Opintotuen rakenteen kehittäminen. Toisen ... - Opetusministeriö

2 Uusi asumistuki olisi asumislisää monimutkaisempi ja tarveharkintaisempi järjestelmä.
Asumistukeen vaikuttaisivat asuinpaikkakunta, ruokakunnan koko ja ruokakunnan tulot.
Asumislisään vaikuttavat vain opiskelijan omat tulot ja asumiskustannukset. Opiskelijat
joutuisivat seuraamaan erikseen opintotuen ja asumistuen tulorajoja. Kahden erilaisen
tarveharkinnan hallitseminen olisi opiskelijoille haasteellista ja omien tulojen vaikutusten
arvioiminen vaikeutuisi. Asumistuen tiukempi tarveharkinta heikentäisi asumistuen piirissä
olevien opiskelijoiden mahdollisuuksia parantaa toimeentuloaan työssäkäynnillä. Jos
opiskelija pyrkisi optimoimaan toimeentuloaan opintotuen tulorajojen puitteissa, johtaisi se
yleensä asumistuen pienentymisiin, lakkautuksiin ja viime kädessä myös takaisinperintöihin.
Asumistuen ruokakuntakohtaisuus palauttaisi opiskelijoiden avoliiton selvittämiseen liittyvät
ongelmat. Puolison tulojen huomioonottamisesta asumislisää myönnettäessä luovuttiin
1.1.2009 lukien.
Asumistukea myönnetään ruokakunnalle, mikä on ongelmallista myös silloin, kun
ruokakunnassa on opiskelijoita, joilla ei ole taloudellisia velvollisuuksia toisiaan kohtaan
(nk. kimppakämpät, joiden asukkailla ei ole erillistä vuokrasopimuksia). Tällöin yhden
ruokakunnan jäsenen suuret tulot estäisivät muilta mahdollisesti pienituloisemmilta tuen
saamisen.
3 Opintotuen ohjausvaikutus heikkenisi.
Opiskelijan asumisen tuki määräytyisi muilla kuin koulutuspoliittisilla perusteilla.
Opintotuen ohjausvaikutus heikkenisi, koska asumistuen saaminen ei edellyttäisi opiskelua.
Osa opiskelijoista voisi jättäytyä opintotuelta kokonaan pois, joka saattaisi jopa pitkittää
opintoaikoja.
4 Asumistuen toimeenpanon työmäärä saattaisi aluksi kasvaa ja monimutkaistua
opiskelijoiden vuoksi.
Opiskelijoiden työtulot ja asumisolosuhteet muuttuvat useammin kuin muiden asumistuen
piirissä olevien asumisolosuhteet.
5 Siirtymäaika on pitkä.
Muutos ehdotetaan toteutettavaksi yhdeksän vuoden siirtymäajan puitteissa.
Siirtymäkauden aikana asumislisää jo saavat opiskelijat voisivat halutessaan pysyä
opintotuen asumislisän piirissä opintojensa loppuun saakka, mutta uudet opiskelijat tulisivat
asumistuen piiriin. Jos opiskelijoita olisi samanaikaisesti kahden eri järjestelmän piirissä
pitkään, aiheutuisi siitä kritiikkiä järjestelmän toimeenpanijalle sekä lainsäädännöstä
vastaaville ministeriöille. Siirtymäajan aikana esiintyisi myös todennäköisesti tulkinnanvaraisia
tilanteita, kumman järjestelmän piiriin opiskelija kuuluu.
6 Erillisratkaisut.
Asumistukea ei makseta ulkomaille. Tämän vuoksi ulkomailla opiskelevien osalta
jouduttaisiin ratkaisemaan voidaanko asumisen kustannukset kompensoida esimerkiksi
korkeammalla opintorahalla. Ulkomailla opiskelevia opintotuen saajia on vuosittain noin
8 000. Vastaava kysymys tulisi ratkaistavaksi myös kansanopistoissa opiskelevien
kohdalla. Näitä opiskelijoita on noin 1 400.
60