Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK
Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK
Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
sivat eniten poikkeukselliset sääolosuhteet. Ilmaston<br />
lämpeneminen on lisännyt toisaalta kuivuutta, mutta<br />
myös tulvien <strong>ja</strong> rankkasateiden määrää.<br />
Muutokset ympäristötukijärjeselmään<br />
EU:ssa ympäristötukijärjestelmää määrittelevä lainsäädäntö<br />
muuttui, eikä ympäristötuen lisäosaa voitu<br />
maksaa Etelä-Suomen kasvinviljelylle enää kertomusvuonna.<br />
Korvaavia keino<strong>ja</strong> etsittiin koko vuoden a<strong>ja</strong>n<br />
sekä vuodelle 2007 että seuraaville vuosille. <strong>MTK</strong> <strong>ja</strong><br />
vil<strong>ja</strong>valiokunta olivat mukana tässä valmistelussa tiiviisti,<br />
mutta täysin vastaavaa järjestelmää ei saatu.<br />
Osa kansallisista tuista siirrettiin maksettavaksi ympäristötuen<br />
lisätoimenpiteiden kautta <strong>ja</strong> osa maksettiin<br />
niin sanottuna de minimis ‐tukena. Tilakohtainen<br />
kokonaistukimäärä riippui paljolti siitä, miten tila valitsi<br />
ympäristötuen lisätoimenpiteitä. Hyvin monissa tapauksissa<br />
tuki viljojen osalta jäi huomattavasti aikaisempia<br />
vuosia pienemmäksi, <strong>ja</strong> pahimmillaan tilakohtaiset<br />
menetykset olivat tuhansia euro<strong>ja</strong>.<br />
Vil<strong>ja</strong>-alan yhteistyöryhmä<br />
Vil<strong>ja</strong>-alan yhteistyöryhmässä <strong>MTK</strong> osallistui a<strong>kt</strong>iivisesti<br />
niin johtoryhmätyöskentelyyn kuin yhteistyöryhmän<br />
lukuisten alatyöryhmien työskentelyyn.<br />
Yhteistyöryhmän työskentelyssä alkoi uusi toimintakausi.<br />
Ryhmän kokoonpanoa vahvisti keskusliikkeiden<br />
mukaantulo. Vanhoista jäsenistä mukana <strong>ja</strong>tkoivat lähes<br />
kaikki. Tärkeimmiksi painopistealueiksi uudelle<br />
toimintakaudelle asetettiin vil<strong>ja</strong>strategian tavoitteiden<br />
toteutuminen <strong>ja</strong> vil<strong>ja</strong>ketjun tehokkuuden kehittymisen<br />
seurantaan tarkoitettujen mittarien luominen.<br />
Mallasohra<br />
Mallasohra<strong>ja</strong>osto<br />
Mallasohra<strong>ja</strong>oston toiminnan painopiste oli markkinaedunvalvonnassa<br />
<strong>ja</strong> erityisesti sopimusmallin kehittämisessä.<br />
Jaosto tapasi kaikkien mallastamoiden<br />
edustajia. Tapaamisissa pyrittiin elvyttämään hyvä keskusteluyhteys<br />
tuotta<strong>ja</strong>järjestön <strong>ja</strong> mallastajien välille.<br />
Myös kansallisen mallasohratuen <strong>ja</strong>tkolle pyrittiin<br />
löytämään vaihtoehtoisia toimintamalle<strong>ja</strong>. Tässä työssä<br />
onnistuttiin vain osittain, sillä komission suhtautuminen<br />
Suomen esityksiin tuotekohtaisista tuista oli erittäin ehdoton.<br />
Komissio ei niitä hyväksynyt. Mallasohra<strong>ja</strong>osto<br />
kokoontui vuoden aikana neljä kertaa.<br />
Tuotanto <strong>ja</strong> markkinat<br />
Mallasohran viljely onnistui hyvin. Mallasohran <strong>tuotanto</strong>ala<br />
supistui hieman edelliseen vuoteen verrattuna.<br />
Viljelyala oli 130 000 ha <strong>ja</strong> kokonais<strong>tuotanto</strong> 513 milj.<br />
kg. Mallasohran keskisato oli 3 950 kg/ha, mikä on<br />
pitkäaikaista keskiarvoa selkeästi parempi. Elintarviketurvallisuusviraston<br />
(Evira) mukaan 42 % mallasohrasta<br />
täyttää mallastamoiden laatuvaatimukset. Tämä määrä<br />
riittää tyydyttämään mallastamoiden raaka-ainetarpeen.<br />
Mallasohran <strong>ja</strong> maltaan markkinatilanne pysyi edellisvuoden<br />
tapaan hyvin tiukkana, vaikka mallasohran<br />
kokonais<strong>tuotanto</strong> hieman kasvoi kertomusvuonna.<br />
Varastomäärät eivät kuitenkaan parantuneet vuoden<br />
2007 sadosta, joten hinta nousi edelleen <strong>ja</strong> pysyi hyvin<br />
korkealla koko vuoden.<br />
Noteeraukset esimerkiksi Saksassa nousivat korkeimmillaan<br />
yli 300 euroon/tn. Myös Suomessa mallasohran<br />
hinta nousi edellisten vuosien tasosta. Keväällä<br />
hintataso vaihteli välillä 130–140 euroa/tn <strong>ja</strong> syksyllä<br />
välillä 225–251 euroa/tonni. Hintataso oli siis erittäin<br />
paljon alhaisempi kuin muualla Euroopassa.<br />
Mallastamot ottivat ensimmäistä kertaan käyttöön<br />
mallasohrasopimuksissaan hinnan kiinnittämismahdollisuuden.<br />
<strong>MTK</strong> olikin pitkään vaatinut hintatason<br />
ilmoittamista jo keväällä. Voimakas hinnan nousu<br />
syksyllä 2007 kuitenkin osoittautui kiinteähintaisten<br />
mallasohrasopimusten vahingoksi. Osa viljelijöistä<br />
pettyi siihen, ettei sitovia sopimuksia voinutkaan purkaa,<br />
vaikka olosuhteet olivat muuttuneet radikaalisti.<br />
Loppuvuodesta mallastamot kuitenkin tulivat viljelijöitä<br />
vastaan näissäkin sopimuksissa, <strong>ja</strong> pääsääntöisesti<br />
ongelma pystyttiin ratkaisemaan.<br />
Kylvösiemen<br />
Edunvalvonnan tavoitteena on turvata suomalaisen<br />
kylvösiementuotannon <strong>ja</strong>tkuvuus <strong>ja</strong> kehittäminen. Suomalaisen<br />
kasvintuotannon perusta on kannattava kotimainen<br />
kylvösiemen<strong>tuotanto</strong>.<br />
<strong>MTK</strong> osallistui kylvösiementuotannon edunvalvontaan<br />
kotimaassa sekä Euroopan siementuottajien<br />
yhdistyksen (ESGG) <strong>ja</strong> komission neuvoa-antavassa<br />
kylvösiementyöryhmässä EU:n tasolla.<br />
Kylvösiemen<strong>ja</strong>osto<br />
Kylvösiemen<strong>ja</strong>oston edunvalvonnan tärkeimmät<br />
osa-alueet kertomusvuonna olivat tukijärjestelmän kehittäminen<br />
<strong>ja</strong> kansallisten tukien <strong>ja</strong>tkon varmistaminen.<br />
Myös sopimustoiminnan kehittäminen sekä osallistuminen<br />
keskusteluun eri siemenketjun toimijoiden välillä<br />
kuvaavat <strong>ja</strong>oston toimintaa. Keskustelua aiheutti siementuotannon<br />
kannattavuus sekä siemensopimusten<br />
kehittäminen. Kylvösiemen<strong>ja</strong>osto kokoontui kertomusvuoden<br />
aikana kolme kertaa.<br />
Tuotanto <strong>ja</strong> markkinat<br />
Siemenvil<strong>ja</strong>n <strong>tuotanto</strong>ala supistui edellisvuodesta<br />
7 %. Hyväksytty <strong>tuotanto</strong>ala oli yhteensä 23 000 ha.<br />
Kevätvehnän siemen<strong>tuotanto</strong> supistui hieman, mutta<br />
syysvehnäala pysyi edellisvuoden tasolla. Kevätvehnän<br />
<strong>tuotanto</strong>ala oli 2 086 ha. Ohran siemenen sertifioitu <strong>tuotanto</strong><br />
väheni neljänneksellä, 10 900 hehtaariin. Kauransiemenen<br />
<strong>tuotanto</strong>ala sen si<strong>ja</strong>an kasvoi merkittävästi,<br />
27 %, edellisvuodesta. Kertomusvuonna kaura-alan<br />
oli lähes 9 000 ha. Syysrukiin siemen<strong>tuotanto</strong>ala lähes<br />
kaksinkertaistui, mutta kevätrukiin siemen<strong>tuotanto</strong>ala<br />
väheni kolmannekseen edellisestä vuodesta.<br />
Kasvukausi oli suosiollinen myös siementuotannon<br />
osalta. Siemensato oli määrällisesti hyvä, mutta kosteus<br />
<strong>ja</strong> lämpö lisäsivät kasvitautien määrää, mikä puolestaan<br />
heikensi laatua.<br />
Sertifioidun siemenen käyttöaste oli kertomusvuonna<br />
34 %.<br />
22