ILMASTON ASIALLA - Kuntatekniikka

More documents

Recommendations

Info

Seitsemän kaupungin KAPU-ha KATUPÖLY KUR Nuuskija-autolla mitataan pölyä suoraan pölylähteestä eli renkaan takaa. Kuva Aleksi Malinen Pölynsidonnan täsmäkastelulaitteilla voidaan kastelu kohdistaa suoraan kadun pölyisimpiin kohtiin. 40 <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2010
LIIKENNE nke: täsmäkastelulaite ja PIMU-kalusto tehokkaita IIN uudella tekniikalla Uusi tekniikka puree katupölyyn. Etenkin täsmäkastelulaite ja PI- MU-kalusto ovat osoittaneet hyödyllisyytensä. Pölynsidonta suolaliuoksella on tehokkainta akuutin katupölyn vähentämisessä. Tämä kävi ilmi nelivuotisessa KAPU-hankkeessa, joka mm. kokosi ohjeita pölyntorjuntaan. ● Jari Viinanen, Helsingin kaupungin ympäristökeskus ● Kaarle Kupiainen, Nordic Envicon Oy ● Liisa Pirjola, Metropolia ammattikorkeakoulu Viime vuonna päättyneessä Katupölyn päästöt ja torjunta -hankkeessa (KAPU) tutkittiin, miten talvikunnossapidon toimenpiteet ja katujen kevätpuhdistus vaikuttavat hengitettävien hiukkasten PM 10 -katupölyn määrään ja koostumukseen. Lisäksi selvitettiin nykykäytäntöjä ja uusia menetelmiä vähentää pölyn määrää. Tutkimukseen osallistui seitsemän kaupunkia. Katupölypitoisuudet vaihtelivat huomattavasti Katupölyn tutkimus tehtiin Nuuskija-autolla kaupunkireiteillä ● ennen talvikauden pölyn kertymisen alkua, ● pölyn kertymisen aikana talvella, ● keväällä ennen katujen puhdistuksen aloittamista, ● puhdistuksen eri vaiheiden aikana sekä PIMU-kalusto poistaa irtoaineksen ja pölyn myös päällysteen raoista. ● puhdistuksen päättymisen jälkeen niin kauan, että pölyn määrä ei enää olennaisesti vähentynyt. Kevään huippupäästöt havaittiin tyypillisesti maalis-huhtikuun vaihteessa, jolloin Nuuskija-pitoisuudet olivat 4 000–25 000 μg/m 3 . Suuret erot kaupunkien välillä selittyivät rakennustyömaiden vaikutuksilla ja liukkaudentorjunnan sekä talvikunnossapidon käytäntöjen vaihteluilla. Huipun jälkeen päästöt laskivat tasaisesti, ja toukokuun alussa kaupunkien päästötasot olivat jo suhteellisen alhaisia (Nuuskija-pitoisuus 2 000 μg/m 3 ). Erittäin puhtaalla, kesäisellä tasolla (alle 1 000 μg/m 3 ) päästöt ovat kuitenkin yleensä vasta toukokuun puolivälin jälkeen. Nuuskija-päästön lasku ajoittuu yhteen katujen kevätpuhdistusten ja nastarenkaiden käytön vähenemisen kanssa. Lisäksi päästöhuipun jälkeen pölyvarastoja (lumipenkat, jää) ei yleensä ole enää jäljellä. Pölyä kulkeutuu katuympäristöstä pois myös ilmavirtausten, sateiden ja valunnan mukana. Kadun puhtauskriteerit laadunvarmennukseen KAPU-tutkimustuloksia voidaan käyttää katujen puhtausasteen puhdistuskriteerien määrittelyyn. Kriteerejä olisi mahdollista käyttää asettamalla ne vaatimukseksi puhdistuksesta vastaavalle taholle. Helsingin kaupungin rakennusvirasto on esittänyt, että nykyiselle puhdistuskalustolle voisi käyttää esimerkiksi seuraavia (Nuuskija-auto) ohjearvoja: ● puhdas alle 1 000 μg/m 3 , ● riittävät toimenpiteet (kohtuukustannuksin ei parempaan päästä) 1 000–4 000 μg/m 3 , ● lisätoimenpiteitä vaaditaan yli 4 000 μg/m 3 ja ● pidemmillä kaduilla tarkastellaan katuosuuksittain. Lumen poisvienti ja liukkaudentorjunta Kadunvarren lumessa on havaittu jopa 15–20-kertaisia kiintoainespitoisuuksia verrattuna kaupunkialueiden koskemattomaan lumeen. Tällä perusteella voidaan olettaa, että lumen poisviennillä voidaan saavuttaa hyötyjä katupölyongelman kannalta. KAPU-aineiston perusteella tehty hiekoitus- ja suolauspäivien lukumäärien ja päästötasojen vertailu osoittaa, että hiekoituksen käytön kasvaessa pölypäästöt ovat korkeampia ja käänteisesti suolauksen kasvaessa pölypäästöt ovat alhaisempia. Katukohtaisiin päästöihin vaikuttavat myös auraus, kiinteistöjen tekemä hiekoitus ja lähikaduilta kulkeutunut pöly. Hiekoituksen ohella nastarenkaiden aiheuttama tien kuluminen lisää katupölypäästöjä kaupunkialueilla. Henkilöautoista noin 90 prosenttia käyttää nastarenkaita. Tutkimuksen aikana osuus ei ole muuttunut. Pölynsidonnalla katupölypitoisuudet nopeasti alas Pölynsidonta suolaliuoksella osoittautui lupaavimmaksi akuutin katupölyn vähentämiskeinoksi pitoisuusaleneman olles- <strong>Kuntatekniikka</strong> 3/2010 41
Page 1 and 2: ALANSA YKKÖNEN 3 /2010 Vesiosuusku
Page 3 and 4: SISÄLTÖ 3 / 2010 20. huhtikuuta
Page 5 and 6: lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNII
Page 7 and 8: ILMASTO kaupungilla on kunnianhimoi
Page 9 and 10: kedm.fi - Ilmastonmuutostyö on tul
Page 11 and 12: Kunnissa on meneillään ILMASTOSTR
Page 13 and 14: Alan suurin seminaari- ja näyttely
Page 15 and 16: KIINTEISTÖT Arkkitehti Eino Pitkä
Page 17 and 18: KIINTEISTÖT Kunnille valtionavustu
Page 19 and 20: KIINTEISTÖT Sairaala A: Tuloilmala
Page 21 and 22: KIINTEISTÖT Sairaaloiden osastojen
Page 23 and 24: KIINTEISTÖT Wäinö Aaltosen koulu
Page 25 and 26: DigiEcoCity Kestävän kehityksen k
Page 27 and 28: 4 Kuusitie 4 2a 5 6 40 1 2 4 3 4 5
Page 29 and 30: Sähköisen ilmoittautumislomakkeen
Page 31 and 32: www.ukty.fi TALOTEKNIIKKAA ymmärre
Page 33 and 34: Neuvostoaikaisia kaivonkansia Yksit
Page 35 and 36: ENERGIA OPELLIT ja PANEELIT vai kau
Page 37 and 38: ”Tämä lehti on luettava” Kehi
Page 39: ENERGIA vähentää päästöjä ja
Page 43 and 44: LIIKENNE AIS-järjestelmän suuttim
Page 45 and 46: Jumalten herkku ja (työ)elämän m
Page 47 and 48: VESIHUOLTO Äänekosken kaupunginjo
Page 49 and 50: VESIHUOLTO Kustannusmallin avulla e
Page 51 and 52: Kuntainfran kehittämisen foorumi v
Page 53 and 54: RAKENNUS- MÄÄRÄYKSET ohjaavat en
Page 55 and 56: tiä suorittavan on aiempaa helpomp
Page 57 and 58: Tapahtumakalenteriin on poimittu ku
Page 59 and 60: Tarkat laitos ja kunta sääasemat,

ILMASTON ASIALLA - Kuntatekniikka

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?