31.10.2014 Views

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

ta uusilla sellaisilla alueilla, joilla<br />

kaukolämpöverkko tai maakaasu<br />

ovat vaihtoehtoina käytettävissä.<br />

Valtio tukee siirtymistä vaihtoehtoisiin<br />

lämmitysmuotoihin yhteensä<br />

42 miljoonalla kruunulla.<br />

Tuulivoimateollisuus<br />

kiittelee sopimusta<br />

Tanskan tuulivoimateollisuuden<br />

mukaan uusi sopimus edistää<br />

alan tuotantoa ja vientimahdollisuuksia.<br />

Tuulivoiman suosiminen ei<br />

miellytä kaikkia osapuolia. Aalborgin<br />

yliopiston teettämän tutkimuksen<br />

mukaan suurten yli<br />

kahden megawatin tehoisten<br />

tuulimyllyjen aiheuttamaa matalafrekvenssistä<br />

meluhaittaa ei ole<br />

otettu tarpeeksi huomioon ympäristösäädöksiä<br />

tehtäessä. Siksi<br />

tuulivoimaloiden rakentamista<br />

merelle pidetään hyvänä ratkaisuna.<br />

Tanskan hallituksen tuulivoimapanostuksista<br />

huolimatta tuulivoima-ala<br />

on tiukilla. Turbiininvalmistajien<br />

välinen kilpailu on<br />

kireää ja alalla uhkaa olla ylikapasiteettia.<br />

Wind Energy Council:in tuoreen<br />

tutkimuksen mukaan maailman<br />

tuulivoimamarkkinoiden<br />

kasvu on tyrehtynyt. Vuodesta<br />

2010 vuoteen 2011 kasvu oli<br />

ainoastaan 6 prosenttia, kun se<br />

vuosina 2008 – 2009 oli 46 prosenttia.<br />

OECD huomauttaa raportissaan,<br />

että tanskalaisten mittava<br />

panostaminen tuulivoimatuotantoon<br />

tekee maan taloudesta<br />

haavoittuvan. Raportin mukaan<br />

ei ole niinkään varmaa, että juuri<br />

tuulivoima kasvaa maailmanlaajuisesti<br />

Tanskan odotusten mukaan.<br />

Sen sijaan muut uusiutuvan<br />

energian tuotantomuodot tarjoavat<br />

tuulivoimatuotannolle vahvan<br />

vastuksen alenevien tuotantokustannusten<br />

ansiosta.<br />

Tanskalaisen tuulivoimajätin<br />

Vestaksen toimitusjohtaja Ditlev<br />

Engel on todennut tuulivoimamarkkinoiden<br />

olevan epävarmat<br />

ja pitkälti poliittisista virtauksista<br />

riippuvat. Euroopassa julkisen<br />

sektorin tuulivoimatukea on leikattu<br />

merkittävästi muun muassa<br />

Espanjassa ja Saksassa.<br />

Yhdysvallat oli vuonna 2011<br />

maailman toiseksi suurin tuulivoimamarkkina<br />

asennetun tuulivoimakapasiteetin<br />

mukaan mitattuna,<br />

ja noin 30 prosenttia Vestaksen<br />

hankkeista tuleekin USA:sta. <br />

Jättivoimala syöksee sähköä yli miljoonaan kotiin<br />

Dong Energyn Avedøren voimalaitos<br />

näyttää tieteiselokuvasta otetulta jättiläismäiseltä<br />

avaruushärveliltä. Kööpenhaminan<br />

etelälaidalla sijaitseva voimalaitoslaitos<br />

näkyy alavassa maastossa kauas. Moderni<br />

arkkitehtuuri saa voimalarakennuksen<br />

näyttämään tulevaisuudesta tipahtaneelta.<br />

Voimalaitos on hyvä esimerkki siitä, mihin<br />

suuntaan Tanska haluaa energiahuoltoaan<br />

kehittää. Polttoainevalikoimassa on vielä<br />

kaasua, hiiltä jä öljyä, mutta niitä pyritään<br />

korvaamaan uusiutuvilla polttoaineilla.<br />

Laitokseen rahdataan puupellettejä Baltian<br />

maista ja olkea lähimaatiloilta.<br />

Sähköä ja lämpöä tuottavasta CHP-laitoksesta<br />

saa sähkönsä yli 1,3 miljoonaa<br />

kotia Pohjois-Euroopassa ja lämpöäkin riittää<br />

200 000 tuhanteen kööpenhaminalaiseen<br />

kotiin.<br />

Tehokkain lajissaan<br />

Voimalaitos koostuu kahdesta yksiköstä<br />

Avedøre1:stä ja Avedøre 2:sta. Kokonaissähköteho<br />

on 825 megawattia ja lämpöteho<br />

710 megawattia. Laitoksen omistava<br />

Dong Energy (Dansk Oil & Natural Gas)<br />

kehuu laitostaan maailman tehokkaimmaksi<br />

lajissaan.<br />

Vuonna 1990 rakennettu Avedøre 1<br />

käyttää polttoaineenaan hiiltä ja öljyä.<br />

Vuonna 2001 valmistuneessa kakkosyksikössä<br />

monipolttoainekattila käyttää<br />

polttoaineenaan maakaasua, öljyä, puupellettejä<br />

ja olkea.<br />

Laitosten polttoaineista hiilen osuus on<br />

40 prosenttia, puupellettien 37, maakaasun<br />

18, oljen neljä ja öljyn yksi prosentti.<br />

Hiilen ja öljyn kulutusta on jatkossa tarkoitus<br />

korvata yhä enemmän uusiutuvilla<br />

polttoaineilla.<br />

Voimalaitoksen savukaasun puhdistus<br />

on tehokasta: typenoksidit otetaan talteen<br />

85-prosenttisesti, lentotuhka 99-prosenttisesti<br />

ja rikkidioksidi 98-prosenttisesti. Lentotuhka<br />

menee sementin valmistukseen ja<br />

rikkiyhdiste kipsituotteisiin.<br />

Dong Energy toimii kuin yksityinen yritys;<br />

valtion omistusosuus on 73 prosenttia.<br />

18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 8/2012

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!