HU_1_2014
HU_1_2014
HU_1_2014
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Rannikkotykistöstä paljon kirjoittanut<br />
ye-komentaja (evp), sotatieteiden tohtori<br />
Ove Enqvist tunnetaan aselajinsa syväosaajana.<br />
Hänen aiheenaan oli T-55<br />
panssarivaunujen tornien muuntaminen<br />
100 56 TK -tornikanuunoiksi. Kyseiseen<br />
ratkaisuun päädyttiin 1960-luvulla, kun<br />
rannikoiden loppuun ammutut kevyet<br />
tykit oli korvattava.<br />
Tarkoitus oli tehdä 10–18 patteria.<br />
Pattereiden rakentaminen alkoi vuonna<br />
1971 ja viimeisiä sijoituspaikkoja kantalinnoitettiin<br />
1990-luvun puolella. Pääosa<br />
pattereista ajettiin alas vuosina 2006–<br />
2008 ja viimeiset vuonna 2012.<br />
Torneja ei suinkaan saatu panssarivaunuja<br />
purkamalla, vaan niitä ostettiin<br />
Neuvostoliitosta. Myyjä olisi myynyt<br />
väkisin vakaimet ja muut tornivarusteet<br />
mukaan ja oli kovasti ihmeissään, mihin<br />
pelkkiä torneja tarvittiin.<br />
Tykkipattereille tehtiin perusteellinen<br />
modernisointi perushuollon peitenimellä<br />
1980–90 -lukujen taitteessa. Yhdenmukaistamishuolto<br />
tehtiin vuosina 1996–97.<br />
Modernisoinnin ohella rakennettiin runsas<br />
määrä valepattereita, joihin tehtiin jopa<br />
lämmönlähteet ja paukkulaukausmahdollisuus<br />
harhautuksen täydellistämiseksi.<br />
AMV+NEMO. Kuva: Esa Muikku<br />
gelmana oli, kuka kouluttaisi hänet. Saksasta<br />
ei oikein tahtonut löytyä kouluttajaa,<br />
kun itäkaluston osaaminen oli ajettu<br />
nopeasti alas. Lopulta löydettiin teknillisenä<br />
upseerina panssarijoukoissa palvellut<br />
Peter Seidel, joka kutsuttiin Suomeen<br />
kantahenkilökuntaa kouluttamaan.<br />
Henkilökunnan kurssille vuoden 1992 lopulla<br />
osallistui 19 henkilöä, ja varusmieskoulutus<br />
alkoi saapumiserästä I/94.<br />
Panssaripioneeritoiminnan parissa pitkän<br />
uran tehnyt Simo Punkari kertoi Saksan<br />
kauppojen vaikutuksesta panssarijoukkojen<br />
pioneeritaktiikkaan. Lisääntynyt<br />
kalustomäärä mahdollisti pioneeritoiminnan<br />
kokonaisuuden muodostamisen sodan<br />
ajan panssariprikaateille ja edistyksellisen<br />
pioneeritaktiikan soveltamisen.<br />
Toinen näkökulma oli panssaripioneerien<br />
joukkotuotanto, josta Punkari teki<br />
esiupseerikurssin opinnäytetyön. Punkarin<br />
mukaan pelkkä kaluston käyttötaito<br />
ei riitä, vaan on omaksuttava kokonainen<br />
toimintakulttuuri. Panssaripioneerien varusmieskoulutuksessa<br />
päästiin saapumiserästä<br />
II/95 alkaen valmiiden panssaripioneerijoukkueiden<br />
tuotantoon pelkkien<br />
sotilaspiirien käyttöön koulutettujen<br />
yleispioneerien sijasta.<br />
Saksalainen rynnäkkötykkiprikaati<br />
Suomessa 1944<br />
Kapteeni (res), toimittaja Kari Kuusela on<br />
vuosikymmenien ajan tutkinut sotahistoriaa<br />
pitkälti saksalaisten näkökulmasta ja<br />
julkaissut useita kirjoja aiheesta. Hänen<br />
seminaariaiheenaan oli Sturmgeschütz-<br />
Brigade 303:n toiminta Suomessa vuonna<br />
1944. Saksalaisjoukkojen vaiheiden<br />
tutkimista haittaa oleellisesti se, että kirjallisia<br />
alkuperäislähteitä ei juuri ole.<br />
Puheena olevan joukon vaiheita Kuusela<br />
selvitti lähinnä suomalaisjoukkojen<br />
sotapäiväkirjoista sekä olemalla ennakkoluulottomasti<br />
yhteydessä saksalaisveteraaneihin,<br />
jopa kolmeen prikaatin<br />
entiseen komentajaan, jo kauan ennen<br />
internetin mahdollisuuksia 1980-luvulla.<br />
Mahdollisimman oikea kokonaisuus on<br />
pitänyt koota vajavaisista ja ristiriitaisista<br />
tiedoista.<br />
Saksalainen Sturm varustettuna 105 mm haupitsilla normaalin 75-millisen kanuunan sijaan.<br />
(SA-kuva)<br />
Kuusela esitti viisi kysymystä saksalaisprikaatin<br />
vaiheista ja niihin vastaamalla<br />
hän kävi läpi joukon toiminnan<br />
Suomessa. Joukko tuli pikahälytyksellä<br />
Baltiasta juhannuksen tienoilla 1944 ja<br />
oli taistelussa Kannaksella neljänä kesäkuun<br />
lopun päivänä.<br />
Suurta menestystä joukko ei saavuttanut<br />
kokeneesta henkilöstöstä huolimatta.<br />
Syynä saattoi olla suomalaiseen<br />
maastoon huonosti sopinut taktiikka,<br />
huono maaston tuntemus tai jopa kielivaikeudet.<br />
Prikaati lähti täältä takaisin<br />
Baltiaan ja käytännössä kokonaan uudelleen<br />
perustettuna se tuhoutui Unkarissa<br />
tammikuussa 1945.<br />
Rannikkotykkejä ja<br />
sotavarusteprojekteja<br />
Patria Land Systems Oy:ssä uustuotekehitysosastoa<br />
johtavan insinööri Jari<br />
Lemmetyisen aiheena olivat panssariajoneuvojen<br />
tulivoiman kehitysprojektit.<br />
Hän käytti havaintoesimerkkeinä Pasi- ja<br />
AMV-kalustoa.<br />
Asejärjestelmäprojektien vaiheet ja<br />
haasteet tulivat yleisölle perusteellisesti<br />
valotetuiksi. Kehitysprojekti vie vuosia<br />
ja on aivan eri asia tuottaa demoversio<br />
messuille kuin täydellinen asiakasvalmis<br />
mallikappale, tuotantoversiosta<br />
puhumattakaan. Monisyisten teknisten<br />
haasteiden ohella asejärjestelmäkehitys<br />
on myös kauppapolitiikkaa.<br />
Ennen loppukeskustelua ye-eversti<br />
(evp), valtiotieteen tohtori Pekka Visuri<br />
valotti lyhyesti Saksan asetoimituksia<br />
Suomeen kesällä 1944, koska niistä on<br />
ollut julkisuudessa sinnikkäästi vääriä tietoja.<br />
Ensinnäkään Hitler ei ollut määrännyt<br />
Suomeen erityistä asevientikieltoa.<br />
Yhdessä vaiheessa aseiden saanti oli kylläkin<br />
hankalaa, koska Saksa perusti uusia<br />
joukkoja ja organisoi vanhoja uudelleen.<br />
Visuri kävi kesän 1944 mittavat asetoimitukset<br />
seikkaperäisesti läpi. Toimitettu kalusto<br />
oli modernia ja tehokasta.<br />
Seppo Simola<br />
37
Change language