Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

More documents

Recommendations

Info

Entisen saha-alueen perintö rasittaa KLOORIFENOLIT Mikkelin pohjavesialueen uhkana Ilmakuva nykypäivän maankäytöstä Pursialan pohjavesialueen liepeillä. Kuvassa ei näy saha-alue, mutta vesilaitos on kuvassa takana oikealla. Etualalla Mölnlycke Health Care Oy:n tuotantolaitos. Mikkelin kaupunki Pursialan pohjavesialue on Mikkelin tärkein raakavesilähde, joka kattaa noin kaksi kolmasosaa Mikkelin vedentarpeesta. Alueen pohjavesi muodostuu sadannan, rantaimeytymisen ja tekopohjaveden muodostamisen kautta. Nyt aluetta uhkaavat läheiseltä entiseltä saha-alueelta pohjaveteen päässeet kloorifenolit. Juha Rautio, DI Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Pursialan pohjavesialuetta korvaavaa raakavesilähdettä ei ole löydettävissä Mikkelin lähistöltä, joten alueen pohjave- 44 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012
VESIHUOLTO Pursialan vedenottamo suljetaan, jos ilmenee, että kloorifenolia voi päästä talousveden mukana kuluttajille. den suojeleminen on välttämätöntä. Alueella on sijainnut paljon teollisuutta, minkä johdosta siellä on ollut myös useita eri maaperän ja pohjaveden pilaantumistapauksia. Tällä hetkellä suurimman riskin pohjavedelle muodostaa VAPO Oy:n entisen sahan aiheuttama kloorifenolipilaantuma. Kloorifenoleita sisältävää KY- 5-sinistymisenestoainetta käytettiin VAPOn sahalla vuosina 1954–1986. KY-5:ttä pääsi maaperään KY-5-altaan ylivalumisen, KY-5-altaan tyhjennyksen sekä KY-5:llä käsitllystä puutavarasta valumisen seurauksena. Lisäksi ainetta on saattanut joutua maaperään allassakkojen ja KY-5-säkkien ja tynnyrien hautaamisesta maahan. Maaperään joutuneen KY- 5:n sisältämät kloorifenolit ovat aikojen saatossa kulkeutuneet syvemmälle maaperään ja pilanneet pohjamaan ja pohjaveden. Tällä hetkellä kloorifenolit ovat pääasiallisesti pohjaveteen liuenneena. Kloorifenolit esiintyvät pohjavedessä lähes täysin kloorifenolaatteina eli neutraalia kloorifenolimolekyyliä liukoisemmassa muodossa. Kloorifenolit ovat levinneet noin 600 metrin päässä sijaitsevalle Pursialan vedenottamolle pohjaveden mukana sahalta vedenottamolle kulkevaa kalliopainannetta pitkin. Tämän artikkelin pohjana olevassa diplomityössä tehdyn arvion mukaan pohjavesi virtaa nopeimmillaan noin vuodessa sahalta vedenottamolle. Kloorifenolit poistetaan vedenkäsittelyprosessissa Suurin saha-alueella havaittu kloorifenolipitoisuus on noin 106 000 μg/l, suurin saha-alueen ja vedenottamon puolivälissä tavattu pitoisuus on noin 15 000 μg/l ja suurin vedenottamon kaivoissa mitattu pitoisuus on noin 150 μg/l. Talousvesiasetuksen rajaarvo kloorifenoleille on 10 μg/l. Osa vedenottamon kaivoalueen kaivoista on puhtaita ja osassa on havaittu kloorifenoleita. Kaivoista pumpattu raakavesi kootaan jakotukille, missä vesi sekoittuu ja pitoisuudet laimenevat ennen veden etenemistä vedenkäsittelyprosessiin. Jakotukilta raakavedestä otetuissa näytteissä tai kuluttajille lähtevässä talousvedessä ei ole havaittu talousvesiasetuksen ylittäviä pitoisuuksia kloorifenoleita. Vedenkäsittelyprosessiin kuuluvien hiekkasuodattimien mikrobikanta poistaa sekoittumisen jälkeen jääneet kloorifenolipitoisuudet. Kloorifenolituloksissa on havaittavissa pulssimaista vaihtelua. Tämä johtuu todennäköisesti Saimaan pinnan vaihtelun seurauksena muuttuvasta rantaimeytyneen veden määrästä. Saimaan pinnan nousu näyttäisi tuloksien perusteella nostavan CP-pitoisuuksia saha-alueella ja laskevan lähellä vedenottamoa. Kloorifenoli sijaitsee saha-alueella pääosin lähellä kallionpintaa ja sekoittuu koko pohjavesipatjaan mentäessä kohti vedenottamoa. Diplomityössä arvioitiin KY- 5-liuoksen vuosittaiseksi käyttömääräksi noin 648–970 m 3 . Kloorifenoleita arvioitiin päätyneen pohjaveteen koko toiminnan aikana noin 3 000–4 000 kg. Allassakkaa arvioitiin vastaavasti syntyneen noin 10–31 m 3 . Kloorifenolien hajoaminen ja muuntuminen pohjavedessä on hidasta niukan happitilanteen ja ravinteiden sekä mikrobien vähäisyyden johdosta. Kloorifenolien aiheuttamat riskit pyrittiin tunnistamaan, määrittelemään ja luonnehtimaan käsitteellisen mallin avulla. Mallin mukaan suurin riski aiheutuu kloorifenolien mahdollisuudesta pilata Pursialan vedenottamon talousvesi. Osan kloorifenoleista tiedetään kulkeutuneen jo vedenottamolle, joten riski on todellinen. Pursialan vedenottamo suljetaan, jos ilmenee, että kloorifenolia voi päästä talousveden mukana kuluttajille. Kärkölä vs. Pursiala Pursialan pilaantumalla on yhtäläisyyksiä Kärkölän kloorifenolipilaantumiseen (katso seuraavalla sivulla oleva taukukko). 1970-luvulla perustettu Kärkölän Kukonmäen vedenottamo jouduttiin sulkemaan kloorifenolipilaantumisen vuoksi vuonna 1987. Pilaantumisen oli aiheuttanut noin 800 metrin päässä vedenottamolta sijainnut Koskisen Oy:n saha, joka käytti sinistymisenestoon KY5:ttä vuosina 1930–1984. Koskisen Oy:n sahalla KY5 on ollut käytössä kauemmin ennen vedenottamon rakentamista ja aineen käyttömäärät ovat olleet suurempia. Lisäksi saha on palanut kerran, eli maaperään on joutunut todennäköisesti enemmän KY-5:ttä kuin VAPO Oy:n toiminnasta Mikkelissä. Tästä huolimatta suurimmat pitoisuudet ovat molemmissa tapauksissa olleet suuruusluokkaa 100 000 μg/l. Myös etäisyydet ja korkeus- Näistä syistä kuntien kannattaa edistää tuulivoiman rakentamista Tuulivoiman kehittämisen valtakunnalliset tavoitteet ja kannusteet ovat saaneet tuulivoimakehittäjät kiinnostumaan tuulivoimahankkeiden toteuttamisesta Suomessa. Kuntien kannattaakin edistää tuulivoiman rakentamista alla mainituista syistä. Monet kunnat ovat jo edistäneet tuulivoimahankkeita. Työllisyys Verotulot Vihreä imago Toteutamme tuulisuuden arviointia kuntien alueilla murtoosalla mittauskampanjoiden kustannuksista. Kohdealueiden tuulivoimapotentiaalin kartoitus laskennallisen teknologian avulla nopeasti, tarkasti ja kustannustehokkaasti Tuuliolosuhteet, rakentamiseen vaikuttavat ympäristö- ja infrastruktuuritekijät, teknistaloudellset analyysit Keskeiset tuulivoimatoimijat Suomessa luottavat palveluihimme. Käyttämämme tuulisuuden analysointimenetelmä on lukuisissa tutkimuksissa todettu luotettavimmaksi lähestymistavaksi Suomen sisämaaolosuhteita vastaavissa kohteissa. Ota yhteyttä ja kysy lisää! Antti Niemistö +358 405 528 118 antti.niemisto@numerola.fi www.numerola.fi <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012 45
Page 1 and 2: ALANSA YKKÖNEN 8/2012 Jukka Korkal
Page 3: SISÄLTÖ 8 / 2012 13. joulukuuta
Page 6 and 7: Latauspisteet hakevat paikkaansa ka
Page 8 and 9: YHDYSKUNTA Sähköautojen historia
Page 10 and 11: punkien keskustojen logistiikka voi
Page 12 and 13: Ranskan metropolit uudistuvat Nante
Page 14 and 15: Pohjoismaisten kuntien saavutukset
Page 16 and 17: Fossiilisista polttoaineista eroon
Page 18 and 19: ta uusilla sellaisilla alueilla, jo
Page 20 and 21: Rautavaaralla osuuskunta lämmittä
Page 22 and 23: Tampereen Sähkölaitos Tampereen E
Page 24 and 25: ENERGIA naehtoiseen kilpailuun. - J
Page 27 and 28: Suomen kuntatekniikan yhdistys PL 5
Page 29 and 30: ten toinen vastaavanlainen tilanne.
Page 31 and 32: Tampereen Messut 1/1
Page 33 and 34: VALAISTUS TEKSTI Saila Aarnio - O
Page 35 and 36: VALAISTUS Moirislammen puistossa va
Page 37 and 38: VALAISTUS en tuleminen Ledien kehit
Page 39 and 40: VALAISTUS Easyled Oy mioon muun mua
Page 41 and 42: VALAISTUS valon ominaisuuksia tai v
Page 43: VESIHUOLTO vedenpuhdistamon syvätu
Page 47 and 48: laadun hallintatoimet ovat kunnostu
Page 49 and 50: VESIHUOLTO Tapahtuman isäntäkaupu
Page 52 and 53: Liikennerahoituksessa säilytettäv
Page 54 and 55: Auroransilta on yli 160 metriä pit
Page 56 and 57: Suomen Kuntaliitto Energiakol
Page 58 and 59: sivulla 36 sivulla 36 sivulla 36 Te
Page 60: Yhdyskuntatekniikka 2013 Jyväskyl

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?