pdf-lehti - Carea

ajateltavaa | JouluKiloille KYYtiä.
satu parviainen, te-koordinaattori
8
9
Mie ja sie – terveyteen vie
tule meille tuomas kulta!
tuopa joulu tullessasi!
tule kekri, jouvu joulu,
sekä pääse pääsiäisen!
Maakunnallisen terveyden
edistämisen kuulumisia
Maakunnallisen terveyden edistämisen toimintaohjelma
tulevalle nelivuotiskaudelle 2013–2016 sisältää vuosittaiset
teemat ja ensi vuoden teemana on ravitsemus ja
liikunta. tulevina vuosina painopistealueita ovat lisäksi
päihteet ja mielenterveys. strategisena päämääränä on
kymenlaaksolaisten terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen.
ikäryhmäkohtaisissa tavoitteissa on keskeistä
terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukeminen.
Kymenlaakson terveysliikuntastrategian valmistelu
on käynnistynyt syksyn kuluessa verkostotyönä ja
mukana on toimijoita alueen kunnista, sairaanhoitopiiristä,
järjestöistä sekä Maakuntaliitosta. terveysliikuntastrategia
tulee pohjautumaan maakunnalliseen
terveyden edistämisen toimintaohjelmaan ja se pyritään
pitämään mahdollisimman käytännönläheisenä.
tarkoituksena on esittää tavoitteet terveysliikunnan
kehittämiseksi Kymenlaaksossa. strategiassa kartoitetaan
Kymenlaakson väestörakenne, liikuntaolosuhteet ja
olemassa olevat toimintatavat, punnitaan niiden hyödyt
ja heikkoudet ja pyritään kehittämään uusia yhteistyöja
toimintamalleja.
lihavuus laskuun
Maakunnallisen terveyden edistämisen toimintaohjelman
suunnittelussa huomioidaan kansalliset linjaukset
sekä ohjelmat. thl on julkaissut luonnoksen lihavuus
laskuun – hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta, Kansallinen
lihavuusohjelma 2012–2015. ohjelmassa huomioidaan
laajasti väestön elämän eri vaiheet. Kaikissa ikäryhmissä
terveellinen, monipuolinen ravinto ja liikunta
ovat tärkeitä terveyden edistämiseksi, lihavuuden
ehkäisemiseksi ja toimintakyvyn säilyttämiseksi. esille
tuodaan elintason nousun ja elinympäristön muuttumisen
vaikutukset ylipainoisuuden ja lihavuuden yleistymiseen.
elinympäristö on muuttunut lihavuutta edistäväksi
eli obesogeeniseksi ympäristöksi, jossa istuva, passiivinen
elämäntapa ja jatkuvasti saatavilla oleva epäterveellinen
tai liiallinen ruoka yhdessä lisäävät lihomisriskiä.
hengähdä toki ja sit eiku liikkumaan
Kardiometabolinen syndrooma ja tyypin 2 diabetes ovat
ehkäistävissä elämäntapamuutoksilla. Kuitenkin elämäntapamuutosten
aikaansaamiseksi riittää harvoin pelkkä
tieto. ihmiset haluavat tehdä omia tietoisia valintoja
oman käsityskykynsä mukaan. on tärkeää huomioida,
että onnistumisen kannalta on olennaista esimerkiksi
painonhallinnan kokeminen laaja-alaisesti omaan
elämään ja hyvinvointiin vaikuttavaksi ts. löydetään
henkilökohtaiset motiivit. Keskeisiä motivoivia tekijöitä
voivat olla terveys, kyky olla aktiivinen, parempi
itseluottamus, mieliala ja ulkonäkö sekä koko perheen
hyvinvointi.
syömisen, juomisen ja painon kontrollointi saattaa jättää
huomiotta muut painoon vaikuttavat tekijät, kuten
säännöllisen elämänrytmin, levon ja liikunnan.
liikettä niveliin joulun jälkeen
Joulua odotellessa on hyvä muistaa kiireistä huolimatta
huolehtia myös omasta jaksamisesta, hyvinvoinnista ja
rentoutumisesta.
tästä voi katsoa, montako kilometriä on sitten joulun
jälkeen taivallettava…
Joulutorttu = 3,5 km
(1 kpl, 40 g) 181 kcal
pipari = 0,9 km
(1 kpl, 10 g) 46 kcal
sinihomejuusto = 1,4 km
(1 annos, 20 g) 70 kcal
suklaakonvehti = 2,2 km (*
(3 kpl, á 7 g) 123 kcal
luumurahka = 4 km
(1 annos, 120 g) 206 kcal
Jouluolut = 4,3 km
(0,5 l, 4,7 %) 220 kcal
punaviini = 1,7 km
(1 annos, 120 g) 84 kcal
Konjakki = 1,9 km
(1 annos, 40 g) 94 kcal
Glögi = 2 km
(1 annos, 200 g) 102 kcal
Glögi rusinoilla ja mantelilla = 3,7 km
(1 annos, 200 g, rusinat 12 g ja manteli-rouhe 1 rkl) 191 kcal
Kyll’ on kystä aitassamme,
paljo pantua eloa,
sirkan reisi, paarman jalka,
peiposen peräpakara,
sammakon sakarivarvas,
sisiliskon silmäpuoli.
(Kanteletar)
*) tiina häyhä toteaa, että
tämä ei pidä paikkaansa.
hänen suklaan arkikulutuksensa
on vuosittain noin 45 kg, täten
hänen tulisi hölkätä 4714 km,
eli noin Kotkasta lontooseen
ja takaisin.