sekä eläinaktivismin siirtymisestä koskemaan myös lihantuotantoa. Erityisesti tuotantokustannusten nopea nousu syksyn aikana ja teollisuuden vaikeudet hinnankorotusten vyöryttämisessä kaupan tukkuhintoihin keskusteluttivat valiokuntaa. Valiokunta teetti Gallup Elintarviketieto Oy:llä tutkimuksen lihantuotantotilojen halukkuudesta jatkaa ja kehittää tuotantoaan eri tukialueilla. Tutkimus valmistui marraskuussa. Tutkimuksessa oli rahoittajana myös elinkeino sekä maa- ja metsätalousministeriö. Tämän lisäksi lihavaliokunta on rahoittamassa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa (MTT) tehtävää tutkimusta sikojen tuotto- ja laatuominaisuuksien eroista eri roduilla ja erojen taloudellisesta merkityksestä tuotantoketjussa. Tutkimus on kolmivuotinen, ja se päättyy vuonna 2009. Tuotanto ja markkinat Vuonna 2007 koko maailman lihantuotanto kasvoi vain yhdellä prosentilla, kun se vuotta aiemmin kasvoi 2,5 %. Tuotannon laskuun vaikuttivat kohonnut rehukustannus, mutta suurimpana yksittäisenä syynä oli PRRS-kriisi Kiinassa. Yhdysvaltain maatalousministeriön arvion mukaan Kiinan sianlihan tuotannon vähentyminen oli jopa 9 %, joka on enemmän kuin Euroopan suurimman tuottajan Saksan koko tuotanto. Sikakriisin vuoksi Kiinasta tuli vuonna 2007 sianlihan tuoja, kun se perinteisesti on ollut nettoviejä. Tämä nosti sianlihan hintaa etenkin Brasiliassa. Vuosi oli erittäin vaikea EU:n sikamarkkinoilla. Tuotanto kasvoi 2,5 %. Samaan aikaan kustannukset nousivat voimakkaasti, ja vahva euro heikensi kilpailukykyä kolmansiin maihin. Tämän vuoksi markkinat ajautuivat ylitarjontaan, ja kustannusten nousua ei pystytty siirtämään kaupan tukkuhintoihin. Komissio yritti tasapainottaa tilannetta varastointi- ja vientituella, mutta näiden keinojen vaikutus on osoittautunut vähäiseksi. 16
Siipikarjanlihassa noususuhdanne jatkui. Maailman tuotanto kasvoi 3 % ja EU:n noin 2 %. EU:n kulutuksen kasvu oli 2,2 %. Suomessa lihantuotanto ja kulutus etenivät myönteisesti. Tuotanto kasvoi 4 % (395,3 milj. kg) ja kulutus 5 % (378,7 milj. kg). Merkittävin muutos kotimaan markkinoilla oli tuonnin selvä kasvu (+12 %). Vienti sen sijaan väheni 2 %. 220 200 180 160 SIANLIHAN TUOTANTO JA KULUTUS 1976-2007 Sianliha Sikajaosto Sikajaosto piti vuoden aikana kuusi kokousta, joista yksi oli puhelinkokous ja yksi osittain yhteinen lihasiipikarjajaoston kanssa. Jaosto oli tiiviisti mukana 141-neuvotteluprosessissa. Jaosto linjasi omaksi tavoitteekseen tuen pysymisen tuotantoon sidottuna. Kesällä oli selvää, että Suomesta ei sellaista esitystä komissioon lähde. Jaoston kanta oli myös selvästi toteutunutta voimakkaampi tuotantokytkös dekolpausvaihtoehdossa. Jaosto kävi keskustelemassa valtiosihteeri Jouni Lindin kanssa kesäkuun lopussa tukineuvottelutilanteesta. Jaosto keskusteli tilanteesta myös ministeri Sirkka-Liisa Anttilan kanssa yhdessä lihasiipikarjanlihajaoston ja kananmunavaliokunnan kanssa heinäkuun alussa. Edellä esitetyt asiat olivat esillä myös jaoston tekemällä Brysselin-matkalla heinäkuussa. Jaosto pääsi esittämään suoraan komission edustajalle näkemyksensä tuen välttämättömyydestä ja sen pysyvästä tarpeesta suomalaisessa sikataloudessa, kun toimitaan EU:n yhteisillä markkinoilla. Samoin jaosto toi esille vastustavan kantansa tuen irrottamisesta tuotannosta. Jaosto tapasi myös COPA-COGECA:n sekä Tanskan ja Hollannin sikasektorin edustajat ja vieraili Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa. Jaosto vieraili Brysselin opintomatkallaan myös kahdella sikatilalla, joista toisella oli merkittävä lannan jatkojalostuslaitos energiaraaka-aineeksi. Toinen vierailukohde oli tehokas yhdistelmätila. Jaosto oli jatkuvasti yhteydessä teollisuuden toimivaan johtoon ja luottamushenkilöjohtoon loppuvuoden aikana heikentyneestä kannattavuudesta. Vaikka lihan hinta nousi syksyn aikana, nousu ei kattanut kustannusten nousua. Suomen hinta oli heinä-syyskuuta lukuun ottamatta EU:n keskihinnan yläpuolella. Vuoden lopussa Suomessa maksettiin EU:n korkeinta hintaa. Kustannusten nousussa rehut olivat merkittävin erä, mutta myös energian ja lannoitteiden hinnat kallistuivat huomattavasti. Tuotanto ja markkinat Sianlihan markkinatilanne kiristyi selvästi vuoden aikana. Varsinkin viljan ja rehujen hinnan nousu nosti sikatalouden kustannuksia. MTK:ssa tehtyjen laskelmien mukaan rehukustannuksen nousu nosti yhdistelmätuotannon kustannusta noin 0,30 euroa/kg. EU:ssa tuotanto nousi 2,5 % ja kulutus noin 1 %. Vienti väheni noin 10 %, koska euron vahvistuminen heikensi EU-maiden kilpailukykyä kolmansiin maihin. Tämä lisäsi edelleen sian ylitarjontaa sisämarkkinoilla. Etenkin viennistä riippuvaisen Tanskan hinta laski ja oli 140 120 100 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 tasolla 1,10 euroa/kg vuoden lopulla. Saksassa kilohinta oli syksyllä tasolla 1,32 euroa. Sianlihan omavaraisuusaste pysyi ennallaan EU:ssa ja oli 106 %. Sianlihaa kulutettiin EU:n alueella vajaa 20,8 milj. tn ja tuotettiin 22,0 milj. tn. Keskimääräinen kulutus henkeä kohti oli 43 kg. EU vei sianlihaa noin 1,27 milj. tn ja oli siten maailman suurin sianlihan viejä. Tilastokeskuksen mukaan sianlihan kuluttajahinta nousi 1,7 %. Sianlihan kulutus nousi 2 % 184,2 milj. kiloon. Sianlihan tuotanto kasvoi 2 % 212,6 milj. kiloon. Sianlihan vienti väheni 5 % ja oli 46 milj. kg. Tärkeimmät vientimaat olivat Venäjä, Ruotsi ja Viro. Sianlihan tuonti kasvoi voimakkaasti jo toisena vuotena. Vuonna 2007 lisäys oli 18 %. EU:ssa keskimääräinen vertailuhinta oli suurimman osan vuotta tasolla 1,30 euroa/kg. Suomen hinta oli alkuvuonna 1,35–1,37 euroa ja nousi loppusyksyn aikana 1,45 euron tasolle. Porsaan hinta laski EU:ssa voimakkaasti: vuoden alussa vertailuhinta 20 kilon porsaasta oli 41 euroa ja marraskuussa 27 euroa. Suomessa porsaan hinta on ollut suhteellisen vakaa eli tasolla 48 euroa (25 kg). Kertomusvuonna tukea sai arviolta 2 800 sikatilaa, mikä oli 10 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Emakkotilojen määrä laski tätäkin enemmän. Emakoita oli noin 1 850 tilalla. Emakkojen kokonaismäärä laski parilla tuhannella vajaaseen 156 000 eläimeen. Emakkotilojen keskikoko nousi 83 emakkoon ja lihasikatilojen yli 1 400 myytyyn lihasikaan. Lihasikoja teurastettiin 2 369 129 kpl. Lihasikojen keskiteuraspaino oli 85,1 kiloa. Porsaiden välitys kasvoi 0,6 % vuositasolla. Naudanliha Nautajaosto Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nautajaosto piti kuusi kokousta, joista yksi oli puhelinkokous. Nautajaosto oli aktiivisesti mukana 141-prosessissa sen käynnistyessä toden teolla keväällä 2007. Nautajaosto kävi tapaamassa ministeri Sirkka-Liisa Anttilaa 9.5. ja korosti tapaamisessa tarvetta korottaa AB-alueen nautatukia ja pitää ne tuotantoon sidottuina. Jaosto kävi tapaamassa valtiosihteeri Jouni Lindiä 5.6. Tapaamisessa keskusteltiin mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista. Erityisenä kysymyksenä oli jaoston kanta hieholehmien tukeen, mikä oli myönteinen, mutta se tulee priorisoida nykyisten tukien jälkeen. Rehukustannuksen voimakas nousu oli esillä myös nautajaoston työssä syksyllä. Jaosto oli tiiviissä yh- 17
Page 1 and 2: Maataloustuotteiden tuotanto ja mar
Page 3: Kyselyyn vastasi osuuskuntia kaikis
Page 7 and 8: karjanlihan kulutus oli 93,0 milj.
Page 9 and 10: MILJ. KG 800 700 600 500 400 300 20
Page 11 and 12: ERIKOISKASVIEN KOKONAISSADOT 1965-2
Page 13 and 14: Sokerintuotannon jatko oli vaakalau
Page 15 and 16: Suomen kanssa laadittiin varhaisper
Page 17 and 18: leviäminen saataisiin pysäytetty

Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?