Opintotuen rakenteen kehittäminen. Toisen ... - Opetusministeriö
Opintotuen rakenteen kehittäminen. Toisen ... - Opetusministeriö
Opintotuen rakenteen kehittäminen. Toisen ... - Opetusministeriö
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
laajuudeksi määriteltyä aikaa pitemmässä ajassa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä<br />
myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen<br />
2 §:n 3 momentin mukaan ammatilliseen perustutkintoon johtavat opinnot on järjestettävä<br />
siten, että opinnot voidaan päätoimisesti opiskellen suorittaa niiden laajuutta vastaavassa<br />
ajassa.<br />
<strong>Toisen</strong> asteen opinnoissa opintotuen enimmäisajan määrittely voitaisiin toteuttaa säätämällä<br />
joko tutkintokohtainen tukikuukausien enimmäismäärä kuten korkeakouluopinnoissa<br />
taikka opintojen kestoon perustuva enimmäisvuosimäärä, jolta opintotukea voitaisiin<br />
myöntää. Tukikuukausien lukumäärään perustuva malli olisi kuitenkin ongelmallinen<br />
toisen asteen nuorimpien opiskelijoiden kohdalla, koska heidän opintotukioikeutensa<br />
alkaa ikärajoista ja vanhempien tulojen vaikutuksesta riippuen opintojen eri vaiheessa.<br />
Tukikuukausien lukumäärään perustuva malli ei näin ollen olisi nuorten opiskelijoiden<br />
kohdalla käyttökelpoinen vaihtoehto rajaamaan käytettävissä olevaa opintotukiaikaa.<br />
Opintojen kestoon perustuva tukiaikamalli soveltuisikin paremmin toisen asteen opintojen<br />
enimmäistukiajan määrittelyyn. Opintojen laajuuteen perustuva suoritusaika on<br />
ammatillista perustutkintoa ja lukion oppimäärää suorittavalla pääsääntöisesti kolme vuotta.<br />
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan ammatillista perustutkintoa suorittavan<br />
opiskelijan tulee suorittaa opintonsa enintään yhtä vuotta opintojen laajuudeksi määriteltyä<br />
aikaa pidemmässä ajassa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan<br />
pidennystä. Lukiolain mukaan lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa,<br />
ellei oppilaitos perustellusta syystä myönnä opiskelijalle suoritusaikaan pidennystä.<br />
<strong>Opintotuen</strong> myöntämisessä opintojen normatiiviseksi suoritusajaksi katsottaisiin se<br />
kyseistä koulutusta koskevassa lainsäädännössä määritelty suoritusaika, jossa opiskelijan tulee<br />
suorittaa opintonsa, ellei oppilaitos pidennä suoritusaikaa. Normatiivinen suoritusaika olisi<br />
tällöin esimerkiksi ammatillisessa peruskoulutuksessa ja lukiokoulutuksessa enintään neljä<br />
vuotta. Jos normatiivista suoritusaikaa ei ole määritelty lainsäädännössä (esimerkiksi ammatillinen<br />
aikuiskoulutus ja kansanopistoissa suoritettavat opinnot), katsottaisiin normatiiviseksi<br />
suoritusajaksi oppilaitoksen määrittelemä päätoimisten opintojen normaali kesto.<br />
Oppilaitos voi pidentää opiskelijan suoritusaikaa opintojen normatiivisen suoritusajan<br />
päätyttyä. Tälle pidennetylle suoritusajalle voitaisiin myöntää opintotukea tietty<br />
tukikuukausimäärä, esimerkiksi 9 kuukautta, jos opinnot ovat päätoimisia. Opintotukea<br />
myönnettäisiin tällöin lukion oppimäärän tai ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen<br />
pääsääntöisesti enintään viidelle lukuvuodelle (4 lukuvuotta + 9 kk). Muussa toisen asteen<br />
koulutuksessa tuki myönnettäisiin edellä mainitun oppilaitoksen määrittelemän opintojen<br />
normaalin keston jälkeen enintään yhdeksälle kuukaudelle.<br />
Tutkintokohtaisen enimmäistukiajan rajaaminen selkeyttäisi opintotukioikeuden määrittelyä<br />
sekä opiskelijan että opintotuen toimeenpanon kannalta. Kun opintotukioikeus<br />
kyseisten opintojen osalta päättyy, opiskelija voisi hakea toimeentulonsa turvaamiseen<br />
esimerkiksi yleistä asumistukea ja mahdollisesti toimeentulotukea. Tutkintokohtainen<br />
enimmäistukiajan rajaaminen ei kuitenkaan estäisi tai rajoittaisi opintotuen myöntämistä<br />
opiskelijan aloittaessa uudet toisen asteen opinnot.<br />
Tutkintokohtaisen enimmäistukiajan rajaaminen vaikuttaisi vuosittain arviolta noin<br />
1 000 opiskelijan oikeuteen saada opintotukea. Jos arvioidaan, että nämä opiskelijan käyttäisivät<br />
rajauksen johdosta keskimäärin 5 kuukautta vähemmän opintotukea, syntyisi kustannussäästöä<br />
1,1 milj. euroa vuodessa.<br />
43
Change language