Opintotuen rakenteen kehittäminen. Toisen ... - Opetusministeriö
Opintotuen rakenteen kehittäminen. Toisen ... - Opetusministeriö
Opintotuen rakenteen kehittäminen. Toisen ... - Opetusministeriö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
asumislisä, jota täydensivät ansiotulot, muut etuudet ja muut tulonlähteet. Työssäkäyvien<br />
ansiotulon mediaani oli 200 euroa kuukaudessa. Itsenäisesti asuvista ammatillisen<br />
tutkinnon suorittajista hieman yli 40 prosenttia kävi työssä lukuvuoden aikana. Kaikista<br />
vanhempiensa luona asuvista puolestaan joka kolmas oli käynyt työssä lukuvuoden aikana.<br />
––<br />
Joka kolmas toisen asteen opiskelija kävi joko satunnaisesti tai säännöllisesti ansiotyössä<br />
vuonna 2006.<br />
––<br />
Säännöllisesti lukuvuoden aikana työssäkäyviä lukiolaisia ja ammatillisen perustutkinnon<br />
opiskelijoita oli noin 10 %. Lukiolaiset käyttivät säännölliseen työhön keskimäärin 7,5 tuntia<br />
ja ammatillisen koulutuksen opiskelijat keskimäärin 14 tuntia viikossa. Kesäloman aikana<br />
työssäkäyvien osuus oli noin 60 %.<br />
Opintotukitilastojen perusteella suurin osa lukiolaisista ei saa opintorahaa lainkaan.<br />
Opintotukea saaneista suurin osa asuu vielä vanhempiensa taloudessa. Itsenäisesti asuvien<br />
lukiolaisten tulotason ja tulojen <strong>rakenteen</strong> arvioidaan olevan lähellä ammatillisen tutkinnon<br />
suorittajien tilannetta.<br />
Hieman yli puolet kaikista ammatillisen tutkinnon suorittajista sai opintorahaa. Opintorahaa<br />
saaneista suurin osa asui itsenäisesti ja näistä noin 70 prosentilla vanhempien tulot<br />
eivät vaikuttaneet vähentävästi.<br />
Ammatillista tutkintoa suorittavista 20 vuotta täyttäneistä 78,5 prosenttia pitää opintotuen<br />
tasoa riittämättömänä ja alle 18-vuotiaista sitä mieltä oli noin puolet. Lukiolaisista<br />
alle 18-vuotiaista 36,3 prosenttia pitää opintotuen tasoa riittämättömänä. 18–19-vuotiaista<br />
oli samaa mieltä noin puolet.<br />
Itsenäisesti asuvilla opiskelijoilla on eniten huolta taloudellisesta tilanteesta<br />
Ammatillista tutkintoa suorittavien keskuudessa on opintojen takia itsenäisesti asuvia<br />
nuoria enemmän, joten kokemus toimeentulosta on huomattavasti lukiolaisia negatiivisempi.<br />
Itsenäisesti asuvien lukiolaisten ja ammatillista perustutkintoa suorittavien subjektiivinen<br />
kokemus omasta taloudellisesta tilanteesta on kuitenkin hyvin samanlainen:<br />
45 prosenttia kokee taloudellisen tilanteensa huonoksi tai hyvin huonoksi. Myös lainaa<br />
ottaneilla on keskimääräistä negatiivisempi kokemus omasta taloudellisesta tilanteestaan.<br />
Vanhempien taloudellisen tuen merkitys on varsin korostunut myös itsenäisesti asuvilla<br />
opiskelijoilla. Yli 90 prosenttia ilmoitti saavansa vanhemmilta säännöllistä tai satunnaista<br />
taloudellista tukea sekä suoraan rahallisena tukena että avustuksina asumiskuluissa ja laskujen<br />
maksussa. Kokonaan ilman vanhempien taloudellista tukea on itsenäisesti asuvista alle<br />
20-vuotiaista kahdeksan prosenttia ja noin joka viidennellä tuki on pelkästään satunnaista.<br />
Arvioita opintotukijärjestelmästä<br />
Tulosten valossa arvioitiin myös opintotukijärjestelmän toimivuutta. Opintotuessa käytettävä<br />
vanhempien tuloihin perustuva tarveharkinta johtaa usein tilanteisiin, jossa tutkinnon suorittamiseksi<br />
vanhempiensa taloudesta pois muuttamaan joutunut nuori jää 17 vuotta täyttäessään<br />
usein kokonaan ilman opintorahan ja asumislisän tarjoamaa taloudellista tukea tai hyvin pienen<br />
tuen varaan. Tutkimuksessa pidettiin ongelmallisena kehitystä, jossa opintotuen saantiehdot<br />
voivat kiristyä ja johtaa tilanteeseen, jossa tuen reaaliarvo pienenee ja tarveharkinta kiristyy.<br />
Laman jälkeen toimeentulotukitilastojen mukaan toimeentulotukea saavien alle<br />
20-vuotiaiden opiskelijoiden määrä on kasvanut. Nuorista 18–19-vuotiaista toimeentulo-<br />
21
Change language