Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
ENERGIA<br />
Tanska pyrkii eroon fossiilisista polttoaineista vuoteen 2050 mennessä. Maan energiahuolto<br />
on jatkossa entistä enemmän, uusiutuvien polttoaineiden varassa. Kuvassa Avedøren voimalaitoksessa<br />
poltettavia olkipaaleja.<br />
nessä<br />
Tanska tuplaa tuulivoiman osuuden<br />
energiahuollossa nykyisestä<br />
vuoteen 2020 mennessä.<br />
vuonna 2020 peräti 50 prosenttia,<br />
kun se on nyt 25 prosenttia.<br />
Tavoitteen saavuttamiseksi on<br />
hallituksen mukaan perustettava<br />
kaksi kokonaan uutta yhteisteholtaan<br />
1 000 megawatin off shore –<br />
tuulivoimapuistoa, joiden sijaintipaikoiksi<br />
on valittu Horns Rev<br />
(400 MW)ja Kriegers Flak (600<br />
MW). Uusia rannikkotuulimyllyjä<br />
rakennetaan 500 megawatin<br />
edestä ja maaperäisiä tuulivoimaloita<br />
1800 megawatin edestä.<br />
Tanskan energiapolitiikasta<br />
tulee sopimuksen myötä kertaheitolla<br />
maailman kunnianhimoisinta<br />
uusiutuvien energialähteiden<br />
hyödyntämisessä. Maan<br />
hiilidioksidipäästöt vähenevät<br />
sopimuksen toteutuessa 34 prosenttia<br />
vuoteen 2020 mennessä<br />
vuoden 1990 tasoon verrattuna.<br />
Energiatehokkuuden lisäämistoimenpiteiden<br />
ansiosta<br />
energiankulutus vähenee 12<br />
prosenttia vuoteen 2006 verrattuna.<br />
Vuonna 2020 35 prosenttia<br />
Tanskan energiantuotannosta<br />
perustuu uusiutuviin lähteisiin.<br />
Pitkän tähtäimen tavoitteena on<br />
edelleen päästä täysin eroon fossiilisista<br />
polttoaineista vuoteen<br />
2050 mennessä.<br />
Uusiutuvan energian lisäys<br />
tuo uusia työpaikkoja<br />
Sopimuksen myötä investoinnit<br />
tuulivoimaan, biokaasuun ja biomassan<br />
tuotantoon sekä aurinkoja<br />
aaltovoimaan kasvavat merkittävästi,<br />
minkä myötä syntyy sekä<br />
uusia työpaikkoja että vientimahdollisuuksia.<br />
Kokonaisuutena sopimuksen<br />
arvioidaan luovan sekä uusia<br />
vientimahdollisuuksia että työpaikkoja<br />
niin sanotuille vihreille<br />
teknologioille. Erityisesti pitkään<br />
jäissä olleiden biokaasulaitosten<br />
rakentamisen uskotaan nyt lähtevän<br />
vauhtiin, kun sopimus nostaa<br />
biokaasun syöttötariffin 1,15<br />
kruunuun kilowattitunnilta. Hintatuki<br />
alenee asteittain niin, että<br />
vuonna 2020 se on 1,05 kruunua<br />
kilowattitunnilta.<br />
Sopimus edellyttää myös olemassa<br />
olevan rakennuskannan<br />
energiaremontointia. Sitä varten<br />
on korvamerkitty 30 miljoonaa<br />
kruunua, ja saneerausstrategian<br />
sisällöstä on tarkoitus sopia vuoden<br />
2013 aikana.<br />
Energiasopimuksen kustannustaso<br />
on ollut yksi neuvottelujen<br />
keskeisimmistä kiistakysymyksistä.<br />
Sopimuksen toimeenpanosta<br />
aiheutuu vuoteen 2020<br />
mennessä yhteensä 3,5 miljardin<br />
kruunun lisäkustannukset, jotka<br />
lankeavat sekä yritysten että yksityisten<br />
kuluttajien maksettaviksi.<br />
Jokaiselle kotitaloudelle tämä<br />
tietää 1 300 kruunun lisälaskua ja<br />
yrityksille 200 kruunun lisälaskua<br />
työntekijää kohden vuonna 2020.<br />
Tanskassa ovat jo tällä hetkellä<br />
EU -maiden korkeimpiin lukeutuvat<br />
sähkömaksut; kotitalouksilla<br />
ne ovat 70 prosenttia Euroopan<br />
unionin keskiarvoa korkeammat.<br />
Oppositiopuolueista erityisesti<br />
vasemmistoon lukeutuva<br />
Venstre on vastustanut tuulivoimatuotantokapasiteetin<br />
lisäämistä<br />
ja on sen sijaan ehdottanut biokaasun<br />
merkittävämpää tukemista.<br />
Venstre hyväksyi sopimuksen,<br />
kun off shore -tuulivoimapuistojen<br />
kapasiteettitavoitteesta tuli<br />
hieman kaavailtua pienempi.<br />
Hallitus korostaa sopimuksen<br />
tuovan säästöjä, kun energiankulutus<br />
sekä riippuvuus hintaherkistä<br />
fossiilisista polttoaineista<br />
vähenevät. Hallituksen arvion<br />
mukaan sopimus tuo täten energiantuotantoon<br />
miljardin kruunun<br />
säästöt.<br />
Laskelmat ovat saaneet runsaasti<br />
kritiikkiä osakseen, koska<br />
öljyn ja maakaasun hintakehitystä<br />
on vaikea ennustaa, ja koska<br />
energiatehokkuuden lisääminen<br />
edellyttää yrityksiltä ja kotitalouksilta<br />
uusia investointeja. Kritiikkiä<br />
on julkisuudessa kohdistunut<br />
myös sopimuksen tuomiin<br />
ilmastovaikutuksiin, siirtyväthän<br />
Tanskan säästämät päästökiintiöt<br />
EU:n päästökaupan johdosta vain<br />
muualle hyödynnettäviksi.<br />
Suurta kädenvääntöä aiheuttanut<br />
kysymys kotitalouksien<br />
öljy- ja maakaasulämmityksen<br />
alasajosta ratkesi lopulta niin, että<br />
nämä lämmitysmuodot kielletään<br />
uudisrakentamisessa vuodesta<br />
2013 alkaen, eikä olemassa<br />
olevia öljylämmittimiä enää<br />
vuodesta 2016 alkaen saa korva-<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012<br />
17
Change language