Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ta uusilla sellaisilla alueilla, joilla<br />
kaukolämpöverkko tai maakaasu<br />
ovat vaihtoehtoina käytettävissä.<br />
Valtio tukee siirtymistä vaihtoehtoisiin<br />
lämmitysmuotoihin yhteensä<br />
42 miljoonalla kruunulla.<br />
Tuulivoimateollisuus<br />
kiittelee sopimusta<br />
Tanskan tuulivoimateollisuuden<br />
mukaan uusi sopimus edistää<br />
alan tuotantoa ja vientimahdollisuuksia.<br />
Tuulivoiman suosiminen ei<br />
miellytä kaikkia osapuolia. Aalborgin<br />
yliopiston teettämän tutkimuksen<br />
mukaan suurten yli<br />
kahden megawatin tehoisten<br />
tuulimyllyjen aiheuttamaa matalafrekvenssistä<br />
meluhaittaa ei ole<br />
otettu tarpeeksi huomioon ympäristösäädöksiä<br />
tehtäessä. Siksi<br />
tuulivoimaloiden rakentamista<br />
merelle pidetään hyvänä ratkaisuna.<br />
Tanskan hallituksen tuulivoimapanostuksista<br />
huolimatta tuulivoima-ala<br />
on tiukilla. Turbiininvalmistajien<br />
välinen kilpailu on<br />
kireää ja alalla uhkaa olla ylikapasiteettia.<br />
Wind Energy Council:in tuoreen<br />
tutkimuksen mukaan maailman<br />
tuulivoimamarkkinoiden<br />
kasvu on tyrehtynyt. Vuodesta<br />
2010 vuoteen 2011 kasvu oli<br />
ainoastaan 6 prosenttia, kun se<br />
vuosina 2008 – 2009 oli 46 prosenttia.<br />
OECD huomauttaa raportissaan,<br />
että tanskalaisten mittava<br />
panostaminen tuulivoimatuotantoon<br />
tekee maan taloudesta<br />
haavoittuvan. Raportin mukaan<br />
ei ole niinkään varmaa, että juuri<br />
tuulivoima kasvaa maailmanlaajuisesti<br />
Tanskan odotusten mukaan.<br />
Sen sijaan muut uusiutuvan<br />
energian tuotantomuodot tarjoavat<br />
tuulivoimatuotannolle vahvan<br />
vastuksen alenevien tuotantokustannusten<br />
ansiosta.<br />
Tanskalaisen tuulivoimajätin<br />
Vestaksen toimitusjohtaja Ditlev<br />
Engel on todennut tuulivoimamarkkinoiden<br />
olevan epävarmat<br />
ja pitkälti poliittisista virtauksista<br />
riippuvat. Euroopassa julkisen<br />
sektorin tuulivoimatukea on leikattu<br />
merkittävästi muun muassa<br />
Espanjassa ja Saksassa.<br />
Yhdysvallat oli vuonna 2011<br />
maailman toiseksi suurin tuulivoimamarkkina<br />
asennetun tuulivoimakapasiteetin<br />
mukaan mitattuna,<br />
ja noin 30 prosenttia Vestaksen<br />
hankkeista tuleekin USA:sta. <br />
Jättivoimala syöksee sähköä yli miljoonaan kotiin<br />
Dong Energyn Avedøren voimalaitos<br />
näyttää tieteiselokuvasta otetulta jättiläismäiseltä<br />
avaruushärveliltä. Kööpenhaminan<br />
etelälaidalla sijaitseva voimalaitoslaitos<br />
näkyy alavassa maastossa kauas. Moderni<br />
arkkitehtuuri saa voimalarakennuksen<br />
näyttämään tulevaisuudesta tipahtaneelta.<br />
Voimalaitos on hyvä esimerkki siitä, mihin<br />
suuntaan Tanska haluaa energiahuoltoaan<br />
kehittää. Polttoainevalikoimassa on vielä<br />
kaasua, hiiltä jä öljyä, mutta niitä pyritään<br />
korvaamaan uusiutuvilla polttoaineilla.<br />
Laitokseen rahdataan puupellettejä Baltian<br />
maista ja olkea lähimaatiloilta.<br />
Sähköä ja lämpöä tuottavasta CHP-laitoksesta<br />
saa sähkönsä yli 1,3 miljoonaa<br />
kotia Pohjois-Euroopassa ja lämpöäkin riittää<br />
200 000 tuhanteen kööpenhaminalaiseen<br />
kotiin.<br />
Tehokkain lajissaan<br />
Voimalaitos koostuu kahdesta yksiköstä<br />
Avedøre1:stä ja Avedøre 2:sta. Kokonaissähköteho<br />
on 825 megawattia ja lämpöteho<br />
710 megawattia. Laitoksen omistava<br />
Dong Energy (Dansk Oil & Natural Gas)<br />
kehuu laitostaan maailman tehokkaimmaksi<br />
lajissaan.<br />
Vuonna 1990 rakennettu Avedøre 1<br />
käyttää polttoaineenaan hiiltä ja öljyä.<br />
Vuonna 2001 valmistuneessa kakkosyksikössä<br />
monipolttoainekattila käyttää<br />
polttoaineenaan maakaasua, öljyä, puupellettejä<br />
ja olkea.<br />
Laitosten polttoaineista hiilen osuus on<br />
40 prosenttia, puupellettien 37, maakaasun<br />
18, oljen neljä ja öljyn yksi prosentti.<br />
Hiilen ja öljyn kulutusta on jatkossa tarkoitus<br />
korvata yhä enemmän uusiutuvilla<br />
polttoaineilla.<br />
Voimalaitoksen savukaasun puhdistus<br />
on tehokasta: typenoksidit otetaan talteen<br />
85-prosenttisesti, lentotuhka 99-prosenttisesti<br />
ja rikkidioksidi 98-prosenttisesti. Lentotuhka<br />
menee sementin valmistukseen ja<br />
rikkiyhdiste kipsituotteisiin.<br />
Dong Energy toimii kuin yksityinen yritys;<br />
valtion omistusosuus on 73 prosenttia.<br />
18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012