Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
31.10.2014 • Views
Share Embed Flag

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
lehti.kuntatekniikka.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

ALANSA YKKÖNEN<br />

8/2012<br />

Jukka Korkalaisen<br />

johtama osuuskunta<br />

lämmittää<br />

Rautavaaran kuntakeskusta.<br />

sivu<br />

sivulla 36<br />

20<br />

Ranskan metropolit<br />

uudistuvat sivu 12<br />

Pellettien pölypoltto<br />

tuli Suomeen sivu 22<br />

Led alkaa olla vahva<br />

valaistusvaihtoehto sivu 36<br />

Chicagon vesihuollossa<br />

koolla on väliä sivu 42<br />

Helsingin Energian Jussi Palola katsoo tulevaisuuteen<br />

KAUPUNGEISSA ON PIAN<br />

SÄHKÖAUTOJEN AIKA<br />

sivu 6

Tee oikea<br />

s rto<br />

<br />

<br />

<br />

Kunnalliset ja teolliset jätevedet sisältävät poikkeuksetta kiinteitä<br />

aineita, jotka tuovat pumppujen toimintaan lisää haastetta.<br />

Gorman-Rupp on itseimevien jätevesipumppujen johtava valmistaja<br />

maailmassa. Pumppumallistosta löytyy ratkaisu vaikeisiinkin<br />

kohteisiin.<br />

Ultra V -mallisto siirtää itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen<br />

Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja sen läpi kulkee jopa<br />

halkaisijaltaan 76mm kiintoainepartikkelit. Asennus ja huolto on uppopumppua helpompaa.<br />

Myös pumpun käyttökustannukset ovat hyvin ennakoitavissa.<br />

Maahantuoja:<br />

SGN Tekniikka Oy<br />

Juurakkokuja 4,<br />

01510 Vantaa<br />

Puh. 030 650 50<br />

www.sgntekniikka.fi<br />

Gorman-Rupp on Yhdysvalloissa 1933 perustettu yritys, joka<br />

suunnittelee ja valmistaa pumppuja useisiin eri teollisuuden<br />

sovelluksiin. Tuoteohjelmaan kuuluu mallisto raskaasta teollisuuspumppauksesta<br />

jätevesien käsittelyyn, öljyjen ja polttonesteiden<br />

pumppaamiseen sekä myös maatalouden erilaisiin<br />

kohteisiin.<br />

Osaavan ammattilaisorganisaatiomme apuna on päämiehen<br />

vahva tuki ja vuosikymmenien kokemus erilaisten pumppuratkaisujen<br />

suunnittelusta ja valmistuksesta.<br />

Lisätietoa osoitteesta: www.gormanrupp.com

SISÄLTÖ<br />

8 / 2012<br />

13. joulukuuta<br />

32–41 Led-valaistuksen käyttö laajenee<br />

kaupungeissa tuotteiden teknisen laadun<br />

parantuessa. Kuvassa Jyväskylän led-valaistua<br />

kävelykeskustaa.<br />

12 Nantesin kaupunki on muuttunut taantuvasta<br />

telakka- ja satamakaupungista erääksi<br />

Ranskan halutuimmista asuinpaikoista.<br />

22 Tampereen Sarankulmassa otetaan vuodenvaihteessa<br />

käyttöön Suomen ensimmäinen<br />

puupellettien pölypolttolämpövoimala.<br />

42 Chicagon hulevesiä hallitaan laajan tunneli-<br />

ja putkiverkoston sekä suurten pumppaamojen<br />

ja altaiden avulla.<br />

YHDYSKUNTA<br />

Sähköautot tarvitsevat uutta<br />

yhdyskuntatekniikkaa 6<br />

TEM tukee sähköautoilun<br />

edistämistä 11<br />

Ranskan metropolit uudistuvat 12<br />

Ruotsalaiset tyytyväisimpiä<br />

ilmastotyön etenemiseen 14<br />

ENERGIA<br />

Tanska nojaa entistä enemmän<br />

tuulivoimaan 16<br />

Avedøren jättivoimala syöksee<br />

sähköä yli miljoonaan kotiin 18<br />

Ulkopuolinen rahoitus vauhdittaa<br />

kuntien ilmastohankkeita 19<br />

Rautavaaralla osuuskunta<br />

lämmittää kuntakeskusta 20<br />

Pellettien pölypolttotekniikka<br />

tuli Suomen lämmöntuotantoon 22<br />

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys 27<br />

UKTY 30<br />

VALAISTUS<br />

Led on rantautunut<br />

valon kaupunkiin 32<br />

Lutakon Led-puistossa<br />

voi vertailla ulkovalaisimia 36<br />

Ledien toinen tuleminen 36<br />

Helsinki pohtii<br />

ulkovalaistuksen tulevaisuutta 40<br />

lehti.kuntatekniikka.fi<br />

VESIHUOLTO<br />

Chicagon vesihuoltoa hoidetaan<br />

suurissa yksiköissä 42<br />

Kloorifenolit Mikkelin<br />

pohjavesialueen uhkana 44<br />

Suomalaisyrityksen haarapora<br />

palkittiin Sao Paulossa 48<br />

PALSTAT / KOLUMNIT<br />

Pääkirjoitus 5<br />

Rytilät/Pekka Rytilä:<br />

Kenraali Sähkö 25<br />

Uutisia 52<br />

Kirjallisuutta 55<br />

Henkilöuutisia 56<br />

Tapahtumia 57<br />

Palveluja 58<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012 3

lehti.kuntatekniikka.fi<br />

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI<br />

Energia<br />

Hankinnat<br />

Ilmastonmuutos<br />

Infra-IT<br />

Jätehuolto<br />

Kiinteistöt<br />

Kunnossapito<br />

Liikenne ja väylät<br />

Liikuntapaikat<br />

Maankäytön suunnittelu<br />

Maarakennus<br />

Rakentaminen<br />

Turvallisuus<br />

Uimahallit ja kylpylät<br />

Vesihuolto<br />

Viheralueet<br />

Ympäristö<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

8/2012<br />

Jukka Korkalaisen<br />

johtama osuuskunta<br />

lämmittää<br />

Rautavaaran kuntakeskusta.<br />

sivu<br />

sivulla 36<br />

20<br />

Ranskan metropolit<br />

uudistuvat sivu 12<br />

Pellettien pölypoltto<br />

tuli Suomeen sivu 22<br />

Led alkaa olla vahva<br />

valaistusvaihtoehto sivu 36<br />

Chicagon vesihuollossa<br />

koolla on väliä sivu 42<br />

Helsingin Energian Jussi Palola katsoo tulevaisuuteen<br />

KAUPUNGEISSA ON PIAN<br />

SÄHKÖAUTOJEN AIKA sivu 6<br />

Kannen kuva: Sepoo Haavisto<br />

TOIMITUS<br />

Toinen linja 14, 00530 Helsinki<br />

Internet: lehti.kuntatekniikka.fi<br />

S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />

Päätoimittaja DI Paavo Taipale<br />

Puh. 09 771 2557, 050 380 8368<br />

Toimitussihteeri DI Tuija Käyhkö<br />

Puh. 09 771 2533<br />

Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi<br />

Puh. 09 771 2087, 050 310 4811<br />

TOIMITUSNEUVOSTO<br />

Marika Kämppi<br />

Heikki Lonka<br />

Juhani Sandström<br />

Sami Sillstén<br />

Paavo Taipale<br />

Petri Vainio<br />

TILAUKSET<br />

Puh. 09 771 2442<br />

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />

Vuodessa 8 numeroa<br />

Kestotilaus 73 € (+ alv 9 %)<br />

Vuosikerta 82 € (+ alv 9 %)<br />

Irtonumero 10 € (+ alv 23 %)<br />

ILMOITUKSET<br />

Marianne Lohilahti<br />

Puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi<br />

TYÖPAIKKAILMOITUKSET<br />

Hinta 3,65 €/palstamm<br />

SIVUNVALMISTUS<br />

Aste Helsinki Oy<br />

PAINOPAIKKA<br />

Oy Scanweb Ab, Kouvola<br />

ISSN 1238-125X<br />

67. vuosikerta<br />

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti<br />

KUSTANTAJA/JULKAISIJAT<br />

KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry<br />

Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY<br />

”<br />

PÄÄKIRJOITUS<br />

Paavo Taipale<br />

paavo.taipale@kuntatekniikka.fi<br />

Energiaa etsimässä<br />

Määräaikainen sähkösopimukseni päättyy juuri joulun alla. Ei syytä huoleen,<br />

sillä sähköyhtiö kyllä jatkaa sähkön myymistä ”toistaiseksi” ilman uutta erillistä<br />

sopimustakin. Hinta näyttää nousevan siitä riippumatta, pyydänkö tarjouksia<br />

vai en, mutta korotuksen suuruus hiukan vaihtelee. Sähkön kysyntä kasvaa ainakin<br />

hetkeksi joulukuun pakkasissa, vaikka teollisuustuotanto takkuaakin.<br />

Suomalainen keskustelu energiaratkaisuista on syksyn mittaan ollut ajoittain<br />

värikästä. Sysäyksenä puheille on ollut erityisesti saksalaisen E.ON:n ja<br />

joidenkin kotimaisten osapuolten vetäytyminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta.<br />

On arvioitu, että lisäydinvoimaa ei ole enää mielekästä rakentaa<br />

sen kalleuden vuoksi, mutta myös lisärakentamisen puolesta on puhuttu.<br />

Kotimaista energiakeitosta hämmentää tänä talvena myös sateisesta vuodesta<br />

johtuva turvepula. Se on jo johtanut hiilen käytön lisäämiseen useiden<br />

kuntatataustaistenkin energiayhtiöiden CHP-voimalaitoksissa. Vaikka turvetta<br />

kotimaasta saataisiinkin, sen käyttöä on haluttu rajoittaa verotuksen keinoin.<br />

Turpeen vaihtoehtona nykyisissä voimalaitoksissa on käytännössä ilmaston<br />

näkökulmasta vähintään yhtä vahingollinen tuontihiili.<br />

Oman mausteensa energiasoppaan tuo uusiutuva energia tuotantomuotoineen.<br />

Vaikka vettä on saatu taivaalta päättyvänä vuonna yllin kyllin, energiaa<br />

siitä ei voida ottaa talteen aiempaa enemmän. Keskustelua vesivoimarakentamisestakin<br />

on viritelty uudelleen. Paikallisen energiatuotannon, kuten<br />

tuuli- ja biovoiman säädös- ja tukiviidakko kaivannee sekin selkiyttämistä.<br />

Erinomaisen energiavaihtoehdon etsintä siis jatkuu.<br />

God hjul!<br />

Joulu ja pyörillä kulkeva liikenne ovat toisilleen läheisiä. Muinaisen Baabelin<br />

pakanauskontoon kuulunut auringonvaunujen pyörä symboloi aurinkoa ja<br />

sitä kutsuttiin pohjoismaiden germaanisissa kielissä nykyiseen tapaan nimellä<br />

hjul. Tästä lienee tullut sana jul eli joulu. Voidaan siis ajatella, että viettäessämme<br />

joulua vuoden pyörä alkaa kääntyä uudelle kierrokselleen kevään valon<br />

vähitellen voittaessa.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehden toimituksen puolesta kiitän lämpimästi lukijoitamme<br />

ja kaikkia yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotan<br />

rauhaisaa joulua ja menestystä tulevalle vuodelle.<br />

Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT<br />

1/2013 16.1. 7.2. Liikuntapaikat Viheralueet<br />

2/2013 27.2. 21.3. Vesihuolto Kiinteistöt<br />

3/2013 12.4. 8.5. Jätehuolto Liikenne ja väylät Jäähallit Yhdyskuntatekniikka 2013 15.-16.5.<br />

4/2013 22.5. 13.6. Rakentaminen Maankäytön suunnittelu<br />

5/2013 14.8. 5.9. Kiinteistöt Vesihuolto Hankinnat Ilmasto Kuntamarkkinat 11.–12.9.<br />

6/2013 18.9. 10.10. Jätehuolto Ympäristö Liikenne ja väylät<br />

7/2013 16.10. 7.11. Turvallisuus ICT kuntatekniikassa Vesihuolto<br />

8/2013 26.11. 19.12. Energia Valaistus

Latauspisteet hakevat paikkaansa<br />

kaupunkiympäristössä<br />

Sähköautot tarvitsevat<br />

uutta yhdyskuntatekniikk<br />

Helsingin Energian tutkimus- ja kehityspäällikkö Jussi Palola lataa<br />

työnantajansa sähköautoa Runeberginkadun latauspisteessä.<br />

Hän uskoo pienten askelten politiikkaan sähköautoliikenteen<br />

edistämisessä. – Kuntien on lähdettävä pienin panoksin,<br />

mutta ripeästi liikkeelle, jotta vuosikymmenen kuluttua uusista<br />

autoista suuri osa voisi olla ladattavia sähkö- ja hybridiautoja..<br />

6<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

YHDYSKUNTA<br />

a<br />

Sähköautojen laaja käyttöönotto<br />

tarjoaa yhden tärkeän keinon kasvihuonekaasupäästöjen<br />

vähentämiseen<br />

ja kaupunkien ilman laadun parantamiseen.<br />

Suomi on toistaiseksi sähköautoilun kehitysmaa,<br />

mutta käynnissä olevat sähköliikenteen<br />

hankkeet kaupunkiseuduilla sekä valtakunnallisen<br />

sähköautojen latausoperaattorin perustaminen<br />

vauhdittavat alan kasvua.<br />

TEKSTI Paavo Taipale<br />

KUVAT Seppo Haavisto<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012<br />

7

YHDYSKUNTA<br />

Sähköautojen historiasta<br />

monet muistavat kotimaisen<br />

Elcat-sähköautohankkeen lähes<br />

kolmen vuosikymmenen takaa.<br />

Noista ajoista henkilöautoliikenteen<br />

toimintaympäristö ja kansalaisten<br />

autoilulle asettamat odotukset<br />

ovat monin tavoin muuttuneet.<br />

Nyt alan ylivoimaisesti<br />

tärkein kannustin on kasvihuonekaasupäästöjen<br />

vähentäminen.<br />

Pohjoismaisista naapureistamme<br />

Norja on johtava sähköautomaa<br />

lähes 9 000 sähköautollaan.<br />

Taustalla ovat ainakin osittain<br />

huomattavat veroedut. Siellä<br />

sähköautoilijoilla on muun muassa<br />

auto- ja arvonlisäverovapaus,<br />

bussikaistojen käyttöoikeus<br />

sekä maksuton pysäköinti. Tanskassa<br />

sähköautoja on yli 1 200 ja<br />

tanskalainen sähköautoilija välttyy<br />

muun muassa rekisteröintimaksulta<br />

ja omistajaverolta.<br />

Suomessa sähköautoliikenteen<br />

edistämishankkeita tukee<br />

vahvasti muun muassa Tekes<br />

vuoteen 2015 jatkuvan EVE-ohjelmansa<br />

kautta. Tavoitteena on,<br />

että maamme väylillä liikkuu<br />

vuosikymmenen kuluttua noin<br />

100 000 sähköautoa. Merkittäviä<br />

alueellisia hankkeita on käynnissä<br />

muun muassa pääkaupunkiseudulla<br />

ja Tampereella. Sarjavalmisteisia<br />

sähköajoneuvoja on<br />

Suomessa rekisteröitynä marraskuussa<br />

hieman yli 200 kappaletta,<br />

ja määrä kasvaa jatkuvasti. Autojen<br />

latauspisteitä on perustettu lähinnä<br />

kaupunkikeskuksiin ja niitä<br />

on nyt noin 150.<br />

Helsingissä laajapohjainen<br />

valmisteluryhmä<br />

Helsingissä on käynnissä vuoden<br />

2013 loppuun kestävä sähköisen<br />

liikenteen hanke, jonka<br />

aikana kaupungin eri organisaatioiden<br />

roolit ja toimintaperiaatteet<br />

sähköautoliikenteen mahdollistamiseksi<br />

määritellään ja<br />

otetaan osaksi kaupungin tavanomaisia<br />

suunnittelukäytäntöjä.<br />

Viime vuoden alussa käynnistetyn<br />

hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana<br />

on apulaiskaupunginjohtaja<br />

Hannu Penttilä ja siinä<br />

on edustettuna yhteensä kymmenen<br />

eri kaupungin organisaatiota.<br />

Ohjausryhmän sihteerinä toimii<br />

tutkimus- ja kehityspäällikkö<br />

Jussi Palola Helsingin Energiasta.<br />

Hän näkee nyt olevan oikea<br />

hetki seuraavien kehitysaskelien<br />

ottamiseen.<br />

– Suuret autovalmistajat valmistavat<br />

uskottavia sarjavalmisteisia<br />

tuotteita. Kaupunkien rooli<br />

on sähköauton käyttömahdollisuuksien<br />

edistäminen. Työryhmä<br />

onkin laatinut yleissuunnitelman<br />

Helsingin julkisesta sadan latauspisteen<br />

verkostosta. Pisteistä kolmisenkymmentä<br />

on tarkoitus<br />

Oman haasteensa latauspisteille tuo vielä toistaiseksi standardoimattomat ajoneuvojen latausliittimet.<br />

8<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

Sähköautojen lataustolppien tulee ulkoasultaan sopia kaupunkikuvaan.<br />

Helsingin rakennusvirastossa on tarkoituksena laatia latauspisteille<br />

eräänlaiset tyyppipiirustukset.<br />

avata jo ensi vuoden aikana.<br />

Sähköautojen käyttöönotto ja<br />

niiden lataaminen on suuri systeemimuutos<br />

ajoneuvoliikenteessä.<br />

Suurin osa latauksista tehdään<br />

kotona, työpaikalla tai muiden<br />

kiinteistöjen latauspisteissä kuten<br />

kauppakeskusten pysäköintihalleissa.<br />

– Pikalatausverkosto huoltoasemilla<br />

tai kadunvarsilla täydentää<br />

kiinteistöjen tarjoamia latauspaikkoja.<br />

Pääosin nämä voivat<br />

syntyä kaupalliselta pohjalta.<br />

ABC-ketju on jo aloittanut oman<br />

verkostonsa rakentamisensa, Palola<br />

sanoo.<br />

Helsingin kaupunginhallitus<br />

päättää lähiaikoina, toteutetaanko<br />

kaupungin latauspisteverkosto<br />

ryhmän ehdotuksen mukaisesti.<br />

Ratkaisematta on vielä myös se,<br />

minkä organisaation varoista verkoston<br />

rakentaminen rahoitetaan.<br />

Niin ikään linjaus kaupungin<br />

omista sähköautohankinnoista<br />

ratkaistaan lähiaikoina.<br />

– Keskusteltu on noin 30 sähköauton<br />

hankkimisesta kaupungin<br />

organisaatioiden käyttöön<br />

ensi vuonna.<br />

Myös Vantaalla on perustettu<br />

vastaavanlainen sähköisen liikenteen<br />

poikkihallinnollinen ryhmä<br />

ja laadittu latauspisteverkoston<br />

yleissuunnitelma. Useita perusperiaatteita<br />

on kuitenkin tarpeen<br />

ratkaista valtakunnallisesti.<br />

– Esimerkiksi latauspisteiden<br />

sijaintitietojen saatavuus, latauksen<br />

maksaminen, latauspisteiden<br />

ulkoasu ja havaittavuus kaupunkiympäristössä<br />

sekä valtakunnallinen<br />

latausoperaattori ovat tällaisia<br />

asioita. Tavoitteena ovat asiakasystävälliset<br />

tekniset ratkaisut,<br />

jotka toimivat kaikkialla maassa,<br />

Palola selostaa.<br />

Pitkäjänteinen<br />

systeemimuutos<br />

Helsingin toimenpiteet linkittyvät<br />

laajempaan pääkaupunkiseudun<br />

sähköisen liikenteen edistämistyöhön.<br />

Pääkaupunkiseudun<br />

Sähköinen liikenne –hankkeen<br />

koordinaattorina toimii Elias<br />

Pöyry johdon konsultointiyhtiö<br />

Eerasta. Hän näkee ilmapiirin<br />

sähköautojen yleistymiselle<br />

myönteisenä.<br />

– Sähköisen liikenteen edistämiseen<br />

pitkällä tähtäimellä on<br />

poliittisella tasolla sitou-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012<br />

9

punkien keskustojen logistiikka<br />

voisi sen sijaan Pöyryn mielestä<br />

muuttua sähköautoilla hoidettavaksi<br />

varsin pian, kun valmistajilta<br />

tulee nopeassa tahdissa uusia<br />

automalleja myyntiin.<br />

– Realismia on myös se, että<br />

kehyskuntien asukasmäärä<br />

kasvaa. Sähköauto tarjoaa siellä<br />

päästöttömän tavan liityntäliikenteelle,<br />

jonka järjestäminen<br />

julkisena voi olla vaikeaa. Ainakin<br />

yksittäisiä latauspisteitä tarvitaan<br />

tämän vuoksi monissa kunnissa<br />

jo lähivuosina.<br />

Pöyry ei usko päästöttömien<br />

sähköautojen lisäävän autojen<br />

kokonaismäärää Suomessa,<br />

vaan ne nimenomaan korvaavat<br />

polttomoottoriautoja. Näin kasvihuonekaasupäästöt<br />

vähenevät.<br />

– Työ- ja elinkeinoministeriön<br />

laskelmien mukaan pääkaupunkiseudulla<br />

10 prosentin kasvu<br />

joukkoliikenteen käytössä vähentäisi<br />

päästöjä 0,5 prosenttia,<br />

kun taas vastaava sähköautojen<br />

osuuden lisäys autokannassa vähentäisi<br />

niitä merkittävästi, Elias<br />

Pöyry huomauttaa.<br />

Eera Oy<br />

Kaaviokuva sähköisen liikenteen järjestelmästä ja sen toimijoista.<br />

(Lähde: Tekes)<br />

Pääkaupunkiseudun sähköinen<br />

liikenne –hankkeen koordinaattori<br />

Elias Pöyry kannustaa kuntia<br />

lähtemään pienin askelin,<br />

mutta ripeästi, mukaan sähköliikenteen<br />

edistämiseen.<br />

duttu yli puoluerajojen. Tärkeää<br />

sähköautojen yleistymiselle on<br />

suorat kuluttajatuet esimerkiksi<br />

Norjan tapaan sekä riittävän latausinfrastruktuurin<br />

aikaansaaminen,<br />

Pöyry sanoo.<br />

– Kaikki Etelä-Suomen suuret<br />

kaupungit on tarkoitus saada<br />

sähköautojen latausverkon piiriin<br />

tällä vuosikymmenellä. Uskon,<br />

että esimerkiksi Helsingistä<br />

Turkuun pääsee vaivatta sähköautolla<br />

jo ensi kesänä.<br />

Siihen, että sähköauto soveltuu<br />

kaikille ihmisille jokseenkin<br />

kaikkeen käyttöön, menee<br />

kuitenkin vielä pitkä aika. Kau-<br />

Kuntien askelmerkit<br />

sähköautojen maailmaan<br />

Kunnille Pöyry haluaa tarjota<br />

neljän kehittämistoimenpiteen<br />

listaa, jolla sähköautot saadaan<br />

riittävän vahvaksi osaksi suomalaista<br />

autokantaa. Kuntien on tarpeen<br />

näyttää esimerkkiä hankkimalla<br />

jonkin verran sähköautoja<br />

omaan käyttöön.<br />

– Kun kunnilla on sähköautoja<br />

käytössä, viranhaltijat ymmärtävät,<br />

miten ne toimivat ja mitä<br />

ne edellyttävät toimiakseen.<br />

Toinen keskeinen rooli on julkisten<br />

latauspisteiden rakentaminen.<br />

Vaikka kiinteistöt tarjoavat<br />

latausmahdollisuuksia, ne eivät<br />

yksinään riitä.<br />

– Pienillä kuntien omilla satsauksilla<br />

voidaan mahdollistaa<br />

uuden teknologian yleistyminen.<br />

Sähköautot eivät tule liikenteeseen<br />

sormia napsauttamalla. Jos<br />

nyt aloitetaan pienillä toimenpiteillä,<br />

meillä on vuosikymmenen<br />

kuluttua paljon sähköautoja.<br />

Pienten askelten politiikkaa<br />

kannattaa myös Jussi Palola.<br />

– Muutama latauspiste ja jokunen<br />

sähköauto on jo hyvä alku.<br />

Seuraamme sähköautojen hankintaa<br />

ja latauspisteiden käyttöä<br />

Helsingissä kuukausittain.<br />

Sähköautoilijoille olennaista<br />

on tietää, missä autoa voi ladata<br />

matkan varrella. Sähköautojen<br />

lataus poikkeaa tapahtumana<br />

melko paljon polttomoottoriauton<br />

tankkauksesta ja vie huo-<br />

Sähköliikenteen valtakunnallisen latausoperaattorin valmiste<br />

Suomeen perustettiin marraskuussa<br />

työryhmä sähköautojen<br />

valtakunnallisen latausoperaattorin<br />

muodostamiseksi. Latausoperaattorin<br />

roolia voidaan verrata<br />

lähinnä sähkönsiirron kantaverkkoyhtiö<br />

Fingridiin tai pankkialan<br />

Otto-automaatteihin. Tehtävänä<br />

on mahdollistaa latauspisteiden<br />

yhteiskäyttö ja turvata investoinnit.<br />

Vastaavanlaista ratkaisua ei<br />

toistaiseksi ole muualla maailmassa<br />

toiminnassa, mutta kehitteillä<br />

kylläkin (mm. www.hubject.com).<br />

Esimerkiksi Virossa koko latausinfrastruktuuri<br />

on valtion hallussa.<br />

Suomessa on lähdetty etenemään<br />

liiketoimintalähtöisemmin.<br />

Päätieverkon pikalatausasemat<br />

lienevät lyhyemmälläkin tähtäimellä<br />

kaupallista toimintaa.<br />

Sen sijaan tiheämpää taajamien<br />

latausverkkoa on vaikeampi saada<br />

nopeasti kaupalliseksi, koska<br />

hyödyt hajautuvat monelle taholle,<br />

arvioi Pääkaupunkiseudun<br />

sähköinen liikenne -hankkeen<br />

koordinaattori Elias Pöyry konsulttitoimisto<br />

Eerasta.<br />

Valtakunnallisen latausoperaattorin<br />

valmistelussa on mukana yli<br />

30 energiayhtiötä. Operaattorin<br />

toiminta luo edellytykset sähköajoneuvojen<br />

laajamittaiselle yleistymiselle<br />

Suomessa. Valmistelu-<br />

10 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

YHDYSKUNTA<br />

mattavasti enemmän aikaa. Niin<br />

sanottu pikalatauskin kestää tyypillisesti<br />

parikymmentä minuuttia<br />

ja perinteinen lataus ”yön yli”.<br />

– Olennaista on, että kunnat ilmoittaisivat<br />

toimivat latauspisteensä<br />

yhteispohjoismaiseen tietokantaan<br />

verkkosivun sahkoinenliikenne.fi<br />

kautta. Näin tieto on helposti<br />

kaikkien sähköautoilijoiden saatavilla,<br />

Elias Pöyry korostaa.<br />

Pitkän tähtäimen työssä tärkeää<br />

on hänen mielestään se, että<br />

sähköliikenne otetaan osaksi kaupunkistrategiaa.<br />

Näin sen edistämisen<br />

edellytykset tulevat huomioon<br />

otetuksi kaupungin jokapäiväisessä<br />

kehittämis- ja suunnittelutyössä.<br />

Latauspisteet eivät sovi<br />

mihin tahansa<br />

Liikenneinsinööri Mikko Lehtonen<br />

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta<br />

huomauttaa, että<br />

joukkoliikenteen kulkutapaosuuden<br />

kasvattaminen ja liikenneturvallisuuden<br />

parantaminen<br />

on viraston tärkeimpiä tavoitteita.<br />

Hänkään ei usko sähköautojen<br />

yleistymisen lisäävän yksityisautojen<br />

kokonaismäärää kaupungissa,<br />

vaan sähköautot lähinnä<br />

korvaavat polttomoottoriautoja.<br />

Latauspisteverkostoa kehitetään,<br />

mutta kadunvarsilatauspisteet eivät<br />

innosta.<br />

– Julkisia latauspisteitä pitäisi<br />

ensisijaisesti perustaa esimerkiksi<br />

liityntäpysäköintialueille ydinkeskustan<br />

ulkopuolelle. Keskustaan<br />

ei kadunvarsipaikkoja juuri<br />

voida perustaa, mutta kiinteistöt<br />

luonnollisesti voivat alueilleen latauspisteitä<br />

rakentaa.<br />

Uusilla alueilla sähköautoilun<br />

kasvuun on kuitenkin viisasta vau<br />

vauhtiin<br />

työn tulosten on määrä olla valmiina<br />

puolen vuoden kuluttua.<br />

Mikäli latausoperaattori perustetaan,<br />

niin palvelut voisivat toimia<br />

esimerkiksi vuodesta 2014<br />

alkaen. Operaattori kytkee yksittäiset<br />

latauspisteet yhtenäiseksi<br />

verkoksi kuluttajien käyttöön<br />

ja mahdollistaa valtakunnallisen<br />

rautua jo suunnitteluvaiheessa.<br />

– Varaukset järeille sähkökaapeleille<br />

kannattaa tehdä muun<br />

yhdyskuntatekniikan rakentamisen<br />

yhteydessä. Silloin selvitään<br />

paljon halvemmalla, Lehtonen<br />

sanoo.<br />

Pitemmällä tulevaisuudessa<br />

kiinteistöt ja kaupalliset pikalatauspisteet<br />

muodostanevat latausinfrastruktuurin<br />

rungon.<br />

– Rakennusvirasto kokeilee latauspisteitä<br />

joillakin kadunvarsien<br />

pysäköintialueilla. Ne kuitenkin<br />

aiheuttavat alueiden ylläpidossa<br />

haasteita ja latauskaapelit<br />

voivat haitata liikkumista, sanoo<br />

valaistuspäällikkö Juhani Sandström<br />

rakennusvirastosta. Hän<br />

on Lehtosen tavoin jäsenenä Helsingin<br />

sähköisen liikenteen kehittämishankkeen<br />

ohjausryhmässä.<br />

Haasteena ovat myös latauspisteiden<br />

rakenneratkaisujen<br />

standardoinnin puute sekä lähes<br />

automerkeittäin vaihtelevat pistotulppatyypit.<br />

– Latausliitinkin voi autossa<br />

olla lähes missä tahansa. Sen<br />

vuoksi latauskaapelit ovat helposti<br />

jopa viisimetrisiä.<br />

Lataustolpan ulkomuotoa<br />

Helsingissä pohtii rakennusvirasto<br />

ja tarkoituksena on laatia<br />

latauspisteille eräänlaiset tyyppipiirustukset.<br />

Niissä esitettäisiin<br />

muun muassa kadunpinnan<br />

päällysteen väri, merkitsemistapa,<br />

käytettävät liikennemerkit ja<br />

lataustolpan koko.<br />

– Tavoitteena on, että kaikki<br />

tarvitsevat löytävät latauspisteen<br />

eikä siihen pysäköidä vahingossa<br />

virheellisesti polttomoottoriautoja.<br />

Rakenteiden on myös sovittava<br />

kaupunkikuvaan, Sandström<br />

painottaa. <br />

sähköliikennepalvelun yhtenäisellä<br />

palvelutasolla.<br />

Yhteiskäyttömallit ovat sähköliikenteen<br />

kuumin puheenaihe<br />

Euroopassa. Toimintamalli<br />

tullaan rakentamaan ainakin<br />

Euroopan tasolla yhteensopivaksi,<br />

ja se on jo herättänyt<br />

kansainvälistä kiinnostusta.<br />

HELSINGIN SÄHKÖISEN LIIKENTEEN<br />

OHJAUSRYHMÄN OSAPUOLET<br />

Hankintakeskus<br />

Helsingin Energia<br />

Helen Sähköverkko Oy<br />

HKL<br />

Kaupunkisuunnitteluvirasto<br />

Kiinteistövirasto<br />

Rakennusvirasto<br />

Rakennusvalvontavirasto<br />

Stara<br />

Talous- ja suunnittelukeskus<br />

Ympäristökeskus<br />

TEM tukee sähköautoilun<br />

edistämistä<br />

Työ- ja elinkeinoministeriö on varautunut tukemaan 10 miljoonalla<br />

eurolla sähköautojen ja niiden edellyttämän latausinfrastruktuurin<br />

rakentamista. Tukea sähköajoneuvo- ja latauspisteinvestointeihin<br />

voi ajoneuvojen osalta saada enintään 30 prosenttia<br />

hyväksytyistä leasing-kustannuksista (kuitenkin enintään<br />

500 €/kk) ja latauslaitteiden osalta enintään 35 prosenttia hyväksytyistä<br />

hankintakustannuksista.<br />

– Tukipäätösten raami on olemassa, mutta tuen piiriin on vielä<br />

mahdollista päästä. Olisi tärkeää saada nyt nopeasti toimijoita<br />

listalle. Tammi-helmikuun tienoilla ministeriössä arvioidaan hakemuksia<br />

ja haetun tuen määrää, koordinaattori Elias Pöyry konsulttitoimisto<br />

Eerasta kertoo.<br />

Hän kannustaa kuntia aktiivisuuteen. Useat suuret kaupungit<br />

omistavat energiayhtiöitä, joten kunnilla on tässä asiassa mahdollisuus<br />

toimia myös omistajaohjauksen kautta. Ilman kuntien<br />

aktiivisuutta sähköliikenne ei etene.<br />

– Myös kunnat voivat hakea tukea omiin kalusto- ja infrainvestointeihinsa.<br />

Yrityksille myönnettävälle tuelle on asetettu tuen<br />

hakijan taloudellista tilaa koskevia vaatimuksia, mutta kunnille<br />

näitä ei ole, Pöyry huomauttaa.<br />

Käyttöön otettavan sähköajoneuvon pitää kuulua työ- ja elinkeinoministeriön<br />

tuen piiriin hyväksymien sähköajoneuvojen<br />

joukkoon. Ajoneuvo tulee hankkia vähintään 36 kuukautta kestävällä<br />

leasing-sopimuksella (rahoitus- tai huoltoleasing), eikä sitä<br />

tänä aikana voi siirtää toiseen omistukseen tai toiseen käyttötarkoitukseen.<br />

Tuen piirissä olevia ajoneuvoja käytetään työ- tai työsuhdeautoina,<br />

henkilö- tai tavarankuljetuksessa tai ajoneuvo- ja sähköverkkoteknologiaan<br />

liittyvässä tutkimustyössä. Ajoneuvojen tulee<br />

olla liikennekäyttöön rekisteröityjä.<br />

Käyttöönotettavan latauspisteen tulee sopia sähköautojen lataamiseen<br />

sekä olla hankkeen koordinaattorin hyväksymä. Yrityksen<br />

tai yhteisön tulee ostaa latauspiste ja operoida sitä vähintään<br />

vuoden 2015 loppuun asti. Tänä aikana latauspistettä ei<br />

saa myydä eikä sen käyttötarkoitusta saa muuttaa.<br />

Kaikkia tuen piirissä olevia latauspisteitä käytetään sähköautojen<br />

ja ladattavien hybridisähköautojen lataukseen sekä Tekesin<br />

EVE-ohjelmassa erikseen määritellyn mittaus- ja tutkimustiedon<br />

keräämiseen. Latauspisteen hankkivan tulee sitoutua siihen, että<br />

latauslaitteistosta kerätään tietoa ja että tieto on vapaasti EVEohjelman<br />

hankkeiden käytössä sekä osallistua erilliseen käyttäjätutkimukseen.<br />

Lisätietoja: www.sahkoinenliikenne.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012<br />

11

Ranskan metropolit<br />

uudistuvat<br />

Nantes Saint-Nazaire tietoisen<br />

MUODONMUUTOKSEN TIELLÄ<br />

Atlanttinen Nantes on sen asukkaiden mielestä tyystin eri asia kuin Välimeren<br />

Ranska, Pariisista puhumattakaan. Nantes ja sen kaksoiskaupunki<br />

Saint-Nazaire on Ranskan viidenneksi suurin metropolialue. Asukkaita on<br />

noin 900 000 ja kasvu on maan toiseksi nopeinta. Muutos taantuvasta telakka-<br />

ja satamakaupungista Ranskan erääksi halutuimmista asuinpaikoista<br />

on tapahtunut kymmenen viime vuoden aikana.<br />

Lauri Jääskeläinen<br />

virastopäällikkö<br />

Helsingin kaupungin<br />

rakennusvalvontavirasto<br />

Keskiössä on kaupunkia halkovan<br />

Loire–joen suistoalue, Île<br />

de Nantes, jolla on vähemmän<br />

kunniakas menneisyys. Tältä 1 x<br />

5 kilometrin suuruiselta alueelta<br />

hoidettiin läntisen maailman orjakauppaa<br />

vuosikymmenten ajan.<br />

Orjien ja heidän julmien kauppaisäntiensä<br />

jälkeen saaren valtasivat<br />

valtamerilaivojen telakat.<br />

Kun laivanrakennus loppui 1980–<br />

luvulla, oli kurssia muutettava nopeasti.<br />

Voi tuntua suorastaan kliseeltä,<br />

kun ratkaisua lähdettiin hakemaan<br />

luovista aloista, arkkitehtuurista,<br />

mutta myös ekologiasta<br />

ja paremmasta asumisesta.<br />

Kehittämisoperaattorina toimii<br />

Samoa (Société d´ amenagement<br />

de la métropole ouest atlantique<br />

– West Atlantic Metropolitan<br />

Redevelopment Agency).<br />

Samoan johdossa on kaksi<br />

kaupunkidesignin asiantuntijaa,<br />

Marcel Smets ja Anne-Mie<br />

Depuydt. Kehittämiskonsepti<br />

on tuttu ja muuallakin käytetty:<br />

parannetaan julkista liikennettä<br />

ja vähennetään yksityisautoilua,<br />

houkutellaan asukkaat takaisin<br />

keskustaan, tuodaan alueelle<br />

julkisia palveluita sekä kunnioitetaan<br />

historiallista rakennettua<br />

ympäristöä.<br />

Île de Nantes on teollisuushistorian<br />

ulkoilmamuseo. Valtavat<br />

hangaarit, joka puolelle ulottuva<br />

kiskotus ja jykevät betoni- ja<br />

rautarakenteet antavat alueelle<br />

karaktääriä. Nosturit ja jokunen<br />

piippu nousevat muutoin tasaisesta<br />

silhuetista. Alue on maaperältään<br />

hiekkapohjaista suistoa,<br />

jota on vuosisatojen saatossa keinotekoisesti<br />

laajennettu. Alueen<br />

tuotannollista historiaa ei haluta<br />

sterilisoida ja piilottaa, vaan tuoda<br />

esiin. Tämä ideologinen valinta<br />

näkyy myös uudisrakennuksissa,<br />

kuten uudessa Arkkitehtuurikoulun<br />

rakennuksessa.<br />

Arkkitehtikoulun tilaratkaisut<br />

ovat selkeitä<br />

Lähes tuhannelle opiskelijalle mitoitettu<br />

Arkkitehtuurikoulu valmistui<br />

vuonna 2009. Rakennuksessa<br />

on myös yleisölle tarkoitettuja<br />

näyttely-, kirjasto- ja muita<br />

palvelutiloja. Suunnittelijapari<br />

Anne Lacaton & Jean-Philippe<br />

Vassal on tunnettu krouvista ja<br />

konstailemattomasta tyylistä, jossa<br />

on muistumia arte povera- tai<br />

arte minora -taidesuuntauksista.<br />

Materiaalit ovat yksinkertaisia,<br />

tilaratkaisut selkeitä ja ote<br />

kaikin puolin rento. Arkkitehtuurikoulussa<br />

suunnittelijakaksikon<br />

mottona oli: laitetaan rahat mieluummin<br />

tilaan kuin materiaaleihin.<br />

Koulun opettaja, suuri Suomen<br />

ystävä, arkkitehti M. Michel<br />

Velly, kiteyttää saman asian: tila<br />

on luksusta.<br />

Kymmenen vuotta sitten Loire<br />

-joen rantaan valmistunut valtava<br />

Oikeuspalatsi (Jean Nouvel)<br />

saattaa tummanpuhuvalla massallaan<br />

antaa tylyhkön ensivaikutelman.<br />

Sisätiloiltansa rakennus<br />

on kuitenkin tyylikäs. Melkomoinen<br />

vastakohta tummalle Oikeuspalatsille<br />

on sen taakse sijoittuva<br />

Manny, designin ja muotoilun<br />

keskus. Kuutiomaista rakennusta<br />

peittää erikoinen vaalea metallihäkkyrä,<br />

taideteos Air (Rolf Julius).<br />

Air demonstroi pehmeää linnunlaulun<br />

kaltaista musiikkia, jo-<br />

12 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

YHDYSKUNTA<br />

Lauri Jääskeläinen<br />

Entiset hangaarit ovat jo löytäneet uusiokäyttöä.<br />

ka tuo visuaaliseen kokemukseen<br />

värähtelyyn perustuvan äänimaailman<br />

efektin.<br />

Île de Nantes sijoittuu käytännössä<br />

keskelle kaupunkia.<br />

Nantes Metropole<br />

Uusi keskussairaala poikii<br />

alan tutkimusta ja bisnestä<br />

Nantes´n kaksi suurta kysymystä<br />

liittyvät sairaalaan ja lentokenttään.<br />

Vanhan, Le Corbusierin oppilaan<br />

suunnitteleman keskussairaalan<br />

korvaamisesta uudella<br />

Île de Nantes´n saarelle on jo<br />

päätetty. Uusi yliopistollinen keskussairaala<br />

poikii alueelle alan tutkimusta<br />

ja bisnestä. Lentokentän<br />

mahdollinen siirto on hankalampi<br />

kysymys. Lentokentän tämänhetkinen<br />

läheinen sijainti tuo<br />

kaupungille logistisen kilpailuedun.<br />

Matalalla rakennusten kattoja<br />

viistävät lentokoneet aiheuttavat<br />

luonnollisesti meluongelman.<br />

Jos Nantes´n kasvu jatkuu nykyistä<br />

vauhtia, vaikuttaa uuden kentän<br />

rakentaminen väistämättömältä.<br />

Île de Nantesin alueelle on<br />

määrä rakentaa lähivuosina<br />

7 000 uutta asuntoa. Asuntokannasta<br />

neljännes varataan sosiaaliseen<br />

vuokra-asumiseen, saman<br />

verran sekamuotoiseen ja puolet<br />

omistusasumiseen. Saaren nykyinen<br />

työpaikkamäärä, 16 000,<br />

tuplaantuu viimeistään siinä vaiheessa<br />

kun sairaala muuttaa sinne.<br />

Designin ja muotoilun<br />

keskus Manny<br />

jo leikittelee.<br />

Lauri Jääskeläinen<br />

Asumisen viihtyisyys on ykköskysymys.<br />

Asuinkortteleiden keskelle<br />

toteutetaan 14 hehtaarin laajuinen<br />

urbaani puisto. Raitiotieliikennettä<br />

täydentää vuonna 2013<br />

toimintansa aloittava uusi Chronobus<br />

–bussilinja. Autopaikkamitoitus<br />

on huomattavan alhainen,<br />

vain yksi autopaikka viittä asuntoa<br />

kohti. Näin vähäinen autopaikkojen<br />

määrä edellyttää paitsi hyvin<br />

toimivaa joukkoliikennettä, myös<br />

väljästi mitoitetun jalankulku- ja<br />

pyöräilyreitistön.<br />

Nantes on vuonna 2013 Euroopan<br />

Vihreä pääkaupunki.<br />

Ekologiset arvot eivät Ranskassa<br />

ole esimerkiksi Saksaan tai Itävaltaan<br />

verrattuna olleet toistaiseksi<br />

valtavirtaa. Vihreän pääkaupungin<br />

status kiirehtii entisestään<br />

pienentämään hiilijalanjälkeä<br />

Nantesissa. CO 2<br />

-päästöt ovat<br />

tilastojen mukaan vähentyneet jo<br />

lähes 5 tonnia asukasta kohti. Aurinkovoiman<br />

leviämistä hidastaa<br />

Ranskan hankala ja kuluttajalle<br />

epäedullinen tariffipolitiikka.<br />

Nantes on muuntunut nopeassa<br />

tahdissa aiemmin lähes<br />

pelkästään raskaan teollisuuden<br />

ja sataman varaan perustuvasta<br />

kaupungista luovia aloja ja<br />

koulutusta korostavaksi viihtyisäksi<br />

kasvukeskukseksi. Teollisuus<br />

ei ole suinkaan kaikonnut,<br />

vaan Nantes on Toulousen ohella<br />

Ranskan lentokoneteollisuuden<br />

keskuksia. Bretagnen provinssin<br />

pääkaupunkina Nantes<br />

on myös merkittävä hallinnollinen<br />

keskus. <br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012<br />

13

Pohjoismaisten kuntien saavutukset puntarissa<br />

Ruotsalaiset tyytyväisimpiä<br />

ilmastotyön etenemiseen<br />

Norjalaiset ja ruotsalaiset kunnat ovat huomattavasti aktiivisempia laatimaan<br />

paikallisia ilmastostartegioita kuin suomalaiset ja islantilaiset. Pohjoismaiden<br />

ilmastotyön tilaa kartoittavan NordLead-hankkeen kyselyyn vastanneista<br />

kunnista Norjassa lähes kaikki ja Ruotsissa yli 80 prosenttia kunnista<br />

on laatinut ilmastostartegian. Suomessa osuus on 43 prosenttia ja Islannissa<br />

11. Tiedot käyvät ilmi NordLead-hankkeen kyselystä.<br />

Lotta Mattsson<br />

asiantuntija<br />

Suomen Kuntaliitto<br />

Pohjoismaiset kunnat ovat jo<br />

melkein parin vuosikymmenen<br />

ajan tehneet ilmastotyötä. Vertailevaa<br />

tietoa kuntien ilmastotyöstä<br />

ei kuitenkaan ole ollut saatavilla.<br />

Näin syntyi ajatus NordLeadhankkeesta.<br />

Siinä tehtiin kyselytutkimus<br />

Suomen, Ruotsin, Norjan<br />

ja Islannin kunnille.<br />

– Kyselyllä saimme selvitettyä,<br />

mitä menestystekijöitä eri maiden<br />

paikallisessa ilmastotyössä<br />

on ja millaista tukea kunnat<br />

tarvitsevat edistääkseen ilmastoasioita<br />

entistä paremmin, kertoo<br />

hankkeen koordinaattori Kirsi-<br />

Marja Lonkila Itämeren kaupunkien<br />

liitosta.<br />

Kaikissa kyselyyn osallistuneissa<br />

maissa kunnat tekevät aktiivista<br />

ilmastotyötä. Norjalaiset<br />

ja ruotsalaiset kunnat ovat olleet<br />

selvästi aktiivisempia laatimaan<br />

paikallisia ilmastostrategioita<br />

kuin suomalaiset ja islantilaiset<br />

kunnat. Norjassa lähes<br />

kaikki, Ruotsissa yli 80 prosenttia,<br />

Suomessa 43 prosenttia<br />

ja Islannissa 11 prosenttia kyselyyn<br />

vastanneista kunnista on<br />

laatinut ilmastostrategian. On<br />

kuitenkin huomioitava, etteivät<br />

kaikki kunnat ole vastanneet kyselyyn.<br />

Esimerkiksi Suomessa ilmastostrategian<br />

laatineiden kuntien<br />

osuus kaikista kunnista on<br />

34 prosenttia.<br />

Lonkila näkee erojen maiden<br />

välillä johtuvan ennen kaikkea<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

14 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

YHDYSKUNTA<br />

Kirsi-Marja Lonkilan mukaan<br />

kunnat tekevät kaikissa<br />

NordLead-hankkeen kyselyyn<br />

osallistuneissa maissa<br />

aktiivista ilmastotyötä.<br />

valtion aktiivisemmasta roolista<br />

Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa<br />

paikallinen ilmastotyö on usein<br />

alhaalta ylöspäin lähtevää, kuntien<br />

omaehtoista toimintaa, kun<br />

taas Norjassa kunnat velvoitetaan<br />

lailla laatimaan ilmastostrategia.<br />

Ruotsissa valtio taas on tarjonnut<br />

tukea esimerkiksi paikallisiin investointeihin<br />

ja energianeuvojien<br />

palkkaamiseen.<br />

Samat menestyksen eväät<br />

Kuntien menestyksen takaa löytyy<br />

kaikissa maissa samanlaisia<br />

tekijöitä. Tärkeimmiksi nousseet<br />

seikat ovat ilmastotyön priorisointi<br />

päätöksenteossa sekä<br />

innostuneet ja asialle omistautuneet<br />

luottamushenkilöt ja virkamiesjohto.<br />

Sujuva poikkihallinnollinen<br />

yhteistyö ja tieto tarvittavista ja<br />

tehokkaista ilmastotoimista nousivat<br />

myös esiin listattaessa ilmastotyön<br />

menestystekijöitä.<br />

Näiden seikkojen lisäksi ilmastotyöllä<br />

on oltava riittävät taloudelliset<br />

resurssit. Yhteys kunnan<br />

talousarvioon on tärkeä,<br />

jotta ilmastoasiat nousevat esille<br />

päätettäessä toimintamenoista ja<br />

investoinneista.<br />

Kun kunnilta kysyttiin millaista<br />

tukea he tarvitsisivat parantaakseen<br />

paikallista ilmastotyötä,<br />

valtion tason toimet nousivat<br />

tärkeimmiksi tekijöiksi kaikissa<br />

tutkituissa maissa.<br />

– Taloudellista tukea kaivataan<br />

niin ilmastotoimien toteuttamiseen<br />

kuin ilmastokoordinaattorin<br />

palkkaamiseenkin. Tämän<br />

lisäksi kunnat toivovat valtion<br />

energiapolitiikalta vahvempaa<br />

painotusta uusiutuvaan energiaan,<br />

Lonkila listaa esille nostettuja<br />

tukitarpeita.<br />

Poliittinen sitoutuminen<br />

auttaa onnistumaan<br />

Kyselystä käy selvästi ilmi, että<br />

yksi suurimmista haasteista<br />

kuntien ilmastotyölle on poliittisen<br />

sitoutumisen puute. Myös<br />

henkilöstön ja taloudellisten resurssien<br />

vaje tuotiin useasti esille.<br />

Kaikissa tutkimukseen osallistuneissa<br />

maissa ilmastotyön vaatima<br />

poikkihallinnollinen yhteistyö<br />

ja ilmastotyön organisointi<br />

kunnan hallintokoneistossa<br />

koetaan isona haasteena, ja tässä<br />

tehtävässä onnistuakseen kunnat<br />

tarvitsevat tukea. Ilmastotyö<br />

vaatii kaikkien hallinnonalojen<br />

sitoutumista kasvihuonekaasupäästöjen<br />

vähennystavoitteisiin<br />

ja toimenpiteiden toteutukseen.<br />

Keskushallinnon rooli aiheuttaa<br />

Suomen ja Ruotsin välille<br />

merkittävän eron: Ruotsissa kunnan<br />

keskushallinnon rooli ilmastotyön<br />

koordinoijana on todella<br />

vahva, kun taas Suomessa keskushallinnon<br />

rooli on tutkituista<br />

maista heikoin. Suomessa ilmastotyö<br />

jää usein ympäristötoimen<br />

harteille, ja suomalaiset vastaajat<br />

ovatkin tyytymättömimpiä hallinnonalojen<br />

välisen yhteistyön<br />

sujuvuuteen ilmastoasioissa.<br />

– Muiden pohjoismaiden esimerkin<br />

perusteella näyttääkin<br />

siltä, että keskushallinto voisi olla<br />

parempi taho koordinoimaan<br />

ilmastotyötä, Kirsi-Marja Lonkila<br />

ehdottaa.<br />

Tuloksia Ruotsin mallilla?<br />

Lonkilan mukaan tutkimuksen<br />

tuloksista ei ollut löydettävissä<br />

yhtä, kaikille maille sopivaa ratkaisua,<br />

koska kansalliset toimintatavat<br />

eroavat toisistaan liiaksi.<br />

Näyttää kuitenkin siltä, että Ruotsin<br />

malli kuntien omaehtoisesta<br />

ilmastotyöstä yhdistettynä valtion<br />

tarjoamaan rahalliseen ja<br />

muuhun tukeen toimii parhaiten.<br />

Ruotsalaiset ovat tyytyväisimpiä<br />

poikkihallinnolliseen yhteistyöhön<br />

ja optimistisimpia sen suhteen,<br />

että ilmasto-ohjelman tavoitteet<br />

saavutetaan.<br />

Toisaalta Suomessa kunnat<br />

kokevat hallitsevansa ilmastotyötä<br />

paremmin kuin Norjassa, jossa<br />

valtio vaatii kuntia laatimaan ilmastostrategian.<br />

– Valtion taholta asetettu pakko<br />

on tehokas tapa saada paikallinen<br />

ilmastotyö käyntiin, mutta<br />

ilman siihen suunnattuja taloudellisia<br />

resursseja ja neuvontaa<br />

sillä ei saavuteta paljoa, Lonkila<br />

summaa. <br />

Hankkeessa toteutetun kyselyn pohjalta<br />

on koottu julkaisu “Aspects of strategic<br />

climate work in Nordic municipalities”.<br />

Julkaisu löytyy Pohjoismaiden ministerineuvoston<br />

internet-sivuilta www.norden.org/fi,<br />

kohdasta julkaisut.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012 8/2012<br />

15

Fossiilisista polttoaineista eroon vuoteen 2050 men<br />

Tanska nojaa entistä<br />

enemmän tuulivoimaan<br />

Tanskan hallituksen ja opposition yhdessä laatimassa energiasopimuksessa<br />

on painopiste uusiutuvan energian kehittämisessä. Tuulivoimaan, biomassaan<br />

ja biokaasuun sekä aalto- ja aurinkoenergiaan pohjautuvan energiantuotannon<br />

tukien määrä lisääntyy. Vuoteen 2020 asti tähtäävä sopimus<br />

edellyttää muun muassa, että puolet Tanskan energiankulutuksesta katettaisiin<br />

tuulivoimalla. Fossiilisista polttoaineista maa pyrkii kokonaan eroon<br />

vuoteen 2050 mennessä.<br />

TEKSTI JA KUVAT Tuija Käyhkö<br />

Tanskan hallituksen ja opposition<br />

alkuvuodesta yhdessä<br />

solmima energiasopimus linjaa<br />

maan energiapolitiikkaa vuoteen<br />

2020 saakka. Kansallisen<br />

energiasopimuksen mukaan<br />

tuulivoiman osuuden Tanskan<br />

energiakäytöstä tulisi olla<br />

16 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

ENERGIA<br />

Tanska pyrkii eroon fossiilisista polttoaineista vuoteen 2050 mennessä. Maan energiahuolto<br />

on jatkossa entistä enemmän, uusiutuvien polttoaineiden varassa. Kuvassa Avedøren voimalaitoksessa<br />

poltettavia olkipaaleja.<br />

nessä<br />

Tanska tuplaa tuulivoiman osuuden<br />

energiahuollossa nykyisestä<br />

vuoteen 2020 mennessä.<br />

vuonna 2020 peräti 50 prosenttia,<br />

kun se on nyt 25 prosenttia.<br />

Tavoitteen saavuttamiseksi on<br />

hallituksen mukaan perustettava<br />

kaksi kokonaan uutta yhteisteholtaan<br />

1 000 megawatin off shore –<br />

tuulivoimapuistoa, joiden sijaintipaikoiksi<br />

on valittu Horns Rev<br />

(400 MW)ja Kriegers Flak (600<br />

MW). Uusia rannikkotuulimyllyjä<br />

rakennetaan 500 megawatin<br />

edestä ja maaperäisiä tuulivoimaloita<br />

1800 megawatin edestä.<br />

Tanskan energiapolitiikasta<br />

tulee sopimuksen myötä kertaheitolla<br />

maailman kunnianhimoisinta<br />

uusiutuvien energialähteiden<br />

hyödyntämisessä. Maan<br />

hiilidioksidipäästöt vähenevät<br />

sopimuksen toteutuessa 34 prosenttia<br />

vuoteen 2020 mennessä<br />

vuoden 1990 tasoon verrattuna.<br />

Energiatehokkuuden lisäämistoimenpiteiden<br />

ansiosta<br />

energiankulutus vähenee 12<br />

prosenttia vuoteen 2006 verrattuna.<br />

Vuonna 2020 35 prosenttia<br />

Tanskan energiantuotannosta<br />

perustuu uusiutuviin lähteisiin.<br />

Pitkän tähtäimen tavoitteena on<br />

edelleen päästä täysin eroon fossiilisista<br />

polttoaineista vuoteen<br />

2050 mennessä.<br />

Uusiutuvan energian lisäys<br />

tuo uusia työpaikkoja<br />

Sopimuksen myötä investoinnit<br />

tuulivoimaan, biokaasuun ja biomassan<br />

tuotantoon sekä aurinkoja<br />

aaltovoimaan kasvavat merkittävästi,<br />

minkä myötä syntyy sekä<br />

uusia työpaikkoja että vientimahdollisuuksia.<br />

Kokonaisuutena sopimuksen<br />

arvioidaan luovan sekä uusia<br />

vientimahdollisuuksia että työpaikkoja<br />

niin sanotuille vihreille<br />

teknologioille. Erityisesti pitkään<br />

jäissä olleiden biokaasulaitosten<br />

rakentamisen uskotaan nyt lähtevän<br />

vauhtiin, kun sopimus nostaa<br />

biokaasun syöttötariffin 1,15<br />

kruunuun kilowattitunnilta. Hintatuki<br />

alenee asteittain niin, että<br />

vuonna 2020 se on 1,05 kruunua<br />

kilowattitunnilta.<br />

Sopimus edellyttää myös olemassa<br />

olevan rakennuskannan<br />

energiaremontointia. Sitä varten<br />

on korvamerkitty 30 miljoonaa<br />

kruunua, ja saneerausstrategian<br />

sisällöstä on tarkoitus sopia vuoden<br />

2013 aikana.<br />

Energiasopimuksen kustannustaso<br />

on ollut yksi neuvottelujen<br />

keskeisimmistä kiistakysymyksistä.<br />

Sopimuksen toimeenpanosta<br />

aiheutuu vuoteen 2020<br />

mennessä yhteensä 3,5 miljardin<br />

kruunun lisäkustannukset, jotka<br />

lankeavat sekä yritysten että yksityisten<br />

kuluttajien maksettaviksi.<br />

Jokaiselle kotitaloudelle tämä<br />

tietää 1 300 kruunun lisälaskua ja<br />

yrityksille 200 kruunun lisälaskua<br />

työntekijää kohden vuonna 2020.<br />

Tanskassa ovat jo tällä hetkellä<br />

EU -maiden korkeimpiin lukeutuvat<br />

sähkömaksut; kotitalouksilla<br />

ne ovat 70 prosenttia Euroopan<br />

unionin keskiarvoa korkeammat.<br />

Oppositiopuolueista erityisesti<br />

vasemmistoon lukeutuva<br />

Venstre on vastustanut tuulivoimatuotantokapasiteetin<br />

lisäämistä<br />

ja on sen sijaan ehdottanut biokaasun<br />

merkittävämpää tukemista.<br />

Venstre hyväksyi sopimuksen,<br />

kun off shore -tuulivoimapuistojen<br />

kapasiteettitavoitteesta tuli<br />

hieman kaavailtua pienempi.<br />

Hallitus korostaa sopimuksen<br />

tuovan säästöjä, kun energiankulutus<br />

sekä riippuvuus hintaherkistä<br />

fossiilisista polttoaineista<br />

vähenevät. Hallituksen arvion<br />

mukaan sopimus tuo täten energiantuotantoon<br />

miljardin kruunun<br />

säästöt.<br />

Laskelmat ovat saaneet runsaasti<br />

kritiikkiä osakseen, koska<br />

öljyn ja maakaasun hintakehitystä<br />

on vaikea ennustaa, ja koska<br />

energiatehokkuuden lisääminen<br />

edellyttää yrityksiltä ja kotitalouksilta<br />

uusia investointeja. Kritiikkiä<br />

on julkisuudessa kohdistunut<br />

myös sopimuksen tuomiin<br />

ilmastovaikutuksiin, siirtyväthän<br />

Tanskan säästämät päästökiintiöt<br />

EU:n päästökaupan johdosta vain<br />

muualle hyödynnettäviksi.<br />

Suurta kädenvääntöä aiheuttanut<br />

kysymys kotitalouksien<br />

öljy- ja maakaasulämmityksen<br />

alasajosta ratkesi lopulta niin, että<br />

nämä lämmitysmuodot kielletään<br />

uudisrakentamisessa vuodesta<br />

2013 alkaen, eikä olemassa<br />

olevia öljylämmittimiä enää<br />

vuodesta 2016 alkaen saa korva-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012<br />

17

ta uusilla sellaisilla alueilla, joilla<br />

kaukolämpöverkko tai maakaasu<br />

ovat vaihtoehtoina käytettävissä.<br />

Valtio tukee siirtymistä vaihtoehtoisiin<br />

lämmitysmuotoihin yhteensä<br />

42 miljoonalla kruunulla.<br />

Tuulivoimateollisuus<br />

kiittelee sopimusta<br />

Tanskan tuulivoimateollisuuden<br />

mukaan uusi sopimus edistää<br />

alan tuotantoa ja vientimahdollisuuksia.<br />

Tuulivoiman suosiminen ei<br />

miellytä kaikkia osapuolia. Aalborgin<br />

yliopiston teettämän tutkimuksen<br />

mukaan suurten yli<br />

kahden megawatin tehoisten<br />

tuulimyllyjen aiheuttamaa matalafrekvenssistä<br />

meluhaittaa ei ole<br />

otettu tarpeeksi huomioon ympäristösäädöksiä<br />

tehtäessä. Siksi<br />

tuulivoimaloiden rakentamista<br />

merelle pidetään hyvänä ratkaisuna.<br />

Tanskan hallituksen tuulivoimapanostuksista<br />

huolimatta tuulivoima-ala<br />

on tiukilla. Turbiininvalmistajien<br />

välinen kilpailu on<br />

kireää ja alalla uhkaa olla ylikapasiteettia.<br />

Wind Energy Council:in tuoreen<br />

tutkimuksen mukaan maailman<br />

tuulivoimamarkkinoiden<br />

kasvu on tyrehtynyt. Vuodesta<br />

2010 vuoteen 2011 kasvu oli<br />

ainoastaan 6 prosenttia, kun se<br />

vuosina 2008 – 2009 oli 46 prosenttia.<br />

OECD huomauttaa raportissaan,<br />

että tanskalaisten mittava<br />

panostaminen tuulivoimatuotantoon<br />

tekee maan taloudesta<br />

haavoittuvan. Raportin mukaan<br />

ei ole niinkään varmaa, että juuri<br />

tuulivoima kasvaa maailmanlaajuisesti<br />

Tanskan odotusten mukaan.<br />

Sen sijaan muut uusiutuvan<br />

energian tuotantomuodot tarjoavat<br />

tuulivoimatuotannolle vahvan<br />

vastuksen alenevien tuotantokustannusten<br />

ansiosta.<br />

Tanskalaisen tuulivoimajätin<br />

Vestaksen toimitusjohtaja Ditlev<br />

Engel on todennut tuulivoimamarkkinoiden<br />

olevan epävarmat<br />

ja pitkälti poliittisista virtauksista<br />

riippuvat. Euroopassa julkisen<br />

sektorin tuulivoimatukea on leikattu<br />

merkittävästi muun muassa<br />

Espanjassa ja Saksassa.<br />

Yhdysvallat oli vuonna 2011<br />

maailman toiseksi suurin tuulivoimamarkkina<br />

asennetun tuulivoimakapasiteetin<br />

mukaan mitattuna,<br />

ja noin 30 prosenttia Vestaksen<br />

hankkeista tuleekin USA:sta. <br />

Jättivoimala syöksee sähköä yli miljoonaan kotiin<br />

Dong Energyn Avedøren voimalaitos<br />

näyttää tieteiselokuvasta otetulta jättiläismäiseltä<br />

avaruushärveliltä. Kööpenhaminan<br />

etelälaidalla sijaitseva voimalaitoslaitos<br />

näkyy alavassa maastossa kauas. Moderni<br />

arkkitehtuuri saa voimalarakennuksen<br />

näyttämään tulevaisuudesta tipahtaneelta.<br />

Voimalaitos on hyvä esimerkki siitä, mihin<br />

suuntaan Tanska haluaa energiahuoltoaan<br />

kehittää. Polttoainevalikoimassa on vielä<br />

kaasua, hiiltä jä öljyä, mutta niitä pyritään<br />

korvaamaan uusiutuvilla polttoaineilla.<br />

Laitokseen rahdataan puupellettejä Baltian<br />

maista ja olkea lähimaatiloilta.<br />

Sähköä ja lämpöä tuottavasta CHP-laitoksesta<br />

saa sähkönsä yli 1,3 miljoonaa<br />

kotia Pohjois-Euroopassa ja lämpöäkin riittää<br />

200 000 tuhanteen kööpenhaminalaiseen<br />

kotiin.<br />

Tehokkain lajissaan<br />

Voimalaitos koostuu kahdesta yksiköstä<br />

Avedøre1:stä ja Avedøre 2:sta. Kokonaissähköteho<br />

on 825 megawattia ja lämpöteho<br />

710 megawattia. Laitoksen omistava<br />

Dong Energy (Dansk Oil & Natural Gas)<br />

kehuu laitostaan maailman tehokkaimmaksi<br />

lajissaan.<br />

Vuonna 1990 rakennettu Avedøre 1<br />

käyttää polttoaineenaan hiiltä ja öljyä.<br />

Vuonna 2001 valmistuneessa kakkosyksikössä<br />

monipolttoainekattila käyttää<br />

polttoaineenaan maakaasua, öljyä, puupellettejä<br />

ja olkea.<br />

Laitosten polttoaineista hiilen osuus on<br />

40 prosenttia, puupellettien 37, maakaasun<br />

18, oljen neljä ja öljyn yksi prosentti.<br />

Hiilen ja öljyn kulutusta on jatkossa tarkoitus<br />

korvata yhä enemmän uusiutuvilla<br />

polttoaineilla.<br />

Voimalaitoksen savukaasun puhdistus<br />

on tehokasta: typenoksidit otetaan talteen<br />

85-prosenttisesti, lentotuhka 99-prosenttisesti<br />

ja rikkidioksidi 98-prosenttisesti. Lentotuhka<br />

menee sementin valmistukseen ja<br />

rikkiyhdiste kipsituotteisiin.<br />

Dong Energy toimii kuin yksityinen yritys;<br />

valtion omistusosuus on 73 prosenttia.<br />

18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

ENERGIA<br />

Tukea saa, kun osaa hakea<br />

Ulkopuolinen rahoitus vauhdittaa<br />

KUNTIEN ILMASTOHANKKEITA<br />

Ilmastonmuutos ja päästövähennystavoitteiden<br />

saavuttaminen saattavat asettaa tiukan taloustilanteen<br />

keskellä painiville kunnille suuren haasteen.<br />

Mistä löytää rahoitusta hyville ideoille ja investoinneille<br />

ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi,<br />

kun kunnan oma budjetti ei kaikkeen riitä?<br />

Emilia Paavilainen<br />

projektiasiantuntija<br />

Suomen Kuntaliitto<br />

Osana Kuntaliiton Ilmastokumppanuus-esiselvitystä<br />

kartoitettiin<br />

erilaisia vaihtoehtoja kunnissa<br />

toteutettavien ilmastohankkeiden-<br />

ja investointien rahoitukseen<br />

ja kysyttiin muutamilta tukea<br />

saaneilta kunnilta heidän kokemuksistaan.<br />

Vastaus on selkeä: ulkopuolinen<br />

rahoitus on mahdollistanut<br />

merkittävien toimenpiteiden ja<br />

päästövähennysten saavuttamisen<br />

ja tuonut mukanaan monia<br />

positiivisia hyötyjä.<br />

Kunnat voivat saada rahoitusta<br />

ilmastohankkeilleen monesta<br />

eri lähteestä. Esimerkiksi<br />

joukkoliikenteen valtionavus-<br />

tuksia on haettavissa hyvin monipuolisesti<br />

erilaisiin joukkoliikenteen<br />

kehittämishankkeisiin<br />

ja maakunnan kehittämisrahaa<br />

voi saada seudullisesti ja alueellisesti<br />

tärkeisiin hankkeisiin jotka<br />

tukevat alueen maakuntastrategian<br />

tavoitteita.<br />

Energiatehokkuushankkeisiin<br />

on tukea tarjolla<br />

TEM:n energiatuki ja ARA:n<br />

myöntämät avustukset ja kehittämisrahoitus<br />

ovat tärkeitä rahoi-<br />

Ulkopuolinen rahoitus on<br />

mahdollistanut päästövähennysten<br />

saavuttamisen ja tuonut mukanaan<br />

monia hyötyjä.<br />

tuslähteitä monissa kunnissa. Esimerkiksi<br />

kunnan energiakatselmuksen<br />

suorittamiseen voi Kuntien<br />

energiatehokkuussopimukseen<br />

tai energiaohjelmaan osallistuva<br />

kunta saada TEM:ltä tukea<br />

jopa 50 prosenttia.<br />

Hankerahoitusta myöntävät<br />

myös Sitra ja Tekes. Sitran tukea<br />

on saanut esimerkiksi Tampereen<br />

kaupungin ECO 2<br />

Ekotehokas<br />

Tampere 2020 -hanke ensimmäisinä<br />

toimintavuosinaan.<br />

Eri rahoittajien yhteistyö mahdollisti<br />

myös esimerkiksi vuonna<br />

2011 valmistuneen Suomen<br />

ensimmäisen matalaenergiakerrostalon<br />

rakentamisen Kuopioon.<br />

Kuopion Opiskelija-asunnot<br />

Oy:n hankkeessa olivat rahoittajina<br />

mukana ARA, Tekes ja Sitra.<br />

Monet pankit sekä vakuutusja<br />

rahoituslaitokset kuten esimerkiksi<br />

Kuntarahoitus ja Pohjoismaiden<br />

investointipankki myöntävät<br />

kunnille lainoja kilpailukykyisin<br />

ehdoin.<br />

Yksi tärkeä rahoitusmuoto<br />

erilaisille energiatehokkuusinvestoinneille<br />

on myös ESCO-palvelu,<br />

jonka ideana on, että palvelun<br />

kustannukset ja mahdolliset<br />

investoinnit maksetaan palvelun<br />

seurauksena syntyneillä kustannussäästöillä.<br />

EU:n rahoitusvälineistä<br />

vipuvoimaa ilmastotyöhön<br />

Euroopan Unionilla on monia rahastoja,<br />

joista kunnat voivat hakea<br />

rahoitusta ilmasto- ja energiahankkeille.<br />

Tällä hetkellä tärkeimpinä<br />

rahoituskanavina voidaan<br />

pitää kestäviä energiaprojekteja<br />

rahoittavaa IEE-ohjelmaa<br />

sekä energiaprojektien teknistä<br />

valmistelurahoitusta tarjoavia<br />

ELENA ja MLEI rahoitusvälineitä.<br />

Yhtä tärkeitä kanavia<br />

ovat myös EU:n alueiden välistä<br />

yhteistyötä, energiatehokkuutta<br />

ja innovaatioita tukevat Interreg-ohjelmat<br />

ja ympäristötietoisuuden<br />

levittämiseen suunnattu<br />

LIFE+-rahoitus. <br />

Lapua kehittää energiaomavaraisuutta<br />

Lapuan kaupunki osallistuu<br />

EU:n 7. puiteohjelman Concerto-aloitteen<br />

kautta rahoitettuun<br />

SOLUTION-hankkeeseen, jonka<br />

tavoitteena on kehittää paikallista<br />

uusiutuvan energian tuotantoa<br />

sekä parantaa energiatehokkuutta<br />

ja näin tuottaa energiaomavaraisuuden<br />

mallikaupunkeja.<br />

Hankkeeseen osallistuu Lapuan<br />

kaupungin lisäksi Suomesta<br />

Thermopolis, VTT sekä Schneider<br />

Electric. SOLUTION on EU:n kansainvälinen<br />

hanke ja myös kunnat<br />

Sveitsistä, Itävallasta ja Kroatiasta<br />

kansallisine yhteistyötahtoineen<br />

toteuttavat hanketta tahoillaan.<br />

Puolentoista vuoden valmistelu-,<br />

hakemus- ja sopimusneuvotteluvaihe<br />

ennen hankkeen aloittamista<br />

sekä sittemmin EU:lle<br />

tuotettava hankeraportointi ovat<br />

vaivan arvoisia.<br />

– Käytössä oleva pääoma kasvaa<br />

saatavan tuen kautta, jolloin<br />

voidaan toteuttaa suurempiakin<br />

hankkeita, toteaa hankkeessa<br />

mukana oleva Thermopoliksen<br />

projektiasiantuntija Lea Hämäläinen.<br />

Viisivuotisen tukikauden aikana<br />

Lapua saa EU-tukea hankkeelle n.<br />

1,5 miljoonaa euroa kun hankkeen<br />

kokonaiskustannukset Lapuan<br />

kaupungissa ovat noin 4 miljoonaa<br />

euroa. Hankkeen ansiosta Lapualla<br />

toteutetaan muun muassa tuulivoimapuisto,<br />

biokaasuvoimala sekä<br />

rakennetaan aurinkokeräimillä varustettu<br />

uusi oppilaitos. Energiatehokkuutta<br />

lisätään esimerkiksi kunnan<br />

terveyskeskuksen ja kulttuurikeskuksen<br />

energian- ja vedenkulutuksen<br />

seurannalla.<br />

Lisätietoja rahoitusvaihtoehdoista:<br />

www.kunnat.net/ilmastokumppanuus<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012<br />

19

Rautavaaralla osuuskunta<br />

lämmittää kuntakeskusta<br />

Rautavaaran kunta irrottautui maakunnallisesta<br />

lämpöyhtiöstä muutama vuosi sitten. Nyt taajaman<br />

kiinteistöt lämpiävät kunnan, yrittäjien ja<br />

asukkaiden yhdessä omistaman lämpöosuuskunnan<br />

kautta.<br />

TEKSTI Hanna Moilanen<br />

Rautavaaran biovoimalan<br />

edessä seisoo kaksi tyytyväistä<br />

miestä. Oman paikkakunnan<br />

hakkeella lämpiävä voimalaitos<br />

tuo seudulle työtä ja lämmittää<br />

lähes kaikki maalaistaajaman<br />

kiinteistöt.<br />

Osuuskuntamalliin siirtyminen<br />

näkyy myös pohjoissavolaisen<br />

kunnan rahakirstussa. Lämmityskustannuksista<br />

syntyy säästöä<br />

vuositasolla yli 60 000 euroa<br />

aiempaan verrattuna pelkästään<br />

kunnan kiinteistöjen osalta.<br />

– Kaukolämmön hinta on<br />

noussut viime vuosina nopeasti<br />

suhteessa muuhun kustannustasoon.<br />

Kuntapuolella ei tunnu<br />

hyvältä leikata palveluista samalla<br />

kun lämmityskulut kasvavat,<br />

Rautavaaran talous- ja kehittämisjohtaja<br />

Janne Tervo pohtii.<br />

Taustalla on tuttu tarina. Parintuhannen<br />

asukkaan Rautavaara<br />

myi 1990-luvulla oman kaukolämpöverkkonsa<br />

maakunnalliselle<br />

yhtiölle. Sen jälkeen toiminnan<br />

kehittäminen ei enää ollutkaan<br />

niin helppoa.<br />

2000-luvulla kunnassa alettiin<br />

havitella luopumista raskaasta<br />

polttoöljystä ja siirtymistä kotimaisiin<br />

polttoaineisiin. Päätöksessä<br />

keskeisinä olivat kustannusja<br />

työllisyysvaikutukset.<br />

Kunta ehdotti myös verkon<br />

laajentamista. Suuressa osassa<br />

taajaman yksityiskiinteistöistä<br />

oli öljyyn perustuva keskuslämmitys,<br />

joka alkoi olla päivittämisen<br />

tarpeessa. Savon Voima kuitenkin<br />

torjui verkon laajentamisen<br />

kannattamattomana.<br />

Paikalliset aktiivit eivät antaneet<br />

kritiikin lannistaa. Lämpöosuuskunta<br />

perustettiin vuonna<br />

2009. Oma verkko rakennettiin<br />

ensin sille puolelle taajamaa,<br />

jossa kaukolämpöä ei<br />

Rautavaaran kunnan talous- ja kehittämisjohtaja Janne Tervo ja Rautavaaran lämpöosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jukka Korkalainen<br />

ovat tyytyväisiä, kun kuntakeskuksen kiinteistöt lämpiävät edullisesti lähiseudun bioenergialla.<br />

Hanna Moilanen<br />

20 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

ENERGIA<br />

ennestään ollut tarjolla.<br />

– Lähes 90 prosenttia toiminta-alueen<br />

kiinteistöistä päätti liittyä<br />

mukaan. Taajaman reunalla<br />

jopa kerättiin adressi, jossa vaadittiin<br />

kaukolämmön tuomista<br />

omalle kotikadulle, osuuskunnan<br />

puheenjohtaja Jukka Korkalainen<br />

kertoo.<br />

Yksi selitys osuuskunnan suosiolle<br />

on sen luoma rahoitusmalli.<br />

Liittymähinnat asetettiin tasolle,<br />

johon pienituloisellakin on varaa.<br />

Osuuskunnan ulkopuolelle jäivät<br />

lähinnä ne omakoti- ja rivitalot,<br />

joissa on suora sähkölämmitys.<br />

Oman kaukolämmön piirissä on<br />

nyt noin sata kiinteistöä.<br />

Paikallinen hake<br />

lämmittää<br />

Uusi voimala on pyörinyt vuoden<br />

2010 alusta eli lähes kaksi vuotta.<br />

Paikallinen Metsänhoitoyhdistys<br />

hankkii hakkeen, jota kuluu noin<br />

14 000 kuutiota vuodessa. Vastuu<br />

voimalan käytännön toiminnasta<br />

on ulkoistettu kolmelle yrittäjälle,<br />

jotka hoitavat voimalaitosta<br />

sivutoimisesti muiden töidensä<br />

ohessa.<br />

– Voimalan täytyy toimia virheettömästi<br />

ympäri vuorokauden,<br />

joten päivystysringin täytyy<br />

olla riittävän laaja, Korkalainen<br />

sanoo.<br />

Nyt osuuskunnan verkko kattaa<br />

käytännössä koko taajaman.<br />

Savon Voima taipui myymään<br />

oman verkkonsa sen jälkeen kun<br />

Rautavaaran kunta siirtyi kilpailutuksen<br />

kautta ostamaan kaukolämmön<br />

paikalliselta toimijalta.<br />

Yksi Savon Voiman entisistä<br />

laitoksista on varavoimana kriittisten<br />

tilanteiden varalle. Siihen<br />

ei kuitenkaan juuri ole tarvinnut<br />

turvautua, vaikka pakkanen on<br />

paukkunut parin viimeisen talven<br />

aikana.<br />

– Tuotimme viime vuonna 99<br />

prosenttia lämpöenergiasta hakkeella<br />

ja vain yhden prosentin<br />

kevyellä polttoöljyllä kovimpien<br />

pakkasten ja huoltokatkojen aikana,<br />

Korkalainen kehaisee.<br />

RAUTAVAARAN<br />

LÄMPÖOSUUSKUNTA<br />

Perustettu 2009<br />

Verkon ja lämpölaitoksen investointikustannukset yhteensä noin<br />

2,3 miljoonaa euroa. Tähän saatiin ulkopuolista avustusta ja kunta<br />

takasi lainan.<br />

2,5 MWh biopolttoainekattila, varalla lisäksi 2,5 MWh:n öljykattila<br />

Liittyneitä kiinteistöjä noin 100 kpl<br />

Osuuskunnan liikevaihto v. 2011 oli 502 000 euroa (alv 0)<br />

Energiantuotanto v. 2011 oli noin 10 000 MWh<br />

Hakkeen käyttö noin 14 000 m 3 vuodessa<br />

Lämmön myyntihinta 52 €/MWh (sis. alv)<br />

Lämpölaitoksen öljykattila on varavoimalähteenä ja huippukuormitustilanteita<br />

varten.<br />

Jukka Korkalainen Jukka Korkalainen<br />

Haketta palaa lämpölaitoksen<br />

biokattilassa noin 14 000 kuutiota<br />

vuodessa. Vuonna 2011<br />

hakkeella tuotettiin 99 prosenttia<br />

laitoksen tuottamasta<br />

lämmöstä.<br />

Päätösvalta säilyy<br />

Rautavaaralla on oltu tyytyväisiä<br />

valittuun malliin. Omaa verkkoa<br />

on nyt yhteensä seitsemän kilometriä,<br />

ja lähes kaikki kiinnostuneet<br />

kiinteistöt on saatu liitettyä<br />

siihen.<br />

Osuuskunta asetti hintansa<br />

toiminnan alkumetreillä suunnilleen<br />

silloisten markkinahintojen<br />

tasolle. Arvonlisäverollinen hinta<br />

kuluttajalle on edelleen noin<br />

52 euroa megawattitunnilta. Tämä<br />

on edullinen hinta verrattuna<br />

Energiateollisuus ry:n keräämiin<br />

kaukolämpötilastoihin. Hintatilastossa<br />

painotettu keskiarvo on<br />

noin 75 euroa megawattitunnilta<br />

pientalojen kohdalla.<br />

Rautavaaralla hintoja ei ole<br />

tarvinnut korottaa, eikä näillä<br />

näkymin korotetakaan vielä pariin<br />

vuoteen.<br />

– Meillä on kevyt kulurakenne,<br />

ja matala korkotaso on vakauttanut<br />

taloutta. Osuuskunnan<br />

tarkoitus on tuottaa omistajilleen<br />

lämpöenergiaa edullisesti.<br />

Tämä ei ole bisnestä, Korkalainen<br />

linjaa.<br />

Tervo ja Korkalainen rohkaisevat<br />

kuntia pohtimaan kriittisesti<br />

omia lämmöntuotantotapojaan.<br />

Kaukolämmössä on huikeita<br />

hintaeroja eri paikkakuntien<br />

välillä. Kilpailun puuttuessa<br />

monopolitoimijat voivat sanella<br />

hinnat.<br />

– Jos oman kaukolämpöverkon<br />

ja -laitoksen myyminen on<br />

alkanut kaduttaa, osuuskuntamallia<br />

kannattaa kokeilla, Korkalainen<br />

kannustaa.<br />

– Kun verkosta aikanaan luovuttiin,<br />

samalla menetettiin mahdollisuus<br />

päättää millä hinnalla<br />

ja polttoaineella energiaa tuotetaan.<br />

Osuuskunta ei ole kunnilla<br />

ensimmäisenä kauppatavarana,<br />

koska kunta on vain yksi jäsen<br />

muiden joukossa, Tervo lisää. <br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012<br />

21

Tampereen Sähkölaitos<br />

Tampereen Energiantuotanto Oy:n Sarankulman<br />

lämpövoimalaitos on Suomen ensimmäinen pölypolttotekniikkaa<br />

soveltava pellettivoimala.<br />

Tampereen Energiatuotanto Oy edelläkävijänä:<br />

Pellettien pölypolttotekniikka<br />

tuli Suomen lämmöntuotantoon<br />

Tampereen Sarankulmassa otetaan vuodenvaihteessa<br />

käyttöön Suomen ensimmäinen puupellettien<br />

pölypolttoon perustuva 33 megawatin lämpövoimala.<br />

Tarvittaessa sitä voidaan käyttää myös<br />

öljyllä, jolloin lämpöteho nousee jopa 47 megawattiin.<br />

TEKSTI Matti Valli<br />

– Pellettipolttoaineen verovapaus<br />

ja valtion investointituki<br />

mahdollistivat investoinnin uudenlaiseen<br />

pölypolttojärjestelmään.<br />

Ratkaisu tuli juuri ja juuri<br />

kannattavaksi suhteessa vastaavantehoiseen<br />

kaasu- ja öljyratkaisuun,<br />

sanoo Tampereen Energiatuotanto<br />

Oy:n kehityspäällikkö<br />

Timo Heinonen.<br />

Laitos täydentää ja tasaa nykyisten<br />

voima- ja lämpölaitosten<br />

huippukuorman ja varavoiman<br />

tarvetta. Investoinnin<br />

suuruus on noin 8,4 miljoonaa<br />

euroa, josta laitos- ja laitteistotoimituksen<br />

osuus on yli<br />

90 prosenttia.<br />

Metson ja Wärtsilän yhteisyritys<br />

MW Power toimittaa<br />

laitoksen kattilan sekä muut<br />

koneet ja laitteistot kokonaistoimituksena.<br />

Aiemmin MW<br />

Power on hyödyntänyt pöly-<br />

polttotekniikkaa Ruotsissa, mutta<br />

vain tätä pienemmässä mittakaavassa.<br />

Vuodessa lämpölaitos<br />

tuottaa lämpöä pitkän aikavälin<br />

keskiarvona arvioituna noin 28<br />

500 megawattitunnin verran.<br />

– Käyttötunteja uudelle<br />

laitokselle tulee vuodessa talven<br />

kylmimpinä aikoina 1 000 – 1 500<br />

tuntia, mutta joinakin vuosina<br />

laitosta voidaan käyttää suuremmallakin<br />

kapasiteetilla. Hyötysuhde<br />

on sama kuin öljypoltolla,<br />

jopa yli 90 prosenttia, Timo Heinonen<br />

sanoo.<br />

22 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

ENERGIA<br />

Hakevaihtoehto<br />

hylättiin<br />

Työ- ja elinkeinoministeriö TEM<br />

tukee uuden tekniikan käyttöönottoa<br />

enimmillään 1,42 miljoonan<br />

euron investointituella. Uusiutuvana<br />

bioenergiana pellettipoltolla<br />

tuotettuun lämpöön<br />

ei kohdistu päästömaksuja eikä<br />

energiaveroa. Maakaasu- tai öljykäyttöisissä<br />

lämpökeskuksissa<br />

päästömaksujen suuruus tuotettua<br />

megawattituntia kohden on<br />

euron luokkaa ja veroja kerätään<br />

12 – 17 euroa.<br />

Kolmas vaihtoehto oli hakelämpölaitos.<br />

Investointina se olisi<br />

ollut merkittävästi kalliimpi,<br />

vaikka hake raaka-aineena onkin<br />

pellettejä halvempaa. Hakkeen<br />

käyttö on vakiintunutta<br />

tekniikkaa eikä sen rakentamiselle<br />

myönnetä investointitukea.<br />

– Hakelaitosta jouduttaisiin<br />

myös käyttämään pitempiä aikoja,<br />

koska sen käynnistäminen ja<br />

sammuttaminen on hitaampaa.<br />

Pölypolttokattila käynnistyy ehkä<br />

jopa nopeammin kuin öljypoltin,<br />

ja laitoksen säädettävyys<br />

on huomattavasti parempi kuin<br />

hakelaitoksen. Sitä voidaan helposti<br />

käyttää minimissään kah-<br />

deksan megawatin teholla, Timo<br />

Heinonen sanoo.<br />

Monimutkainen<br />

prosessi<br />

Pellettien käsittely ja niiden polttaminen<br />

on monimutkaisempaa<br />

kuin kaasun ja öljyn polttaminen.<br />

Pölypolttolaitoksen hintaa<br />

suhteessa öljy- ja kaasulaitokseen<br />

nostavat muun muassa vastaanotossa<br />

tarvittavat laitteet, siilot,<br />

pellettejä pölyksi jauhavat myllyt,<br />

pölyn siirtolaitteet, sammutusjärjestelmä<br />

ja savukaasun sähkösuodatin.<br />

Laitteiden sähköistyksestä<br />

ja automatisoinnista syntyy omat<br />

kustannuksensa.<br />

Pölypoltossa ilma ja pellettipöly<br />

puhalletaan kattilaan ylhäältä<br />

käsin, ja palaminen tapahtuu<br />

kattilan keskiosassa muutamassa<br />

sekunnissa. Palamista ylläpitävää<br />

ilmaa syötetään kattilaan myös sivuilta.<br />

Savukaasut poistuvat sähkösuodattimen<br />

kautta piipuun.<br />

Poltettavien pellettien halkaisija<br />

on jauhettuna 90-prosenttisesti<br />

alle 0,5 millimetriä.<br />

– Prosessissa on tärkeätä hallita<br />

pölyn ja ilman oikea suhde, eikä<br />

pölyä saa päästä prosessin ulkopuolelle.<br />

Pöly on nimittäin erittäin<br />

räjähdysherkkää, kun ilman<br />

ja pölyn suhde on sopiva, Timo<br />

Heinonen sanoo.<br />

Painelaitteita koskeva lainsäädäntö<br />

vaatii, että käynnistettäessä<br />

lämpökeskus kylmästä tilasta paikalla<br />

on asiaan perehdytetty laitosmies,<br />

joka tarkastaa järjestelmät<br />

ja turvalaitteet sekä etenkin<br />

sen, ettei pölyä suihkua prosessin<br />

ulkopuolelle.<br />

Vaihtoehtoinen tekniikka olisi<br />

arinapoltto, jossa pelletit liikkuvat<br />

hitaasti alaspäin kaltevalla<br />

arinalla. Siinä liekki palaa alhaalla;<br />

palavien pellettien halkaisija<br />

on 6 – 8 milliä. Pölypoltossa<br />

polttoaine palaa hyvin nopeasti,<br />

arinapoltossa merkittävästi<br />

hitaammin. Arinapolttolaitoksen<br />

säädettävyys on huonompi, sitä<br />

ei voi esimerkiksi ajaa yhtä pienellä<br />

teholla.<br />

Pellettien saatavuus hyvä,<br />

turpeesta pula<br />

Pellettien saatavuus on hyvä,<br />

suuri osa kotimaan tuotannosta<br />

viedään ulkomaille ja kysynnän<br />

vähäisyyden takia osa laitoksista<br />

seisoo tyhjillään. Niitä<br />

valmistetaan myös muun muassa<br />

USA:ssa, Kanadassa, Virossa<br />

ja Latviassa. Kehitteillä on kuumakäsitelty<br />

eli torrefioitu pelletti,<br />

jossa kosteus on yhden prosentin<br />

luokkaa, kun se muuten on 5-10<br />

prosenttia.<br />

Pellettilaitos tulee hyvään tarpeeseen,<br />

sillä varaenergialle on<br />

käyttöä. Kehityspäällikkö Timo<br />

Heinosen yksi suurimmista murheista<br />

on nimittäin pula turpeesta<br />

ja turpeen kosteudesta aiheutuva<br />

huono energiatehokkuus. Ongelma<br />

koskee sähköä ja lämpöä<br />

tuottavaa Naistenlahden voimalaitosta,<br />

joka käyttää polttoaineenaan<br />

puuta ja turvetta.<br />

– Uusiin rakennettaviin voimalaitoksiin<br />

rakennetaankin jo<br />

hiilenpolttomahdollisuus, ja esimerkiksi<br />

Jyväskylän Keljonlahden<br />

turve- ja puuvoimalaa modifioidaan<br />

hiilenpoltolle sopivaksi.<br />

Uusia tuotantolupia turpeelle<br />

ei ole myönnetty kunnolla useaan<br />

vuoteen, ja ilman turvetta puutakaan<br />

ei kattilassa voi polttaa niin<br />

paljon kuin olisi tarve, Heinonen<br />

harmittelee.<br />

Tuontipolttoaineen käyttö<br />

nostaa energian hintaa, joka jossain<br />

määrin siirtyy kaukolämmön<br />

hintaan mutta ei sähkön<br />

hintaan. Ydin- ja vesivoimalat<br />

jauhavat sähköä halvemmalla eikä<br />

muilla keinoin tuotetulla energialla<br />

ole mahdollisuutta markki-<br />

Metson ja Wärtsilän yhteisyritys MW Powerin toimittamissa kattiloissa ilma ja pellettipöly puhalletaan kattilaan ylhäältä käsin, ja palaminen<br />

tapahtuu kattilan keskiosassa muutamassa sekunnissa. Palamista ylläpitävää ilmaa syötetään kattilaan myös sivuilta. Savukaasut poistuvat<br />

sähkösuodattimen kautta piippuun.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012<br />

23

ENERGIA<br />

naehtoiseen kilpailuun.<br />

– Joinakin aikoina sähkön<br />

tuotantokustannukset ylittävät<br />

siitä saatavan hinnan, Heinonen<br />

sanoo.<br />

Tampereen Energiatuotanto<br />

Oy on Tampereen Sähkölaitoskonsernin<br />

tytäryhtiö. Sen tuotantolaitoksia<br />

ovat Lielahden maakaasuvoimalaitos,<br />

Naistenlahden<br />

kaksi voimalaitosta, joista toinen<br />

polttaa maakaasua ja toinen puuta<br />

ja turvetta. Tammerkoskessa<br />

on kaksi vesivoimalaitosta.<br />

Lämmöntuotantoa täydentää<br />

toistakymmentä eri puolilla kaupunkia<br />

sijaitsevaa öljy- ja kaasukäyttöistä<br />

lämpökeskusta sekä<br />

nyt myös yksi pellettilaitos. Vanhastaan<br />

varavoimatehoa oli käytössä<br />

618 megawattia, joten 13.<br />

lämpökeskus nostaa tehot 665<br />

megawattiin. Suurimmissa yksiköissä<br />

saattaa olla jopa kolme kattilaa.<br />

Vanhojen yksiköiden käyttöä<br />

on tarkoitus vähentää verotus-,<br />

hinta- ja ympäristösyistä. <br />

Matti Valli<br />

– Pellettien käyttö polttoaineena on plussaa kaupungin energiataseelle, sillä hiilidioksidipäästöt vähenevät<br />

noin 6 700 tonnia vuodessa, Timo Heinonen sanoo.<br />

2012 Syyskampanja<br />

Yksi kone, monta työtä<br />

Avant 528<br />

Avant Techno<br />

1/2<br />

18.950 alv 0%<br />

<br />

Avantin laaja ja monipuolinen mallivaikoima kiinteistönhoitoon - kuusi<br />

mallisarjaa ja yli 100 työlaitetta. Uudistuneessa DLX-ohjaamossa<br />

suunnittelun lähtökohtana on ollut kuljettajan työolosuhteiden ja<br />

ergonomian parantaminen. DLX-ohjaamo on suunniteltu ympärivuotiseen<br />

ammattikäyttöön vaativissakin olosuhteissa. Ohjaamon leveyttä on lisätty,<br />

mikä antaa ohjaamoon mukavasti lisätilaa ja osaltaan parantaa kuljettajan<br />

työskentelyolosuhteita. Lisävarusteina DLX-ohjaamoon saa nyt monen<br />

kuljettajan toiveena olleen ilmastoinnin sekä ilmajousitetun istuimen.<br />

Sisältää työtehopaketin:<br />

Teleskooppipuomi, puomin vakaaja, lohkolämmitin,<br />

ajonvapautusventtiili, työvalosarja<br />

Kampanja-aika 11.10. - 31.12.2012<br />

Ylötie 1<br />

33470 YLÖJÄRVI<br />

Puh. (03) 347 8800<br />

Mallivalikoima<br />

alkaen:<br />

10.593 € alv 0%.<br />

www.avanttecno.com<br />

24 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

Kenraali Sähkö<br />

Edisonin perustama GE on maailman<br />

suurimpia yrityksiä, jonka<br />

logo näkyy kaikkialla.<br />

sähkön suuri kertomus jatkuu136.<br />

vuottaan. Thomas Alva Edison<br />

(1847–1931) keksi sähkölampun ja<br />

sähkövoimalan sekä perusti General<br />

Electricin 1876. Nyt pilvet sähkön taivaalla<br />

lisääntyvät.<br />

General Electric<br />

Suomessakin on merkittäviä sähköyhtiöitä,<br />

mutta GE eli Kenraali Sähkö<br />

on toinen kahdesta maailman arvokkaimmasta<br />

yrityksestä. Se toinen<br />

on Exxon Mobil. Alun perin sähköyhtiöksi<br />

perustettu firma on nykyään<br />

monialayritys, joka tunnetaan myös<br />

muun muassa ydinreaktoreista, turbiineista,<br />

lääketieteen laitteista ja<br />

suihkumoottoreista. GE:n liikevaihto<br />

on 147 mrd $, yli puolet koko Suomen<br />

BKT:sta. Työväkeä on 300 000.<br />

Maailman suurimmat työllistäjät ovat<br />

Wal-Mart kauppaketju 2,2 miljoonaa<br />

ja China Electricity 1,5 miljoonaa.<br />

Sähkö on varausten ylijäämästä<br />

(negatiivinen) tai alijäämästä (positiivinen)<br />

ja varattujen hiukkasten (elektronien)<br />

liikkeestä syntyvä luonnonilmiö.<br />

Monessa kielessä esiintyvä nimi<br />

elektrisiteetti tulee kreikan meripihkaa<br />

tarkoittavasta sanasta elektron.<br />

Suomen sanan sähkö keksi<br />

1840-luvulla LKT Samuel Roos. Elias<br />

Lönnrot ehdotti sanaa lieke, joka<br />

ei kuitenkaan vakiintunut käyttöön.<br />

tää. Verkot ovat mutkikkaita, ja<br />

aina joskus johonkin tulee tulipalo<br />

tai muu häiriö. Ylikuormitusautomatiikka<br />

paiskoo päältä<br />

pois laumoittain solmupisteitä ja<br />

tuotantolaitoksia. Kestää kauan,<br />

ennen kuin lamautunut systeemi<br />

saadaan uudelleen ajetuksi<br />

ylös, kuten alan väki sanoo. Lue<br />

tästä lisää Arthur Haileyn kirjasta<br />

Overload, suomeksi Sokkoleikki<br />

vuodelta 1979.<br />

Tyypillinen oli myös Fukushiman<br />

tapaus. Vaurioituneet reaktorit<br />

olisivat tarvinneet runsaasti<br />

sähkövirtaa pumppuihinsa, mutta<br />

dieselkäyttöiset varalaitokset<br />

olivat alempana rannalla saman<br />

hyökyaallon lamauttamina.<br />

Oma ongelmansa syntyy avojohdoista,<br />

joilla on kapeat kadut<br />

metsissä. Suomessa ollaan myrskyn<br />

jäljiltä pitkään ilman virtaskaa.<br />

Vastaiskuna ovat energialaitokset<br />

alkaneet aurata johtojaan<br />

maan sisään. Uusimpana ilmiönä<br />

on sähköyliherkkyys, josta<br />

Erja Tamminen osaa puhua<br />

ja kirjoittaa (www.sahkoailmassa.fi).<br />

Siitä kärsiville suositellaan<br />

nykyisin asuinpaikaksi Grönlantia.<br />

Muualla on liikaa kenttiä,<br />

joita tuottavat voimajohdot ja<br />

telelinkit.<br />

Paikallissähkö?<br />

Yksi megatrendi on tuottaa sähköä<br />

paikallisesti. Teknologioita<br />

on monta: tuulimylly, aurinkopaneelit,<br />

purovesivoimala, dieselaggregaatti.<br />

Etenkin Saksa on<br />

satsannut kovasti sekä tuuleen<br />

että aurinkopaneeleihin. Sähköä<br />

voi tuottaa myös lihasvoimalla,<br />

esimerkkeinä pyörän dynamo ja<br />

veivitaskulamppu.<br />

Autot ja muut työkoneet ovat<br />

merkittävimpiä paikallissähkön<br />

tuottajia, koska niissä on paljon<br />

sähkömoottoreita, yksistään autojen<br />

ovissa kymmenittäin. Hybridissä<br />

tuotetaan jopa vetovoima<br />

sähköllä. Kun moottorin<br />

Verkot reistailevat<br />

Mahtiaseman saavutettuaan sähköstä<br />

tuli ongelma. Ei tarvita välttämättä<br />

sotaa, että sähköverkko käy mykäksi,<br />

maanjäristys tai hirmumyrskykin riitpyörittämä<br />

generaattori eli laturi tekee<br />

”laupeuden”, koko rakkine on<br />

tuota pikaa mykkä. Akuilla ei pitkälle<br />

pötkitä. Sata kilometriäkin tuottaa<br />

jo tuskaa. Jopa polttoainejakelu<br />

on sähkökäyttöistä, kuten opittiin<br />

New Yorkin alueen ongelmista<br />

2012. Kaukana takana ovat ne ajat,<br />

jolloin huoltoaseman myyjä pumppasi<br />

käsikäyttöisellä pelillä aina viiden<br />

litran annoksen kerrallaan yläilmoihin<br />

ja valutti sen tankkiin painovoimalla.<br />

Maa- ja ilmalämmitys vaativat<br />

myös sähköä kompressoriin ja<br />

pumppuihin. Onpa kuultu tapauksista,<br />

että maalämpölaitteisto kuluttaa<br />

sähköä enemmän kuin suora<br />

sähkölämmitys. Hormi ja kiviuuni<br />

ovat parempia. Siellä tulee joulukinkkukin<br />

paremman makuiseksi<br />

kuin ”mutsi duunissa, sika sähköuunissa”<br />

-periaatteella.<br />

Mikä neuvoksi?<br />

Sopiiko sähköä käyttää, vai pitäisikö<br />

verkkovirrasta kokonaan luopua kuten<br />

Amishit, jotka pyörittävät pesukoneitakin<br />

aggregaateilla? Mitä hullua.<br />

Edisonhan oli nero ja ihmiskunnan<br />

hyväntekijä. Avuttomuutta on<br />

kahta lajia, todellista ja sitten sellaista,<br />

että niin tahtoessaan osaa operoida.<br />

Riittää kun ohjelmoi elämänsä<br />

myös ilman sähköä toimivaksi.<br />

Kun on keinoja varalla, niin voi käyttää<br />

verkkovirtaa aivan huoletta.<br />

Pekka Rytilä on<br />

74-vuotias tekniikan<br />

lisensiaatti ja tietokirjailija,<br />

joka toimii Liikennesuunnittelun<br />

Seuran puheenjohtajana.<br />

Yksi sähkön edeltäjä ja seuraaja on lämpöä varaava uuni,<br />

joka vetää savukaasut luonnonmukaisesti pois korkealla<br />

piipulla. Valoakin syntyy.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012<br />

Pekka Rytilä<br />

25

Suomen kuntatekniikan<br />

yhdistys<br />

PL 51,<br />

00131 Helsinki,<br />

puh. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

Finlands kommuntekniska<br />

förening<br />

Box 51,<br />

00131 Helsingfors,<br />

tel. (09) 693 3384<br />

www.kuntatekniikka.fi<br />

Hallitus kokoontuu<br />

rakentavassa Raisiossa<br />

TOIMIHENKILÖT<br />

Toiminnanjohtaja/<br />

Verksamhetsledare<br />

Danne Långström<br />

Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto<br />

PL 51, 00131 Helsinki<br />

puh. 040 1251570<br />

dan-henrik.langstrom@kuntatekniikka.fi<br />

Talouspäällikkö/Ekonomichef<br />

Kyösti Oasmaa<br />

Helsingin kaupunki, TasKe,<br />

PL 20, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 09 31025957, 050 3767414<br />

kyosti.oasmaa@hel.fi<br />

Kokousmestari/Konferensmästare<br />

Toimittaja/Redaktör<br />

Jyrki Vättö<br />

Vantaan kaupunki<br />

Kielotie 13, 01300 Vantaa<br />

puh. 043 8249311<br />

jyrki.vatto@vantaa.fi<br />

Toimihenkilö/Funktionär<br />

Ville Alatyppö<br />

Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto<br />

PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 09 31039943, 040 3345430<br />

ville.alatyppo@hel.fi<br />

SKTY:n julkaisujen myynti<br />

Yliopistokirjakaupan Otaniemen myymälä<br />

Otakaari 1 F, 02150 Espoo<br />

(TKK:n päärakennuksen aula)<br />

puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321<br />

Tiedekirja<br />

Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki<br />

(Säätytalon vieressä)<br />

puh. (09) 635 177<br />

SKTY:n julkaistutoiminnasta<br />

vastaa<br />

Ville Alatyppö<br />

Syksyn ja samalla koko vuoden<br />

viimeinen hallituksen kokous pidetään<br />

joulukuussa Raisiossa. Kokousasioiden<br />

ohessa hallitus tutustuu<br />

myös Raision ajankohtaisiin<br />

infrakohteisiin, joita noin<br />

25 000 asukkaan ”Helpon arjen<br />

kotikaupungissa” tehdään yllättävän<br />

paljon. Laajimpina hankkeina<br />

mainittakoon muun muassa<br />

Raisio-tunnelin muuttaminen kallioleikkaukseksi<br />

sekä Raision keskustan<br />

osayleiskaavan valmistelu,<br />

jossa mm. Vt8:n ja E18:n nykyinen<br />

eritasoliittymä voidaan toteuttaa<br />

kolmikerrosratkaisuna.<br />

”Suomen hienoin risteys,<br />

jolla on kaupunkioikeudet”<br />

Ongelmalliseksi todetun nykyratkaisun<br />

uudistaminen lisäisi yleistä<br />

liikenneturvallisuutta sekä parantaisi<br />

Naantalin ja Turun satamaliikenteiden<br />

sujuvuutta. Liikenteellisesti<br />

Raisiosta on kuultu sanottavan,<br />

että se on Suomen ainut risteys,<br />

jolla on kaupunkioikeudet.<br />

Näiden suunnitelmien toteutuessa<br />

lausahdus tulee muuttaa muotoon<br />

”Suomen hienoin risteys, jolla<br />

on kaupunkioikeudet”.<br />

Vuoden viimeisessä hallituksen<br />

kokouksessa hyväksytään uudek-<br />

Raision keskustan osayleiskaavan valmistelu tähtää<br />

siihen, että Vt8:n ja E18:n nykyinen eritasoliittymä<br />

voidaan toteuttaa kolmikerrosratkaisuna.<br />

si jäseneksi Petri Ojala Helsingistä.<br />

Jäsenmäärältämme emme siis<br />

aivan yhdeksäänsataan tämän vuoden<br />

aikana päässeet, mutta asetetaan<br />

sama tavoite sitten myös tulevalle<br />

vuodelle. Jos jäsenmaksujen<br />

puutteista tai muista syistä yhdistyksestä<br />

eroavia ei loppuvuodesta<br />

ilmaannu, niin olemme tavoitteesta<br />

parinkymmenen henkilön päässä.<br />

Seuraavat hallituksen kokoukset<br />

pidetään helmi- ja maaliskuussa<br />

Helsingissä. Niihin toivomme saavamme<br />

ison määrän uusia jäsenhakemuksia.<br />

Samalla yritämme saada<br />

mahdollisimman paljon niin uusia<br />

kuin vanhojakin jäseniä houkuteltua<br />

toukokuussa Jyväskylään Kuntatekniikan<br />

Päiville ja Yhdyskuntatekniikka<br />

2013 -näyttelyyn. Näihin<br />

lobbaustalkoisiin voivat kaikki jäsenet<br />

ottaa huoletta osaa.<br />

Vuoden vaihtuessa uuteen<br />

muuttuu myös hallituksen kokoonpano<br />

hiukan. Erovuoroisena puheenjohtajiston<br />

jäsenenä hallituspaikan<br />

jättää Hannu Virtasalo<br />

ja hänen paikkansa lunastaa puoli<br />

kautta hallituksessa vaikuttanut<br />

Antti Korte, joka olisi muuten ollut<br />

erovuoroinen. Uusina jäseninä<br />

hallitukseen tulee naisenergiaa Turun<br />

ja Tampereen suunnalta, kun<br />

Eila Kesti ja Eija Muttonen-Mattila<br />

tulevat Tuula Smolanderin ja<br />

puheenjohtajistopaikan saaneen<br />

Antin tilalle. Vuodenvaihteessa<br />

myös Dan Långström päättää ansiokkaan<br />

uransa yhdistyksen toimihenkilönä<br />

ja toiminnanjohtajana.<br />

Uutena toiminnanjohtajana aloittaa<br />

jo pari vuotta yleistoimihenkilönä<br />

työskennellyt Ville Alatyppö.<br />

Toiminnanjohtajan vaihtuminen ei<br />

ainakaan heti muuta muun toimihenkilökaartin<br />

tehtäviä.<br />

Yhdistys käy uuteen vuoteen<br />

tarmokkain ja toiveikkain askelin.<br />

Jäsenistö, talous ja toiminta ovat<br />

tukevalla pohjalla, mutta toisaalta<br />

ne ovat samalla helposti haavoittuvaisia,<br />

jos vanhoille rakenteille yllättäen<br />

sattuu jotain odottamatonta.<br />

Uusia tuulia ja kehitysmahdollisuuksia<br />

on siis tutkittava, jotta yhdistys<br />

toimisi entistä tehokkaammin<br />

tulevaisuudessa. Tähän strategiaan<br />

on myös hallitus toimihenkilöineen<br />

sitoutunut.<br />

Kaikkea hyvää vanhalle ja uudelle<br />

vuodelle, toivottaa<br />

Jyrki Vättö<br />

kokousmestari<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012<br />

27

Vilinää vilskettä, helinää helskettä…<br />

NASTATONTA TALVEEN –<br />

MIETTIMISEN ARVOINEN JUTTU?<br />

Talvi saapui ”yllättäen” Etelä-<br />

Suomeenkin. Itselläni ei ole ongelmia<br />

talvirenkaiden kanssa, kun<br />

kuljen työmatkat bussilla, mutta<br />

talvirenkaista puheen ollen…<br />

Olen vaihtamassa autoa. Uusi<br />

tulee Münchenistä joskus tammihelmikuussa,<br />

ja tähän (takavetoiseen)<br />

autoon valitsin nastattomat<br />

talvirenkaat. Ainahan pitää ajaa<br />

sään ja tilanteen mukaan, ja kun<br />

Kovasen taksiliikekin täällä Helsingissä<br />

käyttää nastattomia talvirenkaita<br />

(kaikissa muissa autoissa<br />

paitsi Mersuissa – tarkoittaen siis<br />

Audeissaan ja Bemareissaan), niin<br />

ajattelin, että minäkin voisin. Tällä<br />

tavalla voin siis omalta osaltani<br />

auttaa siinä, että asfalttia kuluisi<br />

vähemmän ja että keväisin olisi vähemmän<br />

pölyä ilmassa. Itse asiassa<br />

kehottaisin teitä kaikkia vakavasti<br />

harkitsemaan tällaista vaihtoehtoa<br />

ja samalla säästää kuntien päällystyskuluja<br />

sekä kanssaihmisten hengitysteitä<br />

ja keuhkoja.<br />

Lisää liikenteellisyyttä<br />

kaupunkipyöräilyyn!<br />

Aluksi täytyy kertoa, että olen satasella<br />

pyöräilyn kannalla. Se on<br />

erittäin hyvä tapa liikkua niin työmatkat<br />

kuin vapaa-aikanakin.<br />

Kaupunki kohentaa koko ajan<br />

pyöräilymahdollisuuksia ja pyöräilyturvallisuutta,<br />

ja se on todella<br />

hyvä asia se! Samaan hengenvetoon<br />

tahtoisin kuitenkin peräänkuuluttaa<br />

pyöräilijöiltä enemmän<br />

varovaisuutta, harkintaa ja eten-<br />

kin ”liikenteellisyyttä”.<br />

Helsingissä ei ole sallittua ajaa<br />

pyörällä jalkakäytävillä (paitsi<br />

pienten lasten), mutta tämä ei näy<br />

haittaavaan eräitä ”fillaristeja”.<br />

Eräänä aamuna kun tulin töihin,<br />

niin Kasarmikadun mäessä tuli<br />

nuorehko nainen pyörällä vastaan<br />

– kovalla vauhdilla. En tiennyt mihin<br />

suuntaan olisin väistänyt, joten<br />

siinä mentiin hetken kummatkin<br />

laidasta laitaan, jonka jälkeen<br />

nainen ampaisi pyörällään ajotien<br />

puolelle ja alkoi ripittää minua – ja<br />

aikalailla ”miehekkäästi”. Hmm,<br />

jotenkin tuli mieleeni, ettei tämä<br />

nyt ihan oikein mennyt.<br />

Saman kadun Eteläesplanadin<br />

päässä oli muutama vuosi sit-<br />

Pirjo Valtakari<br />

Pärjäisiköhän talvella<br />

nastattomilla renkailla...<br />

Teemana Tulevaisuuden tekijät<br />

Kuntatekniikan päivät 2013<br />

Jyväskylä 16.–18.5.2013<br />

Call for Papers<br />

Kuntatekniikan päivät pidetään<br />

16.–18.5.2013 Jyväskylässä<br />

15.–16.5. 2013 järjestettävän Yhdyskuntatekniikka-näyttelyn<br />

yhteydessä.<br />

Päivien teemana on Tulevaisuuden<br />

tekijät.<br />

Tapahtumassa järjestetään rinnakkaisluentosarja,<br />

ja esitelmien aiheina<br />

voivat olla muun muassa<br />

infraomaisuuden hallintaan liittyvät<br />

ratkaisut,<br />

yleis- ja hankesuunnitteluratkaisut,<br />

rakentaminen,<br />

ylläpito,<br />

elinkaariarvioinnit,<br />

kehitys- ja toteutushankkeet sekä<br />

kaikki muu ajankohtainen kuntatekniikkaan<br />

liittyvä innovaatio, haaste<br />

tai ongelmanratkaisu.<br />

Myös ulkomaan opit ja havainnot<br />

ovat tärkeä osa tiedonvaihtoa.<br />

Esitelmäehdotuksia voi lähettää<br />

4.1.2013 mennessä osoitteeseen<br />

ville.alatyppo@hel.fi otsikolla<br />

”SKTY2013 esitelmäehdotus” .<br />

Ehdotuksien tulee sisältää lyhyt perusteluteksti<br />

(enintään 400 sanaa),<br />

esitelmän pitäjän nimi ja yhteystiedot.<br />

Hyväksytyistä esitelmistä pyydetään<br />

huhtikuussa 2013 artikkeli (enintään<br />

5 sivua) sekä viihdyttävä, mutta<br />

asiallinen suullinen esiintyminen<br />

aiheesta Kuntatekniikan päivillä.<br />

Miksi kaikkien pitäisi lyödä päätä<br />

seinään saman asian takia?<br />

Tule ja kerro – kollegasi haluavat<br />

kuulla ja keskustella ajankohtaisista<br />

aiheista Kuntatekniikan päivillä!<br />

28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

ten toinen vastaavanlainen tilanne.<br />

Olin autolla liikennevaloissa,<br />

ja minulle vaihtui vihreä (niin kuin<br />

myös jalankulkijoille). Ei ollut jalankulkijoita<br />

liikkeellä, joten lähdin<br />

ajamaan. Samaa mäkeä tuli silloin<br />

nuori mieshenkilö kovaa vauhtia<br />

(ns. pimeästä kulmasta) Kasarmikadun<br />

mäkeä alas, ja ylitti suojatiellä<br />

pyöräillen ”Eteläespan”. Pelästyin,<br />

jarrutin ja painoin vaistomaisesti<br />

samalla torvea. Tästä taas<br />

pelästyi pyöräilijä joka jarrutti ja<br />

kaatui – ja tämän jälkeen autoni<br />

ympärillä oli noin 15 ihmistä kertomassa,<br />

vähemmän ystävälliseen<br />

sävyyn, minulle kuinka huono ihminen<br />

MINÄ olin. Taas kerran taisi<br />

suuri onni mennä väärin päin.<br />

No, näitä juttuja voisi jatkaa loputtomiin.<br />

Näitä pyöräilijöitä tulee<br />

vastaan liikennettä yksisuuntaisilla<br />

kaduilla, pyöräilevät todella suurella<br />

nopeudella puistokäytävillä,<br />

tulevat kulman takaa käytävällä<br />

tankin lailla eteen jne. Jollakin<br />

tavalla pitäisi ohjastaa ja opettaa<br />

näitä liikennesäännöistä piittaamattomia<br />

pyöräilijöitä kunnioittamaan<br />

muita liikenteessä olevia –<br />

SKTY:n<br />

vuoden<br />

2012 Lucianeito<br />

Kun <strong>Kuntatekniikka</strong>- lehti<br />

taas ilmestyy 13.12, eli Lucian<br />

päivänä, ja kun ”kasinumeron”<br />

yhtenä teemana on valaistus,<br />

niin mikä siihen (ainakin näin<br />

rantaruotsalaisen silmillä katsottuna)<br />

voisi sopia paremmin<br />

kuin Lucia-neito, joka tuo valoa<br />

pimeyteen.<br />

Viime vuonna Luciana oli<br />

tamperelainen Daniela Silvennoinen,<br />

ja tänä vuonna valitsin<br />

”SKTY:n viralliseksi Lucia- neidoksi”<br />

Kiia ”Smolanderin Tuulantytär”<br />

Paanasen. Neitokaisen<br />

koko nimi on Kiia Linda<br />

Katariina Paananen.<br />

Kiia on syntynyt 22.5.2003,<br />

ja on siis tällä hetkellä yhdeksänvuotias<br />

musiikkiluokkalainen,<br />

joka asuu Jyväskylän Vesangassa. Kiia<br />

harrastaa musiikin lisäksi voimistelua ja<br />

käy partiossa. Kotona Kiialla on kolme vilistävää<br />

Westie-koiraa.<br />

olivat he sitten jalankulkijoita tai<br />

autoilijoita tai mitä muita tahansa.<br />

Lopuksi täytyy vielä todeta, että<br />

aikomus olisi ensi kesänäkin taas<br />

aloittaa työmatkapyöräily.<br />

Dan-H. Långström<br />

toiminnanjohtaja<br />

P. S. Villelle ”Hillitöntä Tsemppistä”<br />

tuleville vuosille – toiminnanjohtajana.<br />

Sinulle jää hieno yhdistys<br />

johdettavaksi.<br />

Tuula Smolander<br />

Luciafröken<br />

2012<br />

Precis som i fjol, så utkommer<br />

årets sista <strong>Kuntatekniikka</strong>-tidning<br />

på Luciadagen<br />

13.12. Temat för nr.<br />

8 är dessutom energi och<br />

belysning, så vad kunde<br />

passa bättre in, än att vi<br />

har en egen liten Luciafröken,<br />

att hämta in litet ljus<br />

i decembermörkret. Årets<br />

FKTF-Lucia, är Kiia Linda<br />

Katariina Paananen.<br />

Hon kommer från Jyväskylä<br />

och är 9 år gammal.<br />

Kiia är dotter till föreningens<br />

styrelsemedlem Tuula<br />

Smolander, som också<br />

har tagit fotografen på<br />

damen.<br />

SKTY:N HALLITUS<br />

Puheenjohtaja/Ordförande<br />

Jorma Vaskelainen<br />

Lahden kaupunki, kunnallistekniikka<br />

PL 126, 15141 Lahti<br />

puh. 03 8142425, 050 63892<br />

jorma.vaskelainen@lahti.fi<br />

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande<br />

Hannu Virtasalo<br />

Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu STARA<br />

PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 09 31038806, 050 5591419<br />

hannu.virtasalo@hel.fi<br />

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande<br />

Heikki Lonka<br />

Insinööritoimisto Olof Granlund Oy<br />

Malminkaari 21, 00700 Helsinki<br />

puh. 050 3504297<br />

heikki.lonka@granlund.fi<br />

Muut jäsenet<br />

Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,<br />

yhdyskuntatekniikka<br />

PL 233, 40101 Jyväskylä<br />

puh. 014 2665137, 050 5901032<br />

tuula.smolander@jkl.fi<br />

Antti Korte, Raision kaupunki,<br />

tekninen keskus<br />

PL 100, 21201 Raisio<br />

puh. 02 4343409, 044 7971252<br />

antti.korte@raisio.fi<br />

Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki,<br />

rakennusvalvonta<br />

Kielotie 20 C, 01300 Vantaa<br />

puh. 09 83924438, 050 5592082<br />

pekka.virkamaki@vantaa.fi<br />

Jyrki Mattila, Hyvinkään kaupunki,<br />

Tekniikka ja ympäristö<br />

PL 21, 05801 Hyvinkää<br />

puh. 019 4594601, 040 5419576<br />

jyrki.mattila@hyvinkaa.fi<br />

Päivi Ahlroos, Sito Finland Oy<br />

Tietäjäntie 14, 02130 Espoo<br />

puh. 020 7476185, 040 4824962<br />

paivi.ahlroos@sito.fi<br />

Jere Klami, Oulun kaupunki<br />

Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut<br />

PL 32, 90015 Oulun kaupunki<br />

puh. 044 7032412<br />

jere.klami@ouka.fi<br />

Dubbfritt –<br />

nåt att fundera på?<br />

Det är december, och det betyder<br />

att alla skall ha vinterdäck<br />

i bilen. Själv brukar jag åka från<br />

och till jobbet så här under vintermånaderna<br />

med buss, men<br />

visst blir det en hel del kört ändå<br />

även på vintern.<br />

Beställde ny bil, och kommer<br />

att få den någon gång under<br />

vintern, och den nya bilen kommer<br />

att vara utrustad med friktionsdäck<br />

och alltså utan dubbar.<br />

Dubbarna sliter på beläggningen,<br />

och det är dyrt att lägga<br />

ny asfalt, och dessutom så<br />

förorsakar de en hel massa fint<br />

damm till våren – och någon<br />

forskare har ju kommit fram<br />

med att (vår)dammet dödar fler<br />

människor än halka. Gatorna i<br />

städerna och alla stora landsvägar<br />

är dessutom såpass väl skötta<br />

under vintern, att man faktiskt<br />

inte överlag ens behöver ha<br />

dubbdäck.<br />

Jag hoppas, att även du överväger,<br />

att nästa gång du byter<br />

däck, att de kunde vara dubbfria.<br />

Värt att fundera på.<br />

Cyklar och cykeltrafik<br />

Jag är alldeles 100 för att man<br />

skall främja cykeltrafik, men det<br />

oroar mej att det ibland verkar<br />

som om en del cyklister har tappat<br />

allt sitt vett... cyklar med<br />

hög fart på trottoarer, även om<br />

de enligt trafiklagen borde hålla<br />

sej till cykelvägar eller korvägar,<br />

kör emot trafiken på enkelriktade<br />

gator mm.<br />

Cykelvägar och filerna måste<br />

vara logiska och förståeliga att<br />

använda, och man måste börja<br />

undervisa cyklisterna till att de<br />

skall följa samma regler som både<br />

fotgångare och bilister. Cyklister<br />

bör komma ihåg, att det<br />

inte tjänar till mycket att ha rätt,<br />

om man ”tar en match” med<br />

en bil. Förnuftet med i trafiken,<br />

för alla parter, efterlyses alltså.<br />

Danne Långström<br />

verksamhetsledare<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012<br />

29

www.ukty.fi<br />

Uimahalli- ja kylpylätekninen<br />

yhdistys Ukty<br />

Yhdistyksen tarkoituksena<br />

on kehittää ja ylläpitää<br />

Suomen uimaloiden, uimahallien<br />

ja kylpylöiden toiminnallista<br />

ja teknistä tasoa ja<br />

toimia alan keskustelufoorumina.<br />

Yhdistyksen tärkeimpiä<br />

toimintamuotoja ovat vuosittaisen<br />

koulutus- ja keskustelutilaisuuden<br />

(Uimahalli- ja<br />

kylpyläpäivät) järjestäminen,<br />

jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-<br />

ja koulutustilaisuudet<br />

sekä hallituksen työskentely.<br />

Yhdistyksessä on jäseniä<br />

noin 140.<br />

Yhteystiedot<br />

Internet: www.ukty.fi<br />

s-posti: ukty@ukty.fi<br />

Yhdistyksen puheenjohtaja<br />

Pertti Kärpänen<br />

pertti.karpanen@ukty.fi<br />

puh. 0400 205 296<br />

Yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />

Jukka Vienonen<br />

jukka.vienonen@lohja.fi<br />

puh. 044 502 0120<br />

Yhdistyksen sihteeri<br />

Tapio Ala-Peijari<br />

tapio.ala-peijari@kolumbus.fi<br />

puh. 040 829 0068<br />

Uimahallien ja kylpylöiden<br />

käyttäjien tarpeet ovat<br />

suunnittelussa avainasemassa<br />

Yhdistyksemme kahdeskymmenes toimintavuosi on<br />

lähenemässä loppuaan. Varsinainen 20-vuotispäivä on<br />

17.6.2013. Tarkoituksenamme on juhlistaa kuluvaa toimintavuotta<br />

erilaisin tapahtumin. Ensimmäinen isompi<br />

tapahtuma tulee olemaan Valtakunnallisilla Uimahalli-kylpyläpäivillä<br />

5.–7.2.2013 M/S Mariellalla juhlaseminaarin<br />

muodossa. Ilmoittautuminen päiville on alkanut<br />

ja näyttää siltä, että aikaisempien vuosien osanottajaennätykset<br />

rikkoutuvat. Tätä kirjoitettaessa paikkoja<br />

on vielä jäljellä, mutta jos aikoo ilmoittautua, niin kannattaa<br />

tehdä se mahdollisimman pian. Myös näyttelypaikat<br />

ovat tehneet hyvin kauppansa, sillä jäljellä ei ole<br />

kuin muutama.<br />

Laadun parantamiseen on panostettu<br />

Kulunut vuosi on ollut taas erittäin myönteinen ja vilkas,<br />

mitä tulee uimahallien ja kylpylöiden teknillisen<br />

rintaman tapahtumiin. Olemme panostaneet yhdistyksessämme<br />

voimakkaasti laadun parantamiseen. Etenkin<br />

rakennuttaja- ja suunnittelupuolen erikoisosaamisesta<br />

olemme erittäin huolestuneita. Tähän erikoisosaamista<br />

vaativaan rakentamiseen ei panosteta riittävästi.<br />

Liian usein kuulee sanottavan, että ”kyllä minä<br />

nyt osaisin tehdä seuraavan huomattavasti paremmin”.<br />

Kovin harvoin sitä toista hallia tulee, vaan nämä<br />

ovat rakennuttajillekin niin sanottua kertarakentamista.<br />

Tämänkin vuoden aikana on yhdistyksemme panostanut<br />

koulutukseen, tutkimukseen ja ohjaukseen rajallisten<br />

resurssiemme puitteissa. Koulutus on pääasiassa<br />

koostunut vuosittaisista uimahalli- kylpyläpäivistä sekä<br />

opintomatkasta Saksan uimahalleihin, kylpylöihin ja InterBad<br />

-tapahtumaan. Opintomatka oli kaikkien osanottajien<br />

mielestä erittäin antoisa ja sieltä sai hyviä vinkkejä<br />

jokainen omalta osa-alueeltaan.<br />

Tutkimus- ja kehitystyössä olemme olleet mukana<br />

Aalto-yliopiston Lenko-tutkimuksessa sekä märkätilojen<br />

laatoitusoppaan laatimisessa, jota tehdään Vahanen-yhtiöiden<br />

vetämänä. Lisäksi Tampereen teknillisen yliopiston<br />

liukkausmittausselvityksessä annamme oman panoksemme.<br />

Edellä mainituista tutkimuksista ja selvityksistä<br />

pitäisi tulla tietoa vuoden 2013 aikana. Se samalla<br />

osaltaan juhlistaisi UKTY:n 20-vuotisjuhlavuotta. Yhdistyksemme<br />

tärkeimpinä tehtävinähän on olla keskustelufoorumina<br />

ja jakaa hankittua erikoistietoa sitä tarvitseville.<br />

Hallien talotekniikassa on parannettavaa<br />

Syksyn aikana lähetimme valtakuntaan jakeluna avoimen<br />

kirjeen, jossa kerrottiin tämän hetken pahimmista<br />

epäonnistumisista uimahallien rakentamisessa. Avoimessa<br />

kirjeessä oli vain kolme tärkeää asiaa, eikä niiden<br />

korjaaminen ole muusta kuin halusta kiinni. Hallikokonaisuuksista<br />

löytyy paljon muutakin parannettavaa<br />

etenkin talotekniikan alueelta. Niihin palataan joskus<br />

myöhemmin.<br />

Meillä on uimahallien ja kylpylöiden suunnittelun ja<br />

rakentamisen ohjeiston taso erittäin hyvällä mallilla. Kun<br />

hankkeissa mukana olevat tutustuisivat niihin ja luottaisivat<br />

ohjeisiin, niin hyvää tulisi. Yksi asia pitäisi kaikkien<br />

hankkeisiin ryhtyvien muistaa: kenelle me halleja rakennamme.<br />

Ei päättäjille, ei arkkitehdeille, ei hoitajille vaan<br />

vain ja ainoastaan käyttäjille. Tämän kun muistamme,<br />

niin vältymme monilta virheiltä ja voimme olla tyytyväisiä<br />

lopputulokseen.<br />

Tulevaisuuden kehityssuuntia pohditaan<br />

On ollut ilo seurata aktiivisuutta jäsenistön ja yhteistyötahojen<br />

parissa. Kaikki ovat olleet hyvin aktiivisia<br />

kehittämään ja antamaan vinkkejä yhdistyksen toiminnalle.<br />

Tämän vuoden puolella yhdistyksemme hallitus<br />

pohtii vielä tulevaisuuden kehityssuuntia, miten nykyisillä<br />

resursseilla mentäisiin kohti tulevia aikoja. Jäsenmäärän<br />

kehitys on ollut hyvin vakaata.<br />

Haluaisin tässä yhteydessä muistuttaa niitä jäseniä,<br />

jotka syystä tai toisesta eivät ole maksaneet yhdistyksemme<br />

pientä velvoitetta jäsenmaksun muodossa,<br />

tekemään sen heti, sillä yhdistyksen hallitus poistaa<br />

maksamattomat jäsenet ”muonavahvuudesta”. Ethän<br />

halua kuulua heidän joukkoonsa!<br />

Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kiittää kaikkia<br />

jäseniä, kannatusjäseniä ja kaikkia yhteistyökumppaneita<br />

vuodesta 2012. Lämmin kiitos etenkin tämän jäsenlehtemme<br />

toimitukselle hyvästä yhteistyöstä. Toivotan<br />

kaikille oikein rauhallista joulun aikaa ja menestystä vuodelle<br />

2013. Menkäämme innolla uuteen vuoteen ja uusiin<br />

haasteisiin.<br />

Joulua odotellessa,<br />

Pertti Kärpänen<br />

puheenjohtaja<br />

30 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

Tampereen Messut<br />

<br />

<br />

1/1

Led on rantautunut<br />

VALON KAUPUNKIIN<br />

Jyväskylän kävelykadun valopylväiden<br />

sähkötekniikka saneerattiin viime<br />

kesänä, samalla pylväiden kylkiin<br />

uusittiin valoviivat ledillä. Pylväsvalaisinten<br />

sähkönkulutus pieneni puoleen.<br />

Led-tekniikan käyttöönotto katuvalaistuksessa<br />

ei ollut Jyväskylässä itsestäänselvyys. Valon kaupungissa<br />

oltiin pitkään sitä mieltä, että led-lamput<br />

häikäisevät, eivätkä siten sovellu keskustan<br />

valaisemiseen. Asenne muuttui, kun italialainen<br />

iGuzzini toi markkinoille häikäisemättömän ledvalaisimen,<br />

Wow’n. Ensimmäiset Wow-valaisimet<br />

asennettiin viime kesänä kolmelle kadulle Jyväskylän<br />

ydinkeskustaan.<br />

32 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

VALAISTUS<br />

TEKSTI Saila Aarnio<br />

<br />

– Olemme tosi tyytyväisiä<br />

lopputulokseen ja syntyneisiin<br />

energiansäästöihin, kertoo Valon<br />

kaupunki -hankkeen koordinaattori<br />

Annukka Larsen.Valaistuksen<br />

ohjaamista testataan C2<br />

SmartLightin kanssa. Testikorttelissa<br />

on seitsemän led-valaisinta,<br />

joista suojateiden kohdalla olevat<br />

valaisimet ovat käytössä 70-prosenttisesti<br />

ja niiden välissä olevat<br />

valaisimet noin puolella teholla.<br />

– Kun aiemmin tällä osuudella<br />

oli seitsemän tavallista 150-wattista<br />

lamppua ja nyt himmennettäviä<br />

100-wattisia led-valaisimia,<br />

energiankulutus on pudonnut tosi<br />

paljon. Aluekohtainen ohjelmoitavuus<br />

on ledin ehdottomia<br />

hyötypuolia, Larsen toteaa.<br />

Kaikkiaan ydinkeskustassa<br />

uusitaan lähivuosina noin sata<br />

valaisinta. Kokonaisuudessaan<br />

noin 150 000 euroa maksava<br />

ruutukaavakeskustan saneeraustyö<br />

on osa Ympäristöystävällinen<br />

ulkovalaistus -hanketta, johon<br />

kaupunki saa ely-keskukselta<br />

25 prosentin energiatuen.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012<br />

33

Sopivasti valoa veneilijöille<br />

ja lepakoille<br />

Jyväsjärven rannassa sijaitseva<br />

1900-luvun alussa rakennettu Satamapaviljonki<br />

sai tänä syksynä<br />

uuden ledillä toteutetun julkisivuvalaistuksen.<br />

Pienikokoisen rakennuksen<br />

valaistus toteutettiin<br />

räystään alle sijoitetuilla siroilla<br />

valaisimilla.<br />

– Led-valon optiikka soveltuu<br />

leveiden pintojen valaisemiseen,<br />

ja asennus kävi kätevästi ilman<br />

paksuja kaapeleita.<br />

Yliopistokampuksen kupeessa<br />

olevan Moirislammen puiston<br />

valaistuksessa tuli ottaa huomioon<br />

alueella viihtyvät lepakot ja<br />

liito-oravat, joiden vuoksi valon<br />

määrä piti minimoida.<br />

Valon värilämpötilaksi valittiin<br />

5 000 Kelvin-astetta, erittäin<br />

kylmä valkoinen. Puistossa<br />

on led-valopylväitä ja muutama<br />

erikoisvalonheitin, joilla tehdään<br />

lammen rantaan valokuvioita.<br />

Ledin avulla puiston valaistus<br />

on saatu mitoitettua oikein:<br />

valoa on riittävän vähän, mutta<br />

Äijälänsalmen sillan valaistuksessa käytettiin vain valkoisen eri vivahteita. Väliseinärakenteet valaistiin<br />

kylmällä ja holvikaaret lämpimällä valolla.<br />

Led elävöittää<br />

kävelykatua ja tunnelia<br />

Kesällä saneerattiin myös kävelykadun<br />

valaistus. Vuodesta 1995<br />

kävelykatua valaisseiden valopylväiden<br />

sähkötekniikka uusittiin<br />

ja pylväiden kylkiin kiinnitettiin<br />

led-valoviivat. Pylväsvalaisinten<br />

sähkönkulutus pieneni puoleen.<br />

Samalla niiden sähköturvallisuus<br />

parani ja päivittyi vastaamaan nykystandardeja.<br />

Ledin ansiosta valoviivoissa<br />

käytettäviä värejä voidaan<br />

ohjelmoida.<br />

– Nyt meillä on jokaiselle kansalliselle<br />

juhlapäivälle oma valoohjelma,<br />

mikä ei ollut aiemmin<br />

mahdollista, Larsen iloitsee.<br />

Led-tekniikalla elävöitettiin niin<br />

ikään Satamakadun uutta tunnelia,<br />

jonka seinissä oleviin kouruihin<br />

asennettiin led-valolistat.<br />

– Loisteputkilla ei olisi saatu<br />

tällaista lopputulosta, sillä putkien<br />

välillä olisivat näkyneet mustat<br />

aukot, arvioi Larsen. Ledin heikkoutena<br />

hän pitää sitä, että jos<br />

laitteisiin tulee joku vika ja välistä<br />

alkaa puuttua valoja, se näkyy<br />

kokonaisuudessa heti.<br />

34 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

VALAISTUS<br />

Moirislammen puistossa valon määrä on minimoitu lepakoiden<br />

ja liito-oravien vuoksi. Erikoisvalonheittimellä lammen rantaan<br />

syntyvät valokuviot luovat puistoon tarunhohtoisen tunnelman.<br />

se jakautuu hyvin.<br />

– Perinteisten lamppujen tehoissa<br />

hyppäykset ovat aika isot,<br />

esimerkiksi 35-wattinen olisi voinut<br />

olla liian himmeä ja 70-wattinen<br />

taas liian kirkas, Larsen pohtii.<br />

Satamapaviljongin julkisivut valaistiin räystään alle sijoitetuilla listamaisilla<br />

led-valaisimilla. Niiden optiikka soveltuu leveiden pintojen valaisemiseen.<br />

Moirislampi oli Jyväskylän<br />

ensimmäinen puisto, joka sai<br />

pysyvän led-valaistuksen. Ledvalaistukseen<br />

saatetaan päätyä<br />

myöhemmin korttelipuistoissakin,<br />

mutta led-valaisimet ovat<br />

investointikustannuksiltaan vielä<br />

aika kalliita verrattuna perinteisiin<br />

valaisimiin.<br />

Led mullisti<br />

valaistussuunnittelua<br />

Äijälänsalmen vuonna 1932 rakennettu<br />

silta on yksi Suomen<br />

vanhimmista paikallaan valetuista<br />

teräsbetonisilloista. Se sai<br />

tänä syksynä valaistussuunnittelija<br />

Ari Tiilikaisen käsissä uuden<br />

pimeän ajan ilmeen. Sillan valaistaviksi<br />

pinnoiksi Tiilikainen valitsi<br />

holvikaaret ja väliseinärakenteet,<br />

jotka hän halusi valaista<br />

niin, että niiden kolmiulotteisuus<br />

ja rytmi tulevat esille. Valojen väreinä<br />

hän käytti vain valkoisen eri<br />

vivahteita.<br />

Valaistus toteutettiin led-valaisimilla.<br />

Led-tekniikka on Tiilikaisen<br />

mukaan mullistanut valaistussuunnittelua<br />

merkittävästi.<br />

– Kun led-valaisinta ei välttämättä<br />

tarvitse valonlähteen vaihdon<br />

takia huoltaa, suunnittelussa<br />

tulee ottaa huomioon entistä tarkemmin<br />

kaikki valaisimen eliniän<br />

aikana mahdollisesti muuttuvat<br />

ominaisuudet, kuten valovirran<br />

alenema tai väriominaisuuksien<br />

muutokset sekä likaantumisalttius.<br />

Samanlaista siltavalaistusta ei<br />

olisi voitu Valon kaupunki -hankkeen<br />

koordinaattorin Annukka<br />

Larsenin mukaan saada aikaan<br />

muilla ratkaisuilla<br />

– Vanhoilla tekniikoilla tehtynä<br />

valaistus olisi kuluttanut energiaa<br />

moninkertaisesti, ja valaisimet<br />

olisivat olleet isompia, jolloin<br />

niitä olisi ollut hankala integroida<br />

rakenteisiin.<br />

Sillan valaistuksen kustannukset<br />

olivat 60 000 euroa. Silta<br />

otettiin valaistuskohteeksi Äijälänrannassa<br />

vuonna 2014 pidettäviä<br />

asuntomessuja ajatellen.<br />

Äijälänrannasta tulee Jyväskylän<br />

ensimmäinen asuinalue, jossa<br />

katuvalaistus toteutetaan ledillä.<br />

Alueelle on valittu samainen<br />

iGuzzinin Wow-valaisin, joka<br />

on jo käytössä kolmella keskustan<br />

kadulla.<br />

Asuntomessualueen katuvaloja<br />

ohjataan C2 SmartLightin<br />

älykkäällä ohjausratkaisulla<br />

asukkaiden liikkumisen mukaan:<br />

ruuhkaisina aikoina valot<br />

palavat täysillä, hiljaisina tunteina<br />

niitä himmennetään. <br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012<br />

35

Lutakon Led-puistossa voi<br />

vertailla ulkovalaisimia<br />

Lutakko soveltuu hyvin ulkovalaisinten testaamiseen, koska<br />

siellä kuljetaan paljon pihojen ja parkkialueiden läpi.<br />

Jyväskylän Lutakon asuinalueelle<br />

on toteutettu Led-puisto,<br />

jossa voi vertailla eri ulkovalaisinmalleja<br />

aidossa ympäristössä.<br />

Puistossa on esillä sekä pihavalaisimia<br />

että parkkialueiden<br />

valaisimia. Testiympäristössä<br />

valaistussuunnittelijat,<br />

asukkaat ja isännöitsijät voivat<br />

nähdä paikan päällä, miltä valaisimet<br />

näyttävät ja minkälaista<br />

valoa ne tuottavat. Havaintojen<br />

pohjalta taloyhtiöön on<br />

helpompi valita sopivat valaisimet<br />

markkinoilta 2015 poistuvien<br />

elohopeahöyrylamppujen<br />

tilalle.<br />

– Jos valaisimen valitsee<br />

suoraan katalogista, valaisin<br />

voikin osoittautua käytössä liian<br />

himmeäksi tai häikäistä, sanoo<br />

Valon kaupunki -hankkeen<br />

koordinaattori ja valaistussuunnittelija<br />

Annukka Larsen.<br />

Lutakon testiympäristössä<br />

voi tarkastella samassa tilassa<br />

sekä perinteisillä että led-valaisimilla<br />

tehtyjä toteutuksia. Toisessa<br />

taloyhtiössä näkee esimerkiksi<br />

125-wattisella elohopeahöyrylampulla<br />

ja toisessa<br />

24-wattisella led-valaisimella<br />

toteutetun valaistuksen. Näin<br />

jokainen voi havaita erot valon<br />

määrässä omin silmin.<br />

Pihavalaisimissa ulkonäöllä<br />

on merkitystä sopivaa valaisinmallia<br />

valitessa, mutta parkkihalleissa<br />

erityistä huomiota tulisi<br />

Larsenin mukaan kiinnittää<br />

valaisinten tekniseen toimivuuteen.<br />

– Valo ei saa häikäistä ja sen<br />

tulee levitä tasaisesti, valon väri<br />

ei saa myöskään muuttua<br />

vuosien myötä. Parkkihallien<br />

valaisimet kannattaisi vaihtaa<br />

lediin niin pian kuin mahdollista,<br />

koska silloin niitä voi ohjata<br />

liiketunnistimella. Investointi<br />

maksaa itsensä pian takaisin,<br />

hän suosittelee.<br />

Lutakko soveltuu hyvin ulkovalaisinten<br />

testaamiseen,<br />

koska siellä kuljetaan paljon<br />

pihojen ja parkkialueiden läpi.<br />

Testijakso alkoi syyskuussa<br />

2012 ja kestää kaksi vuotta.<br />

Led-puisto on Jyväskylän kaupungin<br />

käynnistämä ja koordinoima<br />

yhteishanke asunto-osakeyhtiöiden,<br />

isännöitsijöiden<br />

ja valaisintoimittajien<br />

kanssa. Hanke on ensimmäinen<br />

laatuaan Suomessa.<br />

LED-PUISTON VALAISINVALMISTAJAT<br />

JA MAAHANTUOJAT<br />

Alppilux Oy<br />

Elektroskandia Oy<br />

Fagerhult Oy<br />

Greenlux Oy<br />

Hedtec Oy<br />

iGuzzini Finland & Baltic Oy<br />

Innolumis ltd.<br />

Lumilab Oy<br />

Philips Valaistus Oy<br />

Juhana Konttinen<br />

LEDIEN toin<br />

Ledit ovat kehittyneet alkuvaikeuksien jälkeen<br />

varmemmaksi vaihtoehdoksi. Taloudellisesti ne<br />

houkuttavat yhä enemmän, sillä ledvalaisimien<br />

tehoa voi säätää ja valotehokkuus kasvaa. Avoimia<br />

kysymyksiä on kuitenkin edelleen: miten häikäisyongelma<br />

häivytetään ja pitäisikö jalankulkureittien<br />

pientareetkin valaista?<br />

TEKSTI Sari Järvinen<br />

Valkea valokaistale leikkaa<br />

pimeyden kuin giljotiini. Mustan<br />

marraskuun syvyyksiin jäävät<br />

jalankulkureitin pientareella<br />

ojentuvat paljaat oksat, aidat –<br />

mutta ääni kuuluu. Ehkä rasah-<br />

36 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

VALAISTUS<br />

en tuleminen<br />

Ledien kehittyessä niiden valotehokkuus on<br />

parantunut purkauslamppuihin verrattuna.<br />

Tulevaisuudessa ledien älykkäiden säätömahdollisuuksien<br />

arvellaan lisääntyvän.<br />

dus oli peräisin tuulen riepottamista<br />

puista eikä pensaassa kyyröttävästä<br />

hiippailijasta.<br />

Kevyen liikenteen väylän kulkijoita<br />

jyrkkä raja valon ja pimeyden<br />

välillä häiritsee. Perinteinen<br />

katuvalo hajottaa valon pientareelle.<br />

Samalla se hukkaa energiaa,<br />

on epätaloudellista, mutta ihmiset<br />

kokevat sen turvalliseksi.<br />

Asia kävi ilmi Tekesin rahoittamassa<br />

Aalto-yliopiston ja VTT:n<br />

AthLEDics – projektissa (Advanced<br />

technologies for energy efficient<br />

LED lighting).<br />

– Kun ledit lähtivät eteenpäin,<br />

lähdettiin selkeästi elektroniikan<br />

ehdoilla ja energiansäästöllä.<br />

Unohdettiin ottaa käyttäjät<br />

huomioon, Helsingin rakennusviraston<br />

valaistuspäällikkö ja projektin<br />

johtoryhmän Juhani Sandström<br />

sanoo.<br />

Yhä häikäisee<br />

AthLEDicsin ensimmäinen ulkovalaistusta<br />

koskeva kyselytulos<br />

on valmistunut. Kartanonkaaren,<br />

Kehä I läheisyydessä sijaitsevan<br />

kevyen liikenteen väylän kulkijat<br />

puhuivat, tai heistä ne 46, jotka<br />

vastasivat kyselyyn.<br />

Tulosten analysointi on vielä<br />

hieman kesken, mutta joka tapauksessa<br />

enemmistö on sitä mieltä,<br />

että ledeissä riittää valoa. Sen<br />

sijaan joidenkin mielestä ne häikäisevät.<br />

– Kartanonkaarelle asennettiin<br />

kolme eri led-valaisinta,<br />

monimetallivalaisin ja suurpainenatriumvalaisin.<br />

Kahdessa<br />

led-valaisimessa oli sama valojako<br />

eli valo jakautui avaruudellisesti<br />

samoin. Toisen valovirta<br />

oli suurempi ja valon väri<br />

valkoisempi eli värilämpötila<br />

oli korkeampi. Tämä valaisin<br />

koettiin häikäisevämmäksi, Aalto-yliopistolta<br />

projektia vetävä<br />

erikoistutkija Eino Tetri kertoo.<br />

Kokeessa käytettiin viisimetrisiä<br />

pylväitä, jotka oli sijoitettu 30<br />

metrin päähän toisistaan.<br />

– Pylväsväli saisi ehkä olla lyhyempi,<br />

jolloin häikäisyä olisi vähemmän<br />

ja valoa tasaisemmin.<br />

Sijoittelussa tulee ottaa huomioon<br />

myös maaston muodot, Tetri<br />

sanoo.<br />

Lämmin valkoinen paras<br />

Perinteinen suurpainenatriumvalaisin<br />

tuottaa keltaista valoa, jon-<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012<br />

37

Katuvalaisinten huollon odotetaan<br />

vähentyvän ledien myötä.<br />

ka värin lämpötila on noin 2 100<br />

Kelvin-astetta. Ledien sävyttämä<br />

lumi sen sijaan on keltaisen sijaan<br />

valkoista. Kylmä valkoinen<br />

on arvoltaan 5 000 – 6 000 kelviniä,<br />

lämmin valkoinen noin 4 000<br />

kelviniä.<br />

– Noin 3 000 – 4 000 kelviniä<br />

koettiin miellyttävimmäksi. Tosin<br />

nämä tulokset ovat vielä raportoimattomia,<br />

Sandström kertoo.<br />

VTT ja Aalto-yliopisto ottavat<br />

AthLEDics-projektin kyselytulokset<br />

huomioon kehittäessään<br />

uutta valaisinta. VTT:n Oulun<br />

yksikkö valmistaa taivutetun<br />

U-putken muotoisen katuvalon.<br />

– Ledejä ei ole päässä, vaan<br />

varsissa. Valonjako on suunniteltu<br />

niin, että sen valossa näkee<br />

myös tienvarren pensaat, Tetri<br />

sanoo.<br />

Myös osalla markkinoilla olevilla<br />

valaisimilla valon määrää<br />

pystyy säätämään, mutta monissa<br />

edullisimmissa malleissa mahdollisuus<br />

puuttuu tai se on hyvin<br />

rajallinen.<br />

Luotettavasti testattu<br />

Valoteho on sitä parempi, mitä<br />

enemmän samalla tehomäärällä<br />

(watti) valaisin tuottaa valoa (lumen<br />

– valovirran yksikkö). Ledit<br />

ovat tehokkaampia kuin perinteiset<br />

ulkovalaisimet.<br />

– Asia ei ole välttämättä näin<br />

yksiselitteinen. Valmistajat ilmoittavat<br />

ledien tehon, joka on<br />

mitattu laboratoriossa ilman<br />

standardoituja mittausmenetelmiä.<br />

Laboratoriossa mitattu teho<br />

on hetkellinen luku. Asennettuna<br />

valaisimeen tulee ottaa huo-<br />

Kunnossapidosta odotetaan säästöä<br />

Turun ylioppilaskylän edustalla<br />

kaartavan Kuraattorinpolun<br />

varrelle syttyy 17 Sitecon valkeaa<br />

valoa antavaa ledvalaisinta.<br />

Ne ovat 51-wattisia, suurin<br />

piirtein saman tehoisia kuin<br />

edeltäjänsäkin, suurpainenatriumvalaisimet.<br />

– Tehon säästö ei tässä ledkokeilussa<br />

ollut peruste. Odotamme,<br />

ovatko kunnossapitokustannukset<br />

pienemmät,<br />

Turku Energian ulkovalaistussuunnittelija<br />

Markku Toivonen<br />

sanoo.<br />

Ensimmäiset kaksi vuotta<br />

ovat menneet hyvin. Toivonen<br />

on tyytyväinen valotehoon, ledejä<br />

ei ole mennyt rikki, eikä<br />

palautetta kaupunkilaisilta ole<br />

tullut.<br />

– Se yleensä tarkoittaa, että<br />

Markku Toivosen mielestä led-valaisimien<br />

varaosien saanti pitää turvata moniksikin<br />

vuosiksi eteenpäin.<br />

Sari Järvinen<br />

asiat ovat hyvin.<br />

Turun monista kokeiluista<br />

kaikki eivät ole sujuneet<br />

yhtä valoisasti.<br />

Eräiden valmistajien laitteissa<br />

oli liitäntälaitevikoja.<br />

Osa korjattiin takuuna,<br />

mutta osassa viat ilmenivät<br />

vasta, kun takuuaika<br />

umpeutui.<br />

Kupittaan puiston kolme<br />

valaisinta kuuluu jälkimmäiseen<br />

ryhmään.<br />

Vuonna 2007 asennetuista<br />

yksi toimii, toinen<br />

on pimeä ja kolmas vilkkuu<br />

häiritsevästi.<br />

– Valmistajalla ei ole<br />

antaa suoraa korvaavaa<br />

tilalle. On tutkittava miten<br />

tilanne korjataan ja<br />

siihen menee työaikaa eikä<br />

valoja ole saatu korjattua.<br />

Ledikokeilujen ongelmana<br />

onkin ollut kehityksen<br />

nopeus. Kun tuloksia<br />

jostain tietystä<br />

mallista alkaa olla, sen<br />

valmistus on jo loppunut.<br />

Hyvä on korvattu<br />

uudemmalla tekniikalla,<br />

huonon valmistaja<br />

on saattanut vetäytyä<br />

markkinoilta.<br />

– Enemmän saisi olla<br />

puolueetonta tietoa.<br />

Lisäksi varaosien saanti<br />

pitää turvata moniksikin<br />

vuosiksi eteenpäin.<br />

Perinteiset valaisinvalmistajat<br />

tekevät myös<br />

ledvalaisimia, Toivonen<br />

vinkkaa.<br />

38 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

VALAISTUS<br />

Easyled Oy<br />

mioon muun muassa laitehäviö,<br />

Sandström sanoo.<br />

Helsingin Energian ja Aaltoyliopiston<br />

käytännön mittauksissa<br />

huomattiin, ettei hyvälaatuisen<br />

suurpainenatriumvalaisimen<br />

ja led-valaisimen valotehossa<br />

ole Sandströmin mukaan<br />

suurta eroa.<br />

Easyled Oy:n ulko- ja tievalaistuksen<br />

asiantuntija ei vakuutu<br />

tuloksista.<br />

– Sadan watin suurpainenatriumvalaisin<br />

tuottaa 75 lumenia/<br />

watti, meidän sadan watin ledimme<br />

116 lumenia/watti. Kyllä häviöt<br />

on mitattu virallisissa mittauksissa.<br />

Ainakin kunnollinen laboratorio<br />

ottaa ne huomioon. Tuotteemme<br />

on testattu SGS Fimkolla<br />

ja Aalto-yliopistolla. Tietysti, jos<br />

toimija on epäluotettava, tulokset<br />

saattavat olla suuntaa antavia,<br />

Antti Rantakallio toteaa.<br />

EasyLedin diplomi-insinööri<br />

myöntää, että yksittäisissä ledeissä<br />

on marginaalisia eroja. Se johtuu<br />

valmistuksesta, joka on kemiallis-orgaaninen<br />

prosessi. Salolaisen<br />

EasyLedin ledit valmistetaan<br />

Osramin tehtailla.<br />

Ryhtiliikettä kaivataan<br />

Valmistajat lupaavat ledien iäksi<br />

50 000 – 100 000 tuntia. Se vastaa<br />

keskimääräisellä käyttöajalla<br />

12,5 – 25 vuotta.<br />

– Luku on huomattavan korkea.<br />

Sitä ei ole vielä voitu todentaa.<br />

On voitu tehdä elinikäteste-<br />

Oulusta kajastaa<br />

uutta valoa<br />

Oululaisen Ainolan puiston<br />

hämäryyden keskeltä nousee<br />

pehmeä valojuova. Se etenee<br />

verkkaisesti alueen poikki kunnes<br />

himmenee puiston toisessa<br />

päässä.<br />

Taianomainen valo syttyy<br />

puistossa kulkijoiden mukaan.<br />

Kaksisuuntaisella langattomalla<br />

radioyhteydellä ja liiketunnistimella<br />

varustetut led-pollarivalaisimet<br />

palavat, kun väkeä on,<br />

ja sammuvat, kun kukaan ei liiku.<br />

Ne ovat osa Oulun kaupungin<br />

ja Oulun Energia Urakointi<br />

Oy:n hanketta, joka tähtää katujen<br />

ja puistojen valaistuksen<br />

energiatehokkuuden parantamiseen.<br />

Pollarivalokokeilu pyritään<br />

saamaan toimintaan tänä<br />

talvena.<br />

– Oulussa on käynnissä monia<br />

led-hankkeita. Valopää<br />

Oy:n kanssa olemme kehittäneet<br />

matalan led-pollarivalaisimen,<br />

joka ei häikäise. Se suuntaa<br />

valoa alaspäin käytävälle<br />

ja halutessa se valaisee myös<br />

ylöspäin esimerkiksi puun tai<br />

julkisivun. Tällaista ei ole ollut<br />

vielä markkinoilla, Arkkitehdit<br />

m3 Oy:n valaistussuunnittelija<br />

Henrika Pihlajaniemi kertoo.<br />

Pihlajaniemi on myös yliopistotutkijan<br />

roolissa mukana Mukautuva<br />

kaupunkivalaistus –<br />

projektissa. Oulun yliopisto arkkitehtuurin<br />

osasto, Oulun kaupunki<br />

ja Oulun Energia Urakointi<br />

antoivat kaupunkilaisille<br />

mahdollisuuden tehdä omia<br />

tarinoita valolla talvella 2012.<br />

Show’n pystyi suunnittelemaan<br />

internetissä ja lähettämään esitettäväksi<br />

Pakkahuoneenkadulle.<br />

Siellä katuvalaisimet tekivät<br />

työn ja pyörittivät esityksen värejä<br />

toistavien RGB-led-nauhojen<br />

avulla. Sivusto avataan uudelleen<br />

joulunajaksi 2012.<br />

– Seuraava demo tulee Otto<br />

Karhin puistoon. Puistovalaistus<br />

tuottaa interaktiivisuutta<br />

valon ja ihmisten välille ja myös<br />

viestii. En voi vielä kertoa siitä<br />

enempää, sillä avajaisia vietetään<br />

tammikuussa 2013, Pihlajaniemi<br />

vinkkaa.<br />

www.valotarinat.fi<br />

Valopää Oy<br />

Aalto-yliopiston ja<br />

VTT:n kehittämään<br />

led-katuvalaisimeen<br />

tulee automaattista<br />

säätöä.<br />

Valopää ja Arkkitehdit m3<br />

ovat kehittäneet prototyypin<br />

matalasta, mahdollisimman<br />

vähän häikäisevästä led-pollarivalaisimesta,<br />

joka suuntaa<br />

valoa alaspäin käytävälle ja<br />

halutessa myös ylös.<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012<br />

39

jä ja käyttää matemaattisia malleja,<br />

Aalto-yliopiston erikoistutkija<br />

Marjukka Puolakka kertoo.<br />

Sandströmiä harmittaa, ettei missään<br />

ole määritelty kuinka monta<br />

lediä saa olla rikki, jotta elinikäennuste<br />

olisi pätevä. Mittausmenetelmä<br />

on sopimatta.<br />

– Kaipaan alalta ryhtiliikettä.<br />

Pitäisi määritellä, kuinka paljon<br />

valovirta saa olla alentunut,<br />

valaistuspäällikkö vaatii.<br />

Ledien kehittyessä osa valmistajista<br />

on alkanut kehittää myös ledien<br />

huoltoa helpommaksi. Pahimmillaan<br />

valaisimen osan mennessä<br />

rikki joutuu vaihtamaan osan<br />

sijaan koko kalliin valaisimen.<br />

Säätömahdollisuus<br />

lisää hyötyä<br />

– Ledit ovat kehittyneet vuositasolla<br />

valtavasti. Valotehokkuus<br />

on parempi kuin purkauslampuissa.<br />

Tulevaisuudessa ledien<br />

älykkäät säätömahdollisuudet<br />

lisääntyvät, Puolakka sanoo.<br />

Valoja voidaan himmentää, kun<br />

autoja on vähemmän. Myös sää<br />

voidaan huomioida. Liiketunnistimien<br />

avulla valoja lisätään, kun<br />

jalankulkija lähestyy valaisimia.<br />

– Ledien hinnat ovat vielä korkealla<br />

ja perinteisiin valonlähteisiin<br />

verrattuna investointikustannukset<br />

ovat korkeammat. Niiden<br />

odotetaan laskevan. Kyllä silti uskaltaa<br />

jo kokeilla, sillä led tulee<br />

aikaa myöden taloudellisemmaksi,<br />

Puolakka sanoo.<br />

Samoilla linjoilla on Sandström.<br />

– Kokeilimme ledejä ensin<br />

pienimuotoisesti kadulle, jossa ei<br />

ole paljon liikennettä. Silloin riski<br />

ei ole niin suuri. Seuraavaksi menemme<br />

isommille kaduille: Helsingin<br />

kaupunginteatterin Eläintarhantielle,<br />

Sandström kertoo. <br />

Henrika Pihlajaniemi<br />

Kaupunkikuva ja valaistust<br />

Helsinki pohtii<br />

ulkovalaistuks<br />

Helsingissä Kallion virastotalon piha- ja pysäköintialue on saanut vanhojen elo<br />

taan led-tekniikkaa katuvalaistuksessa.<br />

Helsingin kaupunki on ryhtynyt rakennusviraston<br />

johdolla pohtimaan millainen olisi tulevaisuuden<br />

ulkovalaistus julkisilla alueilla, kaduilla, puistoissa<br />

sekä virkistysalueilla. Tarkastelun kohteiksi<br />

otetaan myös rakennusten julkisivuvalaistus ja<br />

erityiskohteiden, kuten muistomerkkien, siltojen<br />

ja ranta-alueiden valaistuksen periaatteet tulevaisuudessa.<br />

Internetin kautta osoitteessa www.valotarinat.fi voi kuka tahansa<br />

ohjelmoida oululaisen Pakkahuoneenkadun katuvaloille<br />

värishow’n<br />

TEKSTI Paavo Taipale<br />

Käynnistetyn tarveselvityksen<br />

tarkoituksena on luoda periaatteet<br />

sille miten kaupunkivalaistusta<br />

jatkossa kehitetään,<br />

miten eri alueiden valaistuksista<br />

saataisiin toimivia kokonaisuuksia<br />

sekä missä kohteissa tulee valaistus<br />

suunnitella yksilöllisemmin<br />

ja alueen erityispiirteet huomioiden.<br />

– Vastaavaa hanketta ei tässä<br />

laajuudessa ole Helsingissä aiemmin<br />

tehty, sanoo valaistuspäällikkö<br />

Juhani Sandström rakennusvirastosta.<br />

Työ tulee toimimaan pohjana<br />

40 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

VALAISTUS<br />

valon ominaisuuksia tai voimakkuutta<br />

missäkin tarvittaisiin. Työ<br />

suunnattiin silloin toisella tavalla,<br />

Sandström sanoo.<br />

ekniset ratkaisut puntarissa<br />

Hinnan ja laadun<br />

tasapainoa haetaan<br />

Aiempaa selvitystä on käytetty<br />

ohjenuorana muun muassa valaistustyyppiä<br />

valittaessa sekä pimeinä<br />

säilytettäviä alueita määriteltäessä.<br />

Takavuosina keskeinen<br />

kysymys oli myös valon värisävy<br />

ja sen suhde valaisimen hintaan.<br />

Nyt tekniikka on kehittynyt<br />

noista vuosista paljon ja esimerkiksi<br />

säädettävyys on parantunut.<br />

Hinta ja laatu ovat keskustelun<br />

avainkysymyksiä edelleen.<br />

Kaupunkikuvasta vastaavat haluaisivat<br />

panostaa laatuun, mutta<br />

kustannusvastuuta kantavat tahot<br />

usein tyytyisivät vaatimattomampiinkin<br />

ratkaisuihin.<br />

en tulevaisuutta<br />

hopeavalaisimien tilalle led-valaisimet. Pian virastotalon ja kaupunginteatterin viereisellä Eläintarhantiellä testa-<br />

ulkovalaistuksen suunnittelulle<br />

seuraavan 20 vuoden ajan. Jatkossa<br />

on paljon helpompi työstää<br />

yksittäisiä valaistushankkeita<br />

kun on yhtenäiset periaatteet<br />

sovittuna. Myös päätöksenteon<br />

ja energian käytön suunnittelun<br />

odotetaan sujuvoituvan.<br />

Ihmisten liikkumisen<br />

turvallisuus etusijalla<br />

Ulkovalaistuksen selvittelyssä<br />

kulmakiviä ovat ihmisten liikkuminen<br />

pimeällä, paikkojen hahmottuminen<br />

ja helppo löytäminen,<br />

kaupungin yleisilme ja vetovoimaisuuden<br />

parantaminen.<br />

Myös valaistuksen myötävaikutuksella<br />

saavutettavaan turvallisuuteen<br />

ja viihtyvyyteen sekä<br />

energiansäästöön pannaan paljon<br />

painoa, Sandström huomauttaa.<br />

Työn pohjana on Kaupungin<br />

valot – Helsingin valaistuksen<br />

HELSINGIN VALAISTUKSEN TARVESELVITYS<br />

liikenneväylät ja ajoneuvoliikenteen<br />

solmukohdat<br />

palvelukeskittymät<br />

julkisivuvalaistus<br />

juhlavalaistus<br />

viher- ja virkistysalueet<br />

maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti<br />

arvokkaat alueet<br />

erityisvalaistavat maamerkit ja<br />

alueet sekä muut yksittäiset kohteet<br />

kaupunkikuvalliset periaatteet –<br />

raportti vuodelta 2003. Myös nyt<br />

käynnistyneessä työssä tullaan<br />

ottamaan huomioon Helsingin<br />

kaupunkikuvalliset erityispiirteet<br />

ja historialliset tai muut arvoympäristöt.<br />

– Pääpaino on nyt teknisissä<br />

tarkasteluissa, jotka käytännössä<br />

puuttuivat yhdeksän vuoden takaisesta<br />

raportista. Siinä ei oteta<br />

kantaa millaisia valaistusluokkia,<br />

aluekokonaisuudet<br />

vesireitit ja piensatamat<br />

turvallisuus ja esteettömyys<br />

pimeäksi jätettävät alueet<br />

Valopää Oy<br />

Led-tekniikka kehittynyttä<br />

katuvalaistukseen<br />

Nyt myös led-tekniikka alkaa olla<br />

riittävän kehittynyttä katuvalaistukseen.<br />

Helsingissä on toistaiseksi<br />

toteutettu koeasennuksia<br />

pienemmillä kaduilla. Lähiaikoina<br />

on tarkoitus asentaa ledvalaistus<br />

hiukan suuremmalle<br />

kadulle, kun kaupunginteatterin<br />

viereinen Eläintarhantie valaistaan<br />

ledeillä.<br />

Ulkovalaistuksen tarveselvitys<br />

käynnistyy kick-off työpajalla<br />

joulukuussa. Siihen osallistuu asiantuntijoita<br />

eri yksiköistä kuten<br />

liikuntavirastosta, kiinteistövirastosta<br />

ja satamasta.<br />

Tarkoitus on käydä keskustelua<br />

myös liikenneviraston kanssa,<br />

sillä valaistus ei pysy väylänpidon<br />

vastuualueiden sisällä, Juhani<br />

Sandström sanoo.<br />

Tarveselvitys laaditaan rakennusviraston<br />

johdolla yhteistyössä<br />

kaupungin eri virastojen<br />

kanssa niin, että valaistusta voidaan<br />

kehittää kokonaisvaltaisesti<br />

hallinnollisista rajoista huolimatta.<br />

Työn tekemisessä avustaa Sito<br />

Oy ja se valmistuu joulukuussa<br />

2013. <br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012<br />

41

Perusteellisesti uudistettava Wacker Drive sijaitsee aivan Chicagon ydinkeskustassa.<br />

Suurpuhdistamoja ja<br />

miljoonien kuutioiden ylivuotoaltaita<br />

Chicagon vesihuoltoa hoidetaan<br />

suurissa yksiköissä<br />

Sanotaan, että Amerikassa kaikki on suurta. Ainakin<br />

Chicagon vesihuoltolaitos puhdistaa vedet<br />

suurissa yksiköissä ja hulevesille rakennetaan jättimäisiä<br />

varastoaltaita. Suomalaisryhmä tutustui<br />

kaupungin kuntatekniikan kärkikohteisiin loppukesän<br />

opintomatkallaan.<br />

Jyrki Paavilainen<br />

Yksikön päällikkö, Infra Sisä-Suomi,<br />

Ramboll Finland Oy<br />

American Public Works Association<br />

(APWA) järjestää vuosittain<br />

suuren asiantuntijakongressin,<br />

joka tänä vuonna oli Anaheimissa<br />

Kaliforniassa. Matkallaan<br />

kongressiin suomalaisryh-<br />

mä vieraili Chicagossa ja tutustui<br />

alan hankkeisiin. Kohteina olivat<br />

Chicagon metropolialueen jäte-<br />

Chicagon TARP-järjestelmän<br />

pääpumppaamo on yli sadan<br />

metrin syvyydessä maan alla.<br />

42 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

VESIHUOLTO<br />

vedenpuhdistamon syvätunnelijärjestelmä,<br />

Wacker Drive – katurakennustyömaa<br />

sekä Chicagon<br />

puhdasvesilaitos. Varsinkin viimeisen<br />

kohteen osalta turvajärjestelyt<br />

ovat tiukat – passin kopio<br />

ja erillinen lupalomake oli pitänyt<br />

toimittaa isännille hyvissä ajoin<br />

ennen matkaa. Kamerat, kännykät<br />

ja muut tallentimet ovat kiellettyjä.<br />

Hulevesille<br />

syvätunnelijärjestelmä<br />

Ensimmäinen kohteista on tunnettu<br />

myös nimellä TARP (tunnel<br />

and reservoir project). Järjestelmä<br />

pitää sisällään 175 kilometriä<br />

tunneleita ja putkilinjaa, halkaisijaltaan<br />

jopa 10 metriä ja se<br />

on suunniteltu vähentämään hule-<br />

ja jätevesien ylivuotoa Michigan-järveen,<br />

joka on alueen merkittävin<br />

puhtaan veden lähde.<br />

Chicago-joen virtaussuunnan<br />

muutoksesta ja maailman<br />

suurimman jäteveden käsittelylaitoksen<br />

toteuttamisesta huolimatta<br />

saasteiden määrä jatkoi<br />

kasvuaan alueen joissa, kanaaleissa<br />

ja erityisesti Michigan-järvessä.<br />

Syynä tähän oli erityisesti<br />

päällystetyn alueen kasvu ja siten<br />

hulevesien määrän huomattava<br />

lisääntyminen alueen sekaviemäreissä.<br />

Tästä syystä viemärin<br />

ylivuotoa tapahtui yli 100 päivänä<br />

vuodessa. Erityisen suurten<br />

sateiden sattuessa jokien luonnollinen<br />

virtaussuunta muuttui laskien<br />

jäteveden suoraan Michigan-järveen.<br />

Lisäksi jätevettä<br />

vuoti usein kiinteistöjen kellareihin.<br />

Rakenteilla oleva McCook ylivuotoallas, jonka on määrä valmistua 2017. Tilavuutta on 40 miljoonaa<br />

kuutiometriä.<br />

Ylivuotoaltaat auttavat<br />

varautumisessa<br />

TARP-suunnitelma valmistui<br />

vuonna 1972 ja siihen kuului<br />

375 neliömailia aluetta Chicagon<br />

kaupungissa ja sen 51 lähikunnassa.<br />

Ensimmäisen vaiheen<br />

rakennustyöt käynnistettiin<br />

vuonna 1975 ja rakenteet<br />

otettiin käyttöön 1985, tosin<br />

ensimmäinen vaihe oli kokonaan<br />

valmis vasta 2006. Järjestelmä<br />

vetää tarvittaessa yhdeksän<br />

miljoonaa kuutiota jätevettä,<br />

joka aiemmin purkautui vesistöön<br />

sadoissa vuotopaikoissa.<br />

Järjestelmä pitää sisällään kolme<br />

ylivuotoallasta (The Gloria<br />

Alitto Majewski, McCook, and<br />

Thornton Reservoirs). Kaikkien<br />

kolmen valmistuttua TARP-järjestelmän<br />

varastointivolyymi on<br />

66 miljoonaa kuutiota. 1,3 miljoonan<br />

kuutiometrin ja rakennuskustannuksiltaan<br />

45 miljoonan<br />

dollarin Majewski-allas valmistui<br />

1998 kolmen kunnan tarpeisiin.<br />

Altaan tuomat laskennalliset<br />

säästöt vähentyneinä tulvavahinkoina<br />

ovat olleet vuosina<br />

1998 – 2012 yli 250 miljoonaa<br />

dollaria.<br />

McCook-allas on parhaillaan<br />

rakenteilla ja ensimmäisen vaiheen<br />

tulisi olla valmiina 2017.<br />

Valmistuttuaan allas vetää lähes<br />

40 miljoonaa kuutiota ja palvelee<br />

yli kolmea miljoonaa asukasta<br />

37 kunnan alueella. Tulvasäästöjen<br />

arvioidaan olevan 90 miljoonaa<br />

dollaria vuodessa. Kahdessa<br />

vaiheessa rakentuva Thorntonallas<br />

valmistuu suunnitelmien<br />

mukaan 2015 ja tuo mukanaan<br />

vuositasolla 40 miljoonan dollarin<br />

säästöt.<br />

TARP-järjestelmä on parantanut<br />

dramaattisesti veden laatua<br />

Chicago- ja Calumet–joissa<br />

sekä muissa alueen vesistöissä.<br />

Urheilukalastus on palautunut ja<br />

satamat, jokivarren palvelut, virkistyskäyttö<br />

sekä turismi kukoistavat.<br />

Ranta-alueiden kiinteistöjen<br />

arvo on noussut pilviin, kun<br />

vesistöjä pidetään nyt alueen yhtenä<br />

tärkeimpänä omaisuutena.<br />

Jättimäinen<br />

vedenpuhdistuslaitos<br />

The Jardine Filtration Plant on<br />

kapasiteetiltaan maailman suurin<br />

talousveden käsittelylaitos.<br />

Se tuottaa päivässä Chicagon<br />

alueen kahdeksalle miljoonalle<br />

asukkaalle lähes neljä miljoonaa<br />

kuutiometriä puhdasta vettä.<br />

1964 valmistunut laitos sijaitsee<br />

aivan kaupungin vesirajassa<br />

ottaen raakaveden Michigan-järvellä<br />

sijaitsevista ottamoista noin<br />

kolmen kilometrin päässä rannasta.<br />

Valitettavasti turvatoimet<br />

eivät sallineet suullista esitystä<br />

tarkemman tiedon tallentamista<br />

laitoksen toiminnasta ja passikin<br />

piti luovuttaa sisäänajoportilla.<br />

Ydinkeskustan pääkatu<br />

uudistetaan<br />

Myös Wacker Drive –katurakennustyömaa<br />

oli näkemisen arvoinen<br />

kohde. Kadun liikennemäärä<br />

on keskimäärin 60 000 ajoneuvoa<br />

vuorokaudessa ja linjaus<br />

on yli 80 vuoden takainen, myötäillen<br />

Chicago-jokea. Erityisen<br />

mielenkiintoiseksi työmaan tekee<br />

sen sijainti aivan Chicagon<br />

ydinkeskustassa maamerkkipilvenpiirtäjien<br />

vieressä. Olemassa<br />

olevan kadun parantaminen nykyisellä<br />

paikalla, kahdessa tasossa<br />

ja liikenteen seassa on tuonut<br />

merkittäviä haasteita tähän usean<br />

toimijan projektiin. Hankkeen<br />

imagoon ja markkinointiin<br />

onkin panostettu huomattavasti<br />

paikallista normaalikäytäntöä<br />

enemmän. <br />

Suomen Kuntatekniikan yhdistys järjesti<br />

matkan APWAn (American Public<br />

Works Association)-kongressiin Anaheimiin<br />

22.8.–2.9.2012. Matkalla tutustuttiin<br />

myös Chicagon kuntatekniikkaan.<br />

Lähteet ja kuvat osittain:<br />

Vydas Juskelis, Director Public Works,<br />

Village of Villa Park<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012<br />

43

Entisen saha-alueen perintö rasittaa<br />

KLOORIFENOLIT Mikkelin<br />

pohjavesialueen uhkana<br />

Ilmakuva nykypäivän maankäytöstä Pursialan pohjavesialueen<br />

liepeillä. Kuvassa ei näy saha-alue, mutta vesilaitos<br />

on kuvassa takana oikealla. Etualalla Mölnlycke<br />

Health Care Oy:n tuotantolaitos.<br />

Mikkelin kaupunki<br />

Pursialan pohjavesialue on Mikkelin tärkein raakavesilähde, joka kattaa<br />

noin kaksi kolmasosaa Mikkelin vedentarpeesta. Alueen pohjavesi muodostuu<br />

sadannan, rantaimeytymisen ja tekopohjaveden muodostamisen kautta.<br />

Nyt aluetta uhkaavat läheiseltä entiseltä saha-alueelta pohjaveteen päässeet<br />

kloorifenolit.<br />

Juha Rautio, DI<br />

Mikkelin seudun ympäristöpalvelut<br />

Pursialan pohjavesialuetta<br />

korvaavaa raakavesilähdettä<br />

ei ole löydettävissä Mikkelin lähistöltä,<br />

joten alueen pohjave-<br />

44 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

VESIHUOLTO<br />

Pursialan vedenottamo suljetaan, jos ilmenee,<br />

että kloorifenolia voi päästä talousveden mukana<br />

kuluttajille.<br />

den suojeleminen on välttämätöntä.<br />

Alueella on sijainnut paljon<br />

teollisuutta, minkä johdosta<br />

siellä on ollut myös useita eri<br />

maaperän ja pohjaveden pilaantumistapauksia.<br />

Tällä hetkellä suurimman<br />

riskin pohjavedelle muodostaa<br />

VAPO Oy:n entisen sahan aiheuttama<br />

kloorifenolipilaantuma.<br />

Kloorifenoleita sisältävää KY-<br />

5-sinistymisenestoainetta käytettiin<br />

VAPOn sahalla vuosina<br />

1954–1986. KY-5:ttä pääsi maaperään<br />

KY-5-altaan ylivalumisen,<br />

KY-5-altaan tyhjennyksen<br />

sekä KY-5:llä käsitllystä puutavarasta<br />

valumisen seurauksena.<br />

Lisäksi ainetta on saattanut joutua<br />

maaperään allassakkojen ja<br />

KY-5-säkkien ja tynnyrien hautaamisesta<br />

maahan.<br />

Maaperään joutuneen KY-<br />

5:n sisältämät kloorifenolit ovat<br />

aikojen saatossa kulkeutuneet syvemmälle<br />

maaperään ja pilanneet<br />

pohjamaan ja pohjaveden. Tällä<br />

hetkellä kloorifenolit ovat pääasiallisesti<br />

pohjaveteen liuenneena.<br />

Kloorifenolit esiintyvät pohjavedessä<br />

lähes täysin kloorifenolaatteina<br />

eli neutraalia kloorifenolimolekyyliä<br />

liukoisemmassa<br />

muodossa. Kloorifenolit ovat levinneet<br />

noin 600 metrin päässä<br />

sijaitsevalle Pursialan vedenottamolle<br />

pohjaveden mukana sahalta<br />

vedenottamolle kulkevaa kalliopainannetta<br />

pitkin. Tämän artikkelin<br />

pohjana olevassa diplomityössä<br />

tehdyn arvion mukaan<br />

pohjavesi virtaa nopeimmillaan<br />

noin vuodessa sahalta vedenottamolle.<br />

Kloorifenolit poistetaan<br />

vedenkäsittelyprosessissa<br />

Suurin saha-alueella havaittu<br />

kloorifenolipitoisuus on noin<br />

106 000 μg/l, suurin saha-alueen<br />

ja vedenottamon puolivälissä tavattu<br />

pitoisuus on noin 15 000 μg/l<br />

ja suurin vedenottamon kaivoissa<br />

mitattu pitoisuus on noin 150<br />

μg/l. Talousvesiasetuksen rajaarvo<br />

kloorifenoleille on 10 μg/l.<br />

Osa vedenottamon kaivoalueen<br />

kaivoista on puhtaita ja osassa on<br />

havaittu kloorifenoleita.<br />

Kaivoista pumpattu raakavesi<br />

kootaan jakotukille, missä vesi<br />

sekoittuu ja pitoisuudet laimenevat<br />

ennen veden etenemistä vedenkäsittelyprosessiin.<br />

Jakotukilta<br />

raakavedestä otetuissa näytteissä<br />

tai kuluttajille lähtevässä talousvedessä<br />

ei ole havaittu talousvesiasetuksen<br />

ylittäviä pitoisuuksia<br />

kloorifenoleita. Vedenkäsittelyprosessiin<br />

kuuluvien hiekkasuodattimien<br />

mikrobikanta poistaa<br />

sekoittumisen jälkeen jääneet<br />

kloorifenolipitoisuudet.<br />

Kloorifenolituloksissa on havaittavissa<br />

pulssimaista vaihtelua.<br />

Tämä johtuu todennäköisesti Saimaan<br />

pinnan vaihtelun seurauksena<br />

muuttuvasta rantaimeytyneen<br />

veden määrästä.<br />

Saimaan pinnan nousu näyttäisi<br />

tuloksien perusteella nostavan<br />

CP-pitoisuuksia saha-alueella<br />

ja laskevan lähellä vedenottamoa.<br />

Kloorifenoli sijaitsee saha-alueella<br />

pääosin lähellä kallionpintaa ja<br />

sekoittuu koko pohjavesipatjaan<br />

mentäessä kohti vedenottamoa.<br />

Diplomityössä arvioitiin KY-<br />

5-liuoksen vuosittaiseksi käyttömääräksi<br />

noin 648–970 m 3 .<br />

Kloorifenoleita arvioitiin päätyneen<br />

pohjaveteen koko toiminnan<br />

aikana noin 3 000–4 000 kg.<br />

Allassakkaa arvioitiin vastaavasti<br />

syntyneen noin 10–31 m 3 . Kloorifenolien<br />

hajoaminen ja muuntuminen<br />

pohjavedessä on hidasta<br />

niukan happitilanteen ja ravinteiden<br />

sekä mikrobien vähäisyyden<br />

johdosta.<br />

Kloorifenolien aiheuttamat<br />

riskit pyrittiin tunnistamaan,<br />

määrittelemään ja luonnehtimaan<br />

käsitteellisen mallin avulla.<br />

Mallin mukaan suurin riski<br />

aiheutuu kloorifenolien mahdollisuudesta<br />

pilata Pursialan vedenottamon<br />

talousvesi.<br />

Osan kloorifenoleista tiedetään<br />

kulkeutuneen jo vedenottamolle,<br />

joten riski on todellinen.<br />

Pursialan vedenottamo suljetaan,<br />

jos ilmenee, että kloorifenolia voi<br />

päästä talousveden mukana kuluttajille.<br />

Kärkölä vs. Pursiala<br />

Pursialan pilaantumalla on yhtäläisyyksiä<br />

Kärkölän kloorifenolipilaantumiseen<br />

(katso seuraavalla<br />

sivulla oleva taukukko).<br />

1970-luvulla perustettu Kärkölän<br />

Kukonmäen vedenottamo<br />

jouduttiin sulkemaan kloorifenolipilaantumisen<br />

vuoksi vuonna<br />

1987. Pilaantumisen oli aiheuttanut<br />

noin 800 metrin päässä<br />

vedenottamolta sijainnut Koskisen<br />

Oy:n saha, joka käytti sinistymisenestoon<br />

KY5:ttä vuosina<br />

1930–1984.<br />

Koskisen Oy:n sahalla KY5<br />

on ollut käytössä kauemmin ennen<br />

vedenottamon rakentamista<br />

ja aineen käyttömäärät ovat olleet<br />

suurempia. Lisäksi saha on palanut<br />

kerran, eli maaperään on joutunut<br />

todennäköisesti enemmän<br />

KY-5:ttä kuin VAPO Oy:n toiminnasta<br />

Mikkelissä. Tästä huolimatta<br />

suurimmat pitoisuudet<br />

ovat molemmissa tapauksissa olleet<br />

suuruusluokkaa 100 000 μg/l.<br />

Myös etäisyydet ja korkeus-<br />

Näistä syistä kuntien kannattaa edistää<br />

tuulivoiman rakentamista<br />

Tuulivoiman kehittämisen valtakunnalliset tavoitteet ja kannusteet ovat saaneet<br />

tuulivoimakehittäjät kiinnostumaan tuulivoimahankkeiden toteuttamisesta<br />

Suomessa. Kuntien kannattaakin edistää tuulivoiman rakentamista alla<br />

mainituista syistä. Monet kunnat ovat jo edistäneet tuulivoimahankkeita.<br />

Työllisyys Verotulot Vihreä imago<br />

Toteutamme tuulisuuden arviointia kuntien alueilla murtoosalla<br />

mittauskampanjoiden kustannuksista.<br />

Kohdealueiden tuulivoimapotentiaalin kartoitus laskennallisen teknologian<br />

avulla nopeasti, tarkasti ja kustannustehokkaasti<br />

Tuuliolosuhteet, rakentamiseen vaikuttavat ympäristö- ja infrastruktuuritekijät,<br />

teknistaloudellset analyysit<br />

Keskeiset tuulivoimatoimijat Suomessa luottavat palveluihimme. Käyttämämme<br />

tuulisuuden analysointimenetelmä on lukuisissa tutkimuksissa todettu<br />

luotettavimmaksi lähestymistavaksi Suomen sisämaaolosuhteita vastaavissa<br />

kohteissa.<br />

Ota yhteyttä ja<br />

kysy lisää!<br />

Antti Niemistö<br />

+358 405 528 118<br />

antti.niemisto@numerola.fi<br />

www.numerola.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012<br />

45

VESIHUOLTO<br />

KÄRKÖLÄN JA PURSIALAN KLOORIFENOLIPILAANTUMIEN<br />

YHTÄLÄISYYDET JA EROAVUUDET<br />

KÄRKÖLÄ<br />

PURSIALA<br />

erot ovat samaa suuruusluokkaa.<br />

Vedenottomäärät ovat Pursialassa<br />

paljon Kärkölää suuremmat,<br />

mutta toisaalta Pursialassa<br />

on kyse sivuvirtauksesta ja Kärkölässä<br />

päävirtauksesta. Vertailun<br />

perusteella on hyvin mahdollista,<br />

että tilanne Pursialassa voi<br />

kehittyä samansuuntaisesti kuin<br />

Kärkölässä.<br />

KY-5:n käyttöaika 32 v<br />

KY-5:n käyttömäärät<br />

Päästöt<br />

Maksimi CP-pitoisuudet pilaantuma-alueella<br />

Kloorifenolien olomuoto<br />

54 vuotta<br />

7–10 t/a<br />

Käsittelyyn liittyvät sekä<br />

maaperään laskeminen ja<br />

sahan palo<br />

Noin 100 000 μg/l<br />

Kloorifenolaatteina<br />

32 vuotta<br />

0,5–1,5 t/a<br />

Käsittelyyn liittyvät sekä<br />

maaperään laskeminen<br />

Noin 100 000 μg/l<br />

Kloorifenolaatteina<br />

Kunnostuspumppaukset ja<br />

aktiivihiili avuksi<br />

Pursialan vedenottamolle aiheutuvaa<br />

riskiä hallitaan tarkkailemalla<br />

kloorifenolien leviämisen<br />

etenemistä, koeluontoisella<br />

kloorifenolipitoisen pohjaveden<br />

pumppauksella sahan ja<br />

vedenottamon puolivälissä sekä<br />

varautumalla vesilaitoksella aktiivihiilen<br />

syöttöön talousvesiprosessiin.<br />

Manuaalisesti käynnistettävä<br />

aktiivihiilen syöttöprosessi<br />

kykenee poistamaan 100 μg/l<br />

kloorifenoleita aina 500 m 3 /h vesimäärään<br />

saakka. Koeluontoisella<br />

pumppauksella on 16.8.2012<br />

mennessä saatu laskennallisesti<br />

ylös 102 kg kloorifenoleita. Tämän<br />

hetkiset riskinhallintatoimet<br />

eivät poista riskiä.<br />

Suositeltavimmat pohjaveden<br />

Etäisyys sahalta vedenottamolle<br />

Kallionpintojen korkeusero<br />

sahalta vedenottamolle<br />

Kallioperä pilaantumankohdalla<br />

Maaperä<br />

Pohjaveden paineellisuus<br />

Pohjaveden virtaustyyppi<br />

Vedenottomäärät<br />

Vedenottamoiden ja sahojen<br />

samanaikainen toiminta<br />

Noin 800 m<br />

Noin 27 m<br />

Kalliopainanne, saha toisessa<br />

ja vedenottamo toisessa<br />

päässä<br />

Johtavien kerrosten määrä<br />

kasvaa vedenottamolle päin<br />

Osittain paineellinen<br />

Päävirtaus<br />

484–1 005 m 3 /d<br />

14 vuotta<br />

Noin 600 m<br />

Noin 20 m<br />

Kalliopainanne, saha toisessa<br />

ja vedenottamo toisessa<br />

päässä<br />

Johtavien kerrosten määrä<br />

kasvaa vedenottamolle päin<br />

Vapaapintainen<br />

Sivuvirtaus<br />

6 871 m 3 /d<br />

28 vuotta<br />

Aktiivihiilellä kloorifenolin kimppuun<br />

Mikkelin Vesilaitos on varautunut<br />

suureneviin kloorifenolipitoisuuksiin<br />

Pursialan<br />

vedenottamon raakavedessä<br />

asentamalla vedenottamolle<br />

aktiivihiilijauheen valmistus-<br />

ja annostelulaitteet vuoden<br />

2008 joulukuussa. Aktiivihiili<br />

kykenee adsorboimaan<br />

eli sitomaan itseensä kloorifenoleita.<br />

Aktiivihiilen annostelun<br />

tarkoituksena on tehostaa<br />

kloorifenolien poistoa<br />

raakavedestä biologisen prosessin<br />

häiriötilanteiden aika-<br />

na tai kloorifenolipitoisuuksien<br />

kasvaessa niin suuriksi, että<br />

hiekkasuodattimet eivät sitä<br />

enää kykene hajottamaan.<br />

Annosteluprosessi alkaa<br />

aktiivihiilen imemisellä tyhjiökuljettimella<br />

jauhevarastosta<br />

siiloon. Siilon alaosasta aktiivihiili<br />

syötetään vakionopeudella<br />

edelleen vesiejektorin<br />

suppiloon. Vesiejektoriin syötetään<br />

aktiivihiilen lisäksi talousvettä.<br />

Haluttu aktiivihiilivesiseoksen<br />

pitoisuus valitaan<br />

ohjauskeskuksen käyttöpa-<br />

neelista. Maksimissaan se voi<br />

olla kaksi prosenttia.<br />

Tämän jälkeen veden ja aktiivihiilen<br />

seos nousee ylös sekoitussäiliöön<br />

ejektorin tuottaman<br />

paineen avulla. Sekoitussäiliön<br />

jälkeen sekoittunut<br />

hiili-vesisuspensio pumpataan<br />

epäkeskoruuvipumpuilla<br />

uuden ja vanhan osan ilmastuksen<br />

jälkeiseen pikasekoitukseen.<br />

Lähteet: FCG Planeko Oy, 2008 ja<br />

T&A Mämmelä Oy, 2009.<br />

Mikkelin Vesi<br />

Kloorifenolien poistamiseen<br />

vedestä on Mikkelin vesilaitoksella<br />

varauduttu aktiivihiilen<br />

syöttölaitteistolla. Kuvassa<br />

jauhemaisen aktiivihiilen siilo,<br />

jonka alaosasta sitä syötetään<br />

vesiejektoriin.<br />

46<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

laadun hallintatoimet ovat kunnostuspumppaus<br />

sahalla, sahan<br />

ja vedenottamon väliin sijoittuva<br />

suojapumppaus- ja vesiverhoyhdistelmä<br />

sekä sahan rannan kautta<br />

tapahtuvan rantaimeytymisen<br />

estäminen.<br />

Sahan alueella tapahtuvalla<br />

kunnostuspumppauksella voidaan<br />

poistaa kloorifenolia pohjavedestä.<br />

Suojapumppauksella<br />

puolestaan varmistetaan, että<br />

kunnostuspumppauksesta mahdollisesti<br />

liikkeelle lähtevät kloorifenolit<br />

eivät pääse etenemään<br />

vedenottamolle sekä saadaan<br />

osa jo matkalla olevista kloorifenoleista<br />

pois vedenottamolle kulkeutumasta.<br />

Suojapumppauksen ja vedenottamon<br />

välille luodaan keinotekoinen<br />

vedenjakaja eli vesiverho,<br />

joka estää suojapumppauksen<br />

läpi pääsevän kloorifenolipitoisen<br />

pohjaveden sekä jo matkalla<br />

olevan vesiverhon ja pilaantuman<br />

välisen kloorifenolipitoisen<br />

pohjaveden pääsyn vedenottamolle.<br />

Keinotekoinen vedenjakaja<br />

eli vesiverho katkaisee pohjaveden<br />

virtauksen kokonaan sahalta<br />

vedenottamolle. Vesiverho<br />

on kokemusten mukaan erittäin<br />

taloudellinen ja toimiva ratkaisu<br />

haitta-aineiden kulun estämiseen<br />

halutusta suunnasta.<br />

Rantaimeytymisen estäminen<br />

esimerkiksi savella estää mahdollisten<br />

vesipulssien kloorifenoleita<br />

sahan-alueelta vedenottamolle<br />

päin työntävän vaikutuksen.<br />

Lisäksi kloorifenolien hajoamista<br />

ja ennen kaikkea kloorifenolien<br />

muuntumisen mahdollisuutta<br />

Pursialan vedenottamon hiekkasuodattimissa<br />

on syytä tutkia.<br />

Tutkimusten avulla voitaisiin varmistaa,<br />

etteivät talousveden käyttäjät<br />

altistu kloorifenolien muuntumistuotteille.<br />

Muuntumistuotteet<br />

voivat olla ihmiselle vaarallisempia<br />

kuin alkuperäiset kloorifenoliyhdisteet.<br />

Näistäkin toimista huolimatta<br />

kaiken pohjavedessä olevan<br />

kloorifenolin pääsyä vedenottamolle<br />

ei voida estää. Osa kloorifenoleista<br />

(n. 10–30%) on jo niin<br />

lähellä vedenottamoa, ettei niiden<br />

etenemiseen voida vaikuttaa.<br />

Hallintatoimien lisäksi kloorifenolipitoisuuksien<br />

tarkkailua<br />

olisikin syytä lisätä vedenottamolla.<br />

Tällöin mahdollisiin muutoksiin<br />

raakaveden kloorifenolipitoisuuksissa<br />

on enemmän aikaa<br />

varautua.<br />

Kunnostustoimiin on ryhdyttävä<br />

ripeästi<br />

Pilaantuma-alueella on tehty<br />

kloorifenoliselvityksiä jo yli<br />

kymmenen vuoden ajan. Jo monta<br />

vuotta sitten pilaajaksi on varmistunut<br />

VAPOn entisen sahan<br />

toiminta. Tästä huolimatta pilaaja<br />

ei ole ryhtynyt kunnostustoimiin<br />

eikä tiedon välitys ole ollut avointa.<br />

Tuntuu kummalliselta, että<br />

yhtiö, jonka suurin omistaja on<br />

edelleen valtio, on yrittänyt vältellä<br />

kunnostusvastuutaan. Laki<br />

edellyttää pilaantuman kunnostamista,<br />

joten se on tehtävä joka tapauksessa.<br />

Nyt se olisi vielä mielekästä<br />

tehdä kun on vielä jotain<br />

mitä pelastaa.<br />

VAPOn idea kunnostustoimenpiteistä<br />

vain entisen oman<br />

tontin alueella on myös melko<br />

omituista, koska pilaantuma on<br />

jo levinnyt naapuritonteille. Kunnostus<br />

voi lisäksi epäonnistua pahemman<br />

kerran jos kunnostusta<br />

ei ajatella kokonaisuutena, vaan<br />

pilkotaan se yksittäisiin erillisiin<br />

pieniin osiin.<br />

Kunnostuksen lähtökohtana<br />

pitäisi lisäksi olla paras mahdollinen<br />

tekniikka eikä kustannustaloudelliset<br />

funktiot. Pohjavesialueen<br />

arvoa on hankala määrittää.<br />

Mahdollisesti hyviä ratkaisuita<br />

ei tulisi hylätä vain sen takia, että<br />

nyt ne näyttävät pilaajan kannalta<br />

liian kalliilta. Tällä hetkellä<br />

VAPO Oy on valmistelemassa<br />

kunnostussuunnitelmia entiselle<br />

omalle tontilleen ja mahdollinen<br />

kunnostus tältä osin aloitettaneen<br />

lähitulevaisuudessa. <br />

Artikkeli perustuu Juha Raution diplomityöhön<br />

Mikkelin Pursialan pohjavesialueen<br />

haitta-aineet.<br />

Se on aiemmin julkaistu Ympäristö ja<br />

Terveys-lehdessä n:o 8-9/2012.<br />

A TRIMBLE COMPANY<br />

Uskalla nähdä<br />

ja saavuttaa<br />

enemmän<br />

Parempaa asiakaspalvelua verkossa<br />

Huolettomat katuvalot<br />

Tampereen kaupungin katuvaloja koskevat<br />

palautteet ja niiden käsittely sekä katuvalojen<br />

kunnossapidon työnohjaus hoidetaan Tekla<br />

Palautteella.<br />

Tampereella toteutetussa SaaS-palvelussa<br />

Tekla Palautteen käyttäjä voi keskittyä tietojärjestelmän<br />

hyödyntämiseen. Palvelun tuottaja<br />

vastaa järjestelmän omistamiseen liittyvistä<br />

asioista kuten laitteista ja ylläpidosta.<br />

< www.tekla.com/tampereen-valot<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012<br />

47

FiSTT:n puheenjohtaja Jari Kaukonen, ISTT:n puheenjohtaja Sam Ariaratnam, Trelleborgin Riitta Virtanen, Picoten Katja Lindy-Wilkinson ja<br />

ISTT:n executive director John Hemphill keskustelemassa ennen palkintojenjakotilaisuutta.<br />

Kaivamattoman tekniikan maailmanjärjestö<br />

kokoontui Sao Paulossa<br />

Suomalaisyrityksen haarapora<br />

palkittiin alan innovaationa<br />

Kansainvälinen No-dig –tekniikan maailmankongressi<br />

järjestettiin marraskuussa Sao Paulossa<br />

Brasiliassa. Tapahtuman yhteydessä oli myös<br />

monipuolinen alan kone- ja laitekantaa esittelevä<br />

näyttely. Järjestön myöntämän tunnustuksen kaivamattoman<br />

tekniikan kehittämisestä sai nyt ensi<br />

kertaa suomalainen yritys.<br />

Jari Kaukonen<br />

Jari Kaukonen<br />

Johtaja, FCG Suunnittelu<br />

ja Tekniikka Oy,<br />

puheenjohtaja FiSTT ry<br />

ISTT toimii 28 kansallisen<br />

järjestön kautta yli 40 maassa.<br />

Sillä ei ole henkilöjäseniä, mutta<br />

kansallisten järjestöjen kautta<br />

ISTT:llä on yli 3 000 jäsentä maailman<br />

laajuisesti. FiSTT eli Finnish<br />

Society for Trenchless Technology,<br />

suomeksi Suomen kaivamattoman<br />

tekniikan yhdistys ry on<br />

Suomessa toimiva ISTT:n kansallinen<br />

järjestö, joka kuuluu yhtenä<br />

28 jäsenestä ISTT:hen. Jäseniä<br />

FiSTT:llä on 48.<br />

Näyttelyssä oli esillä useita erilaisia sukkasujutustuotteita sekä pakkosujutuslaitteita.<br />

Kuvassa valolla kovetettavan sukkasujutuksen valotuslaite,<br />

jolla päästään halkaisijaltaan jopa 1 500 mm putkiin.<br />

48 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

VESIHUOLTO<br />

Tapahtuman isäntäkaupunki<br />

Sao Paulo on businesskaupunki<br />

ja liikenne on vilkasta. Viiden<br />

kilometrin matka ruuhka-aikana<br />

saattaa kestää toista tuntia autolla.<br />

Matkapuhelinten yleisyyttä ei<br />

vielä voinut havaita, koska kaupungissa<br />

oli paljon julkisia puhelinkoppeja,<br />

joita oli upeasti<br />

muotoiltu erilaisiksi. Selvästi oli<br />

havaittavissa, että näiden teosten<br />

annettiin olla rauhassa puhtaina,<br />

kun taas peruspuhelinkopit oli<br />

usein töhritty.<br />

Risteävät kadut olivat kauempaakin<br />

hyvin havaittavissa liikennevaloristeyksissä,<br />

sillä pääkadun<br />

risteysten pylväät oli korkeampia<br />

ja niihin oli isoilla kirjaimilla kirjoitettu<br />

risteävän kadun nimi.<br />

Näyttelyssä oli lukumääräisesti<br />

eniten esillä erilaiset suuntaporauslaitteet.<br />

Sen lisäksi oli useita<br />

erilaisia sukkasujutustuotteita sekä<br />

pakkosujutuslaitteita. Näyttelyssä<br />

oli iso saksalaisten yritysten<br />

yhteisosasto eli German Pavillon.<br />

Näytteilleasettajia oli yhteensä<br />

Sao Paulossa on paljon julkisia puhelinkoppeja, joiden muotoilussa<br />

on käytetty luovuutta.<br />

noin sata ja yrityksiä 79 kpl, mutta<br />

yhtään suomalaista yritystä ei<br />

ollut mukana. Skandinavisia yrityksiä<br />

paikalla oli kaksi.<br />

Seuraavat ISTT:n kokouspaikkakunnat<br />

on jo päätetty 2013<br />

Australian Sydney, 2014 Espanjan<br />

Madrid ja 2015 Turkin Istanbul.<br />

Kokouksessa esittivät kiinnostuksensa<br />

seuraaviksi kokouspaikoiksi<br />

2016 Kiinan Peking<br />

ja 2017 sekä Kolumbian Medellin<br />

että USA:n Washington. Kokousta<br />

ei ole tähän mennessä koskaan<br />

järjestetty Suomessa.<br />

Jari Kaukonen<br />

Picote Oy:n kansainvälistyminen<br />

sai yllätyspotkun<br />

Vuosittaisia huomionosoituksia<br />

merkittävästä teosta kaivamattoman<br />

tekniikan alalla on jaettu tilaisuuden<br />

yhteydessä vuodesta<br />

1986 lähtien. Oli todella iloinen<br />

hetki, kun tieto Brasiliassa odottavasta<br />

jymy-yllätyksestä saapui.<br />

ISTT:n messutapahtuman yhteydessä<br />

järjestetyssä kisassa palkituksi<br />

tulleet yritykset ja niiden innovaatiot<br />

ovat todella arvostettuja<br />

alallaan.<br />

ISTT:n kansainväliseen verkostoon<br />

kuuluvat jäsenmaiden<br />

edustajat, näytteilleasettajat ja<br />

tapahtumakävijät vievät uudet<br />

innovaatiot nopeasti omiin kotimaihinsa.<br />

Picoten saama palaute ja kommentointi<br />

Sao Paulossa oli hyvin<br />

positiivista. Picotelaiset uskovat<br />

tuotemyynnin kehittyvän nyt<br />

palkinnon ansiosta tehtyjä suunnitelmia<br />

nopeammin. Palkinto ja<br />

sen tuoma huomio toimivat yllätyspotkun<br />

tavoin. Päämarkkinaalueeksi<br />

Picote oli alun perin valinnut<br />

Euroopan.<br />

– Tapahtumassa solmimme<br />

runsaasti uusia maakontakteja,<br />

varsinkin sellaisia, jotka eivät olleet<br />

vielä meidän lähiajan kohdemainamme.<br />

Picote pystyi tarjoamaan<br />

innovaatiota, joka hyödyntää<br />

maailmanlaajuisesti urakoitsijoita<br />

sekä kuluttajia, kertovat<br />

Picoten jälleenmyyjä, Trelleborg<br />

<br />

Omat eläketietosi<br />

aina ajan tasalla<br />

Omat eläketietosi -palvelussa<br />

tarkistat kätevästi omat eläkkeeseen<br />

vaikuttavat työsuhde- ja<br />

ansio tietosi sekä tarvittaessa<br />

täydennät tietoja helposti. Voit<br />

myös katsoa arvion omasta eläkkeestäsi<br />

eri ikävaihtoehdoissa.<br />

Kunta-alalla, valtiolla, kirkossa tai<br />

Kelassa työskentelevä: Palvelu on<br />

käytettävissäsi, kun olet saanut<br />

Kevan lähettämän työeläkeotteen.<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Omat eläketietosi<br />

aina ajan tasalla<br />

www.keva.fi/elaketietosi<br />

<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012 8/2012<br />

49

VESIHUOLTO<br />

Pipe Seals:n edustaja Riitta Virtanen<br />

sekä Picoten kansainvälistymisestä<br />

vastaava Katja Lindy-<br />

Wilkinson.<br />

Picote Solutions:n kehittämä<br />

Smart Cutter mahdollistaa sukitettujen<br />

DN 30-150 haarojen avauksen<br />

helposti ja nopeasti. Tuoteinnovaatio<br />

parantaa pienten<br />

viemäreiden sukitusprojektien<br />

kustannustehokkuutta.<br />

Menetelmä ei vaadi kalliiden<br />

elektronisten laitteiden käyttöä<br />

vaan tarjoaa edullisen, mekaanisesti<br />

yksinkertaisen ja kestävän<br />

ratkaisun. Yksinkertaisuuden<br />

ja helppokäyttöisyyden ansiosta<br />

myös käyttökoulutus on<br />

nopeaa ja työnjälki erittäin tasaista.<br />

Smart Cutter on saanut huomiota<br />

kansainvälisillä markkinoilla<br />

ainutlaatuisen konseptinsa<br />

ansiosta. Tuote kaupallistettiin<br />

tämän vuoden puolella ja myynti<br />

alkoi keväällä. Smart Cutter<br />

järjestelmää on nyt myyty sekä<br />

kotimaassa että kansainvälisillä<br />

markkinoilla.<br />

Sao Paulossa on julkista liikennettä varten osittain omat kaistat, ja<br />

bussipysäkit ovat katettuja vilkkaimmissa kohdissa.<br />

– Emme osanneet odottaa<br />

tuotteelle tällaista arvonantoa,<br />

onhan kyse kuitenkin maailmanlaajuisesta<br />

kilpailusta. Palkitseminen<br />

antaa voimaa ja uskoa kehittää<br />

tuoteinnovaatioita jatkossakin.<br />

Tämä vahvistaa meidän olevan oikealla<br />

tiellä. Ala tarvitsee varmasti<br />

jatkossakin uusia tuoteinnovaatioita,<br />

iloitsee Picote Oy:n toimitusjohtaja<br />

ja keksijä Mika Lokkinen.<br />

Vahvaa tuotekehitystä<br />

Porvoolaisen sukitusyrityksen<br />

Picote Oy:n tuotekehitysyksikkö<br />

Picote Solutions on kehittänyt<br />

viemärisaneerauksiin tarkoitettuja<br />

työkaluja yli neljän vuoden<br />

ajan. Laitteille on haettu patentteja<br />

tai mallisuojia. Picote on<br />

testannut ja kehittänyt laitteita<br />

omassa työmaakäytössään koko<br />

kehitystyön ajan.<br />

Jari Kaukonen<br />

Tuotekehitysyksikkö Picote<br />

Solutions kuuluu omana liiketoiminta-alueena<br />

Picote Oy<br />

Ltd:hen. Picote Solutions tarjoaa<br />

putkistojen saneeraustoimijoille<br />

laajan valikoiman laadukkaita<br />

ja kustannustehokkaita<br />

laitteita ja työkaluja niin<br />

Suomessa kuin kansainvälisillä<br />

markkinoilla. Voimakas panostus<br />

tuotekehitykseen on tehnyt<br />

Picotesta keksijäyrityksen.<br />

Keksinnöille on haettu patentteja<br />

tai mallisuojia. Yrityksen toimipisteet<br />

ovat Suomessa ja Englannissa.<br />

Picote Oy Ltd:n toiminta aloitettiin<br />

vuonna 1993 Innotia Oy<br />

-nimellä. Picote -nimellä on toimittu<br />

vuodesta 2008, jolloin toimintaa<br />

uudistettiin. Picote keskittyy<br />

kiinteistöjen erikoissaneerauksiin;<br />

sukitukseen sekä kunnostukseen<br />

ja huoltoon. Työntekijöitä<br />

yrityksessä on 40. Liikevaihto<br />

vuonna 2011 oli 4,0 milj.<br />

euroa. <br />

50<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

Liikennerahoituksessa<br />

säilytettävä<br />

selkeä työnjako<br />

Kuntaliitto varoittaa valtiota<br />

siirtämästä omien liikennehankkeidensa<br />

kustannuksia<br />

kuntien rahoitettavaksi. Useissa<br />

kunnissa valtion tiehankkeet<br />

viivästyvät tai estyvät, jos kunta<br />

ei ota valtiolle kuuluvaa rahoitusta<br />

vastuulleen. Tämä hämärtää<br />

valtion ja kuntien säädösten<br />

mukaista työn- ja vastuunjakoa<br />

liikennehankkeista, todetaan<br />

vastajulkaistuissa Kuntaliiton<br />

yhdyskuntien kehittämisen<br />

linjauksissa.<br />

– Jos valtion ja kuntien välistä<br />

työnjakoa on tarve muuttaa,<br />

tarvitaan muutoksia myös lainsäädäntöön,<br />

rahoitukseen ja liikenneverotuksen<br />

kohdentamiseen<br />

niin, että kunnat saavat verotuloista<br />

osansa. Jos kunnille<br />

osoitetaan lisävastuita, tulee ne<br />

korvata kunnille täysimääräisesti,<br />

Kuntaliiton liikenneinsinööri<br />

Silja Siltala toteaa.<br />

– Valtion liikennemäärärahat<br />

ovat niin niukat, että uudistuksia<br />

ei pystytä tekemään sillä tahdilla,<br />

mitä yhdyskuntien ja liikennepalvelujen<br />

kehittyminen edellyttäisi.<br />

Valtion rahoitusvastuita on<br />

siirtynyt kunnille. Tämä on heikentänyt<br />

työnajon selkeyttä ja lisännyt<br />

tarvetta uusien rahoitusmallien<br />

kuten tiemaksujen selvittämiseen.<br />

Osa kunnista joutuu valtion<br />

maantiehankkeita vauhdittaakseen<br />

osallistumaan rahoitukseen<br />

joko lainaamalla valtiolle<br />

rahaa ilman korkoa (jälkirahoitushankkeet)<br />

tai maksamalla<br />

suoraan jonkin osan rahoituksesta.<br />

– Valtion ensi vuoden liikennemäärärahoista<br />

noin 120 miljoonaa<br />

euroa on varattu kunnille<br />

maksettavaksi niistä tiehankkeista,<br />

jotka on tehty kuntien<br />

lainoittamana. Epäselvyyksistä<br />

huolimatta tälle takaisinmaksulle<br />

on löydyttävä rahoitus,<br />

Siltala muistuttaa.<br />

Lakien mukaan valtio huolehtii<br />

maanteiden ja kunnat katujen<br />

rakentamisesta ja ylläpidosta.<br />

Valtio yhtiöineen vastaa<br />

rautateiden, laivaväylien ja lentokenttien<br />

rahoituksesta. Kunnat<br />

osallistuvat niihin harkintansa<br />

mukaan vain tapauskohtaisesti<br />

tehtävän sopimuksen<br />

mukaan. Maanteitä ja rautateitä<br />

koskevissa yksityiskohtaisissa<br />

työnjakokysymyksissä sovelletaan<br />

Liikenneviraston ja Kuntaliiton<br />

sopimia työnjako-ohjeita.<br />

Kuntaliiton yhdyskuntien kehittämisen<br />

linjausten mukaan valtion<br />

ja kuntien työnjako tulee<br />

säilyttää selkeänä jatkossakin,<br />

eikä valtion vastuita saa vyöryttää<br />

vastoin lainsäädännön<br />

tarkoitusta kuntien lainoitettavaksi<br />

tai maksettavaksi kokonaan<br />

esimerkiksi pyöräteiden<br />

tai pienten liikenneturvallisuushankkeiden<br />

osalta.<br />

Ekotehokkuudesta Tampereen<br />

uusi tavaramerkki<br />

Ekotehokkuudesta on tullut<br />

yksi Tampereen tavaramerkki<br />

maailmalla, totesi pormestari<br />

Timo P. Nieminen ECO 2<br />

:n kolmivuotisen<br />

käynnistysvaiheen<br />

tuloksia esitelleessä seminaarissa<br />

Tampereella marraskuun lopulla.<br />

ECO 2<br />

-Ekotehokas Tampere<br />

-hanke on yhdistänyt kaupungin<br />

eri toimijat kehittämään vähähiilistä<br />

kaupunkia.<br />

– ECO 2<br />

-hankkeessa tehty yhteistyö<br />

on jo tuottanut tulosta,<br />

joka on huomattu niin Suomessa<br />

kuin kansainvälisesti. Kannattaa<br />

pyrkiä edelläkävijäksi ilmastoasioissa,<br />

sillä se luo uutta osaamista<br />

ja yrittämistä, jolla on kysyntää<br />

maailmalla, sanoi pormestari<br />

Nieminen.<br />

ECO 2<br />

-hanketta tukeneen Sitran<br />

Energiaohjelman johtaja Jukka<br />

Noposen mukaan ECO 2<br />

on<br />

onnistunut jo ensimmäisten kolmen<br />

vuotensa aikana saavuttamaan<br />

ison muutoksen suuren<br />

kaupungin toimintatavoissa.<br />

Hanke on saanut eri toimialat<br />

yhteistyöhön muuttamaan kaupunkia<br />

vähähiiliseksi. Nyt ilmasto-<br />

ja energia-asioilla on kaupungin<br />

toiminnassa paljon suurempi<br />

painoarvo. Sitran tavoitteiden<br />

saavuttamiselle Tampere tarjosi<br />

tarpeeksi suuren ja vipuvoimaisen<br />

toiminta-alustan, sanoi Noponen.<br />

Ramboll Oy:n tekemän arvion<br />

mukaan Tampereen kaupungin<br />

eri yksiköiden energia- ja ilmastohankkeiden<br />

avulla saavutetaan<br />

yli 600 000 hiilidioksiditonnin<br />

vähennykset päästöihin vuoteen<br />

2020 mennessä. Se on noin<br />

22 prosentin vähennys vuoden<br />

2005 tasoon verrattuna, kertoi<br />

ECO 2<br />

-hankkkeen johtaja Pauli<br />

Välimäki.<br />

– Valtaosa päästövähennyksistä,<br />

noin 500 000 tonnia, syntyy<br />

Tampereen Sähkölaitoksen<br />

toimenpiteistä, eli uusiutuvan<br />

energian osuuden lisäämisestä<br />

lämmön ja sähkön tuotannossa.<br />

Se on 16 prosenttia kokonais-<br />

päästöistä, Välimäki totesi.<br />

ECO 2<br />

-hanke jatkaa Tampereen<br />

kaupungin strategisena<br />

projektina vuosina 2013 – 2015<br />

keskittyen erityisesti ekotehokkaisiin<br />

ja energiatehokkaisiin<br />

aluekehityshankkeisiin.<br />

www.eco2.fi<br />

Täyttöasteen<br />

pienentäminen<br />

auttaa<br />

riskivesitorneja<br />

Jyväskylässä marraskuun alussa<br />

sortunutta Kangasvuoren vesitornia<br />

koossapitävä betonipalkki<br />

oli korroosion nakertama. Vastaavan<br />

vaurion selvittäminen ei<br />

onnistu normaalilla kuntotutkimuksella.<br />

Onnettomuustutkintakeskus<br />

on antanut ympäristöministeriölle<br />

Turvallisuustutkintalain<br />

525/2011 25§:n mukaisen ilmoituksen<br />

onnettomuusuhasta,<br />

joka liittyy elementtirakenteisiin<br />

vesitorneihin.<br />

Ilmoituksen taustalla on Jyväskylässä<br />

sortuneen vesitornin onnettomuustutkinta,<br />

joka valmistui<br />

marraskuun lopulla. Onnettomuustutkintakeskus<br />

ehdottaa, että<br />

sortuneen tornin kaltaisien tornien,<br />

joissa on jännitettyjä rengasmaisia<br />

betonipalkkeja, kuormitusta<br />

rajattaisiin toistaiseksi pienentämällä<br />

vesitornien täyttöastetta.<br />

Vesisäiliön lattiaelementtejä<br />

sitonut ja seiniä tukenut jännitetty<br />

rengasmainen betonipalkki<br />

sen sijaan oli katkennut.<br />

Tämä puristusrengas muodostui<br />

lattiaelementtien ulkoreunoista<br />

ja niitä sitoneista jännitetyistä<br />

teräsnipuista. Katkennut<br />

rengaspalkki on tornin<br />

koossapysymisen kannalta<br />

kriittinen rakenneosa.<br />

Rengaspalkissa oli neljä jännitettyä<br />

teräsnippua, joista kukin<br />

koostui 44 kappaleesta teräksiä.<br />

Kukin nippu oli erillisessä<br />

suojaputkessa, joka oli täytetty<br />

jännittämisen jälkeen injektoimalla.<br />

Suojaputket olivat<br />

palkissa tasaisin välein päällekkäin.<br />

Nipuista kaksi ylintä oli kärsinyt<br />

huomattavia korroosiovaurioita.<br />

Vauriot olivat merkittäviä<br />

ja niiden syntyä sekä vaikutusta<br />

onnettomuuteen selvitetään.<br />

Jatkoselvityksissä keskitytään<br />

siihen, onko rengaspalkin<br />

rakenteen heikkeneminen yksin<br />

aiheuttanut sortumisen. Kuormituksen<br />

ja käytön vaikutusta<br />

vaurioiden syntyyn ja sortumaan<br />

selvitetään. Samoin selvitettävänä<br />

ovat rakenteen terästen vaurioitumisen<br />

syyt. Onnettomuustutkintakeskus<br />

julkaisee tapahtuneesta<br />

kattavan raportin tutkimusten<br />

valmistuttua.<br />

52 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

Arkkitehtiasema Oy<br />

Möljänsilta oli tarkoitus rakentaa jo vuonna 2003 pidetyille asuntomessuille, mutta sen rakentaminen alkoi vasta vuonna 2011.<br />

MÖLJÄNSILTA AVATTIIN OULUSSA<br />

Toppilansalmen ylittävä Möljänsilta<br />

avattiin liikenteelle marraskuussa.<br />

Sillan suunnittelu aloitettiin<br />

suunnittelukilpailulla vuonna<br />

2003 ennen Toppilansaaressa pidettyjä<br />

asuntomessuja. Tavoitteena<br />

oli, että silta olisi ollut käytössä<br />

asuntomessujen aikana. Useista eri<br />

syistä johtuen rakentamaan kuiten-<br />

kin päästiin vasta vuoden 2011 syksyllä<br />

ja silta saatiin liikenteelle marraskuussa.<br />

Silta yhdistää liikenteellisesti<br />

Hietasaaren rakenteilla olevaan<br />

Toppilansalmen asemakaavaalueeseen.<br />

Näin Toppilansaari ei ole<br />

enää yhden siltayhteyden varassa.<br />

Sillan suunnittelukilpailun voitti<br />

aikanaan Viatek Oy, joka on nykyi-<br />

sin osa Ramboll Finland Oy:tä. Möljänsillan<br />

ja siltapaikan kohdalla olevan<br />

laituriosuuden urakkakilpailun<br />

v. 2011 voitti Graniittirakennus Kal-<br />

lio Oy. Sillan kokonaiskustannus on<br />

noin 2,6 miljoonaa euroa. Siltapaikan<br />

viereisillä laituriosuuksilla työt<br />

jatkuvat edelleen.<br />

Inframodel 3 –tiedonsiirtoformaatti käyttöön<br />

Infra-alalla otetaan määrätietoisia<br />

askeleita kohti tietomallintamisen<br />

tehokasta hyödyntämistä<br />

suunnittelussa, rakentamisessa<br />

ja ylläpidossa. Sitä varten on kehitetty<br />

Inframodel 3 (IM3)-tiedonsiirtoformaatti,<br />

joka on tarkoitus ottaa<br />

käyttöön vuoden 2014 alkuun<br />

mennessä. Rinnan tämän kehitystyön<br />

kanssa infra-alan nimikkeistöä<br />

laajennetaan tietomallinnusta tukevaksi<br />

sekä laaditaan mallinnusvaatimuksia<br />

ja –ohjeita.<br />

Tietomallintamisen avulla infraala<br />

tähtää tuottavuuden ja laadun<br />

merkittävään parantamiseen. Mallintamisen<br />

käyttöönottoa on pohjustettu<br />

useissa kehityshankkeissa<br />

ja -ohjelmissa 2000-luvulla, esimerkiksi<br />

Rakennustietosäätiön koordinoimassa<br />

InfraTM-hankkeessa.<br />

Kansainväliseen LandXML-standardiin<br />

perustuva Inframodel on avoin<br />

menetelmä infratietojen siirtoon.<br />

InfraFINBIM-hankkeessa valmistunut<br />

suunnitelma Inframodel 3 -formaatiksi<br />

perustuu lokakuussa 2012<br />

julkaistuun LandXML1.2-versioon.<br />

IM3-formaatti on tarkoitus ottaa<br />

käyttöön 1.1.2014.<br />

– Inframodel 3 -formaatin on<br />

tarkoitus toimia laajasti koko infraalalla<br />

– niin suunnitteluohjelmissa<br />

kuin mittaus- ja koneohjaussovelluksissa.<br />

Käyttöönottohankkeen aikana<br />

formaatille luodaan yhtenäinen<br />

sisältö ja tehdään ohjeet suunnittelu-<br />

ja toteutusmallien tiedonsiirtoa<br />

varten. Jatkokehittämistä<br />

varten huomioidaan infran ylläpidon<br />

ja omaisuudenhallinnan vaatimukset,<br />

kertoo Juha Liukas SI-<br />

TO Oy:stä.<br />

Lahden sairaalaparkki on tuore<br />

esimerkki kohteesta, joka on<br />

kokonaan tietomallinnettu.<br />

Ajantasaista tietoa formaatin teknisestä<br />

sisällöstä löytyy www.inframodel.fi<br />

-sivustolta<br />

sekä käyttöönottoprosessin etenemisestä<br />

www.infrabim.fi -sivustolta.<br />

Arkkitehdit LSV Oy<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012<br />

53

Auroransilta on yli 160 metriä<br />

pitkä ja sen kulkuväylän leveys<br />

on noin viisi metriä.<br />

AURORANSILTA AVATTIIN LIIKENTEELLE HELSINGISSÄ<br />

Kevyen liikenteen Auroransilta<br />

Helsingissä avattiin liikenteelle<br />

marraskuussa. Silta yhdistää<br />

Eläintarhan alueen Keskuspuistoon<br />

ja parantaa merkittävästi<br />

liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta<br />

erityisesti suurtapahtumien,<br />

kuten urheilukilpailujen ja<br />

konserttien aikana. Kävelijät ja<br />

pyöräilijät ylittävät Nordenskiöldinkadun<br />

ilman tasoliittymää auto-<br />

ja raitiotieliikenteen kanssa.<br />

Auroransilta on yli 160 metriä<br />

pitkä ja sen kulkuväylän leveys on<br />

noin viisi metriä. Sillan ulkomuotoa<br />

hallitsevat Nordenskiöldinkadun<br />

ylittävät kaksi teräskaarta,<br />

jotka yhtyvät pyloniksi – sillan<br />

pilariksi – kadun pohjoispuolella.<br />

Teräskaaret ovat pituudeltaan yli<br />

60-metrisiä ja ulottuvat 20 metrin<br />

korkeuteen. Teräskaaret ja niihin<br />

kiinnitetyt vetotangot kannattelevat<br />

sillan betonista kantta.<br />

Silta rakennettiin liikenteellisesti<br />

vilkkaaseen risteykseen, ahtaaseen<br />

paikkaan. Autoliikenteelle<br />

tarkoitettujen neljän kaistan<br />

lisäksi Auroransilta ylittää raitiotielinjan.<br />

Lohkoista koottavan<br />

teräskaaren asennus risteyksen<br />

päälle oli haastava työvaihe, jonka<br />

aikana raitiotieliikenne sujui<br />

normaalisti ja autoliikennettä rajoitettiin<br />

vain Nordenskiöldinkadun<br />

kahdelle sivukadulle.<br />

Auroransilta voitti vuoden<br />

2012 RIL-palkinnon. Rakennusinsinöörien<br />

liiton vuotuisessa<br />

kilpailussa RIL-palkinto myönnetään<br />

rakennuskohteelle, jonka<br />

suunnittelussa ja toteutuksessa<br />

on osoitettu erinomaista rakennusalan<br />

osaamista. Helsingin<br />

kaupunki järjesti vuonna 2009<br />

siltasuunnittelukilpailun, jonka<br />

voitti WSP Finland. Auroransillan<br />

tilaajana oli Helsingin kaupungin<br />

rakennusvirasto ja pääurakoitsijana<br />

Lemminkäinen Infra Oy.<br />

Sillan teräsrakenteet valmistettiin<br />

Ruukin Ylivieskan tehtaalla.<br />

Vierumäen PuuEra on Suomen ensimmäinen viisikerroksinen<br />

puukerrostalo.<br />

Vierumäen puukerrostalo<br />

sai vuoden 2012 Puupalkinnon<br />

Puuinfo<br />

Vuoden 2012 Puupalkinnon<br />

saa Vierumäen puukerrostalo,<br />

Asunto-osakeyhtiö<br />

PuuEra. Puupalkinto julkistettiin<br />

valtakunnallisilla Puupäivillä<br />

29.11.2012 Wanhassa Satamassa<br />

Helsingissä.<br />

PuuEran on suunnitellut<br />

Vuorelma Arkkitehdit Oy. Suomen<br />

ensimmäinen viisikerroksinen<br />

puukerrostalo on monella<br />

tavalla uuden puurakentamisen<br />

uranuurtaja. Kohde suunniteltiin<br />

edellisten palomääräysten<br />

aikana tapauskohtaista toiminnallista<br />

palomitoitusta hyödyntäen.<br />

Hankkeen taustalla on rakennusliikevetoinen<br />

yritysryhmähanke,<br />

jossa puualan yritykset<br />

ovat olleet aktiivisesti mukana.<br />

Heinolan kaupunki on yksi<br />

rakennuttajista.<br />

www.puuera.fi<br />

Joensuun Penttilänrannan katuja<br />

valaistuna käyttöön<br />

Penttilänrannan uudet kadut<br />

Penttilänkatu, Saharinne,<br />

Kimpikuja ja Kutterikuja<br />

sekä kevyen liikenteen väylä<br />

Kuhasaloon on otettu yleiseen<br />

käyttöön. Samalla uudet<br />

katuvalot näille osuuksille<br />

on sytytetty. Rakennettu<br />

Suursahankatu jää edelleen<br />

yleiseltä ajoneuvoliikenteeltä<br />

suljetuksi ja se on tarkoitettu<br />

vain työmaaliikenteen<br />

käyttöön. Katuvalaistuksessa<br />

on käytetty kevyen liikenteen<br />

osalla Suursahankadulta Kuhasalontielle<br />

energiaa säästävää<br />

led-tekniikkaa.<br />

Penttilänrannan kunnallistekniikan<br />

ja katuverkon rakentaminen<br />

aloitettiin noin<br />

vuosi sitten, kun mittava<br />

maaperän puhdistamistyö<br />

oli saatu jo viimeistelyvaiheeseen.<br />

Uusien katujen rakentamisen<br />

yhteydessä alue sai<br />

myös uudet vesijohto-, viemäri-,<br />

kaukolämpö-, sähköja<br />

tietoliikenneverkostot. Jo<br />

aikaisemmin tässä kuussa<br />

valmistui Joensuun veden<br />

suuri jätevesipumppaamo.<br />

Tässä vaiheessa kaikki kadut<br />

jäävät sorapintaisiksi ja niiden<br />

päällystys- ja viimeistelytöitä<br />

suoritetaan vaiheittain<br />

alueen kerrostalorakentamisen<br />

edetessä.<br />

Penttilänrannan rakentaminen<br />

jatkuu vilkkaana huolimatta<br />

kadunrakennustöiden<br />

valmistumisesta. Ylisoutajan<br />

sillan sekä rantaraitin<br />

rakentaminen ovat alkaneet<br />

marraskuun alussa ja jatkuvat<br />

läpi talven. Myös uuden<br />

kevyen liikenteen yhteyden<br />

rakentaminen Penttilänkadulta<br />

Honkapolulle on alkanut.<br />

Lisäksi tällä hetkellä<br />

on rakenteilla kolme kerrostaloa,<br />

jotka valmistuvat ensi<br />

kesänä.<br />

54 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

Vantaan Kivistöön jätteen<br />

putkikeräysjärjestelmä<br />

Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi<br />

marraskuussa jätteiden putkikeräysjärjestelmän<br />

rakentamisen Kivistön keskustan jätehuoltoa<br />

varten. Jätteiden putkikeräystä varten<br />

on tarkoitus perustaa erillinen yhtiö, joka<br />

toimii varsinaisena hankintayksikkönä ja tekee<br />

hankintasopimuksen valittavan toimijan kanssa.<br />

Hankintaan sovelletaan neuvottelumenettelyä.<br />

Putkikeräyksen piiriin on suunniteltu kuuluvan<br />

kaikki uudet asuntokorttelit, jotka sijaitsevat<br />

Kivistön ja Kanniston pientaloalueiden eteläpuolella<br />

Riipiläntien, Tikkurilantien ja Vanhan<br />

Hämeenlinnantien rajoittamalla alueella. Liiketilojen<br />

haltijoiden on erikseen sovittava liittymisestä<br />

järjestelmään. Putkikeräysjärjestelmä edellyttää<br />

erillistä sopimusta Helsingin seudun ympäristöpalveluiden<br />

HSY:n kanssa jätteiden keräämisestä<br />

ja kuljettamisesta.<br />

Viisautta investointeihin<br />

Julkisen sektorin investoinnit ovat yleensä taloudellisesti<br />

mittavia ja pitkäikäisiä projekteja,<br />

joiden onnistunut läpivienti edellyttää hankintaprosessin<br />

osaamista ja uusien toimintatapojen<br />

omaksumista. Myös kansallisten ilmasto- ja<br />

energiastrategioiden toteuttaminen vaatii ekologisen<br />

kestävyyden, energiankäytön ja niihin<br />

liittyvien hankintojen uudenlaista kehittämistä<br />

julkisella sektorilla. Nämä tarpeet johtivat IJIhankkeen<br />

käynnistymiseen viime kevään aikana.<br />

- Innovatiivisuutta Julkisiin Investointeihin<br />

(IJI) -hankkeessa tuetaan uusien, ekotehokkaiden<br />

innovaatioiden ja palvelumallien kehittymistä<br />

ja liittämistä julkisiin hankintaprosesseihin.<br />

Hankkeessa toimenpiteet tehdään maakunnallisten<br />

kehittämistarpeiden pohjalta määriteltyjen<br />

konkreettisten case-tarkastelujen kautta.<br />

Investointikohteita on kaikkiaan 13 Etelä-Suomen<br />

alueella, kehittämispäällikkö Arto Haakana<br />

Green Net Finland ry:stä toteaa.<br />

Tavoitteena on luoda uutta tietoa, työkaluja,<br />

sopimusmalleja sekä menetelmiä tukemaan ilmastoystävällisten<br />

investointien hankintaprosesseja<br />

julkisella sektorilla. Tärkeä päämäärä on ympäristöalan<br />

innovaatioiden kehittyminen ja kaupallistuminen,<br />

mitä tuetaan verkottamalla toimijoita<br />

ja aktivoimalla yrityksiä mukaan tarjouskilpailuihin.<br />

Investointikohteissa pyritään soveltamaan<br />

kansallista elinkaarimallia, mikä on julkiselle sektorille<br />

kustannus- ja ekotehokas hankintamalli.<br />

Innovatiivisuutta Julkisiin Investointeihin (IJI)<br />

-hanke on Etelä-Suomen Euroopan aluekehitysrahaston<br />

EAKR:n osittain rahoittama hanke<br />

ja sen kokonaisbudjetti on noin 1,6 miljoonaa<br />

euroa. Hankkeen hallinnoijana toimii Green Net<br />

Finland ry. Hanke päättyy kesäkuussa 2014. Toteutettavien<br />

osahankkeiden lyhyet kuvaukset<br />

ovat nähtävissä hankkeen nettisivuilla, www.<br />

iji-hanke.fi ja niiden tuloksista raportoidaan sivuilla<br />

koko hankkeen ajan.<br />

Hyvä kaupunkiympäristö<br />

– parempi elämä<br />

Maamme suurimpien kaupunkisuunnittelutoimialan<br />

konsulttitoimistojen asiantuntijoiden<br />

kokoama Hyvä kaupunkiympäristö<br />

– parempi elämä –kirja tarjoaa lukijalle hyvän<br />

läpileikkauksen suomalaisten kaupunkien<br />

viimeaikaisiin kehityshankkeisiin, joiden<br />

myötä asukkaille on voitu tarjota laadukkaampaa<br />

ja viihtyisämpää rakennettua<br />

ympäristöä.<br />

Kirjassa esitellään 20 kaupunkia ja 32<br />

kohdetta, joissa kaikissa on parannettu<br />

asukkaiden elämää kaupunkisuunnittelun<br />

keinoin. Tekijöinä on katuinsinöörejä, muotoilijoita,<br />

sisustus- ja maisema-arkkitehteja,<br />

arkkitehteja ja kuvataiteilijoita. Mitä tehtiin,<br />

kuka suunnitteli ja mitä seurasi?<br />

Kun hyviä käytäntöjä ja esimerkkejä on<br />

koottu erikokoisista kaupungeista maan eri<br />

puolilta, teoksella on tarjottavaa laajalle lukijakunnalle.<br />

Laadukas ja monipuolinen kuvitus<br />

sekä englanninkieliset tiivistelmätekstit<br />

esimerkkikohteista tekevät kirjasta sopivan<br />

myös ulkomaisille yhteistyökumppaneille.<br />

Kaupungeista ja kunnista kirjassa ovat<br />

mukana World Design Capital 2012 –kaupungit<br />

Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen<br />

ja Lahti sekä lisäksi Heinola, Imatra, Joensuu,<br />

Jyväskylä, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,<br />

Kotka, Mikkeli, Oulu, Pietarsaari,<br />

Rauma, Riihimäki, Rovaniemi ja Turku.<br />

Kirja sopii kaikille, joita rakennettu ympäristö<br />

ja kunta-asiat kiinnostavat. Se sopii<br />

myös lahjaksi vaikkapa uusille kunnan luottamushenkilöille.<br />

160 s., isbn 978-952-269-069-2, kovakantinen,<br />

35 € + alv.<br />

Tilaukset: www.rakennusmedia.fi, rakennusmedia@rakennusmedia.fi,<br />

puh. 09 1299 276, 09<br />

1299 251. Kirjaa saa myös kirjakaupoista.<br />

Uudistettu RIL 107-<br />

2012 ohjaa rakennusten<br />

kosteusteknisen laadun<br />

parantamiseen<br />

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL<br />

ry:n julkaisu RIL 107 Rakennusten veden- ja<br />

kosteudeneristysohjeet on uudistunut. Uudistustyön<br />

tavoitteena on ollut rakenteiden<br />

kosteusteknisen toiminnan laatutason parantaminen.<br />

Vaipan sisäpinnan ilmatiiveyden<br />

tärkeys sekä vaipan ulkopinnan kuivumismahdollisuus<br />

on tuotu korostetusti esille.<br />

Myös ratkaisujen varmatoimisuus ja kosteuden<br />

sietokyky ovat vahvasti annettujen<br />

ohjeiden ja suositusten taustalla.<br />

Uusiin ohjeisiin ovat vaikuttaneet muun<br />

muassa matalaenergiarakentamisen myötä<br />

vaipparakenteissa tapahtuva kosteusteknisten<br />

olosuhteiden muutos, mahdollisen<br />

ilmastomuutoksen myötä kasvava ympäristön<br />

kosteusrasitus, rakennus- ja kiinteistöalaa<br />

jatkuvasti vaivanneet home- ja kosteusongelmat<br />

sekä uusiutuva EN-standardointi<br />

ja tuotehyväksyntämenettely. Ohje<br />

antaa myös mahdollisuuksia uusien veden-<br />

ja kosteudeneristysratkaisujen kehittämiseen.<br />

RIL 107-2012 painottuu veden- ja kosteudeneristyksen<br />

toiminnallisiin ja rakenteellisiin<br />

ohjeisiin sekä keskeisimpiin työhön<br />

liittyviin suosituksiin. Uudistamisessa<br />

on sovellettu käytännön rakentamisesta<br />

kertynyttä kokemusperäistä tietoa sekä<br />

runsaasti eri tutkimuksista kuten ajankohtaisesta<br />

FRAME-hankkeesta saatua uutta<br />

tietoa rakenteiden kosteusteknisestä käyttäytymisestä.<br />

Ohje täydentää RILin uudistettua rakennusten<br />

kosteusteknistä toimintaa käsittelevää<br />

julkaisutarjontaa, johon kuuluvat myös<br />

julkaisut RIL 250-2011 Rakennusten kosteudenhallinta<br />

ja homevaurioiden estäminen,<br />

joka painottuu suunnittelu-, rakentamis-<br />

ja ylläpitoprosessin hallintaan, RIL 126-<br />

2009 Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus<br />

sekä valmisteilla oleva RIL 255 Rakennusfysiikan<br />

käsikirja.<br />

www.ril.fi<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012<br />

55

Suomen<br />

Kuntaliitto<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Energiakolmio Oy<br />

Esko Korhonen<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

FINNMAP Infra Oy,<br />

Helsinki<br />

<br />

<br />

Teemu Tuhkanen<br />

<br />

<br />

Petri Niemi<br />

<br />

<br />

Marko<br />

Ranta<br />

<br />

<br />

Noora Hulkkonen<br />

<br />

<br />

Mikael<br />

Schüller<br />

<br />

Rauno Matila<br />

<br />

<br />

<br />

Markku Pienimäki<br />

Ramboll Finland<br />

Oy<br />

Anna Hakala<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Martina Kahila<br />

<br />

<br />

Johanna<br />

Karelahti<br />

<br />

<br />

<br />

Sonja Naunin<br />

<br />

<br />

<br />

Taija Turunen<br />

<br />

<br />

<br />

Jouko Kunnas<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Aki Orajärvi<br />

<br />

<br />

<br />

Timo Puhakka<br />

<br />

<br />

<br />

Vesa<br />

Rahkonen<br />

<br />

Ian Sacs<br />

<br />

<br />

<br />

Hannakaisu Turunen<br />

<br />

<br />

<br />

Pöyry<br />

Satu Matikainen<br />

<br />

<br />

<br />

Jarkko Karvonen<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Katri Sjöholm<br />

<br />

Heidi<br />

Saarenpää<br />

<br />

<br />

<br />

Tiina Karjalainen<br />

<br />

<br />

Wavin-Labko Oy<br />

Jukka Matarainen<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Erkki Hurmeranta<br />

<br />

<br />

Olli Laine<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Tuulimari Fareed<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Jani Laitinen<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Juha Pentikäinen<br />

<br />

<br />

56<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä<br />

lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia<br />

vuonna 2013 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.<br />

Jani Pohjolainen<br />

on nimitetty laatu- ja kehityspäälliköksi.<br />

WSP Finland Oy<br />

Kari-Matti Malmivaara<br />

on nimitetty johtajaksi<br />

Pohjarakennus- ja<br />

kalliosuunnitteluun Helsinkiin.<br />

Hän on aiemmin<br />

toiminut WSP:ssä yksikön<br />

päällikkönä.<br />

Kai Gulin on nimitetty<br />

tekniseksi johtajaksi<br />

Pohjarakennus- ja kalliosuunnitteluun<br />

Helsinkiin.<br />

Hän on aiemmin toiminut<br />

WSP:ssä toimialajohtajana.<br />

AIR-IX Ympäristö<br />

Oy<br />

Sampo Saarinen<br />

on nimitetty projektipäälliköksi<br />

Tampereen vesihuoltoryhmään.<br />

Hän<br />

vastaa vesihuollon yleissuunnittelusta<br />

ja verkosto-<br />

ja laitosmallinnuksista,<br />

pohjavesiselvityksistä ja<br />

lupaselvityksistä.<br />

Oona-Lina Alila on<br />

nimitetty projektipäälliköksi<br />

Tampereen aluetekniikan<br />

ryhmään.<br />

Johanna<br />

Akkanen on aloittanut<br />

katusuunnittelijana<br />

Turun aluetekniikan ryhmässä.<br />

-<br />

Jori Alanko on<br />

palkattu mittaus- ja linjasuunnittelutehtäviin<br />

Tampereen<br />

aluetekniikan ryhmään.<br />

Sanukka<br />

Lehtiö on aloittanut Turun<br />

maankäytön ryhmässä<br />

kaavoitusarkkitehdin<br />

tehtävissä.<br />

Auli Westerholm on Vuoden 2012<br />

Ympäristöhenkilö<br />

Vuoden 2012 Ympäristöhenkilö<br />

Auli Westerholm.<br />

Ympäristöyritysten Liitto<br />

(YYL) on valinnut Auli<br />

Westerholmin Vuoden<br />

2012 Ympäristöhenkilöksi.<br />

Palkinto jaettiin<br />

8.11.2012 Vantaalla pidetyssä<br />

liittokokouksessa.<br />

kentelee<br />

viestintä- ja<br />

yhteiskuntasuhteiden<br />

päällikkönä Ekokem Oy<br />

<br />

tehnyt pitkän ja merkityksellisen<br />

uran jätehuollon<br />

parissa. Lisäksi hän<br />

on jo useita vuosia toiminut<br />

jätehuoltoalan<br />

ammatillisen yhteisön Jätehuoltoyhdistys<br />

ry:n puheenjohtajana.<br />

Vuosittain jaettavalla<br />

tunnustuksella liitto haluaa<br />

tuoda esiin ympäristöhuoltoalan<br />

monipuolisia<br />

työtehtäviä sekä antaa<br />

tunnustusta työtään<br />

esimerkillisesti hoitaville<br />

ja aktiivisesti kehittäville<br />

henkilöille.<br />

2013<br />

Tulvariskien hallinta maankäytön<br />

suunnittelussa<br />

15.1.2013 Helsinki<br />

www.kunnat.net/tietopankit/tapahtumat<br />

Kaavoitusprosessin peruskoulutus,<br />

2. jakso<br />

15.-16.1.2013 Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Kiinteistön kauppa<br />

24.1.2013 Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Rakennuttajapäivät<br />

24.-25.1.2013 Hämeenlinna<br />

www.kiinko.fi<br />

Rakennusvalvonnan peruskurssi,<br />

1. jakso<br />

30.1.-1.2.2013 Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Alueelliset yksityistiepäivät<br />

Useita tilaisuuksia eri puolilla maata<br />

helmi-maaliskuussa 2013<br />

www.tieyhdistys.fi/tapahtumat<br />

Hulevesien hallinta<br />

5.2.2013 Vantaa<br />

www.fcg.fi<br />

Kuntien paikkatietoseminaari<br />

5.-6.2.2013 Helsinki<br />

www.kunnat.net/tietopankit/tapahtumat<br />

Uimahalli-kylpyläpäivät<br />

5.-7.2.2013 Hki-Sto-Hki<br />

www.ukty.fi<br />

Ympäristöjohdon neuvottelupäivät<br />

7.-8.2.2013 Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Korjaus- ja energia-avustuspäivä<br />

12.2.2013 Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Viherpäivät<br />

12.-13.2.2013 Tampere<br />

www.vyl.fi<br />

Kaupunkikeskustojen kehittäminen<br />

12.2.-29.8.2013, 5 x 2 pv + 3 pv<br />

www. kiinko.fi<br />

Kiinteistöinsinöörien ja geodeettien<br />

neuvottelupäivät<br />

14.-15.2.2013 Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Vesiosuuskunnat ja kunta<br />

19.2.2013 Tampere<br />

www.fcg.fi<br />

Vesihuoltolain uudistus<br />

20.2.2013 Tampere<br />

www.fcg.fi<br />

Hankintojen ajankohtaispäivä<br />

tekniselle toimialalle<br />

7.-8.3.2013 Helsinki<br />

www.fcg.fi<br />

Sportec/Greentec<br />

14.-15.3.2013 Tampere<br />

www.sportec.fi<br />

Maanmittauspäivät<br />

<br />

www.kuopio.fi/maanmittauspaivat<br />

Jäähallipäivät<br />

14.-16.5.2013 Hki-Sto-Hki<br />

www.finhockey.fi<br />

Yhdyskuntatekniikka 2013<br />

15.-16.5.2013 Jyväskylä<br />

www.yhdyskuntatekniikka.fi<br />

Vesihuoltopäivät<br />

15.-16.5.2013 Jyväskylä<br />

www.vvy.fi<br />

Kuntatekniikan päivät<br />

16.-18.5.2013 Jyväskylä<br />

www.kuntatekniikka.fi/toimijat/skty<br />

tapahtumakalenteri<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012<br />

57

sivulla 36<br />

sivulla 36<br />

sivulla 36<br />

Tehokasta täsmänäkyvyyttä<br />

www.wspgroup.fi<br />

Ilmoitus PALVELUJA-sivuillamme tuo tulosta.<br />

Ota yhteys Marianne Lohilahteen, puh. 040 708 6640<br />

marianne.lohilahti@netti.fi<br />

<br />

kuntatekniikan osaajien verkkopalvelua rekrytoinneissasi.<br />

Ilmoita avoimista kuntatekniikan työpaikoista edullisesti Kuntatekniikan foorumilla.<br />

Täytä työpaikkailmoitus suoraan verkkosivulla www.kuntatekniikka.fi/ajankohtaista/tyopaikat<br />

tai ota yhteyttä asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi tai puh. 09 771 2442.<br />

8/2012<br />

Jukka Korkalaisen<br />

johtama osuuskunta<br />

lämmittää<br />

Rautavaaran kuntakeskusta.<br />

sivu 20<br />

sivulla 36<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Ranskan metropolit<br />

uudistuvat sivu 12<br />

Pellettien pölypoltto<br />

tuli Suomeen sivu 22<br />

Led alkaa olla vahva<br />

valaistusvaihtoehto sivu 36<br />

Chicagon vesihuollossa<br />

koolla on väliä sivu 42<br />

2012<br />

Helsingin Energian Jussi Palola katsoo tulevaisuuteen<br />

KAUPUNGEISSA ON PIAN<br />

SÄHKÖAUTOJEN AIKA<br />

sivu 6<br />

Oppaan sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi<br />

TILAA<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong>!<br />

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta jatkuvana<br />

kestotilauksena 73 euroa. Saat kaupan päälle syyskuussa<br />

2012 ilmestyneen Vesihuollon<br />

osto-oppaan.<br />

Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus<br />

(8 numeroa) 82 euroa , irtonumero 10 euroa<br />

Kaikkiin hintoihin lisätään voimassa oleva alv.<br />

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen teet kätevimmin<br />

os. http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />

asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />

tai puh. 09 771 2442.<br />

Vesihuollon osto-opas (palveluhakemistot,<br />

vesilaitokset, uimahallit ja kylpylät) on myös<br />

osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />

Kirkkonummen kunnantalon rakensi Ilmarinen vai oliko se<br />

Keva... Siitä oli juttua Kuntatekniikassa 5/2011 vai oliko<br />

se 4/2011? Jos muisti pettää, Kuntatekniikan lehtiarkisto<br />

paikkaa. Käytössäsi ovat lehden <strong>pdf</strong>:t vuodesta 2006.<br />

Osoitteessa lehti.kuntatekniikka.fi > lehtiarkisto sivu<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Shared space – valta Helsingin maanalainen<br />

ja vastuu kaikille kaava on kuntatekniikan<br />

liikkujille sivu 14 saavutus sivu 20<br />

Kaupungit tiivistyvät<br />

pistetaloilla ja lisäkerroksilla<br />

sivu 34<br />

4 /2011<br />

Biokaasulaitos<br />

on tulevaisuutta,<br />

Kouvolan Veden<br />

Timo Kyntäjä<br />

uskoo. sivu 44<br />

Kuopiossa massainsinööri<br />

ohjaa ylijäämämaat<br />

hyötykäyttöön sivu 40<br />

Uusi kunnantalo, asuin- ja liikekortteleita, katuja...<br />

Tero Luomajärven ja Eero Vartiaisen työlista on pitkä<br />

Kirkkonummen<br />

keskusta uusiksi<br />

sivu 6<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Pirkkala valitsi<br />

maalämmön Toivion<br />

kouluun sivu 12<br />

Fiskarsin ruukkikylästä<br />

tehdään vihreää<br />

ekotaajamaa sivu 20<br />

Kai Klink ja Miia Kurri iloitsevat<br />

energiapilotin valmistumisesta<br />

5 /2011<br />

Kuntaliitos uudisti<br />

organisaatiot<br />

Hämeenlinnassa,<br />

Timo Tuomola<br />

kertoo. sivu 40<br />

Porin uimahalli<br />

saa lisävoimaa<br />

sivu 6<br />

AURINGOSTA<br />

Merenpinnan nousu<br />

vaaraksi Hangon<br />

vesihuollolle sivu 44<br />

ALANSA YKKÖNEN<br />

Nastarenkaiden<br />

haitoista on jo<br />

näyttöä sivu 18<br />

Oulu tutki katuvaloja<br />

– uusi tekniikka<br />

parempaa sivu 31<br />

Jyväskylä korjasi<br />

jäähallin ESCOsopimuksella<br />

sivu 44<br />

Järjestötyö tarjoaa<br />

uusia näkökulmia ja<br />

yhteyksiä sivu 50<br />

3/2012<br />

Kaukokylmän<br />

kysyntä kasvaa<br />

Helsingissä,<br />

Janne Vartiainen<br />

iloitsee. sivu 26<br />

Lahden Kymijärvi II kaasuttaa kärjessä<br />

KOHTI PIENEMPIÄ<br />

PÄÄSTÖJÄ 6<br />

58 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

Tarkat<br />

laitos ja kunta<br />

sääasemat,<br />

ukkostutkaimet,<br />

tuulimittarit.<br />

Lännen Alituspalvelu Oy<br />

Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella<br />

www.lannenalitus.com<br />

ALITUSPORAUKSET<br />

kaikilla menetelmillä<br />

kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm<br />

kaikkiin maalajeihin savesta kallioon<br />

asennuspituudet jopa 1000 m<br />

Työntöporausta American Augers 72-1200NG<br />

koneella, DN1600 asennus.<br />

Honkapuistontie 95, 28430 Pori<br />

puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928<br />

email: lannenalitus@lannenalitus.com<br />

GTK palvelee asiakkaitaan maalämmön,<br />

ympäristön sekä maankäytön ja<br />

rakentamisen kysymyksissä.<br />

Hyvää Joulua!<br />

www.fcg.fi<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Pöyryllä on maan laajin osaaminen infran, kiinteistöjen<br />

ja alueiden sekä vesi- ja jätehuollon kehittämiseen.<br />

Meiltä saat suunnittelu-, projektinjohto- ja konsultointipalvelut<br />

hankkeen ja ympäristön eduksi. www.poyry.fi<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012<br />

59

Yhdyskuntatekniikka 2013<br />

Jyväskylän Paviljonki 15.–16.5.2013<br />

Alan suurin seminaari- ja näyttelytapahtuma<br />

www.yhdyskuntatekniikka.fi

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!