18.10.2014 Views

Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK

Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK

Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

sivat eniten poikkeukselliset sääolosuhteet. Ilmaston<br />

lämpeneminen on lisännyt toisaalta kuivuutta, mutta<br />

myös tulvien <strong>ja</strong> rankkasateiden määrää.<br />

Muutokset ympäristötukijärjeselmään<br />

EU:ssa ympäristötukijärjestelmää määrittelevä lainsäädäntö<br />

muuttui, eikä ympäristötuen lisäosaa voitu<br />

maksaa Etelä-Suomen kasvinviljelylle enää kertomusvuonna.<br />

Korvaavia keino<strong>ja</strong> etsittiin koko vuoden a<strong>ja</strong>n<br />

sekä vuodelle 2007 että seuraaville vuosille. <strong>MTK</strong> <strong>ja</strong><br />

vil<strong>ja</strong>valiokunta olivat mukana tässä valmistelussa tiiviisti,<br />

mutta täysin vastaavaa järjestelmää ei saatu.<br />

Osa kansallisista tuista siirrettiin maksettavaksi ympäristötuen<br />

lisätoimenpiteiden kautta <strong>ja</strong> osa maksettiin<br />

niin sanottuna de minimis ‐tukena. Tilakohtainen<br />

kokonaistukimäärä riippui paljolti siitä, miten tila valitsi<br />

ympäristötuen lisätoimenpiteitä. Hyvin monissa tapauksissa<br />

tuki viljojen osalta jäi huomattavasti aikaisempia<br />

vuosia pienemmäksi, <strong>ja</strong> pahimmillaan tilakohtaiset<br />

menetykset olivat tuhansia euro<strong>ja</strong>.<br />

Vil<strong>ja</strong>-alan yhteistyöryhmä<br />

Vil<strong>ja</strong>-alan yhteistyöryhmässä <strong>MTK</strong> osallistui a<strong>kt</strong>iivisesti<br />

niin johtoryhmätyöskentelyyn kuin yhteistyöryhmän<br />

lukuisten alatyöryhmien työskentelyyn.<br />

Yhteistyöryhmän työskentelyssä alkoi uusi toimintakausi.<br />

Ryhmän kokoonpanoa vahvisti keskusliikkeiden<br />

mukaantulo. Vanhoista jäsenistä mukana <strong>ja</strong>tkoivat lähes<br />

kaikki. Tärkeimmiksi painopistealueiksi uudelle<br />

toimintakaudelle asetettiin vil<strong>ja</strong>strategian tavoitteiden<br />

toteutuminen <strong>ja</strong> vil<strong>ja</strong>ketjun tehokkuuden kehittymisen<br />

seurantaan tarkoitettujen mittarien luominen.<br />

Mallasohra<br />

Mallasohra<strong>ja</strong>osto<br />

Mallasohra<strong>ja</strong>oston toiminnan painopiste oli markkinaedunvalvonnassa<br />

<strong>ja</strong> erityisesti sopimusmallin kehittämisessä.<br />

Jaosto tapasi kaikkien mallastamoiden<br />

edustajia. Tapaamisissa pyrittiin elvyttämään hyvä keskusteluyhteys<br />

tuotta<strong>ja</strong>järjestön <strong>ja</strong> mallastajien välille.<br />

Myös kansallisen mallasohratuen <strong>ja</strong>tkolle pyrittiin<br />

löytämään vaihtoehtoisia toimintamalle<strong>ja</strong>. Tässä työssä<br />

onnistuttiin vain osittain, sillä komission suhtautuminen<br />

Suomen esityksiin tuotekohtaisista tuista oli erittäin ehdoton.<br />

Komissio ei niitä hyväksynyt. Mallasohra<strong>ja</strong>osto<br />

kokoontui vuoden aikana neljä kertaa.<br />

Tuotanto <strong>ja</strong> markkinat<br />

Mallasohran viljely onnistui hyvin. Mallasohran <strong>tuotanto</strong>ala<br />

supistui hieman edelliseen vuoteen verrattuna.<br />

Viljelyala oli 130 000 ha <strong>ja</strong> kokonais<strong>tuotanto</strong> 513 milj.<br />

kg. Mallasohran keskisato oli 3 950 kg/ha, mikä on<br />

pitkäaikaista keskiarvoa selkeästi parempi. Elintarviketurvallisuusviraston<br />

(Evira) mukaan 42 % mallasohrasta<br />

täyttää mallastamoiden laatuvaatimukset. Tämä määrä<br />

riittää tyydyttämään mallastamoiden raaka-ainetarpeen.<br />

Mallasohran <strong>ja</strong> maltaan markkinatilanne pysyi edellisvuoden<br />

tapaan hyvin tiukkana, vaikka mallasohran<br />

kokonais<strong>tuotanto</strong> hieman kasvoi kertomusvuonna.<br />

Varastomäärät eivät kuitenkaan parantuneet vuoden<br />

2007 sadosta, joten hinta nousi edelleen <strong>ja</strong> pysyi hyvin<br />

korkealla koko vuoden.<br />

Noteeraukset esimerkiksi Saksassa nousivat korkeimmillaan<br />

yli 300 euroon/tn. Myös Suomessa mallasohran<br />

hinta nousi edellisten vuosien tasosta. Keväällä<br />

hintataso vaihteli välillä 130–140 euroa/tn <strong>ja</strong> syksyllä<br />

välillä 225–251 euroa/tonni. Hintataso oli siis erittäin<br />

paljon alhaisempi kuin muualla Euroopassa.<br />

Mallastamot ottivat ensimmäistä kertaan käyttöön<br />

mallasohrasopimuksissaan hinnan kiinnittämismahdollisuuden.<br />

<strong>MTK</strong> olikin pitkään vaatinut hintatason<br />

ilmoittamista jo keväällä. Voimakas hinnan nousu<br />

syksyllä 2007 kuitenkin osoittautui kiinteähintaisten<br />

mallasohrasopimusten vahingoksi. Osa viljelijöistä<br />

pettyi siihen, ettei sitovia sopimuksia voinutkaan purkaa,<br />

vaikka olosuhteet olivat muuttuneet radikaalisti.<br />

Loppuvuodesta mallastamot kuitenkin tulivat viljelijöitä<br />

vastaan näissäkin sopimuksissa, <strong>ja</strong> pääsääntöisesti<br />

ongelma pystyttiin ratkaisemaan.<br />

Kylvösiemen<br />

Edunvalvonnan tavoitteena on turvata suomalaisen<br />

kylvösiementuotannon <strong>ja</strong>tkuvuus <strong>ja</strong> kehittäminen. Suomalaisen<br />

kasvintuotannon perusta on kannattava kotimainen<br />

kylvösiemen<strong>tuotanto</strong>.<br />

<strong>MTK</strong> osallistui kylvösiementuotannon edunvalvontaan<br />

kotimaassa sekä Euroopan siementuottajien<br />

yhdistyksen (ESGG) <strong>ja</strong> komission neuvoa-antavassa<br />

kylvösiementyöryhmässä EU:n tasolla.<br />

Kylvösiemen<strong>ja</strong>osto<br />

Kylvösiemen<strong>ja</strong>oston edunvalvonnan tärkeimmät<br />

osa-alueet kertomusvuonna olivat tukijärjestelmän kehittäminen<br />

<strong>ja</strong> kansallisten tukien <strong>ja</strong>tkon varmistaminen.<br />

Myös sopimustoiminnan kehittäminen sekä osallistuminen<br />

keskusteluun eri siemenketjun toimijoiden välillä<br />

kuvaavat <strong>ja</strong>oston toimintaa. Keskustelua aiheutti siementuotannon<br />

kannattavuus sekä siemensopimusten<br />

kehittäminen. Kylvösiemen<strong>ja</strong>osto kokoontui kertomusvuoden<br />

aikana kolme kertaa.<br />

Tuotanto <strong>ja</strong> markkinat<br />

Siemenvil<strong>ja</strong>n <strong>tuotanto</strong>ala supistui edellisvuodesta<br />

7 %. Hyväksytty <strong>tuotanto</strong>ala oli yhteensä 23 000 ha.<br />

Kevätvehnän siemen<strong>tuotanto</strong> supistui hieman, mutta<br />

syysvehnäala pysyi edellisvuoden tasolla. Kevätvehnän<br />

<strong>tuotanto</strong>ala oli 2 086 ha. Ohran siemenen sertifioitu <strong>tuotanto</strong><br />

väheni neljänneksellä, 10 900 hehtaariin. Kauransiemenen<br />

<strong>tuotanto</strong>ala sen si<strong>ja</strong>an kasvoi merkittävästi,<br />

27 %, edellisvuodesta. Kertomusvuonna kaura-alan<br />

oli lähes 9 000 ha. Syysrukiin siemen<strong>tuotanto</strong>ala lähes<br />

kaksinkertaistui, mutta kevätrukiin siemen<strong>tuotanto</strong>ala<br />

väheni kolmannekseen edellisestä vuodesta.<br />

Kasvukausi oli suosiollinen myös siementuotannon<br />

osalta. Siemensato oli määrällisesti hyvä, mutta kosteus<br />

<strong>ja</strong> lämpö lisäsivät kasvitautien määrää, mikä puolestaan<br />

heikensi laatua.<br />

Sertifioidun siemenen käyttöaste oli kertomusvuonna<br />

34 %.<br />

22

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!