HU_1_2014

Recommendations

Info

3/1989–3/<strong>2014</strong>: 25 vuotta kylmiä reaktioita ja kuumia tunteita Tämä artikkeli kertoo tutkimusalasta, joka on herättänyt tiedemaailmassa suuria intohimoja. Jos eräät kokeelliset havainnot saadaan vahvistettua aukottomasti, niin sillä tulee olemaan suuria vaikutuksia logistiikalle, huoltovarmuudelle ja globaalille toimintaympäristöllemme. Tiedemaailmassa on myös odotettavissa ankaraa sisäistä jälkipyykkiä. Tätä artikkelia on valmisteltu pitkään, eräät viimeaikaiset tapahtumat johtivat siihen että ajankohta aiheen käsittelylle on nyt ajankohtainen. Kyse on kiistanalaisesta fysiikan alueesta, jossa teoria laahaa käytännön perässä. Kokeelliset menetelmät tuottavat tuloksia, jotka ovat vallalla olevien teorioiden mukaan mahdottomia. Tämä on jakanut tiedemaailman tiukkoihin leireihin; olemassa olevien teorioiden pyhyyttä vaaliviin puhdasoppisiin ja kokeelliseen kehitystyöhön uskoviin kerettiläisiin. Vertaukset Galileon ja Inkvisition kiistaan eivät ole kaukaa haettuja, niin asian kiihkeyden kuin merkityksen kannalta. Vaikka taistelu on vielä käynnissä, joudumme tuskin odottelemaan vastauksia enää kovinkaan kauan. Mustat joutsenet Villit kortit ja mustat joutsenet ovat nimityksiä yllättäville ilmiöille, jotka voivat johtaa merkittäviin paradigmamuutoksiin. Niitä on usein vaikea ennustaa, mutta niiden ennakointi voisi auttaa etulyöntiaseman saavuttamisessa. Toisaalta on hyväksyttävä myös suuri epäonnistumisen riski; tulevaisuuden ennustamiseen liittyy aina epävarmuutta. Tieteen pitäisi käsitellä asioita avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Tulosten pitäisi perustua tehtyihin havaintoihin ja niiden analysointiin. Jos vakiintunut teoria on selkeästi ristiriidassa havaintojen kanssa, pitäisi ensin varmistaa että havainnot ovat oikeita. Jos havaintoja ei pystytä kumoamaan, teoriaa pitäisi ryhtyä tarkastelemaan uudelleen. Teorialla pyritään kuvaamaan luontoa, mutta luontoa ei voi pakottaa noudattamaan teoriaa. Tämän tutkimusalueen kohdalla tieteellinen prosessi ei ole toiminut normaalisti. Useat tutkijat ovat tuominneet sen suoralta kädeltä, eivätkä halua 20 edes keskustella asiasta. Heidän mukaansa ei kannata tutkia sellaista, jonka lopputulos tiedetään etukäteen vääräksi. Osasyyllisinä sotkuun ovat olleet median julkisuushakuisuus, fyysikoiden ja kemistien väliset kahnaukset, valtapolitiikka ja tutkimusrahojen jako. Kirjoittajalle aihealue on tuttu jo vuosien takaa, mutta tapahtumat ovat lähteneet vyörymään vuoden 2010 lopulla. Kirjoittaja on seurannut tiiviisti alan kansainvälistä kirjoittelua sekä vaihtanut ajatuksia yritysmaailman edustajien, fysiikoiden ja muiden tutkijoiden kanssa. Sveitsissä syksyllä 2012 pidetty alan kokoontuminen ja parin sadan eri puolilta maailmaa saapuneen tutkijan ja yritysedustajan tapaaminen vakuutti siitä, että asiat etenevät nyt nopeasti. Tätä kirjoitusta varten on tehty kohtuullisen paljon taustatyötä eikä esitettyjä väitteitä ole heitetty aivan kevyesti. Kirjoittajan yksityishenkilönä harrastama verkostoituminen eri tahojen kautta on lisännyt uskoa asiaan, mutta tämä artikkeli pohjautuu pelkästään julkisiin lähteisiin. Monet ovat verranneet tilannetta Wrightin veljesten ensilentoon 1903. Vaikka lennosta oli valokuvia, Yhdysvaltain tiedepiirit ja lehdistö pitivät veljeksiä useiden vuosien ajan huijareina ja ilmaa painavampien koneiden olemassaoloa teoreettisesti mahdottomana. Uutiskynnys ylittyi lopullisesti vasta 1908, kun koneella oli lennetty tuhansien ihmisten edessä Ranskassa. Matalan energian ydinreaktiot ja niiden historia Stanley Pons ja Martin Fleischmann kertoivat vuonna 1989 havainneensa selittämätöntä lämmöntuotantoa tehdessään elektrolyysikokeita palladiumilla. Utahin yliopisto kiirehti raportin julkaisua ja samalla ilmiötä alettiin nimittää kylmäfuusioksi, vaikka alun perin tutkijat eivät ottaneetkaan vahvaa kantaa siihen mikä aiheuttaa lämmön nousua. Uutinen synnytti mediakohun, mutta myös vastareaktion. Sana fuusio oli punainen vaate niille fyysikoille, jotka työskentelivät perinteisen fuusion ja ITER-reaktoreiden kanssa. Monet fyysikot eivät halunneet Ponsin ja Fleischmannin kaltaisten elektrokemistien tunkevan heidän reviirilleen. Perinteisten teorioiden mukaan kemialliset ja ydinre- Kirjoittaja: Mika Helsingius E-Cat HT testipenkissä, näkyvissä lämmitysvastuksen k nen saatiin minimoitua ja testaajat pystyivät varmistam
aktiot ovat kaksi täysin erillistä aluetta, joilla ei ole mitään yhteistä. Prof. John R. Huizenga ja muut tunnetut kriitikot kysyivät, miksi kokeet eivät tuota voimakasta neutronisäteilyä tai radioaktiivisia jäämiä, jos kyseessä on ydinreaktio? Ponsin ja Fleischmannin varhaisten kokeidensa ongelmana oli myös heikko toistettavuus. Monet yrittivät välittömästi toistaa kokeen. Jotkut sanoivat havainneensa lämmönnousua, mutta useimmat ilmoittivat, etteivät olleet havainneet säteilyä joten kyse ei ole fuusiosta (eli yritettiin mitata jotain sellaista jota ei alun perin edes väitetty). Monien fyysikoiden mielestä kyse oli mittausvirheistä ja huonoista koejärjestelyistä, heidän mukaansa vakuuttavia todisteita ilmiön olemassaolosta ei saatu. Nykyisin tiedetään, että jotkin riippumattomat ryhmät löysivät löytöä tukevia todisteita, mutta heidän kohtalonaan oli joutua ankaran painostuksen kohteeksi ja heidän tuloksensa jäivät kahdeksi vuosikymmeneksi arkistojen kätköön. Nämä olivat niitä perusteita, joiden vuoksi tutkimusalue tuomittiin pseudotieteeksi ja ajettiin marginaaliin 25 vuodeksi. Ankara vastustus vaikutti voimakkaasti siihen, etteivät useimmat tieteelliset lehdet tai konferenssit ole julkaisseet alan tutkimuksia. Tällä on ollut vaikutuksia myös rahoitukseen sekä patenttien myöntämiseen. Tutkimus ei kuitenkaan kuollut kokonaan, vaikka monet yrittivät kyllä saada viimeisenkin vastarinnan murskattua. Ilmiön tutkimusta jatkettiin pienillä resursseilla ja aapelit. Testipenkkiä käytettiin, jotta lämmön johtumiaan, ettei laitteeseen syötetty ylimääräistä energiaa. erilaisista näkökulmista käsin. Internetin yleistymisen myötä tiedonvälitys on siirtynyt pitkälti verkkoon, asiallisia sivustoja ovat mm. [11] [19][20]. Useimmat tutkimusryhmät käyttävät siitä nimeä LENR-ilmiö (Low Energy Nuclear Reaction) eli matalan energian ydinreaktio. Muita yleisesti käytettyjä nimityksiä ovat CANR (Chemically Assisted Nuclear Reaction) kemiallisesti avustettu ydinreaktio, LANR (Lattice Assisted Nuclear Reaction) hila-avusteinen ydinreaktio sekä CMNS (Condensed Matter Nuclear Science) kiinteän aineen ydinteknologia. Nimitykset vaihtelevat eri maissa ja mantereilla. Japanissa puhutaan usein vetyenergiasta, Venäjällä ja muualla on omat terminsä. Eräs syy nimitysten kirjavuuteen on se, ettei ilmiön fysikaalinen perusta ole selvillä. Teorioita on olemassa, mutta mikään niistä ei ole vielä noussut voittajaksi. Toinen syy erilaisiin nimityksiin on ollut sanaan kylmäfuusio liittyvä stigma. Mitä LENR tutkijat väittävät, ja miksi se synnyttää niin voimakkaita vastareaktioita? Ainakin yliopiston fysiikan ja kemian kursseja käyneet tietävät, että kohtuullisen suuria määriä vetyä tai sen isotooppeja voi varastoitua joidenkin metallien hilaan. Ilmiö on voimakas mm. nikkelissä ja palladiumissa, mutta ilmenee myös muissa metalleissa. LENR-tutkijat väittävät, että tietyissä olosuhteissa vetyatomit reagoivat metallihilan kanssa, tuottaen enemmän energiaa kuin mitä voidaan selittää kemiallisilla reaktioilla. Jotkut ovat myös havainneet heikkoa gammasäteilyä ja alkuainemuutoksia lähtöaineissa. Tämä viittaisi jonkinlaisiin ydinreaktioihin, mutta perinteisen fysiikan mukaan tämä vaatisi suunnattomia paineita ja miljoonien asteiden lämpötiloja. Nousujohteista edistymistä Viimeisen 25 vuoden aikana sadat tutkijat ja kymmenet tutkimuslaitokset ovat jatkaneet ilmiön tutkimista. Mukana on arvostettuja yliopistoja, valtioiden ja asevoimien tutkimuslaitoksia, eri yritysten laboratorioita sekä yksittäisiä tutkijoita ympäri maailmaa. Pääosin tutkimusta on tehty Italiassa ja Japanissa, jonkin verran Yhdysvalloissa, Kiinassa, Venäjällä ja Intiassa. Joukkoon kuuluu NASA, USA:n asevoimien yksiköitä, Toyota Group, Mitsubishi Heavy Industries ja lukuisia muita organisaatioita. Suurin osa työryhmistä on ollut melko pieniä ja toiminut pienellä rahoituksella. Kyse on ollut riskitutkimuksesta, johon liittyy suuria epävarmuuksia ja PR-ongelmia mutta myös suurta potentiaalia. Vuosien varrella on tehty ilmeisesti kymmeniä tuhansia kokeita, sekä esitelty erilaisia teorioita joilla saatuja havaintoja voitaisiin selittää. Varhaisemmat kokeet muistuttivat vuoden 1989 testejä, niissä reaktioita yritettiin käynnistää raskaassa vedessä tapahtuvat elektrolyysin avulla käyttämällä mm. palladiumia. Vuosikausia niiden toistettavuus oli hyvin huono, ylimääräinen lämmöntuotto oli niin pientä, ettei käytetty kalorimetria pystynyt vahvistamaan mittauksia sitä riittävän aukottomasti. Joitain vuosia sitten siirryttiin käyttämään nikkeliä ja paineistetulla vedyllä täytettyjä koekammioita. Niissä testimateriaali kuumennettiin muutamiin satoihin asteisiin, joissain kokeissa sitä stimuloitiin ultraäänellä, sähköpurkauksilla tai sähkökentillä. Uusissa kokeissa tulokset alkoivat olla selkeämpiä ja toistettavampia, laitteiden tuottama lämpöenergia oli selkeästi suurempi kuin reaktion käynnistämiseen käytetty energia. Tulokset paranivat entisestään sen jälkeen, kun materiaalin pintaa käsiteltiin reaktiivisen pinta-alan kasvattamiseksi. Suurin läpimurto saavutettiin, kun jotkut siirtyivät käyttämään hyvin hienojakoisia metallijauheita. Energiantuotanto vaikuttaa olevan sidoksissa materiaalin pintaalaan ja geometriaan, nanorakenteet käyttäytyvät eri lailla kuin suuremmat kappaleet. Monissa viimeisten vuosien aikana suoritetuissa kokeissa poikkeuksellinen lämmöntuotanto on ollut niin merkittävää, että mittausvirhe ja kemiallinen reaktio on viimein voitu sulkea pois laskuista. Useimmat tutkijat puhuvat muutamista wateista, mutta ainakin 6 ryhmää on puhunut satojen tai jopa tuhansien wattien energiantuotosta. Joillain ryhmillä kokeiden toistettavuus on lähellä 100 prosenttia, reaktiot ovat jatkuneet jopa kuukausia. Eräs MIT:ssä (Massachusetts Institute of Technology) tammikuussa 2012 luentosarjan aikana käynnistetty koe (MANOR) tuotti ylijäämäenergiaa vielä kesäkuussa 2012. Kyseinen koe oli pienimuotoinen, mutta se tuotti 7-10 kertaa enemmän energiaa kuin mitä reaktion ylläpito vaatii, uusimmalla versiolla hyötysuhde on jo 1:80. Tällä hetkellä useat arvostetut tutkimuslaitokset ovat jo todenneet, ettei itse ilmiön olemassaolosta voi enää kiistellä. Eräänä osoituksena oli mm. MIT:n tutkimuksen uudelleenkäynnistyminen, sitä ei enää pidetä pseudotieteenä ja alan peruskurssi toistettiin myös tammikuussa <strong>2014</strong> [29]. Monet LENR-ilmiön tutkijat sanovat nykyisin, että valtavirran fyysikot saattoivat olla vuonna 1989 tietyssä mielessä oikeassa. Kyseessä ei ehkä ole fuusio ainakaan perinteisesti ymmärretyssä mielessä, vaan jotain muuta. Taustalla saattaa olla jokin, ennestään tuntematon nanometriluokan mittakaavassa tapahtuva kvanttimekaaninen ilmiö. Teoreettisissa selityksissä puhutaan pintaplasmoneista, Rydbergin atomeista, hydrinoista sekä suurissa hiukkasjoukoissa tapahtuvista värähtelyistä. Lopullista selitystä joudutaan vielä odottelemaan, mutta näyttää siltä että teoreettiset selitykset avaavat reittejä moniin uusiin ennestään tuntemattomiin ilmiöihin ja käytännön sovellutuksiin. NASA:n näkökantoja NASA:n Langleyn tutkimuslaitoksen johtava tutkija Dennis Bushnell on kertonut kirjoituksissaan omia näkökulmi- 21
Page 1 and 2: HUOLTOUPSEERI Huoltoupseeriyhdistys
Page 3 and 4: Logistiikkaupseerit ry Sotilashalli
Page 5 and 6: Koonnos Logistiikkaupseerit ry:n s
Page 7 and 8: ja elintarvikejakelun sekä tieto-
Page 9 and 10: isoitu sodankäynti jalostui puhtai
Page 11 and 12: dennyksiin. Rommel toteaakin yleise
Page 13 and 14: Toinen maailmansota oli kuitenkin l
Page 15 and 16: Monikansallisen raskaan lennoston C
Page 17 and 18: Tapahtuma keräsi paikalle 115 osal
Page 19: Kestävää kehitystä elinjakson a
Page 23 and 24: avulla ja visioissa on myös suora
Page 25 and 26: tietokonetta infrapunakameroita var
Page 27 and 28: pohjatietoja, mutta hän kehittää
Page 29 and 30: Sinivalkoinen Scania - suomalaisemp
Page 31 and 32: Parempaa laatua ammattikäyttöön
Page 34 and 35: Juhlapäivä alkoi kunniakäynnill
Page 36 and 37: Tankkimiesten juhlaseminaari BLG-60
Page 38 and 39: RUK 243-kurssin päättäjäisissä
Page 40: Huoltoupseeri PL 5 15701 Lahti Asen

HU_1_2014

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?