HU_1_2014
HU_1_2014
HU_1_2014
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
isoitu sodankäynti jalostui puhtaimpaan<br />
muotoonsa. J.F.C. Fullerin ja Q.E. Martellin<br />
kaltaisten ensimmäisten tankki-teoreetikkojen<br />
ajatukset tankkisodasta ”maalla<br />
käytävinä meritaisteluina” mahdollistui,<br />
sillä tasainen erämaa ja aavikko vailla<br />
pysäyttäviä maastonkohtia tarjosi taktisesti<br />
aivan uudenlaisen tilanteen. Lisäksi<br />
Afrikka oli toisen maailmansodan ensimmäinen<br />
sotanäyttämö, jossa kaksi täysin<br />
motorisoitua joukkoa kohtasivat toisensa<br />
taistelussa. Rommelin Afrikan sotatoimien<br />
yksi suurista menestystekijöistä<br />
alussa oli Brittiarmeijan kyvyttömyys hahmottaa<br />
mekanisoidun sodankäynnin vaatimuksia.<br />
Heissä Rommelin mukaan yhdistyi<br />
poikkeuksellinen rohkeus ja sitkeys<br />
joustamattomuuteen ja kyvyttömyyteen<br />
nopeaan liikkumiseen. Brittien orientaatiojakso<br />
mekanisoidun sodan toteutusperiaatteisiin<br />
kesti oman aikansa, eivätkä he<br />
suinkaan olleet ainoat hitaat oppijat.<br />
Saksalaisten aiemmat hyökkäykset<br />
Puolaan ja Ranskaan toimivat pikemminkin<br />
kuin mekanisoidun sodankäynnin testiharjoituksina.<br />
Puolalaisen ratsuväen urhea<br />
yritys panssarivaunuja vastaan osoitti<br />
uuden aikakauden alkaneen ja saatuja<br />
oppeja jalostettiin Ranskaa varten. Sielläkin<br />
tankkien vastustajana oli perinteisiä<br />
jalkaväkijoukkoja, joiden suhteellinen hiatus<br />
ei tarjonnut todellista operationaalista<br />
vapautta. Panssarijoukot vyöryivät syvälle<br />
selustaan ja Rommel kuvaa, kuinka tärkeimpiä<br />
teitä ja asutuskeskuksia vältellen<br />
hyökkäys syvyyteen oli enemmän kilpajuoksua<br />
kuin taistelua. Rommelin joukot<br />
saattoivat heiluttaa yllätetylle jalkaväelle<br />
sekä selustajoukoille ja kaasua keventämättä<br />
jatkaa etenemistä jättäen heidät<br />
sekasortoiseen tilaan ja perässä seuraavan<br />
oman jalkaväen vastuulle.<br />
Libya ja Egypti näkivät kahden liikkumiskykyisen<br />
joukon taistelun jalostumisen<br />
ja motorisoidun ”mottitaktiikan”<br />
synnyn. Liikkuvuus ja rohkeus syviin<br />
operaatioihin johti toistuvasti tilanteisiin,<br />
joissa vihollinen saatiin piiritettyä omilla<br />
joukoilla, mutta tämä ei käytännössä<br />
koskaan voinut olla operaation varsinainen<br />
päämäärä, sillä jos saarrettu joukko<br />
oli motorisoitu, sen oli suhteellisen<br />
helppoa nopeasti keskittää voimansa<br />
yhteen kohtaan ja murtautua saartorenkaan<br />
läpi. Korostettu liikkuvuus oli<br />
myös tapa käydä kulutussodankäyntiä<br />
aavikolla ja ainoastaan toimiva logistiikkajärjestelmä<br />
takasi mahdollisuudet selviytyä<br />
kulutussodankäynnissä.<br />
Rommelin mukaan sodankäynnin liikkuvuuden<br />
vähentyessä, eli ns. perinteisessä<br />
torjuntataistelussa, myös tappioiden<br />
määrä kasvaa jyrkästi ja sodan tarkoituksena<br />
on tuhota vihollisen miesvoima.<br />
Tämä erottelu on tärkeä myös nykypäivän<br />
sodankäyntiä suunnitteleville<br />
operaatikoille. Vanhanaikainen hyökkäys<br />
staattista puolustusta vastaan onnistuu<br />
tai epäonnistuu miestappioiden myötä<br />
ja siksi vaikutus pitää kohdistaa juuri<br />
– Jan Hanska<br />
Kirjoittaja on<br />
huoltoupseeri,<br />
yleisesikuntamajuri,<br />
yhteiskuntatieteiden<br />
tohtori<br />
ja sotatieteiden<br />
tohtoriopiskelija<br />
sotilaisiin. Liikkuvassa, motorisoidussa<br />
tai mekanisoidussa sodankäynnissä sen<br />
sijaan yksittäinen sotilas tai sotilasjoukkokin<br />
on käytännössä käyttökelvoton,<br />
mikäli logistiikkajärjestelmä ei pysty<br />
tuottamaan tarvittavaa materiaalia, täydennyksiä<br />
ja palveluita. Siten Rommelin<br />
ajatusten mukaan liikkuvan sodankäynnin<br />
kohteena ei tulisi olla joukkojen<br />
vaan niitä tukevan logistiikkajärjestelmien<br />
osin. Tuhoamalla polttoainevarastot,<br />
mekanisoitu tai motorisoitu joukko kyetään<br />
saattamaan taistelukyvyttömäksi.<br />
Tavallaan liikkuva kulutussodankäynti<br />
teki taistelemisesta entistä sekavampaa.<br />
Molemmat komentajat pyrkivät kokoamaan<br />
voimansa siten, että niillä pystyttiin<br />
vaikuttamaan viholliseen yhdenaikaisesti<br />
yhdessä tietyssä paikassa ja<br />
siten rikkoa vihollisen taistelujärjestys<br />
ja tuhota erilleen joutuneita osia yksi<br />
kerrallaan. Vihollisen pilkkominen taisteluliikkeillä<br />
pieniin joukkoihin ja niiden<br />
eliminoiminen on menetelmä tuottaa<br />
tappioita taisteleville osille.<br />
9
Change language