Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Liikennerahoituksessa<br />
säilytettävä<br />
selkeä työnjako<br />
Kuntaliitto varoittaa valtiota<br />
siirtämästä omien liikennehankkeidensa<br />
kustannuksia<br />
kuntien rahoitettavaksi. Useissa<br />
kunnissa valtion tiehankkeet<br />
viivästyvät tai estyvät, jos kunta<br />
ei ota valtiolle kuuluvaa rahoitusta<br />
vastuulleen. Tämä hämärtää<br />
valtion ja kuntien säädösten<br />
mukaista työn- ja vastuunjakoa<br />
liikennehankkeista, todetaan<br />
vastajulkaistuissa Kuntaliiton<br />
yhdyskuntien kehittämisen<br />
linjauksissa.<br />
– Jos valtion ja kuntien välistä<br />
työnjakoa on tarve muuttaa,<br />
tarvitaan muutoksia myös lainsäädäntöön,<br />
rahoitukseen ja liikenneverotuksen<br />
kohdentamiseen<br />
niin, että kunnat saavat verotuloista<br />
osansa. Jos kunnille<br />
osoitetaan lisävastuita, tulee ne<br />
korvata kunnille täysimääräisesti,<br />
Kuntaliiton liikenneinsinööri<br />
Silja Siltala toteaa.<br />
– Valtion liikennemäärärahat<br />
ovat niin niukat, että uudistuksia<br />
ei pystytä tekemään sillä tahdilla,<br />
mitä yhdyskuntien ja liikennepalvelujen<br />
kehittyminen edellyttäisi.<br />
Valtion rahoitusvastuita on<br />
siirtynyt kunnille. Tämä on heikentänyt<br />
työnajon selkeyttä ja lisännyt<br />
tarvetta uusien rahoitusmallien<br />
kuten tiemaksujen selvittämiseen.<br />
Osa kunnista joutuu valtion<br />
maantiehankkeita vauhdittaakseen<br />
osallistumaan rahoitukseen<br />
joko lainaamalla valtiolle<br />
rahaa ilman korkoa (jälkirahoitushankkeet)<br />
tai maksamalla<br />
suoraan jonkin osan rahoituksesta.<br />
– Valtion ensi vuoden liikennemäärärahoista<br />
noin 120 miljoonaa<br />
euroa on varattu kunnille<br />
maksettavaksi niistä tiehankkeista,<br />
jotka on tehty kuntien<br />
lainoittamana. Epäselvyyksistä<br />
huolimatta tälle takaisinmaksulle<br />
on löydyttävä rahoitus,<br />
Siltala muistuttaa.<br />
Lakien mukaan valtio huolehtii<br />
maanteiden ja kunnat katujen<br />
rakentamisesta ja ylläpidosta.<br />
Valtio yhtiöineen vastaa<br />
rautateiden, laivaväylien ja lentokenttien<br />
rahoituksesta. Kunnat<br />
osallistuvat niihin harkintansa<br />
mukaan vain tapauskohtaisesti<br />
tehtävän sopimuksen<br />
mukaan. Maanteitä ja rautateitä<br />
koskevissa yksityiskohtaisissa<br />
työnjakokysymyksissä sovelletaan<br />
Liikenneviraston ja Kuntaliiton<br />
sopimia työnjako-ohjeita.<br />
Kuntaliiton yhdyskuntien kehittämisen<br />
linjausten mukaan valtion<br />
ja kuntien työnjako tulee<br />
säilyttää selkeänä jatkossakin,<br />
eikä valtion vastuita saa vyöryttää<br />
vastoin lainsäädännön<br />
tarkoitusta kuntien lainoitettavaksi<br />
tai maksettavaksi kokonaan<br />
esimerkiksi pyöräteiden<br />
tai pienten liikenneturvallisuushankkeiden<br />
osalta.<br />
Ekotehokkuudesta Tampereen<br />
uusi tavaramerkki<br />
Ekotehokkuudesta on tullut<br />
yksi Tampereen tavaramerkki<br />
maailmalla, totesi pormestari<br />
Timo P. Nieminen ECO 2<br />
:n kolmivuotisen<br />
käynnistysvaiheen<br />
tuloksia esitelleessä seminaarissa<br />
Tampereella marraskuun lopulla.<br />
ECO 2<br />
-Ekotehokas Tampere<br />
-hanke on yhdistänyt kaupungin<br />
eri toimijat kehittämään vähähiilistä<br />
kaupunkia.<br />
– ECO 2<br />
-hankkeessa tehty yhteistyö<br />
on jo tuottanut tulosta,<br />
joka on huomattu niin Suomessa<br />
kuin kansainvälisesti. Kannattaa<br />
pyrkiä edelläkävijäksi ilmastoasioissa,<br />
sillä se luo uutta osaamista<br />
ja yrittämistä, jolla on kysyntää<br />
maailmalla, sanoi pormestari<br />
Nieminen.<br />
ECO 2<br />
-hanketta tukeneen Sitran<br />
Energiaohjelman johtaja Jukka<br />
Noposen mukaan ECO 2<br />
on<br />
onnistunut jo ensimmäisten kolmen<br />
vuotensa aikana saavuttamaan<br />
ison muutoksen suuren<br />
kaupungin toimintatavoissa.<br />
Hanke on saanut eri toimialat<br />
yhteistyöhön muuttamaan kaupunkia<br />
vähähiiliseksi. Nyt ilmasto-<br />
ja energia-asioilla on kaupungin<br />
toiminnassa paljon suurempi<br />
painoarvo. Sitran tavoitteiden<br />
saavuttamiselle Tampere tarjosi<br />
tarpeeksi suuren ja vipuvoimaisen<br />
toiminta-alustan, sanoi Noponen.<br />
Ramboll Oy:n tekemän arvion<br />
mukaan Tampereen kaupungin<br />
eri yksiköiden energia- ja ilmastohankkeiden<br />
avulla saavutetaan<br />
yli 600 000 hiilidioksiditonnin<br />
vähennykset päästöihin vuoteen<br />
2020 mennessä. Se on noin<br />
22 prosentin vähennys vuoden<br />
2005 tasoon verrattuna, kertoi<br />
ECO 2<br />
-hankkkeen johtaja Pauli<br />
Välimäki.<br />
– Valtaosa päästövähennyksistä,<br />
noin 500 000 tonnia, syntyy<br />
Tampereen Sähkölaitoksen<br />
toimenpiteistä, eli uusiutuvan<br />
energian osuuden lisäämisestä<br />
lämmön ja sähkön tuotannossa.<br />
Se on 16 prosenttia kokonais-<br />
päästöistä, Välimäki totesi.<br />
ECO 2<br />
-hanke jatkaa Tampereen<br />
kaupungin strategisena<br />
projektina vuosina 2013 – 2015<br />
keskittyen erityisesti ekotehokkaisiin<br />
ja energiatehokkaisiin<br />
aluekehityshankkeisiin.<br />
www.eco2.fi<br />
Täyttöasteen<br />
pienentäminen<br />
auttaa<br />
riskivesitorneja<br />
Jyväskylässä marraskuun alussa<br />
sortunutta Kangasvuoren vesitornia<br />
koossapitävä betonipalkki<br />
oli korroosion nakertama. Vastaavan<br />
vaurion selvittäminen ei<br />
onnistu normaalilla kuntotutkimuksella.<br />
Onnettomuustutkintakeskus<br />
on antanut ympäristöministeriölle<br />
Turvallisuustutkintalain<br />
525/2011 25§:n mukaisen ilmoituksen<br />
onnettomuusuhasta,<br />
joka liittyy elementtirakenteisiin<br />
vesitorneihin.<br />
Ilmoituksen taustalla on Jyväskylässä<br />
sortuneen vesitornin onnettomuustutkinta,<br />
joka valmistui<br />
marraskuun lopulla. Onnettomuustutkintakeskus<br />
ehdottaa, että<br />
sortuneen tornin kaltaisien tornien,<br />
joissa on jännitettyjä rengasmaisia<br />
betonipalkkeja, kuormitusta<br />
rajattaisiin toistaiseksi pienentämällä<br />
vesitornien täyttöastetta.<br />
Vesisäiliön lattiaelementtejä<br />
sitonut ja seiniä tukenut jännitetty<br />
rengasmainen betonipalkki<br />
sen sijaan oli katkennut.<br />
Tämä puristusrengas muodostui<br />
lattiaelementtien ulkoreunoista<br />
ja niitä sitoneista jännitetyistä<br />
teräsnipuista. Katkennut<br />
rengaspalkki on tornin<br />
koossapysymisen kannalta<br />
kriittinen rakenneosa.<br />
Rengaspalkissa oli neljä jännitettyä<br />
teräsnippua, joista kukin<br />
koostui 44 kappaleesta teräksiä.<br />
Kukin nippu oli erillisessä<br />
suojaputkessa, joka oli täytetty<br />
jännittämisen jälkeen injektoimalla.<br />
Suojaputket olivat<br />
palkissa tasaisin välein päällekkäin.<br />
Nipuista kaksi ylintä oli kärsinyt<br />
huomattavia korroosiovaurioita.<br />
Vauriot olivat merkittäviä<br />
ja niiden syntyä sekä vaikutusta<br />
onnettomuuteen selvitetään.<br />
Jatkoselvityksissä keskitytään<br />
siihen, onko rengaspalkin<br />
rakenteen heikkeneminen yksin<br />
aiheuttanut sortumisen. Kuormituksen<br />
ja käytön vaikutusta<br />
vaurioiden syntyyn ja sortumaan<br />
selvitetään. Samoin selvitettävänä<br />
ovat rakenteen terästen vaurioitumisen<br />
syyt. Onnettomuustutkintakeskus<br />
julkaisee tapahtuneesta<br />
kattavan raportin tutkimusten<br />
valmistuttua.<br />
52 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012
Change language