Opintotuen rakenteen kehittäminen. Toisen ... - Opetusministeriö

8.2.4 Ulkomailla opiskelevien asumislisän yhtenäistäminen
Ulkomailla opiskelevalle myönnetään vakiomääräinen asumislisä, pääsääntöisesti 210
euroa kuukaudessa. Opintotukiasetuksessa on kuitenkin säädetty, että niin sanotuissa
alhaisen vuokratason maissa vakiomääräisen asumislisän määrä on tätä alhaisempi. Asumislisän
kuukausimäärä on Bulgariassa, Romaniassa ja Sloveniassa 58,87 euroa, Latviassa,
Liettuassa, Puolassa, Tsekissä, Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Venäjällä ja Virossa 75,68
euroa sekä Slovakiassa ja Unkarissa 109,32 euroa kuukaudessa. Jos opiskelija esittää selvityksen
siitä, että häneltä perittävä kuukausivuokra on edellä mainittuja määriä korkeampi,
asumislisänä maksetaan vuokran määrä, kuitenkin enintään 210 euroa kuukaudessa.
Elinkustannukset ovat kuitenkin viime vuosina nousseet muun Euroopan tasolle myös
opintotukiasetuksessa mainituissa Itä-Euroopan maissa. Alhaisen vuokratason maita
koskeva säännös olisikin tarkoituksenmukaista poistaa, koska jo nyt useimmat kyseisissä
maissa opiskelevat saavat asetuksessa mainittuja vakiomääriä suurempaa asumislisää. Ulkomaisiin
opintoihin kannustamiseksi kaikkien ulkomailla opiskelevien asumislisän tulisi
olla sama eli 210 euroa kuukaudessa. Muutoksen myötä arviolta noin 600 ulkomailla tutkintoa
tai vaihto-opintoja suorittavan opiskelijan asumislisän määrä nousisi ja kustannuslisäys
olisi noin 0,5 milj. euroa vuodessa.
8.2.5 Lasta huoltavat opiskelijat
Nykyisin vain pienituloiset opiskelijaperheet voivat saada asumistukea. Asumistuen tarveharkinta
on opintotuen tarveharkintaa tiukempi, joten osa opiskelijoista menettää
asumistuen kokonaan tai saa pienempää asumistukea siirtyessään pois asumislisän piiristä.
Järjestelmien erilaisten tavoitteiden ja määräytymisperusteiden vuoksi lapsettoman
ja lasta huoltavan opiskelijaperheen saama asumisen tuki yhteiskunnalta on erilainen.
Asumislisän riippumattomuutta puolison tuloista voidaan perustella sillä, että opiskelijoiden
elämäntilanne ei ole yleisesti ottaen vielä vakiintunut. Asumistuen puolella puolison
tulot otetaan huomioon. Lapsen syntymä merkitsee uusia taloudellisia velvoitteita ja niistä
puolisoiden oletetaan vastaavan yhdessä. Yksinhuoltajan saama kuukausittainen asumistuki
on kuitenkin useimmiten parempi kuin lapsettoman opiskelijan asumislisä. Näitä
johtopäätöksiä tukevia esimerkkilaskelmia on käsitelty Opiskelijaperheet ja opintotuki
-työryhmän muistiossa (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:14,
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/tr14.pdf).
Opintotuen asumislisää ja yleistä asumistukea on myös ehdotettu sovitettavaksi yhteen
siten, että opiskelijalapsiperhe voisi lapsen syntyessä halutessaan pysyä asumislisän piirissä
asumistuen sijasta. Valintamahdollisuus poistaisi ensimmäisen lapsen synnyttyä järjestelmien
erilaisuudesta johtuvan tuen tason laskemisen.
Opiskelijalapsiperheiden ottaminen asumislisäjärjestelmän piiriin on ongelmallista
lapsi perheiden asumisen yhtenäisen tukemisen näkökulmasta. Järjestelmien väliset siirtymiset
olisivat edelleen mahdollisia ja osa opintotuen ulkopuolella olevista perheellisistä
kuuluisi edelleen asumistuen piiriin.
Opiskelijaperheiden toimeentulon näkökulmasta asumistukea tulisi kehittää nykyistä
selkeämmäksi ja paremmin perheiden asumismenoja huomioonottavaksi järjestelmäksi.
Tällöin keskeistä olisi vähentää asumistukeen vaikuttavien tekijöiden määrää, vähentää
tuen saajien omavastuuosuutta ja lieventää asumistuen tarveharkintaa.
56