Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK

More documents

Recommendations

Info

sivat eniten poikkeukselliset sääolosuhteet. Ilmaston lämpeneminen on lisännyt toisaalta kuivuutta, mutta myös tulvien ja rankkasateiden määrää. Muutokset ympäristötukijärjeselmään EU:ssa ympäristötukijärjestelmää määrittelevä lainsäädäntö muuttui, eikä ympäristötuen lisäosaa voitu maksaa Etelä-Suomen kasvinviljelylle enää kertomusvuonna. Korvaavia keinoja etsittiin koko vuoden ajan sekä vuodelle 2007 että seuraaville vuosille. MTK ja viljavaliokunta olivat mukana tässä valmistelussa tiiviisti, mutta täysin vastaavaa järjestelmää ei saatu. Osa kansallisista tuista siirrettiin maksettavaksi ympäristötuen lisätoimenpiteiden kautta ja osa maksettiin niin sanottuna de minimis ‐tukena. Tilakohtainen kokonaistukimäärä riippui paljolti siitä, miten tila valitsi ympäristötuen lisätoimenpiteitä. Hyvin monissa tapauksissa tuki viljojen osalta jäi huomattavasti aikaisempia vuosia pienemmäksi, ja pahimmillaan tilakohtaiset menetykset olivat tuhansia euroja. Vilja-alan yhteistyöryhmä Vilja-alan yhteistyöryhmässä MTK osallistui aktiivisesti niin johtoryhmätyöskentelyyn kuin yhteistyöryhmän lukuisten alatyöryhmien työskentelyyn. Yhteistyöryhmän työskentelyssä alkoi uusi toimintakausi. Ryhmän kokoonpanoa vahvisti keskusliikkeiden mukaantulo. Vanhoista jäsenistä mukana jatkoivat lähes kaikki. Tärkeimmiksi painopistealueiksi uudelle toimintakaudelle asetettiin viljastrategian tavoitteiden toteutuminen ja viljaketjun tehokkuuden kehittymisen seurantaan tarkoitettujen mittarien luominen. Mallasohra Mallasohrajaosto Mallasohrajaoston toiminnan painopiste oli markkinaedunvalvonnassa ja erityisesti sopimusmallin kehittämisessä. Jaosto tapasi kaikkien mallastamoiden edustajia. Tapaamisissa pyrittiin elvyttämään hyvä keskusteluyhteys tuottajajärjestön ja mallastajien välille. Myös kansallisen mallasohratuen jatkolle pyrittiin löytämään vaihtoehtoisia toimintamalleja. Tässä työssä onnistuttiin vain osittain, sillä komission suhtautuminen Suomen esityksiin tuotekohtaisista tuista oli erittäin ehdoton. Komissio ei niitä hyväksynyt. Mallasohrajaosto kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Tuotanto ja markkinat Mallasohran viljely onnistui hyvin. Mallasohran tuotantoala supistui hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Viljelyala oli 130 000 ha ja kokonaistuotanto 513 milj. kg. Mallasohran keskisato oli 3 950 kg/ha, mikä on pitkäaikaista keskiarvoa selkeästi parempi. Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) mukaan 42 % mallasohrasta täyttää mallastamoiden laatuvaatimukset. Tämä määrä riittää tyydyttämään mallastamoiden raaka-ainetarpeen. Mallasohran ja maltaan markkinatilanne pysyi edellisvuoden tapaan hyvin tiukkana, vaikka mallasohran kokonaistuotanto hieman kasvoi kertomusvuonna. Varastomäärät eivät kuitenkaan parantuneet vuoden 2007 sadosta, joten hinta nousi edelleen ja pysyi hyvin korkealla koko vuoden. Noteeraukset esimerkiksi Saksassa nousivat korkeimmillaan yli 300 euroon/tn. Myös Suomessa mallasohran hinta nousi edellisten vuosien tasosta. Keväällä hintataso vaihteli välillä 130–140 euroa/tn ja syksyllä välillä 225–251 euroa/tonni. Hintataso oli siis erittäin paljon alhaisempi kuin muualla Euroopassa. Mallastamot ottivat ensimmäistä kertaan käyttöön mallasohrasopimuksissaan hinnan kiinnittämismahdollisuuden. MTK olikin pitkään vaatinut hintatason ilmoittamista jo keväällä. Voimakas hinnan nousu syksyllä 2007 kuitenkin osoittautui kiinteähintaisten mallasohrasopimusten vahingoksi. Osa viljelijöistä pettyi siihen, ettei sitovia sopimuksia voinutkaan purkaa, vaikka olosuhteet olivat muuttuneet radikaalisti. Loppuvuodesta mallastamot kuitenkin tulivat viljelijöitä vastaan näissäkin sopimuksissa, ja pääsääntöisesti ongelma pystyttiin ratkaisemaan. Kylvösiemen Edunvalvonnan tavoitteena on turvata suomalaisen kylvösiementuotannon jatkuvuus ja kehittäminen. Suomalaisen kasvintuotannon perusta on kannattava kotimainen kylvösiementuotanto. MTK osallistui kylvösiementuotannon edunvalvontaan kotimaassa sekä Euroopan siementuottajien yhdistyksen (ESGG) ja komission neuvoa-antavassa kylvösiementyöryhmässä EU:n tasolla. Kylvösiemenjaosto Kylvösiemenjaoston edunvalvonnan tärkeimmät osa-alueet kertomusvuonna olivat tukijärjestelmän kehittäminen ja kansallisten tukien jatkon varmistaminen. Myös sopimustoiminnan kehittäminen sekä osallistuminen keskusteluun eri siemenketjun toimijoiden välillä kuvaavat jaoston toimintaa. Keskustelua aiheutti siementuotannon kannattavuus sekä siemensopimusten kehittäminen. Kylvösiemenjaosto kokoontui kertomusvuoden aikana kolme kertaa. Tuotanto ja markkinat Siemenviljan tuotantoala supistui edellisvuodesta 7 %. Hyväksytty tuotantoala oli yhteensä 23 000 ha. Kevätvehnän siementuotanto supistui hieman, mutta syysvehnäala pysyi edellisvuoden tasolla. Kevätvehnän tuotantoala oli 2 086 ha. Ohran siemenen sertifioitu tuotanto väheni neljänneksellä, 10 900 hehtaariin. Kauransiemenen tuotantoala sen sijaan kasvoi merkittävästi, 27 %, edellisvuodesta. Kertomusvuonna kaura-alan oli lähes 9 000 ha. Syysrukiin siementuotantoala lähes kaksinkertaistui, mutta kevätrukiin siementuotantoala väheni kolmannekseen edellisestä vuodesta. Kasvukausi oli suosiollinen myös siementuotannon osalta. Siemensato oli määrällisesti hyvä, mutta kosteus ja lämpö lisäsivät kasvitautien määrää, mikä puolestaan heikensi laatua. Sertifioidun siemenen käyttöaste oli kertomusvuonna 34 %. 22
ERIKOISKASVIEN KOKONAISSADOT 1965-2007 MILJ. KG PERUNA SOKERIJUURIKAS ÖLJYKASVIT 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 Lähde: TIKE ERIKOISKASVIEN HA-SADOT 1965-2007 100 KG/HA PERUNA SOKERIJUURIKAS ÖLJYKASVIT 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1965196719691971197319751977197919811983198519871989199119931995199719992001200320052007 Lähde: TIKE Nurmisiementen viljely onnistui kertomusvuonna kohtuullisesti. Kokonaisuudessaan satojen määrä ja laatu olivat vähintään kohtuullisia. Timotein viljelyala supistui, sillä edellisen vuoden sato ja kasvanut tuotantoala olivat tuottaneet erittäin hyvän sadon. Timotein hyväksytty tuotantoala oli noin 7 000 ha. Myös nurminadan tuotantoala supistui hieman, mutta merkittävä muutos tapahtui ruokonadan siementuotannossa, joka väheni 270 hehtaariin, kun vuonna 2006 ala oli lähes 1 200 ha. Nurmiheinien ja apiloiden tuotantoala oli 10 % edellisvuotta pienempi eli 9 800 ha. Kukaan toimija ei tehnyt nurmisiementen sopimusehtoihin merkittäviä muutoksia timotein viljelijähintaa lukuun ottamatta, joka vaihteli toimijakohtaisesti. Timotein markkinatilanne oli suhteellisen tasapainoinen, ja hinta vahvistui edellisvuosiin verrattuna. Muiden nurmisiementen viljelijähinnoissa ei juuri tapahtunut muutoksia. Siementuotannon tukijärjestelmässä tapahtui kertomusvuonna useitakin muutoksia. Kansallinen tukivaltuutus päättyi vuoden 2005 loppuun, mutta vasta kesällä 2007 saatiin lopullinen päätös vuoden 2006 kansallisen tuen jatkosta ja tukitasoista. Viljan tuki muuttui hehtaariperusteiseksi, ja maksimihehtaaritukitasoksi komissio asetti 73 euroa/ha. Uusi tukimalli ja ‐taso aiheuttaa vääjäämättä suotuisimmilla tuotantoalueilla tuotantotuen leikkautumisen ja toisaalta hyödyttää heikoimpia alueita. Nurmisiementen tukitasoksi määräytyi, timoteita lukuun ottamatta, kaikille lajeille 200 euroa/ha. Tämä merkitsee esimerkiksi apilan tuen laskua, mutta nurminadan tuen osittaista korotusta. Samaan aikaan tuki laajennettiin koskemaan kaikkia nurmisiemenlajeja, kuten esimerkiksi ruokonataa. Timotei jäi kokonaan tukijärjestelmän ulkopuolelle. Muutoksia tehtiin myös tukikelpoisten lajikkeiden luetteloon. Komissio hyväksyi EU:ssa siementuotantoa määrittelevän asetuksen niin sanotun Suomi-pykälän muutoksen lokakuussa. Muutoksen perusteena oli komission laatima raportti tukikauden 2000–2005 vaikutuksista suomalaiseen siementuotantoon. Raportissa kansallisen tuen väitettiin virheellisesti aiheuttaneen ongelmia kilpailutilanteeseen sisämarkkinoilla, ja siksi komissio tiukensi asetustekstiä merkittävästi sekä rajasi tulevaisuudessa tuen maksun mahdolliseksi vain vuoteen 2010 asti. Asetus rajaa tuen maksun aikaisempaa tiukemmin lajikkeisiin, joista tuotetaan siementä vain Suomen osalta. Rajaus supisti tukikelpoisen siementuotantoalueen viljojen 70 % ja nurmisiementuotannon 45 % vuoden 2005 alasta. Tämä tulkinta aiheutti erittäin paljon pettymystä ja keskustelua. MTK vaati voimakkaasti kotimaisen tulkinnan lieventämistä, mutta valtio ei tinkinyt tulkinnastaan. Tukineuvotteluissa valtio tekikin yksipuolisen päätöksen vuoden 2006 kansallisesta siementuotantotuesta kesällä 2007. Kertomusvuotta koskeva tukiesitys kansallisesta siementuesta komissiolle tehtiin vasta loppuvuodesta, joten tukia koskevat päätökset ja maksatus siirtyivät jo toisena siementuotantovuonna pitkälle varsinaisen tuotannon ja jopa sadon myynnin jälkeen tapahtuvaksi. Öljykasvit Edunvalvonnan tavoitteena on suomalaisen öljykasvinviljelyn toimintaedellytysten ylläpitäminen ja kehittäminen. Öljykasvit lisäävät mahdollisuuksia kasvinvuorotteluun ja parantavat viljelyn kokonaistaloutta katkaisemalla viljatiloilla yksipuolisen viljelykierron. MTK osallistui öljykasvisektorin edunvalvontaan kotimaassa sekä COPA-COGECA:n öljykasvityöryhmässä ja komission neuvoa-antavassa öljykasvityöryhmässä EU:n tasolla. Öljykasvijaosto Öljykasvijaosto kokoontui kertomusvuonna kolme kertaa. Jaoston edunvalvonnan tärkein osa-alue kertomusvuonna oli rypsin sopimustuotantoalan kasvattaminen. Jaostossa paneuduttiin myös öljykasvimarkkinoiden ja maailmanmarkkinahinnan kehitykseen sekä öljykasvituotannon tukipolitiikkaan. Tuotanto ja markkinat Öljykasvien tuotantoala oli 91 400 ha. Tästä alasta 78 500 ha oli rypsiä, 11 000 rapsia ja 1 900 ha Camelinaa. Kokonaisala supistui 16 % eli 20 800 ha vuoteen 2006 verrattuna. Rypsin tuotantoala pieneni 21 100 ha ja Camelinan 3 300 ha. Rapsin tuotanto kuitenkin kasvoi vajaalla 4 000 hehtaarilla. Kasvukausi oli hankala öljykasvien kasvulle. Tuhoeläimiä, etenkin kirppoja, oli keväällä erittäin runsaasti. Tuhansia hehtaareita jouduttiin kylvämään keväällä uudestaan, ja torjunta-aineruiskutuksia tehtiin monin- 23
Page 1 and 2: Maataloustuotteiden tuotanto ja mar
Page 3 and 4: Kyselyyn vastasi osuuskuntia kaikis
Page 5 and 6: Siipikarjanlihassa noususuhdanne ja
Page 7 and 8: karjanlihan kulutus oli 93,0 milj.
Page 9: MILJ. KG 800 700 600 500 400 300 20
Page 13 and 14: Sokerintuotannon jatko oli vaakalau
Page 15 and 16: Suomen kanssa laadittiin varhaisper
Page 17 and 18: leviäminen saataisiin pysäytetty

Maataloustuotteiden tuotanto ja markkinointi [pdf, 442 kt] - MTK

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?