Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ALANSA YKKÖNEN<br />
1/2010<br />
Kovia kokenut<br />
Kristiinankaupunki<br />
iloitsee uudesta<br />
uimahallista, Riitta<br />
El-Nemr sanoo s. 36<br />
sivulla 36<br />
Talviolympialaisten kisakylä noudattaa<br />
kestävyyden kriteerejä sivu 12<br />
Uusikaupunki<br />
hyvää vauhtia<br />
hiilineutraaliksi<br />
sivu 14<br />
Helsinki linjasi<br />
puistokasvien<br />
käytön sivu 24<br />
Jätevesiselvitys<br />
tehostaisi<br />
neuvontaa<br />
sivu 43<br />
Kuntatekniikan<br />
investoinneista<br />
ei tingitä sivu 49<br />
VANCOUVER kärkisijoilla taloudessa ja elämänlaadussa<br />
sivu 6<br />
MAAILMAN PARAS?
Maahantuoja:
SISÄLTÖ<br />
1 / 2010<br />
2. helmikuuta<br />
39 Australialainen Geelong rakensi laadukkaan<br />
skeitti- ja toimintapuiston ja sai rantaalueesta<br />
osan elävää kaupunkikeskustaa.<br />
14 Uudestakaupungista on hyvää vauhtia<br />
tulossa hiilineutraali, Jouko Antola ja Kari<br />
Koski vahvistavat.<br />
27 Nan Lian Garden on rauhan keidas Hongkongissa.<br />
Puutarhan elementtejä ovat mm.<br />
vesi, suuret kivet ja ikivanhat puut.<br />
46 Maanmittaripulaan etsitään helpotusta<br />
koulutuksella. Jussi Syväjärvi opiskelee<br />
maanmittausinsinööriksi Rovaniemellä.<br />
YHDYSKUNTA<br />
Kestävän kehityksen Vancouver<br />
menestyy metropolivertailuissa 6<br />
Matkailukylä Whistler on rakennettu<br />
kestävyyden kriteereillä 12<br />
ILMASTONMUUTOS<br />
Ilmastotyö vahvistaa Uudenkaupungin<br />
imagoa 14<br />
Viisi kuntaa haluavat hiilineutraaleiksi<br />
2030 mennessä 16<br />
Ilmastoa ei vielä saatu pelastettua<br />
Kööpenhaminassa 18<br />
VIHERALUEET<br />
Suomen vanhin perhepuisto<br />
uudistuu Jyväskylässä 20<br />
Jyväskylä saa mittavan viherpalveluohjelman<br />
22<br />
Valaistus sisustaa Kirkkopuiston 23<br />
Helsinki linjasi viheralueidensa<br />
kasvien käytön 24<br />
Puistot ovat Hongkongin ihme 27<br />
YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME<br />
Suomen kuntatekniikan yhdistys 29<br />
Kuntien Putkimestarit 33<br />
UKTY 34<br />
LIIKUNTAPAIKAT<br />
Kristiinankaupunki rakensi<br />
asukkailleen toiveuimahallin 36<br />
Skeittipuisto istuu Geelongin<br />
yliopistokaupungin imagoon 39<br />
VESIHUOLTO<br />
Haja-asutukseen kiinteistökohtaista<br />
jätevesineuvontaa 43<br />
Selvitysmies Tarastin ehdotusten<br />
vaikutukset kunnassa 44<br />
TEKNISET PALVELUT<br />
Uudesta YAMK-tutkinnosta etsitään<br />
ratkaisua maanmittaripulaan 46<br />
Investoinnit jatkuvat vakaina,<br />
käyttömenoissa leikkauksia 49<br />
PALSTAT / KOLUMNIT<br />
Pääkirjoitus 5<br />
Rytilät/Pekka Rytilä:<br />
Uusi elämä uusilla nimillä 19<br />
Kolumni/Mette Granberg:<br />
Hyvää tulevaisuutta 41<br />
Lukijoilta/Maila Herrala:<br />
Kunnallistekniikka, kenen bisnes? 51<br />
Uutisia 52<br />
Pakina/Eero Hiltunen:<br />
Sanasta miestä 57<br />
Palveluja 58<br />
lehti.kuntatekniikka.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010 3
Mieti hankintojasi<br />
oikeassa<br />
Valintasi jättää jäljet<br />
moneen asiaan<br />
Laatua ja kestävyyttä<br />
Niemisen valimon laatusertifioidut<br />
kansistot ovat kestäviä ja teknisesti<br />
turvallisia.<br />
Älä mene halpaan<br />
Halpatuonti ei vastaa suomalaisia<br />
kriteerejä laadultaan, kantavuudeltaan,<br />
turvallisuudeltaan....<br />
Valmistettu Suomessa<br />
Suosimalla suomalaista tuet työllisyyttä<br />
ja pidät pyörät pyörimässä. Toimitukset<br />
läheltä säästävät ympäristöä.<br />
Niemisen Valimon kansistot vain Liningilta<br />
Tilaa uusi esitteemme osoitteesta vesa.kopra@lining.fi<br />
Puh. 029 006 160 www.lining.fi<br />
Puh. 010 403 4600 www.niemisenvalimo.fi<br />
kedm.fi
lehti.kuntatekniikka.fi<br />
KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI<br />
■ Energia<br />
■ Hankinnat<br />
■ Ilmastonmuutos<br />
■ Infra-IT<br />
■ Jätehuolto<br />
■ Kiinteistöt<br />
■ Kunnossapito<br />
■ Liikenne ja väylät<br />
■ Liikuntapaikat<br />
■ Maankäytön suunnittelu<br />
■ Maarakennus<br />
■ Rakentaminen<br />
■ Turvallisuus<br />
■ Uimahallit ja kylpylät<br />
■ Vesihuolto<br />
■ Viheralueet<br />
■ Ympäristö<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
1/2010<br />
Talviolympialaisten kisakylä noudattaa<br />
kestävyyden kriteerejä sivu 12<br />
Kovia kokenut<br />
Kristiinankaupunki<br />
iloitsee uudesta<br />
uimahallista, Riitta<br />
sivulla 36<br />
El-Nemr sanoo s. 36<br />
Uusikaupunki<br />
hyvää vauhtia<br />
hiilineutraaliksi<br />
sivu 14<br />
Helsinki linjasi<br />
puistokasvien<br />
käytön sivu 24<br />
Jätevesiselvitys<br />
tehostaisi<br />
neuvontaa<br />
sivu 43<br />
Kuntatekniikan<br />
investoinneista<br />
ei tingitä sivu 49<br />
VANCOUVER kärkisijoilla taloudessa ja elämänlaadussa sivu 6<br />
MAAILMAN PARAS?<br />
Kannen kuva: Canadian Tourism Commission<br />
TOIMITUS<br />
Toinen linja 14, 00530 Helsinki<br />
Internet: lehti.kuntatekniikka.fi<br />
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />
Päätoimittaja DI Paavo Taipale<br />
Puh. (09) 771 2557, 050 380 8368<br />
Toimitussihteeri Pirjo Valtakari<br />
Puh. 050 352 3155<br />
TOIMITUSNEUVOSTO<br />
Heikki Lonka<br />
Kirsi Rontu<br />
Juhani Sandström<br />
Sami Sillstén<br />
Paavo Taipale<br />
TILAUKSET<br />
KL-Kustannus Oy<br />
Puh. (09) 771 2442<br />
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />
Vuodessa 8 numeroa<br />
Kestotilaus 70 €<br />
Vuosikerta 79 €<br />
Irtonumero 8,50 €<br />
ILMOITUKSET<br />
Suomen Business Viestintä Oy<br />
Marianne Lohilahti<br />
PL 356, 00101 Helsinki<br />
Puh. 040 708 6640<br />
marianne.lohilahti@netti.fi<br />
TYÖPAIKKAILMOITUKSET<br />
S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi<br />
Hinta 3,65 €/palstamm<br />
SIVUNVALMISTUS<br />
Aste Helsinki Oy<br />
PAINOPAIKKA<br />
Forssan Kirjapaino Oy<br />
ISSN 1238-125X<br />
65. vuosikerta<br />
Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti<br />
KUSTANTAJA/JULKAISIJAT<br />
KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry<br />
Suomen <strong>Kuntatekniikka</strong> kuntatekniikan yhdistys 1/2008ry SKTY<br />
PÄÄKIRJOITUS<br />
Paavo Taipale<br />
paavo.taipale@kuntatekniikka.fi<br />
Helsingin Energian etukeno<br />
”<br />
Pitkästä aikaa Etelä-Suomeenkin saatiin kunnon pakkastalvi. Ikään kuin sen kunniaksi<br />
Helsingin Energia julkisti kunnianhimoisen suunnitelman hiilettömästä Helsingistä.<br />
Suuri yleisö sai hyvän puheenaiheen ja valtuusto mitä tilasi. Merkittäviä<br />
uusia avauksia ja jätti-investointeja pursuava suunnitelma oli se, mitä maan johtavalta<br />
kunnalliselta energialaitokselta odotettiinkin. Nyt päästään keskustelemaan<br />
asioista niiden oikeilla nimillä ja arvioimaan vaihtoehtoja.<br />
Perusteellista keskustelua ja arviointia laadittu kehityssuunnitelma edellyttääkin.<br />
Sen onnistuneeseen toteutukseen sisältyy valtavia teknisiä ja taloudellisia<br />
haasteita. Niitä ovat esimerkiksi hiilidioksidin talteenoton tekniikka ja kaukolämmön<br />
houkuttelevuus kiinteistöjen lämmitystapana. Jälkimmäinen on olennainen<br />
koko uudistuksen taloudellisten edellytysten täyttymiseksi. Lisäksi suunnitelma<br />
ulottuu niin pitkälle tulevaisuuteen, että sinne on vaikea nähdä. Joka tapauksessa<br />
se on tarpeellinen lähtölaukaus pääkaupunkiseudun energiatulevaisuuden<br />
hahmottamisessa.<br />
Kanadan Vancouver tunkee televisiosta maailman olohuoneisiin pariksi viikoksi<br />
helmikuussa. Olympiaisännyys on osaltaan vauhdittanut kaupunkia kestävän kehityksen<br />
tiellä, jolle se suuntasi jo 1990-luvulla. Se näkyy kaupunkikehityksen ohjauksessa<br />
ja myös kisojen toisen päänäyttämön Whistlerin hiihtokeskuksen kehityssuunnitelmissa.<br />
Energiatehokkuus ja uusiutuva energia ovat vahvasti esillä.<br />
Vancouver on arvioitu useissa kansainvälisissä vertailuissa kärkisijoille asuinpaikkana<br />
kaupunkiympäristönsä vuoksi. Siitä huolimatta isossa kaupungissa riittää<br />
haasteita. Kaupunkikehityksessä yksityisen ja julkisen sektorin intressit on<br />
kenties Vancouverissa onnistuttu sovittamaan yhteen paremmin kuin monissa<br />
muissa kaupungeissa. Korkeaa, matalaa ja vihreää mahtuu samaan kaupunkiin.<br />
Töihin, töihin sano Lapatossu<br />
Lapatossu oli legendaarisen T. J. Särkän elokuvahahmo 1940-luvulta. Sen esikuvana<br />
oli nykyisen Hämeenlinnan Heinun kylässä syntynyt ratatyömies. Lapatossu<br />
oli laiska ja pulskanpuoleinen veijari, joka lennokkailla jutuillaan viihdytti työtovereitaan.<br />
Elokuvista jäi kansan suuhun elämään otsikon sananparsi.<br />
Viime viikkojen talvisäässä on tarvittu sekä lapasia että tossuja. Töitä puolestaan<br />
tarvitsevat tulevana kesänä kuntatekniikan tulevaisuuden toivot, jotka opiskelevat<br />
joko ammatillisissa oppilaitoksissa tai alan korkeakouluissa. Näyttää siltä,<br />
että useat kaupungit ja kunnat tarjoavat tiukasta taloudesta huolimatta esimerkillisesti<br />
kesätöitä tulevanakin kesänä. Siihen joukkoon on viisasta liittyä.<br />
Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT<br />
2/2010 12.2. 9.3. Vesihuolto ■ Jätehuolto ■ Jäähallit<br />
3/2010 26.3. 20.4. Ilmastonmuutos ■ Kiinteistöt ■ Liikenne ja väylät<br />
4/2010 7.5. 1.6. Rakentaminen ■ Asuntomessunumero ■ Maankäytön suunnittelu<br />
5/2010 6.8. 31.8. Ilmastonmuutos ■ Hankinnat<br />
6/2010 3.9. 28.9. Ympäristö ■ Virallinen messunumero ■ Liikenne ja väylät<br />
7/2010 8.10. 2.11. Infra-IT ■ Vesihuolto<br />
8/2010 12.11. 9.12. Energia ■ Valaistus ■ Turvallisuus
Olympiakaupunki on kirinyt kärkisijoille kansain<br />
VANCOUVER vahvis<br />
kestävästi<br />
City of Vancouver<br />
Aija Staffans<br />
6 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010
YHDYSKUNTA<br />
välisissä vertailuissa<br />
taa kilpailukykyään<br />
Vancouver on sijoittunut kansainvälisille<br />
kärkisijoille sekä taloudellisen kehityksen<br />
vertailuissa että useissa elämänlaatua mittaavissa<br />
(quality of life) metropolitarkasteluissa.<br />
Taloudellinen kilpailukyky, erinomaiseksi<br />
arvioitu elämänlaatu ja menestyksellinen<br />
kestävän kehityksen politiikka ovat<br />
yhdistelmä, johon Vancouverin globaali<br />
maine perustuu.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010<br />
7
YHDYSKUNTA<br />
Kaupungin rantoja kiertää reitistö, joka on vilkkaassa ulkoilu- ja virkistyskäytössä. Reitin varrella on mm. puistoja, leikki- ja pelikenttiä,<br />
venelaitureita ja taideteoksia.<br />
City of Vancouver<br />
Vancouver<br />
Vancouverin kaupunki ja sitä ympäröivä<br />
Greater Vancouver Regional District<br />
Tyynen valtameren rannalla.<br />
Talviolympialaiset ovat yksi esimerkki<br />
Vancouverin ekotehokkuuden kunnianhimoisista<br />
tavoitteista. Richmond<br />
Olympic Oval on kisojen pikaluisteluareena.<br />
© VANOC/COVAN<br />
miljoonan asukkaan väestökasvua,<br />
mutta Vancouverin<br />
seudulla sen arvioidaan toteutuvan<br />
25 vuodessa ja Helsingin<br />
seudulla 45 vuodessa.<br />
Living first – elämänlaatu<br />
etusijalla<br />
Vancouverin seudun suunnitelmissa<br />
toistuvat kasvu, kestävyys<br />
ja elämänlaadun turvaaminen.<br />
Tärkeimmät strategiset<br />
päätökset ovat 1990-luvun<br />
jälkipuoliskolta. Kuluneet 10–<br />
15 vuotta osoittavat tehtyjen<br />
linjausten tuloksellisuuden.<br />
Tärkein seudullinen strategia<br />
on asuttavuutta koskeva<br />
Livable Region Strategic Plan<br />
vuodelta 1996. Sen tavoitteena<br />
on suojella viheralueita, rakentaa<br />
mahdollisimman valmiita<br />
yhteisöjä, luoda tiivis metropoliseutu<br />
ja lisätä valinnaisuutta<br />
seudun liikennejärjestelmässä.<br />
Seutustrategian toteutumista<br />
on sen hyväksymisen jälkeen<br />
seurattu vuosittain.<br />
Vancouverin kaupungin<br />
tärkein johtolause on pitkään<br />
ollut Living first, jolla on haluttu<br />
iskostaa elämänlaatukysymykset<br />
kaupunkipolitiikan<br />
kärkeen. Strategisena tulevaisuustyökaluna<br />
on ollut kaupunginvaltuuston<br />
1995 hyväksymä<br />
ns. CityPlan, jonka<br />
valmisteluun osallistui hallinnon<br />
rinnalla tuhansia asukkaita.<br />
CityPlan käsittelee hyvin samoja<br />
asioita kuin seutustrategia,<br />
mutta tarkemmin.<br />
CityPlan-prosessin jälkeen<br />
kaupunki käynnisti 1997<br />
Community Vision -ohjelman.<br />
Kaupunginosakohtaisten, kaksivuotisten<br />
prosessien tarkoituksena<br />
on ”jalkauttaa” City-<br />
Plan paikallisen tason toimintaohjeeksi.<br />
Valmistuneet visiot<br />
ovat kattavia paikallisia kuvauksia<br />
siitä, mihin suuntaan<br />
kyseisiä alueita tullaan kehittämään.<br />
Viimeisin paikallisvisio hyväksytään<br />
tämän vuoden aikana,<br />
minkä jälkeen visiot kattavat<br />
240 000 asukkaan elinympäristön.<br />
Visioiden toteutusohjelma<br />
on käynnissä, ja sitä<br />
seurataan tiiviisti.<br />
EcoDensity edistää<br />
täydennysrakentamista<br />
Paikallisvisioiden rinnalla on<br />
viimeisen kahden vuoden aikana<br />
toteutettu myös täydennysrakentamista<br />
edistävä Eco-<br />
Density-ohjelma. Siihen liittyen<br />
elokuussa 2009 hyväksyttiin<br />
ns. Laneway Housing -ohjeisto,<br />
jonka perusteella myönnetään<br />
täydennysrakentamislupia<br />
pientaloalueiden takapihoilla<br />
sijaitsevien kujien varteen.<br />
EcoDensity-ohjelmaan sisältyi<br />
laaja yleisökonsultaatio,<br />
ja mallia kehitettiin yhteistyössä<br />
asukkaiden kanssa. Ohjeisto<br />
onkin saanut pääasiassa myönteisen<br />
vastaanoton, ja ensimmäisiä<br />
lupia on myönnetty eri<br />
puolille kaupunkia. Täydennysrakentamisessa<br />
korostetaan<br />
myös ekotehokasta rakentamistapaa;<br />
British Columbia<br />
on jo nyt edelläkävijä LEEDsertifioinnin<br />
soveltamisessa.<br />
Ekotehokkaat<br />
talviolympialaiset<br />
Vancouverin talviolympialaiset<br />
12.–28. helmikuuta ovat yksi<br />
esimerkki ekotehokkuuden<br />
kunnianhimoisista tavoitteista.<br />
Kisojen taloudellisesta, sosiaalisesta<br />
ja ympäristöllisestä<br />
kestävyydestä on tehty ennen-<br />
8 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010
Aija Staffans<br />
<br />
<br />
Kaupunki edistää täydennysrakentamista EcoDensity-ohjelmalla<br />
yhteistyössä asukkaiden kanssa.<br />
LIVABLE REGION STRATEGIC PLAN<br />
Vancouverin metropolialueen (Greater Vancouver Regional District)<br />
strategisen suunnittelun tavoitteet on määritelty seuraavasti:<br />
■ Suojella vihervyöhykkeitä<br />
Noin kaksi kolmasosaa seudun pinta-alasta on luontoympäristöä. Strategisessa<br />
suunnitelmassa luontoympäristöt on jäsennetty neljään erilaiseen<br />
vyöhykkeeseen, joiden säilyminen turvataan. Näitä ovat terveyden<br />
kannalta tärkeät vedenjakaja- ja tulva-alueet, ekologisesti tärkeät<br />
erämaat ja eläinten pesimäalueet, ulkoilun ja virkistäytymisen kannalta<br />
tärkeät maisemat ja puistot sekä maa- ja metsätalouden kannalta tärkeät<br />
uusiutuvat luontoalueet.<br />
■ Rakentaa valmiita yhteisöjä<br />
Seudun eri osia kehitetään entistä paremmin vastaamaan asukkaiden<br />
arjen tarpeita. Suunnitelma nimeää seudullisen ydinalueen eli Vancouverin<br />
keskustan lisäksi 8 seudullista keskusta ja 13 kunnallista keskusta,<br />
joihin rakentamista keskitetään ja joiden palvelut turvataan. Näiden<br />
lisäksi kunnat voivat täydentää verkostoa muilla keskuksilla.<br />
■ Luoda tiivis metropoliseutu<br />
Suunnitelmassa määritellään alue, jolle seudun kasvu keskitetään. Tällä<br />
halutaan vähentää vihervyöhykkeille kohdistuvia paineita ja toisaalta<br />
vahvistaa olemassa olevan urbaanin ympäristön palvelutaso.<br />
■ Lisätä valinnaisuutta liikennejärjestelmässä<br />
Seudun sisäisiä liikenneyhteyksiä vahvistetaan parantamalla kävelyn,<br />
pyöräilyn ja julkisen liikenteen käyttömahdollisuuksia sekä lisäämällä<br />
valinnaisuutta eri kulkumuotojen suhteen.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Seutustrategia on hyväksytty 1996, ja sen toteutumista seurataan systemaattisesti.<br />
Seurantaa varten on jokaista pääkohtaa varten määritelty<br />
6–10 indikaattoria, joiden kehitys raportoidaan vuosittain.<br />
Seutustrategia Livable Region Strategic Plan:<br />
www.metrovancouver.org/about/publications/Publications/LRSP.<strong>pdf</strong><br />
Strategian vuosiraportti: www.metrovancouver.org/about/publications/<br />
Publications/LRSP-AnnualReport-2005.<strong>pdf</strong><br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010<br />
9
City of Vancouver<br />
Kitsilano Beach on yksi Vancouverin upeista hiekkarannoista.<br />
näkemättömän kattava suunnitelma,<br />
jonka toteutumista monitoroidaan<br />
jatkuvasti.<br />
Olympialaisten markkina-arvo<br />
on valtava, ja hyvien tulosten<br />
odotetaan yltävän useiden uusien<br />
ratkaisujen läpimurtoon maailmalla.<br />
Tehokkaasti visioista<br />
toteutukseen<br />
Vancouverin seudun menestymistä<br />
siivittää visionäärinen poliittinen<br />
tavoitteenasettelu yhdistettynä<br />
avoimeen ja johdonmukaiseen<br />
valmisteluun. Selkeät<br />
seudulliset tavoitteet ja niiden<br />
rinnalla lähelle asukkaita menevät<br />
paikalliset toimintatavat vievät<br />
samaan suuntaan.<br />
Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta<br />
Kanadassa yhdistyvät<br />
vahva julkinen hallinto ja amerikkalainen<br />
”developpaus” eli alueiden<br />
yksityinen kehittäminen.<br />
Poliittiset päätökset antavat tukevan<br />
selkänojan virkamiesten valmistelu-<br />
ja neuvottelutilanteisiin<br />
niin suuren yleisön kuin aluekehittäjien<br />
kanssa. Alueiden kehittämishakemusten<br />
käsittelyä ohjaavat<br />
paitsi selkeät vaatimukset<br />
(kriteerit) myös asiantuntijapaneelit<br />
ja asukastilaisuudet.<br />
Järjestelmän ehdoton vahvuus<br />
on kaupunkisuunnitteluprosessien<br />
pitkäjänteisyys, joka ulottuu<br />
tavoitteiden asettamisesta ohjaukseen,<br />
suunnitteluun ja toteutukseen.<br />
Ohjaus on kiinteässä yhteydessä<br />
toteutukseen, mikä tekee<br />
järjestelmästä tuloksellisen ja<br />
tehokkaan.<br />
Prosesseihin sisältyy myös<br />
systemaattinen seuranta ja raportointi<br />
niin päätöksentekijöille<br />
kuin asukkaille. Aluekehitysprosessit<br />
ovat selkeitä, ja niihin<br />
on ulkopuolisenkin helppo tutustua<br />
erinomaisten verkkoaineistojen<br />
avulla.<br />
Korkeaa ja matalaa,<br />
tiivistä ja vihreää<br />
Vancouverin maantieteelliset rajat<br />
ovat jyrkät, ja kaupunki on<br />
rakenteeltaan kompakti. Rakenne<br />
perustuu ruutukaavaan, jonka<br />
kortteleita keskustan alueella<br />
leimaavat 30-kerroksiset pilvenpiirtäjät<br />
(condominium, ”condo”)<br />
ja muilla alueilla eri etäisyyksillä<br />
toisistaan sijaitsevat erillispientalot.<br />
Kaupunkikuva on näin ollen<br />
paitsi selkeä, myös kaksijakoinen.<br />
Niemellä sijaitsevaa korkeaa keskustaa<br />
ympäröi matala ja vihreä<br />
rakenne.<br />
Tyypillisessä keskustakorttelissa<br />
on keskellä yksi tai kaksi<br />
hoikkaa tornia ja niiden tuntumassa<br />
katujen varsilla toisiinsa<br />
kytkettyjen kaupunkipientalojen<br />
(townhouse) rivistöjä. Ratkaisu<br />
takaa mittakaavallisesti miellyttävän<br />
maantasoympäristön.<br />
Vastakohtana muistuivat mieleen<br />
Wienin Donaustadtin koleat pil-<br />
ALUEIDEN KEHITTÄMISPROSESSI<br />
(CO-OPERATIVE PLANNING MODEL)<br />
VANCOUVERISSA<br />
PERIAATEPÄÄTÖS<br />
VIRALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA<br />
MAANKÄYTÖN JA KAUPUNKISUUNNITTELUN OHJEISTUS<br />
KEHITTÄMISLUVAT<br />
■ Rakennuslupahakemus<br />
■ Kaupunkisuunnittelupaneeli<br />
■ Kehittämislupalautakunta<br />
■ Hyväksyminen/Ehdollinen hyväksyminen/<br />
Hylkääminen<br />
RAKENNUSLUVAT<br />
Aluekehittämishankkeiden valmistelu- ja päätöksentekoprosessin<br />
vaiheet Vancouverissa.<br />
10 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010
YHDYSKUNTA<br />
Kyösti Oasmaa City of Vancouver<br />
Aija Staffans<br />
venpiirtäjäkorttelit, joiden tornit<br />
nousivat paljailta kansilta ja joissa<br />
tuuli ulvoi. Vancouverin positiivisen<br />
lopputuloksen varmistavat<br />
korkeatasoisesti suunnitellut<br />
ja toteutetut pihat sekä runsaat<br />
istutukset.<br />
Korkean ja matalan rakentamisen<br />
yhdistelmä on vaikuttava;<br />
korkea lisää tehokkuutta ja matala<br />
tarjoaa maantasoasumisen<br />
Arkkitehti Graig Lane esittelee Vancouverin tyypillistä korttelitypologiaa.<br />
Vancouver – korkeaa ja matalaa, vihreää ja vettä.<br />
Kaupunkipientalot ja asuintornit ovat rinnakkain.<br />
lisäksi miellyttävän katukuvan.<br />
Ja korkeakin kutistuu yllättävän<br />
pieneksi, kun ympärillä on lumihuippuinen<br />
vuoristo.<br />
Kiitelty rantavyöhyke<br />
vilkkaassa käytössä<br />
Kaupungin rantavyöhykkeen<br />
kehittämiseksi on tehty paljon,<br />
ja lopputulosta on kiitelty ja palkittu.<br />
Rantoja kiertää reitistö, joka<br />
on vilkkaassa ulkoilu- ja virkistyskäytössä.<br />
Reitin varrella on<br />
puistoja, leikki- ja pelikenttiä, laajoja<br />
nurmikko- ja istutusalueita,<br />
venelaitureita, taideteoksia jne.<br />
Vancouverin kaupunkikuva<br />
on erittäin vihreä. Vihreys huipentuu<br />
keskustan välittömässä<br />
läheisyydessä, kaupungin paraatipaikalla<br />
sijaitsevaan noin<br />
400 hehtaarin laajuiseen Stanley<br />
Parkiin.<br />
Virkistävin vihreä havainto oli<br />
se, että maatalouskin voi olla osa<br />
kestävää metropolipolitiikkaa.<br />
Seudulla toimii lukuisia maatiloja,<br />
tuottajatorit ovat suosittuja<br />
ja viljelypalstoja välittävän cityfarmarin<br />
(city farmer) toiminta<br />
on vilkasta.<br />
Vancouver on alueensa<br />
ehdoton moottori<br />
Vancouverin kaupungin menestys<br />
on mielenkiintoinen yhdistelmä<br />
taloudellista kasvua, monikulttuurisuutta<br />
ja kaikesta päätellen<br />
myös aktiivista kaupunkipolitiikkaa,<br />
jolla tasapainoisesta<br />
kehityksestä pyritään huolehtimaan.<br />
Vancouver on oman alueensa<br />
ehdoton moottori, päinvastoin<br />
kuin esimerkiksi Toronton<br />
alue, jossa on rinnakkain monta<br />
suurta ja kasvavaa kaupunkia.<br />
Kasvun avain on ollut vilkas<br />
yhteys Aasiaan ja sieltä tullut<br />
merkittävä aasialaisväestö. Noin<br />
45 prosenttia Vancouverin seudun<br />
asukkaista on Itä-Aasiasta,<br />
pääasiassa Kiinasta. Vancouver<br />
on myös nuori kaupunki, mikä<br />
näkyy kaupunkikuvassa: historiallisia<br />
rakennuksia ja muita urbaaneja<br />
kerrostumia on vähän.<br />
Monikulttuurisuus ruokkii<br />
luovuutta, mutta myös pakottaa<br />
ottamaan huomioon erilaisten<br />
ryhmien tarpeet ja pyrkimykset<br />
kaupungin kehittämisessä. Voimakas<br />
maahanmuutto ja ripeä<br />
kasvu ovat kuitenkin tuoneet<br />
myös suurkaupungeille tyypillisiä<br />
ongelmia. Perheiden ansiotaso<br />
on laskenut lisääntyneen työttömyyden<br />
seurauksena, ja myös<br />
huumeongelma on merkittävä.<br />
Vancouverissa tehdään esimerkillistä<br />
tulevaisuustyötä, jossa<br />
elämänlaadun ja kestävyyden<br />
vaatimuksia pyritään toden teolla<br />
LEED<br />
■ LEED (Leadership in Energy<br />
and Environmental Design) on<br />
USA:ssa kehitetty sertifiointijärjestelmä<br />
rakentamisen energiatehokkuuden<br />
ja ympäristöystävällisyyden<br />
arviointiin.<br />
■ LEED-sertifiointi voidaan<br />
myöntää eri käyttötarkoitusten<br />
mukaisille rakennuksille<br />
tai kokonaisille alueille. Kullekin<br />
näistä on määritelty oma<br />
pisteytysjärjestelmänsä, jonka<br />
mukaan arviointi tehdään.<br />
■ LEED voidaan myöntää<br />
platina-, kulta-, hopea- ja<br />
”sertifioitu”-tasolla sen mukaan,<br />
miten eri pisteitä kertyy.<br />
■ Pisteytys kohdistuu kuuteen<br />
asiakokonaisuuteen:<br />
■ Kestävän kehityksen mukainen<br />
rakennuspaikka<br />
■ Vedenkäyttö<br />
■ Energia<br />
■ Materiaalit ja luonnonvarat<br />
■ Sisäilman laatu<br />
■ Innovaatiivisuus ja<br />
suunnitteluprosessi<br />
■ Vancouverin kaupunki on<br />
2005 hyväksynyt vihreän rakentamisen<br />
strategian (Green<br />
Building Strategy), jollaisen<br />
se vaatii myös erikseen kaikilta<br />
laajemmilta aluekehittämishankkeilta.<br />
Sekä Vancouver<br />
että British Columbian osavaltio<br />
ovat vihreän rakentamisen<br />
edelläkävijöitä. Niissä on toteutuneita<br />
LEED-kohteita eniten<br />
Kanadassa.<br />
yhdistämään taloudelliseen kehitykseen.<br />
Maailmanlaajuista huomiota<br />
herättäneelle ”vancouverismille”<br />
näyttäisi löytyvän hyvät<br />
perusteet. <br />
www.city.vancouver.bc.ca/commsvcs/<br />
planning/cityplan/cityplan.htm<br />
www.city.vancouver.bc.ca/commsvcs/<br />
planning/cityplan/Visions/index.htm<br />
vancouver.ca/commsvcs/planning/<br />
cityplan/Visions/review/index.htm<br />
www.vancouver-ecodensity.ca/<br />
www.cityfarmer.org/sharing_backyards/<br />
index2.php<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010<br />
11
Tiukat kriteerit ohjanneet kisakylän rakentamista<br />
WHISTLER haluaa olla kestävä ma<br />
Vancouverin talviolympialaisten<br />
alppilajien kisapaikka<br />
Whistler on<br />
vajaan 10 000 asukkaan<br />
matkailuyhdyskunta,<br />
jolla on kestävän<br />
kehityksen tavoite. Tiukat<br />
kestävyyden kriteerit<br />
ovat ohjanneet myös<br />
olympiakylän rakentamista.<br />
● Tiina Merikoski<br />
maisema-arkkitehti, tutkija<br />
Aalto-yliopisto, arkkitehtuurin laitos<br />
Talviolympialaisten alppilajien<br />
kisapaikka Whistler sijaitsee<br />
noin 115 kilometriä Vancoucerista<br />
pohjoiseen. Whistlerin talviurheilukeskuksessa<br />
kilpaillaan alppihiihdon<br />
lisäksi pohjoismaisissa<br />
hiihtolajeissa, ampumahiihdossa<br />
ja kelkkailussa.<br />
Whistler on kasvanut 30 vuodessa<br />
pienestä 600 asukkaan kyläyhteisöstä<br />
vajaan 10 000 vakituisen<br />
asukkaan matkailuyhdyskunnaksi,<br />
jossa vierailee vuosittain<br />
yli 2 miljoonaa kävijää.<br />
Whistlerin kunnianhimoisiin<br />
tavoitteisiin kuuluu nousta edelläkävijäksi<br />
kestävänä matkailuyhdyskuntana.<br />
Tätä visiota on pyritty<br />
toteuttamaan myös olympialaisten<br />
rakentamisessa.<br />
Whistlerin nopea kasvu<br />
1970–80-luvuilla merkitsi investointeja<br />
maankäytön suunnitteluun,<br />
matkailupalveluihin ja -rakenteisiin.<br />
Kehitys ei kuitenkaan<br />
voinut jatkua ilman arvolatautunutta<br />
keskustelua sosiaalisesta<br />
hyvinvoinnista ja luonnonympäristön<br />
kantokyvystä. 1990-luvulla<br />
kasvun rakentamisen politiikka<br />
alkoi vähitellen muuttua<br />
kasvun hallintaa etsiväksi strategiseksi<br />
suunnitteluksi.<br />
Whistler visio 2020<br />
Whistlerin suunnittelua ja rakentamista<br />
ohjaamaan laadittiin lopulta<br />
Whistler 2020 visio, joka<br />
on pitkän tähtäimen strategiasuunnitelma<br />
sekä prosessin kuvaus<br />
kohti alueellista kestävyyttä<br />
ja menestystä matkailualueena.<br />
Vision lopullisena tavoitteena on,<br />
että Whistler kehittyy kestäväksi<br />
yhdyskunnaksi vuoteen 2060<br />
mennessä.<br />
Whistlerin visio omasta tulevaisuudestaan<br />
ja sen avulla määritetyt<br />
käytännön tavoitteet perustuvat<br />
laajaan osallistumiseen,<br />
julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden<br />
yhteistyöhön, sitoutuneisuuteen<br />
sekä matkailutoiminnan<br />
vetovoimaisuuden ylläpitämiseen<br />
ja kehittämiseen.<br />
Yhdyskuntasuunnittelulle ja<br />
rakennushankkeille Whistler<br />
2020 merkitsee jokaisen laaditun<br />
suunnitelman heijastamista<br />
visioon ja siinä asetettuihin prioriteetteihin<br />
ja tavoitteisiin: miten<br />
suunnitelma toteuttaa visiota.<br />
Whistler 2020 vision toteutuminen<br />
pyritään varmistamaan<br />
ensinnäkin sen roolilla kaikkea<br />
suunnittelua ja toimintaa ohjaavana<br />
työkaluna, mutta myös<br />
seurannan ja arvioinnin keinoilla.<br />
Visio toimii seurannan ja arvioinnin<br />
keskiössä: käytännön toiminnan<br />
vaikutukset arvioidaan<br />
suhteessa visioon, ja vision pohjalta<br />
on kehitetty indikaattoreita<br />
mittamaan kestävän yhdyskunnan<br />
muutosta.<br />
Seurannan ja arvioimisen to-<br />
12 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010
YHDYSKUNTA<br />
©VANOC/COVAN<br />
Whistler Olympic Park/sivun 13 kuvat © Somenice<br />
tkailuyhdyskunta<br />
teuttajina toimivat vision eri osaalueiden<br />
ohjausryhmät. Ohjausryhmissä<br />
yhteisön jäsenet ja asiantuntijat<br />
kehittävät yhdessä pitkän<br />
tähtäimen strategioita ja arvioivat<br />
vuosittain edellisen vuoden<br />
kehityksen ja mahdollisen<br />
edistyksen tilan. Arvion pohjalta<br />
ohjausryhmissä pyritään tunnistamaan<br />
fokusalueet sekä laaditaan<br />
suositukset ja toimintaehdotukset<br />
seuraavalle vuodelle.<br />
Tiukat tavoitteet<br />
Olympialaisten rakentamisessa<br />
Whistlerin kestävän matkailuyhdyskunnan<br />
vision toteutuminen<br />
näkyy tiukoissa rakennus- ja<br />
aluetason tavoitteissa. Urheilijoiden<br />
majoittamiseksi toteutettu<br />
olympiakylä Cheakamus Valley<br />
on ollut yksi LEED ND (neighborhood<br />
development) pilottiprojekteista<br />
ja siten osa aluetason<br />
LEED-sertifioinnin kehittämistä.<br />
Alueen suunnittelulle ja rakentamiselle<br />
asetettiin tarkat tavoitteet<br />
sekä kriteerit, joilla tavoitteiden<br />
toteutumista pyrittiin<br />
varmistamaan. Kestävyyden kriteerit<br />
heijastuvat muun muassa<br />
harkittuun sijaintiin ja alueen<br />
energiajärjestelmään. Kylän rakentamiseen<br />
ei ole käytetty ennestään<br />
koskematonta maata,<br />
vaan se sijoittuu entiselle jättömaalle.<br />
Kaukolämpöverkosto<br />
puolestaan hyödyntää jäteveden<br />
käsittelylaitoksen tuottamaa<br />
hukkalämpöä.<br />
Kohti kestävää<br />
yhdyskuntaa<br />
Whistlerin vision taustalla vaikuttaa<br />
kasvava ymmärrys alueen<br />
kehittymiseen kytkeytyvien<br />
globaalien ja paikallisten haas-<br />
WHISTLER 2020<br />
Kestävän yhdyskunnan vision<br />
perustavoitteet ovat<br />
■ minimoida ja lopulta eliminoida<br />
luonnonresurssien (kestämätön)<br />
hyödyntäminen (esim. siirtymällä<br />
energiantuotannossa<br />
uusiutuviin energialähteisiin),<br />
■ minimoida ja lopulta eliminoida<br />
yhdyskuntien tuottamat (jäte)materiaalit<br />
ja päästöt (esim.<br />
luopumalla kemiallisista lannoitteista<br />
sekä 100 % kierrätyksen<br />
avulla),<br />
■ minimoida ja lopulta eliminoida<br />
ympäristön fyysinen kuluminen<br />
(esim. kestävän metsänhoidon<br />
keinot) sekä<br />
■ varmistaa ihmisten kyky ja<br />
mahdollisuudet tyydyttää perustarpeensa<br />
(esim. varmistaa<br />
kaikkien mahdollisuus koulutukseen<br />
ja kohtuuhintaiseen<br />
asumiseen).<br />
teiden merkityksestä. Halu vaikuttaa<br />
alueen tulevaisuuteen synnytti<br />
tarpeen kehittää pitkän aikajänteen<br />
suunnitelmaa kohti<br />
kestävää yhdyskuntaa.<br />
Whistleriin matkailualueena<br />
kytkeytyviä globaaleja haasteita<br />
ovat muun muassa maailmantalouden<br />
ja ilmastonmuutoksen<br />
vaikutukset turismiin. Kasvava<br />
kilpailu matkailualueiden kesken<br />
samoin kuin vähenevät luonnonresurssit<br />
luovat paineen muuttaa<br />
matkailutoimintaa.<br />
Matkailutottumusten muutosta<br />
ohjaavat kasvavan ympäristötietoisuuden<br />
ja maailmantaloudellisten<br />
näkökulmien lisäksi<br />
sosiaalisten muutosten vaikutukset,<br />
kuten muutokset väestörakenteissa,<br />
globaali sosio-poliittinen<br />
epävarmuus ja kasvavat<br />
varallisuuserot.<br />
Huoli luonnon<br />
hyvinvoinnista kasvaa<br />
Globaalit haasteet heijastuvat paikalliselle<br />
tasolle. Whistleriin, kuten<br />
moniin muihinkin pohjoisiin<br />
matkailukeskuksiin, kohdistuu<br />
alueellisen kasvun, hintojen<br />
nousun (mm. asumisen ja rakentamisen<br />
kustannukset) sekä turismituotteiden<br />
ja -palveluiden kysynnän<br />
muutosten aiheuttamia<br />
paineita.<br />
Ilmastonmuutos merkinnee<br />
luonnonympäristöllisten vaikutusten<br />
lisäksi muutoksia talvilajien<br />
toteuttamiselle ja matkailusesongeille.<br />
Huoli luonnon hyvinvoinnista<br />
ja monimuotoisuuden<br />
säilymisestä kasvaa samalla,<br />
kun luonnonresurssit vähenevät<br />
ja niiden hyödyntäminen kallistuu.<br />
Terveys ja hyvinvointi ovat<br />
keskeisessä merkityksessä pohjoisilla<br />
luontomatkailualueilla, jolloin<br />
ilmaan, veteen ja maahan kerääntyvien<br />
haitta-aineiden vaikutuksilla<br />
on niin ikään suora yhteys<br />
matkailutoimintaan.<br />
Whistlerissä nähtiin perinteiset<br />
yhdyskuntasuunnittelun keinot<br />
riittämättömiksi ratkaisemaan<br />
moniulotteisia ongelmia<br />
aktiivisesti ennakoiden. Whistler<br />
2020 visio onkin pyrkimys vastata<br />
sosiaalisiin, taloudellisiin ja<br />
ympäristöllisiin haasteisiin kokonaisvaltaisesti,<br />
eri osa-alueet<br />
ja -tekijät yhdistäen. <br />
www.whistler.ca<br />
www.whistler2020.ca<br />
www.whistlerblackcomb.com<br />
www.vancouver2010.com/venues/<br />
www.usgbc.org/leed/nd/<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010<br />
13
Sähköautoja, ekotuoleja, biodieseliä – ympäristöin<br />
UUDESTAKAUPUNGISTA hyvää<br />
Kun Uuttakaupunkia pari vuotta sitten kysyttiin mukaan kasvihuonekaasupäästöjä<br />
vähentävään hankkeeseen, idea tuntui kaupunginjohtaja<br />
Kari Koskesta heti hyvältä: ilmastonsuojelu luo myönteistä julkisuutta,<br />
pienentää kaupungin sähkölaskua, parantaa ilmanlaatua ja voi vahvistaa<br />
työllisyyttä. – Tästä on ollut suurta imagohyötyä kaupungille, valtuuston<br />
puheenjohtaja Jouko Antola sanoo.<br />
TEKSTIT Anni Turunen<br />
KUVAT Merja Ojala<br />
Kohti hiilineutraalia kuntaa<br />
-hankkeeseen (HINKU) osallistuminen<br />
jatkaa Uudenkaupungin<br />
ilmastotyön pitkiä perinteitä.<br />
Kaupunki on ollut Kuntaliiton<br />
ilmastonsuojelukampanjassa<br />
mukana vuodesta 1998.<br />
Kaupunki solmi 2001 kauppa-<br />
ja teollisuusministeriön<br />
kanssa energiansäästösopimuksen<br />
ja 2008 työ- ja elinkeinoministeriön<br />
kanssa energiatehokkuussopimuksen.<br />
Nykyinen sopimus<br />
tähtää yhdeksän prosentin<br />
energiansäästöön 2016 mennessä.<br />
– Kiinteistöihin on tehty<br />
energiakatselmuksia ja niiden<br />
energiatehokkuutta on peruskorjausten<br />
yhteydessä parannettu.<br />
Mittaamme energiankulutusta<br />
esimerkiksi isoissa teollisuushalleissa,<br />
sairaalassa, terveyskeskuksessa<br />
ja uimahallissa,<br />
kaupunginjohtaja Kari Koski<br />
kertoo.<br />
Rakenteilla olevan Energiapuiston<br />
suurimman hallin käyttövesi<br />
lämpenee aurinkovoimalla.<br />
– Kaupungin rakennukset<br />
ovat myös pääsääntöisesti kaukolämpöverkossa,<br />
valtuuston<br />
puheenjohtaja Jouko Antola<br />
sanoo.<br />
Kaukolämmöstä valtaosa, yli<br />
85 prosenttia, on lannoitteita<br />
valmistavan Yara Suomen Uudenkaupungin<br />
tehtailla syntyvää<br />
prosessilämpöä, jota on syötetty<br />
kaukolämpöverkkoon vuoden<br />
2000 lopulta lähtien.<br />
Lisää tuulivoimaa<br />
Uudessakaupungissa on kaksi<br />
1999 valmistunutta 1 300 kilowatin<br />
tuulivoimalaa. Niiden<br />
tuottama energia riittää vuodessa<br />
kattamaan 2 500 kerrostaloasunnon<br />
sähköntarpeen. Kosken<br />
mukaan suunnitteilla on<br />
vielä viisi 3 000 kilowatin voimalaa<br />
lisää.<br />
– Maakuntakaavan uudistus<br />
on parhaillaan työn alla. Tuulivoimaloille<br />
on osoitettu alueita<br />
esimerkiksi Haiduksen ja Kirstan<br />
saarista sekä sataman läheisyydestä,<br />
Koski kertoo.<br />
Mikään läpihuutojuttu tuulivoiman<br />
rakentaminen ei ole.<br />
Maakuntakaavasta tehtiin lähes<br />
60 muistutusta, joista suurin osa<br />
koski tuulivoimaloille varattuja<br />
alueita. Etenkään loma-asukkaat<br />
eivät halua muutoksia maisemaan.<br />
He pitävät myös meluvaikutuksia<br />
häiritsevinä.<br />
Uudenkaupungin valtuuston puheenjohtaja Jouko Antola (vas.) ja kaupunginjohtaja Kari Koski<br />
kertovat, että alueen yritykset ovat lähteneet ilmastotyöhön innokkaasti mukaan.<br />
Maakuntakaava tulee hyväksyttäväksi<br />
aikaisintaan keväällä.<br />
– Valtiolta toivoisimme lopultakin<br />
päätöstä uusiutuvan energian<br />
syöttötariffista, Koski sanoo.<br />
Vakka-Suomen Voima suunnittelee<br />
kaupunkiin biovoimalaitosta.<br />
Toimitusjohtaja Jarmo K. Lahtinen<br />
kertoo, että alustavan aikataulun<br />
mukaan voimala olisi tarkoitus<br />
ottaa käyttöön 2014. Lahtisen mukaan<br />
yhtiöllä on tonttivarauksia autotehtaan<br />
suunnalla.<br />
– Autotehtaan lämmöntuotanto<br />
siirtyi meille vuodenvaihteessa ja perustuu<br />
kokonaan raskaaseen polttoöljyyn.<br />
Öljynkäyttö pitäisi saada selvästi<br />
vähenemään, Lahtinen sanoo.<br />
14 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010
ILMASTONMUUTOS<br />
novaatioista nostetta tavoitteelle<br />
vauhtia hiilineutraali<br />
Valmet Automotivessa on tarkoitus<br />
valmistaa tänä vuonna tuhansia<br />
THINK City -sähköautoja, mikä työllistää<br />
yli sata ihmistä. Norjalaisen<br />
sähköauton valmistus alkoi Uudessakaupungissa<br />
joulukuussa.<br />
Avainsana on koordinointi<br />
Kuntien ilmastotyön suurimpia esteitä<br />
ovat Kuntaliiton joulukuussa<br />
julkaiseman selvityksen mukaan<br />
ajan, voimavarojen ja rahan puute.<br />
Uudessakaupungissa näitä kaikkia<br />
on riittänyt.<br />
Uusikaupunki – uutta energiaa<br />
2016 -strategiassa on sovittu, että<br />
kaupunkiin houkutellaan uusiutuvia<br />
energialähteitä käyttäviä ja kehittäviä<br />
yrityksiä. Päätöksenteossa<br />
toteutetaan hiilineutraaliuteen liittyviä<br />
tavoitteita.<br />
Konkreettisesti Uusikaupunki<br />
on panostanut ilmastotyöhön<br />
muun muassa palkkaamalla Kohti<br />
hiilineutraalia kuntaa -hankkeen<br />
koordinoijaksi projektipäällikkö<br />
Reijo Laineen Senior & Sons<br />
Oy:stä.<br />
Laine vetää kaupungin viranhaltijoista<br />
koostuvaa vastuutyöryhmää,<br />
jossa on mukana virastojen<br />
johtajia ja asiantuntijoita.<br />
– Ryhmässä käsitellään kaavoitusta,<br />
jätehuoltoa, kaupungin hankintoja<br />
sekä kiinteistöjen korjausta<br />
ja lämmitystä. Yritysten kanssa<br />
tehdään yhteistyötä esimerkiksi<br />
yritystilojen energiaratkaisuissa,<br />
Laine selvittää.<br />
Kuntalaisilta 1 500 ideaa<br />
Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanketta<br />
viedään Uudessakaupungissa<br />
eteenpäin neljällä osa-alueella,<br />
joita ovat kaupungin omat toimet,<br />
Novoplastikin uusin keksintö on sataprosenttisesti biohajoava<br />
tuoli. Tuoleja valmistetaan tänä vuonna tuhansia kappaleita.<br />
COMPOS-nimiseen mallistoon sisältyvien tuolien istuimet<br />
ovat pellavasta ja maissisokerista polymeroitua luonnonkuitua.<br />
Jalat ovat terästä, ja ne voidaan käyttää uudestaan<br />
ruostumattoman teräksen valmistuksessa. Malliston on muotoillut<br />
Samuli Naamanka.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010<br />
15
Rami Salmisen yritys Rovina tekee biodieseliä kalanperkuujätteistä. Salminen on myös osakkaana yrityksessä,<br />
joka alkaa rakentaa Uuteenkaupunkiin keväällä biokaasulaitosta.<br />
yritykset, maatalous ja asukkaat.<br />
Kuntalaiset ja yritykset ovat lähteneet<br />
ilmastotyöhön hyvin mukaan.<br />
Uusikaupunki teetti keväällä<br />
2009 kuntalaisille ja kesäasukkaille<br />
verkkokyselyn, johon<br />
osallistui lähes 2 000 henkilöä.<br />
Vastaajat tuottivat ilmastonmuutoksen<br />
torjumiseen yli<br />
1 500 ajatusta.<br />
Eniten ideoita kertyi liikenteen<br />
ja liikkumisen järjestämisestä.<br />
Vastaajat toivoivat rautatielle<br />
henkilöliikennettä ja ehdottivat<br />
muun muassa, että kaupunki voisi<br />
vuokrata citypyöriä.<br />
– Verkkohaastattelussa kiinnitettiin<br />
erityistä huomiota jätteiden<br />
käsittelyyn. Kierrätystä pidettiin<br />
tärkeänä. Olemme parhaillaan<br />
selvittämässä, mihin jätteet<br />
tulisi toimittaa, jotta niiden<br />
Viiden kunnan tavoite: päästöt 80 % alas 2030 mennessä<br />
■ Suomen ympäristökeskuksen<br />
koordinoimassa Kohti hiilineutraalia<br />
kuntaa -hankkeessa viisi kuntaa<br />
– Uusikaupunki, Mynämäki, Kuhmoinen,<br />
Padasjoki ja Parikkala –<br />
pyrkivät vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään<br />
80 prosenttia nykytasosta<br />
2030 mennessä. Suomen<br />
virallinen tavoite on päästä samaan<br />
2050 mennessä. Kaksivuotinen<br />
hanke alkoi 16.6.2008 ja päättyy<br />
1.6.2010. Hankkeeseen on saatu<br />
rahoitusta Suomen ympäristökeskukselta,<br />
Tekesiltä ja yrityksiltä<br />
runsaat 300 000 euroa.<br />
Hankkeen vastuuhenkilö Jyri<br />
Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta<br />
uskoo, että kaikilla<br />
viidellä hankekunnalla on hyvät<br />
mahdollisuudet hiilineutraaliuden<br />
saavuttamiseen. Hiilineutraalia<br />
tilaa tavoitellaan näissä kunnissa<br />
osin samanlaisin toimin.<br />
Kuntien omistamissa kiinteistöissä<br />
on mitattu energiankulutusta;<br />
energian tuotantotavoiksi on<br />
valittu ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja.<br />
– Merkittävin kunnan toimi<br />
on se, että kunnan kiinteistöt<br />
on saatu kaukolämpöverkkoon.<br />
Kaukolämpö tuotetaan nykyään<br />
puupelleteillä öljyn polton sijaan,<br />
Mynämäen kunnanvaltuuston<br />
puheenjohtaja Pekka Myllymäki<br />
kertoo.<br />
16 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010<br />
– Parikkalan keskustan ja<br />
Akonpohjan taajaman kaukolämpölaitoksissa<br />
on lisätty hakkeen<br />
käyttöä. Entisen Kiipolan<br />
koulun lämmityksessä siirryttiin<br />
syksyllä 2008 öljylämmityksestä<br />
puupellettilämmitykseen, sanoo<br />
Parikkalan elinkeinojohtaja Aune<br />
Ritola-Grahn.<br />
– Merkittävä osa Padasjoen<br />
kunnan omistamista kiinteistöistä<br />
on siirtynyt hakelämpölaitoksen<br />
lämmön käyttäjiksi. Kunnan katuvalaistusta<br />
on pyritty muuttamaan<br />
energiaa säästävämmäksi.<br />
Led-valojen hankintaa on mietitty,<br />
kertoo Padasjoen ja Kuhmoisten<br />
yhteinen ympäristösihteeri<br />
Maria Virtanen.<br />
Energiaopas mökkiläisille<br />
Kuhmoisten keskustaajamaan<br />
suunnitellaan biopohjaista kaukolämpölaitosta.<br />
Padasjoen ja<br />
Kuhmoisten kunnissa toimii vapaa-ajan<br />
asukkaista koostuva<br />
ryhmä, joka työstää energiaopasta<br />
mökkiläisten käyttöön.<br />
– Padasjoki ja Kuhmoinen ovat<br />
suosittuja mökkikuntia. Hyvin varustellut<br />
vapaa-ajanasunnot tarvitsevat<br />
merkittävän määrän sähköä<br />
peruslämmön ylläpitoon.<br />
Oppaan tarkoituksena on antaa<br />
tietoa eri tavoista, joilla sähkölaskua<br />
saa pienemmäksi mukavuuksista<br />
luopumatta, Virtanen<br />
sanoo.<br />
Mynämäellä mietitään<br />
maalämpöä<br />
Mynämäen keskustaan aletaan<br />
rakentaa tänä vuonna passiivikerrostaloa.<br />
Kunnan keskustaajamasta<br />
noin kilometrin päässä sijaitsevalla<br />
Raimelan asuinalueella<br />
suunnitellaan maalämpöpumppujen<br />
käyttöönottoa. Tällä hetkellä<br />
yleisin lämmitysmuoto on<br />
öljylämmitys.<br />
Mynämäki on myös pilottikohteena<br />
hankkeessa, jossa luodaan<br />
kimppakyydin palvelumallia. Ideana<br />
on räätälöidä kunnan tarpeisiin<br />
palvelu, jossa kimppakyytejä<br />
etsitään ja tarjotaan internetissä.<br />
Palvelumallia ja Kyydit.net -kimppakyytisivustoa<br />
kehittävät Turun<br />
ammattikorkeakoulu ja Anadium<br />
Group Oy.<br />
Parikkalassa tavoitteena on laskea<br />
peltojen typpilannoitustasoa<br />
kymmenen prosenttia. Kunnassa<br />
on niin ikään suunniteltu karjan<br />
lantaan ja muuhun maatalousjätteeseen<br />
perustuvaa bioenergian<br />
tuotantoa.<br />
Mynämäen Pekka Myllymäki<br />
ehdottaa, että palkkio kunnan<br />
onnistuneesta ympäristöpolitiikasta<br />
näkyisi valtionosuuksien<br />
määrässä. Hän huomauttaa, että<br />
ilmastotyössä voivat tulla myös<br />
lain rajat vastaan. Kunnan toimintaa<br />
sanelee esimerkiksi hankintalaki.<br />
– Jos olemme saaneet selville,<br />
että Ukrainasta tai Argentiinasta<br />
tehtävien hankintojen ympäristövaikutukset<br />
ovat haitalliset, miten<br />
saamme äkkiä sellaisen lainsäädännön,<br />
että voimme valita hankintojen<br />
tuottajaksi jonkin muun<br />
maan? Kuinka paljon sopimukset<br />
joustavat ilmastonsuojelun nimissä,<br />
Myllymäki kysyy.<br />
Asukkaita herätellään<br />
Jyri Seppälän mukaan kaikkien<br />
HINKU-kuntien johto on selvästi<br />
sitoutunut hankkeen eteenpäin<br />
viemiseen. Päävastuu on kunnissa<br />
ympäristösihteerillä, teknisen<br />
toimen johtajalla ja elinkeinojohtajalla<br />
tai teknisen toimen johtajalla<br />
ja kunnanjohtajalla. Uudessakaupungissa<br />
hanketta vetämään<br />
on palkattu projektipäällikkö<br />
yrityksestä.<br />
Seppälän mukaan kuntalaisten<br />
herättelyyn on määrä panostaa<br />
tänä vuonna.<br />
– Tavalliset ihmiset ovat kuitenkin<br />
avainasemassa, kun katsotaan<br />
asumisen ja liikkumisen<br />
energiatehokkuutta, hän muistuttaa.
ILMASTONMUUTOS<br />
energia voitaisiin parhaiten hyödyntää,<br />
Laine sanoo.<br />
Yritykset kantavat<br />
kortensa kekoon<br />
Kohti hiilineutraalia kuntaa<br />
-hankkeeseen on tähän mennessä<br />
tullut Uudessakaupungissa<br />
mukaan nelisenkymmentä yritystä.<br />
Laine on laskenut useimmille<br />
niistä oman hiilijalanjäljen,<br />
jota yritykset pyrkivät pienentämään.<br />
– Useiden yritysten energiataseisiin<br />
on tulossa suuria muutoksia,<br />
kun esimerkiksi raskaan polttoöljyn<br />
laitoksissa siirrytään bioenergiaan,<br />
Laine kertoo.<br />
Ajoneuvojen sisustusosia tekevä<br />
Novoplastik lähti viime<br />
vuonna mukaan huonekalubisnekseen<br />
suunnittelemalla sataprosenttisesti<br />
biohajoavan tuolin.<br />
Tänä vuonna yritys joutuu<br />
valmistamaan istuinosan tuhansiin<br />
ekotuoleihin kysynnän lähdettyä<br />
kasvuun maailmalla.<br />
– Tuoleja on myyty jo ainakin<br />
Japaniin ja Dubaihin, Novoplastikin<br />
toimitusjohtaja ja omistaja<br />
Johannes Heiskanen kertoo.<br />
Heiskanen ideoi työkseen uusia<br />
käyttötarkoituksia polylaktaatille,<br />
joka on maissisokerista polymeroitu<br />
muovi. Materiaali on<br />
sataprosenttisesti biohajoava.<br />
Novoplastik tekee yhteistyötä<br />
useiden autonvalmistajien kanssa.<br />
Yrityksen pääbisnestä ovat autojen<br />
kojelaudat ja sisäverhoilut.<br />
–Tämän vuoden aikana luonnonkuitua<br />
tulee volkkarien pikkubussien<br />
sisäpintoihin. Biohajoava<br />
aine tulee kantavaksi rakenteeksi,<br />
Heiskanen sanoo.<br />
Sähköautojen yleistyminen<br />
vaatii kannustimia<br />
Uudessakaupungissa valmistetaan<br />
myös ympäristöystävällisiä<br />
autoja. Valmet Automotive aloitti<br />
norjalaisen THINK City -kaupunkisähköauton<br />
ja sähköisen<br />
Garia-golfauton valmistuksen<br />
joulukuussa. Syksyllä tehtaalla<br />
alkaa neliovisen verkosta ladattavan<br />
Fisker Karma -luksushybridiauton<br />
valmistus.<br />
– Sähköiset ajoneuvot ovat<br />
vielä teknologian alkuvaiheessa<br />
ja kalliita muun muassa akkujen<br />
korkean hinnan vuoksi.<br />
Niiden yleistyminen vaatii hallituksilta<br />
kannustimia, kuten käytön<br />
ja hankinnan verohelpotuksia.<br />
Näitä on jo monissa maissa.<br />
Myös Suomessa on keskustelua,<br />
muttei päätöksiä, viestintäpäällikkö<br />
Teija Åhlman sanoo.<br />
Yritys on mukana Teknologiateollisuuden<br />
energiatehokkuussopimuksessa.<br />
– Valmet Automotive on sitoutunut<br />
ympäristöön vaikuttavien<br />
toimien jatkuvaan parantamiseen<br />
ja ympäristön pilaantumisen<br />
ehkäisemiseen. ISO 14001<br />
-ympäristösertifikaatti yrityksellä<br />
on ollut vuodesta 2001.<br />
Tehtaassa rakentaminen<br />
säästää ympäristöä<br />
Uusikaupunkilainen rakennusyritys<br />
Neapo alkoi käyttää energianaan<br />
tuulivoimaa tämän vuoden<br />
alusta. Noin kymmenen<br />
henkeä työllistävä yritys valmistaa<br />
muun muassa hissitorneja ja<br />
moduuleista koostuvia rakennuksia.<br />
Rakennuksen kantavan<br />
rakenteen muodostavat suurmoduulit<br />
varustellaan valmiiksi tehtaalla<br />
ja viedään paikalleen yhtenä<br />
kappaleena.<br />
Neapon rakennuspäällikkö<br />
Pertti Rantanen pitää moduulirakentamista<br />
ympäristöä säästävänä.<br />
– Teemme moduulit ja hissitornit<br />
tehtaassa. Jos ne tehtäisiin<br />
rakennustyömaalla, kaikki osat<br />
toimitettaisiin sinne eri kuljetuksilla<br />
ja eri pakkauksissa. Kun rekka<br />
tuo osat tehtaalle, ne saadaan<br />
heti siirrettyä kuiviin oloihin, jolloin<br />
pakkaamista ei tarvita, Rantanen<br />
kertoo.<br />
Biodieseliä<br />
kalanperkuujätteistä<br />
HINKU-hankkeen erikoisimpia<br />
yrityksiä on Uudessakaupungissa<br />
kalanperkuujätteistä biodieseliä<br />
valmistava Rovina. Liikeidea sai<br />
alkunsa käytännön ongelmasta.<br />
– Olen ollut kalankasvattajaa<br />
Monipuoliset Lappset<br />
lähiliikuntapaikat<br />
aktivoivat liikkumaan<br />
yhdessä<br />
Tiesitkö, että voit<br />
hakea valtionavustusta<br />
lähiliikuntapaikan<br />
perustamiseen?<br />
Lisätietoja ja hakuohjeet<br />
löydät osoitteesta:<br />
www.lahiliikuntapaikat.fi<br />
Puh. 0207 750 100, Fax. 0207 750 101, S-posti: lappset@lappset.com ~ www.lappset.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010<br />
17
ILMASTONMUUTOS<br />
koko ikäni ja miettinyt, mihin ne<br />
kalanperkeet oikein voisi laittaa,<br />
yrittäjä Rami Salminen kertoo.<br />
Lopulta ratkaisu löytyi. Rovina<br />
on jalostanut kalanperkuujätteitä<br />
biodieseliksi vuodesta 2005.<br />
Tätä nykyä yritys tuottaa biodieseliä<br />
vuosittain noin 300 tonnia.<br />
Öljyasiakkaita se ei voi ottaa tällä<br />
hetkellä yhtään lisää.<br />
– Kaikki menee. Kapasiteettia<br />
olisi tehdä huomattavasti enemmän,<br />
mutta raaka-ainetta ei ole<br />
tarpeeksi, Salminen harmittelee.<br />
– Biodieseliä ostavat kesäaikaan<br />
maansiirtourakoitsijat. He<br />
ovat suurin asiakasryhmä. Talviaikana<br />
biodiesel menee lämmityskäyttöön.<br />
– Biodieseliä on mahdollista<br />
käyttää myös auton polttoaineena.<br />
Salminen kertoo itse ajaneensa<br />
kalanperkuujätteistä tehdyllä<br />
biodieselillä jo usean vuoden<br />
ajan. Talvipakkasilla ainetta<br />
ei kuitenkaan kannata tankkiin<br />
laittaa.<br />
Kalanperkuujätteitä Rovina<br />
saa ympäri Suomea. Suurin osa<br />
tulee kuitenkin Saaristomeren<br />
alueelta.<br />
– Olemme kehittäneet esikäsittelylaitteen,<br />
joka murskaa kalanperkeet.<br />
Murskaan sekoitetaan<br />
muurahaishappoa, minkä<br />
jälkeen aine menee putkea pitkin<br />
ulos tankkiin. Kun tankki on<br />
täynnä, se haetaan pois. Kalankasvattajan<br />
ei tarvitse tehdä mitään<br />
muuta kuin ostaa esikäsittelylaite<br />
ja säiliö.<br />
Biokaasulaitos alkuun<br />
toukokuussa<br />
Monitoimimies Salminen on<br />
osakkaana myös Biolinja-nimisessä<br />
yrityksessä, joka alkaa rakentaa<br />
toukokuussa biokaasulaitosta<br />
Munaistenmetsän kaatopaikka-alueen<br />
yhteyteen.<br />
Biokaasun raaka-aineina käytetään<br />
jätevedenpuhdistamon lietettä,<br />
biojätettä, elintarviketeollisuuden<br />
sivujakeita ja levämassaa.<br />
Tuotannossa syntyvä massa<br />
kompostoidaan maanparannusaineeksi.<br />
Biokaasulaitoksen<br />
käyttöönoton myötä kaatopaikan<br />
päästöt vähenevät, kun kaatopaikkakaasun<br />
poltto loppuu.<br />
– Laitos on tarkoitus saada<br />
toimintaan vuoden päästä, Salminen<br />
kertoo.<br />
Biokaasu johdetaan läheiseen<br />
teollisuushalliin. Sinne siirtyy Rovinan<br />
lisäksi Salmisen toinen yritys<br />
Ramirakenne, joka valmistaa<br />
erilaisia elintarviketeollisuuden<br />
laitteita, kuten kalankäsittelylaitteita<br />
kalankasvattajien tarpeisiin.<br />
Tarkoitus on, että biokaasulaitos<br />
tuottaisi sähköä ja lämpöä myös<br />
myytäväksi.<br />
Yritysmyönteisyydestä<br />
kiitosta<br />
Uudenkaupungin yrittäjät kehuvat<br />
kilvan kaupunginjohtaja Kari<br />
Koskea.<br />
– Uusikaupunki on varmaan<br />
yrittäjäystävällisin paikka Suomessa.<br />
Mikään ei ole vaikeaa, jos<br />
haluaa vaikka laajentaa toimintaansa<br />
ja tarvitsee maata tai toimitiloja.<br />
Kaupungilla on myös<br />
riskipääomarahasto, josta voi saada<br />
lainaa, Novoplastikin omistaja<br />
ja toimitusjohtaja Johannes Heiskanen<br />
sanoo.<br />
Kari Kosken mukaan elinkeinorakenteen<br />
monipuolistaminen<br />
on ollut kaupungille elinehto.<br />
Autotehtaalla on ollut parhaillaan<br />
2 600 työntekijää, nykyisellään<br />
vain 800. Muita elinkeinoja<br />
on ollut pakko luoda autotehtaan<br />
toiminnan hiipuessa.<br />
– Olemme joutuneet toteuttamaan<br />
poikkeuksellisen aktiivista<br />
elinkeinopolitiikkaa viimeisten<br />
15 vuoden ajan 1990-luvun vaikeuksien<br />
takia. Enää ei saa tehdä<br />
sellaista virhettä, että jättää kaupungin<br />
vain yhden tai kahden<br />
suuren työnantajan varaan, Koski<br />
varoittaa.<br />
Pahimmillaan 1993 koettu yli<br />
30 prosentin työttömyys on saatu<br />
painettua noin kymmeneen prosenttiin.<br />
Pienille yrityksille kaupunki<br />
tarjoaa apua muun muassa verkostoitumisessa.<br />
– Bioenergia-alalla ja uusiutuvan<br />
energian alalla yritykset<br />
ovat pienehköjä. Ne tarvitsevat<br />
verkostoja, koska kukaan ei osaa<br />
yksin kaikkea. Tällaisia yrityksiä<br />
yritämme saada Energiapuistoon<br />
samoihin tiloihin, jolloin ne hyötyvät<br />
toisistaan, Koski sanoo.<br />
Uudenkaupungin tavoitteena<br />
on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä<br />
vuoden 2007 tasosta 30<br />
prosenttia 2015 mennessä ja 80<br />
prosenttia 2020 mennessä. Suomen<br />
luovimmaksi kunnaksi valitulta<br />
kaupungilta tavoitteet näyttäisivät<br />
olevan hyvää vauhtia toteutumassa.<br />
<br />
Greenpeace Finland<br />
Ilmastoa ei<br />
saatu vielä<br />
pelastettua<br />
Kööpenhaminassa<br />
Greenpeace-aktivistit osoittivat<br />
mieltään Bella Centerin<br />
ulkopuolella 19.12.<br />
■ YK:n ilmastosopimuksen toistaiseksi<br />
suurin ja järjestyksessä<br />
15. osapuolikokous (COP15)<br />
pidettiin Kööpenhaminassa 7.–<br />
19.12.2009. Kokouksen keskeisenä<br />
tavoitteena oli sopia vuoden<br />
1997 Kioton pöytäkirjan jatkosta<br />
eli ilmastopäästöjen vähentämisestä<br />
2012 jälkeen.<br />
Kokous päättyi toistaiseksi laihoin<br />
tuloksin huolimatta arvovaltaisesta<br />
ja laajasta osallistujajoukosta,<br />
erityisen suuresta järjestöjen<br />
osallistumisaktiviteetista ja tiedotusvälineiden<br />
kiinnostuksesta.<br />
Sopijaosapuolia todella sitovaan<br />
tavoitteeseen olisi tarvittu yksimielisyys<br />
ja rintamaan erityisesti<br />
Kioton pöytäkirjan ratifioimatta<br />
jättäneen USA:n mukaan saaminen.<br />
Päästöjen vähentämisen osalta<br />
saatiin sentään aikaan julistus,<br />
Copenhagen Accord, jossa ilmakehän<br />
lämpeneminen luvataan<br />
rajoittaa 2 asteeseen. Osapuolet<br />
listaavat tammikuun 2010 aikana<br />
maakohtaiset päästövähennystavoitteensa.<br />
Tämä koskee<br />
sekä teollisuus- että kehitysmaita.<br />
Osapuolet ovat sinänsä varsin<br />
yksimielisiä ilmastonmuutoksen<br />
uhasta ja päästöjen leikkaamisen<br />
välttämättömyydestä. Kehitysmaiden<br />
taloudellisissa avustamispyrkimyksissä<br />
hillinnän ja sopeutumisen<br />
osalta edistyttiin.<br />
Puolen vuoden päästä Bonnissa<br />
pidettävässä kokouksessa tilannetta<br />
arvioidaan uudelleen ja<br />
hiotaan sopimustekstejä. Varsinainen<br />
uusi koitos pidetään 2010<br />
lopulla Meksikossa.<br />
Kokouksen epäonnistumisen<br />
syistä on esitetty useita erilaisia<br />
tulkintoja aina järjestelyjä ja suurta<br />
osallistujamäärää myöten. Yhden<br />
selityksen mukaan Tanskan<br />
hallitus olisi pimittänyt 25 maan<br />
kesken sorvattua sopimusluonnosesitystä<br />
muilta ja erityisesti kehitysmailta<br />
liian pitkään. Toisen<br />
tulkinnan mukaan kehitysmaista<br />
erityisesti Sudan olisi toiminut öljynviejistä<br />
erityisesti Saudi-Arabian<br />
pillin mukaan.<br />
Varmaa on kuitenkin ainoastaan<br />
se, että USA ei – suurista ennakko-odotuksista<br />
huolimatta –<br />
hievahtanut asemistaan eli jo ennakkoon<br />
ilmoittamastaan tavoitteesta<br />
vähentää päästöjä määrällä,<br />
joka vastaa enintään neljää<br />
prosenttia vuoden 1990 päästötasosta.<br />
Luku on vaatimaton, kun<br />
muistetaan Kioton pöytäkirjakauden<br />
keskimääräinen teollisuusmaiden<br />
päästövähennys 5,2 prosenttia<br />
tai EU:n sitoumus 8 prosenttia.<br />
Ehkä odotuksissa USA:n presidentinvaihdoksen<br />
ja Barack Obaman<br />
Nobelin rauhanpalkinnon<br />
varaan oli laskettu liikaa. USAsta<br />
alkanut talouskriisi ilmeisesti selätti<br />
optimismin.<br />
● Kalevi Luoma<br />
energiainsinööri<br />
Kuntaliitto<br />
18 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010
Uusi elämä uusilla nimillä<br />
Vuosi 2010 toi mukanaan uusia<br />
toimijoita Suomen valtion<br />
hallintoon. Esittelemme tässä AVI:n<br />
ja ELY-keskukset sekä Liikenneviraston.<br />
AVI tarkoittaa muuten myös<br />
Audio Video Interleavea ja Alvajärven<br />
rautatieasemaa. ELY on ennestään<br />
mm. Espoon seudun Lastentarhanopettajat<br />
ry ja Evankelinen<br />
Lähetysyhdistys. Se akronymeista.<br />
Aluehallintovirastot<br />
läänien pohjalta<br />
AVIen määrä säilyi samana kuutena<br />
kuin läänien. Niihin rinnastetaan<br />
seitsemäntenä Ahvenanmaan<br />
valtionvirasto. Ylijohtajiksi tulivat<br />
Turkuun, Hämeenlinnaan ja Rovaniemelle<br />
asianomaiset maaherrat<br />
Rauno Saari, Anneli Taina ja<br />
Timo E. Korva. Mikkeliin tuli terveysneuvos<br />
Elli Aaltonen, Vaasaan<br />
kehitysjohtaja Jorma Pitkämäki ja<br />
Ouluun valtiosihteeri Terttu Savolainen.<br />
Tehtäviksi AVIt saivat peruspalvelua,<br />
pelastustointa, oikeusturvaa,<br />
työsuojelua ja ympäristölupia. Tampere<br />
ei saanut nytkään läänintason<br />
Seitsemän AVIa (päätoimipaikka<br />
punainen ympyrä, muu<br />
toimipaikka sininen ympyrä)<br />
statusta vaan joutui vaihteeksi Vaasan<br />
alaisuuteen. Koettakaa kestää.<br />
Viisitoista ELYä (päätoimipaikka<br />
värillinen ympyrä, muu toimipaikka<br />
pienempi musta ympyrä)<br />
ELYt uusi yhdistelmä<br />
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin<br />
laitettiin yhteen tiepiirit,<br />
lääninhallitusten liikenneosastot,<br />
ympäristökeskukset ja TE-keskukset.<br />
Niitä tuli kaikkiaan 15. Yhdeksässä<br />
on kaikki kolme vastuualuetta:<br />
1. Elinkeinot, työvoima,<br />
osaaminen ja kulttuuri<br />
2. Liikenne ja infrastruktuuri<br />
3. Ympäristö ja luonnonvarat<br />
Elinkeinot ovat uutena tässä yhdistelmässä.<br />
Suomi lähestyy aluetasolla<br />
hiljakseen monissa maissa tunnettua<br />
talousministeriön mallia, joka<br />
jäi vielä ministeriötasolla liikennettä<br />
paitsi.<br />
Uudenmaan ELY kaappasi Hämeenmaasta<br />
liikenneasioiden osalta<br />
Kanta- ja Päijät-Hämeen eli siis Hämeenlinnan<br />
ja Lahden ympäristöineen.<br />
Mainituista kaupungeista tuli<br />
siis virallisestikin Helsingin lähiöitä,<br />
jollaisina ne ovat hyvien rata- ja motariyhteyksien<br />
ansiosta jo toimineetkin.<br />
Tiejohtaja Rita Piirainen sai<br />
ylennyksen Uudenmaan ELY-keskuksen<br />
ylijohtajaksi.<br />
Liikennevirastotkin<br />
saman katon alle<br />
Keskushallinnossa merenkulku,<br />
raideliikenne ja tiehallinto laitettiin<br />
samaan koriin liikennevirastoksi.<br />
Liikenteen turvallisuudesta<br />
huolehtimaan koottiin toinen<br />
virasto TraFi pääjohtajanaan Kari<br />
Wihlman. Liikenneviraston pääjohtajaksi<br />
tuli ministeriöstä ylijohtaja<br />
Juhani Tervala, joka suorasukaisella<br />
tyylillään varmaan paimentaa<br />
isoa laumaansa kurissa ja<br />
nuhteessa.<br />
Muut nimitykset menivät helposti<br />
siirtämällä Markku Mylly,<br />
Ossi Niemimuukko ja Jukka Hirvelä<br />
osastojen ylijohtajiksi. Pienen<br />
ja myönteisen yllätyksen tuotti liikennejärjestelmä-nimikkeen<br />
nousu<br />
neljänneksi osastoksi, jota johtaa<br />
Ratahallinnosta tullut samannimisen<br />
osaston johtaja Anne<br />
Herneoja.<br />
Vuosikymmenien unelmat<br />
toteutuivat<br />
Moni on ihmetellyt, mitä nyt taas<br />
myllätään, mutta totuus on, että<br />
mm. ”kulkulaitosten koordinoinnista”<br />
on puhuttu vuosikymmenet<br />
ilman tuloksia. Nyt tapahtui<br />
paljon kertaheitolla. Hallintoalamaisetkin<br />
ovat varmaan tyytyväisiä.<br />
Yhdeltä luukulta saavat nyt topisukarit<br />
ja kyöstikakkoset kaiken<br />
tarvitsemansa uutta valkoista<br />
valastaan varten: EU-avustukset,<br />
pari uutta moottoritieliittymää ja<br />
YVA-prosessit.<br />
Pekka Rytilä on<br />
71-vuotias tekniikan<br />
lisensiaatti, joka toimii<br />
Liikennesuunnittelun<br />
Seuran puheenjohtajana<br />
ja Pöyry Finland Oy:n<br />
erityisasiantuntijana.<br />
Liikenneviraston logo tehtiin TAIKin<br />
opintoprojektina. ”Elementtien visuaalisuus<br />
on keskeistä, ei sanan luettavuus”,<br />
tiedote kertoo ja jatkaa, että ”viraston<br />
nimi kirjoitetaan oikeinkirjoitussääntöjä<br />
noudattaen”.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010<br />
19
Surukuusimetsään on tulossa<br />
usvainen valo tehostamaan satumetsän<br />
vaikutelmaa (oikealla<br />
kuva valaistussuunnitelmasta).<br />
Timo Soini<br />
Mäki-Matin saneerauksessa säilyy tilava vehreys –<br />
Suomen vanhin perhepuisto<br />
Jyväskylän Mäki-Matin<br />
perhepuisto täytti viime<br />
vuonna 30 vuotta. Juhlan<br />
kunniaksi kaupunki<br />
aloitti puiston mittavan<br />
saneerauksen sen<br />
historiallista leimaa ja<br />
paikan henkeä, ”tilavaa<br />
vehreyttä” kunnioittaen.<br />
● Leena Rapo<br />
rakennuttajahortonomi<br />
Jyväskylän kaupunki<br />
Kaupunkirakennepalvelut<br />
Yhdyskuntatekniikka<br />
Leikkipuistopalvelut ovat yksi<br />
Jyväskylän viherpalveluohjelman<br />
osioista. Leikkipuistopalveluille<br />
tehtyä kymmenvuotisinvestoin-<br />
tisuunnitelmaa on noudatettu viherpalvelujen<br />
toiminnan suunnittelussa<br />
jo viisi vuotta. Toiminnan<br />
kolme pääperiaatetta ovat vanhojen<br />
leikkipuistojen saneeraaminen,<br />
poistaminen sekä uusien<br />
rakentaminen.<br />
Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta<br />
on hyväksynyt eri osaalueiden<br />
viherpalvelun verkoston<br />
laajuuden ja tason. Investointiohjelmasta<br />
päätetään kuitenkin<br />
vuosittain.<br />
Saneeraus alkoi<br />
30-vuotisjuhlista<br />
Mäki-Matin perhepuiston saneeraus<br />
on ollut merkittävä Jyväskylän<br />
viherpalveluohjelmaan sisältyvä<br />
kohde. Lähes jokainen jyväskyläläinen<br />
on vieraillut puistossa<br />
joko itse lapsena tai lastensa sekä<br />
lastenlastensa kanssa. Kohteessa<br />
oli paljon valmiita puistomaisia<br />
elementtejä, jotka olivat käyttäjien<br />
mielestä paikan hengen luoja:<br />
”tilava vehreys”.<br />
Työ aloitettiin 2009 Mäki-<br />
Matin perhepuiston viettäessä<br />
30-vuotisjuhlaansa. Viherpalveluille<br />
myönnettiin kaupungin<br />
juhlarahoitusta 200 000 euroa yli<br />
normibudjetin.<br />
Suunnittelussa tehtiin tiivistä<br />
yhteistyötä käyttäjien sekä Mäki-Matin<br />
perhepuiston tuki ry:n<br />
kanssa. Suunnittelutyön ohjauksessa<br />
olivat mukana myös Keski-<br />
Suomen museo sekä Jyväskylän<br />
Tilapalvelu, koska puistoalueella<br />
olevat rakennukset ovat suojeltuja,<br />
mutta edelleen aktiivisessa<br />
päivätoimintakäytössä.<br />
Historiallinen leima<br />
haluttiin säilyttää<br />
Puiston suunnitelma hyväksyttiin<br />
vuosi sitten. Uutuutena alueelle<br />
suunniteltiin vesileikkialue,<br />
muuten puiston historiallinen<br />
leima haluttiin säilyttää ja pitää<br />
tilajäsentely kutakuinkin ennallaan.<br />
Suunnitelman käytännön<br />
laadintatyöstä vastasi Ympäris-<br />
Merirosvolaiva toi puistoon kaivattua<br />
toimintaa hieman isommillekin<br />
lapsille.<br />
20 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010
VIHERALUEET<br />
Timo Soini<br />
Puiston vanhat puut jäivät elämään<br />
Jokke Sivenin kantoveistoksina.<br />
Timo Soini<br />
LITE-designs<br />
valaistus luo sadun tunnelmaa<br />
uudistuu Jyväskylässä<br />
tösuunnittelu Soini Ky.<br />
Mäki-Matin perhepuisto on<br />
nimensä mukaisesti kaikenikäisille<br />
suunnattu vauvasta vaariin<br />
Timo Soini<br />
-puisto. Puisto koostuu erilaisista<br />
tilakokonaisuuksista. Sieltä löytyvät<br />
mm. grillauspaikka, terassoitu<br />
taso oleskeluun, pienemmille<br />
LITE-designs<br />
sekä isommille lapsille tarkoitetut<br />
leikkialueet, keinurivi, intiaanikylä<br />
aidonkokoisine hevosineen,<br />
esiintymislava katsomoineen,<br />
surukuusista koostuva satumetsä<br />
sekä erilaisia oleskelualueita.<br />
Puiston alueella on kenttä<br />
pelaamista ja luistelua varten.<br />
Saneeraustyön myötä alueen pysäköintimahdollisuuksia<br />
parannettiin<br />
ja käytäväverkostoa selkeytettiin.<br />
Laiva on valaistu aallokkorasteria tuottavalla valaisimella. Pylväisiin<br />
asennetaan myös kaiuttimet, jolloin äänimaisemaa voi käyttää mielikuvaleikkien<br />
tukena.<br />
Valaistus loihtii<br />
satumetsän<br />
Valon kaupungissa kun ollaan,<br />
vihersuunnittelun yhteydessä tutkittiin<br />
tietysti myös alueen valaistustarpeet.<br />
Valaistussuunnittelun<br />
teki LITE-designs Siilinjärveltä.<br />
Valaistuksen lähtökohtana on<br />
turvallinen, häikäisemätön toimiva<br />
käyttövalo. Mukaan on haluttu<br />
kuitenkin myös esteettisiä ja<br />
hauskoja, lasten toimintaympäristöön<br />
sopivia yksityiskohtia.<br />
Rakennukset haluttiin valaista<br />
hienovaraisesti niiden historiaa<br />
kunnioittaen. Valaistuksen tule-<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010<br />
21
Puistoon tehtiin muutama elävä pajumaja, jotka toteutettiin<br />
talkoovoimin.<br />
Pekka Ilen<br />
Uusi esiintymispaviljonki rakennettiin viime vuonna. Katsomossa käytettiin<br />
vanhan veturin kääntöpaikan kiviä. Kivet hiekkapuhallettiin ja päälle<br />
asennettiin istuintaso.<br />
Teemu Liimatainen<br />
via yksityiskohtia ovat mm. satumetsän<br />
”usvainen valo” sekä keskeisten<br />
puiden valaiseminen.<br />
Kustannukset noin<br />
400 000 euroa<br />
Koko suunnitelman kustannusarvio<br />
on noin 400 000 euroa.<br />
Kohteen saneerausrakentaminen<br />
aloitettiin huhtikuussa talkoovoimin<br />
yhdessä käyttäjien kanssa.<br />
Keväällä tehtiin muun muassa<br />
pajumajoja ja kivistä koostuvaa,<br />
lasten visioimaa nallekarhua.<br />
Vanha esiintymislava ja katsomo<br />
purettiin.<br />
Varsinaisen saneeraustyön<br />
toteutti Jyväskylän yhdyskuntatekniikan<br />
vastuualueen tilauksesta<br />
Altek Aluetekniikka Liikelaitos.<br />
Ensimmäisen vaiheen saneerauksessa<br />
puistoa ympäröivät<br />
aidat uusittiin, tehtiin uusi<br />
esiintymispaviljonki ja sen uusi<br />
katsomo, asennettiin köysirata<br />
ja iso merirosvolaiva sekä uudistettiin<br />
alueen vanhan intiaanikylän<br />
tiipii-majat.<br />
Rakennus- ja muutostöiden<br />
yhteydessä alueen vanhoja puita<br />
jouduttiin poistamaan. Osa niistä<br />
jatkaa nyt elämäänsä kantoveistoksina:<br />
puistosta voikin löytää<br />
mm. valaanpyrstön, kolostaan<br />
nousevalla karhulla ratsastavan<br />
pojan sekä Pikku-Matin puuveistokset.<br />
Valaistuksesta toteutettiin viime<br />
vuonna merirosvolaivan lipuva<br />
rasterivalo sekä esiintymispaviljongin<br />
valaistus. Merirosvolaivan<br />
mastossa on kaiuttimet, joten<br />
sinne saadaan jatkossa myös<br />
aiheeseen liittyvää äänimaailmaa.<br />
<br />
Mäki-Matin perhepuiston kannatusyhdistys:<br />
http://pikku-matti.net<br />
Mäki-Matin perhepuiston saneeraussuunnitelma:<br />
www.jkl.fi/yhdyskuntatoimi/katujapuisto/viheralueet/suunnittelu/nahtavilla/makimatti<br />
Jyväskylä saamassa mittavan viherpalveluohjelman<br />
● Vesa Lehtinen<br />
kaupunginpuutarhuri<br />
Jyväskylän kaupunki<br />
Kaupunkirakennepalvelut<br />
Yhdyskuntatekniikka<br />
■ Jyväskylän viherpalveluohjelma<br />
on työn alla, ja aineistot ovat olleet<br />
nähtävillä Jyväskylän kirjastoissa<br />
ja palvelupisteissä loppuvuodesta<br />
2009. Asukkaat ovat<br />
käyneet tutustumassa aineistoihin,<br />
ja kommenttejakin on tullut<br />
mukavasti.<br />
Jyväskylän kaupungilla on ollut<br />
oma viherpalveluohjelmansa<br />
jo pitkään. Nyt ohjelmaan sisällytetään<br />
myös entisen Jyväskylän<br />
maalaiskunnan ja Korpilahden<br />
viherpalvelut. Viherpalveluilla tarkoitetaan<br />
kaupungin viheralueisiin<br />
liittyviä palveluita ja toimintoja.<br />
Viherpalveluohjelma toimii<br />
pitkän tähtäyksen toimintasuunnitelmana,<br />
kun palveluverkostoa<br />
suunnitellaan, rakennetaan ja pidetään<br />
yllä.<br />
Tekeillä oleva työ käynnistyi<br />
2009 alussa leikkipuistoja, uimarantoja,<br />
lähikenttiä, skeittialueita,<br />
koirapalveluita sekä matonpesupaikkoja<br />
käsittelevistä osaalueista.<br />
Näitä koskeva aineisto<br />
viedään näillä näkymin päätöskäsittelyyn<br />
helmikuussa. Koko viherpalveluiden<br />
14 osa-aluetta sisältävä<br />
kokonaisuus valmistuu<br />
syksyllä 2011.<br />
Laatua, tasapuolisuutta ja<br />
selkeät vastuunjaot<br />
Viherpalveluohjelmassa tarkastellaan<br />
palvelujen nykymääriä ja<br />
laatua sekä esitetään pitkän tähtäyksen<br />
tavoitteet rakentamisesta,<br />
poistamisesta, saneerauksista<br />
sekä ylläpidon tasosta. Viherpalveluohjelmatyön<br />
päämääränä on<br />
turvata yhtenäinen viherpalveluiden<br />
laatutaso ja varmistaa, että<br />
palvelut jakautuvat alueille tasapuolisesti.<br />
Aiemmin kunnissa on<br />
ollut erilaisia käytäntöjä, luokituksia<br />
ja mitoitusperusteita, mutta<br />
laadittavan viherpalveluohjelman<br />
myötä ne yhtenäistyvät.<br />
Suunniteltuja toimenpiteitä<br />
tarkastellaan kymmenvuotisjaksolla<br />
2010–20. Viherpalveluohjelmaa<br />
päivitetään jatkossa 3–5<br />
vuoden välein siten, että tarkastelujakso<br />
säilyy kymmenen vuoden<br />
mittaisena.<br />
Viheralueista ovat kunnissa<br />
vastanneet useat eri toimijat, joten<br />
asukkaan on ollut hankalaa<br />
hahmottaa monimutkaisia vastuualuejakoja.<br />
Nyt vastuut on<br />
tarkoitus yhtenäistää ja selkeyttää.<br />
Jatkossa viherpalveluiden<br />
pääasiallisena tuottajana toimii<br />
kaupunkirakennepalvelujen yhdyskuntatekniikka.<br />
Muita vastuutahoja<br />
ovat tonttituotanto,<br />
liikuntapalvelut, Tilapalvelu ja yksityiset<br />
toimijat.<br />
Neljätoista tarkasteltavaa<br />
osa-aluetta<br />
Viherpalveluohjelma esittelee<br />
palvelut osa-alueittain. Viherpalvelut<br />
ovat tiettyä toimintaa tai<br />
tarkoitusta varten ylläpidettyjä viheralueita.<br />
Kaikkiaan ohjelmointi<br />
sisältää 14 erilaista viherpalveluiden<br />
osa-aluetta.<br />
Toiminnallisia osa-alueita ovat<br />
leikki-, edustus-, oleskelu- ja teemapuistot,<br />
uimarannat, skeittausalueet,<br />
kentät, aukiot, matonpesupaikat<br />
sekä koirapalvelut.<br />
Muita osa-alueita ovat avoimet<br />
alueet kuten niityt, maisemapellot<br />
ja laidunalueet. Erityisviheralueisiin<br />
lasketaan erilaiset<br />
kasvitieteelliset kohteet sekä yksittäiset,<br />
viheralueilla sijaitsevat<br />
erityispalvelut.<br />
Katuviheralueet ja niiden ylläpito<br />
muodostavat oman ohjelmakokonaisuutensa.<br />
Toimintaa<br />
tarkastellaan ja suunnitellaan<br />
vuoteen 2020 asti. Päivityksiä<br />
ohjelmaan tehdään kolmen–viiden<br />
vuoden välein.<br />
Viherpalveluohjelma toimii jatkossa<br />
talousarvion laadintaa ohjaavana<br />
dokumenttina. Ohjelmassa<br />
esitettyjen toimenpiteiden<br />
suunnittelusta ja rakentamisesta<br />
päätetään vuosittain kaupunkirakennelautakunnassa.<br />
Perimmäisenä<br />
tavoitteena on saada kaupunkiin<br />
toimiva, tutkittuun tietoon<br />
perustuva, oikein mitoitettu<br />
viherpalveluiden verkosto. Palvelujen<br />
tavoitetila ja se, miten siihen<br />
päästään, selviävät viherpalveluohjelmasta.<br />
www.jyvaskyla.fi/puistot/<br />
viherpalveluohjelma<br />
22 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010
VIHERALUEET<br />
Jyväskyläläiset tyytyväisiä ”taideteokseen”<br />
VALAISTUS sisustaa<br />
pimeän Kirkkopuiston<br />
yväskylän kaupunki/Antti Aarnio<br />
Jyväskylän Kirkkopuisto<br />
sai uuden valaistuksen<br />
2000-luvun alussa.<br />
Valaistu puisto on kaupunkilaisten<br />
mieleen:<br />
he kokevat sen kauniina,<br />
”kuin taideteoksena”<br />
ja turvallisena.<br />
TEKSTI Anne-Marjut Rauhala<br />
Aurinkoinen puisto on parhaimmillaan<br />
nautinnollinen, kokonaisvaltainen<br />
elämys. Kun hämärä<br />
laskeutuu ja valaistus syttyy,<br />
alkaa tunnelmakin muuttua.<br />
Pimeys antaa havainnoille,<br />
kokemuksille ja elämyksille hyvin<br />
toisenlaisen taustan kuin päivänvalo.<br />
Valaistus jo yleisestikin käsitettynä<br />
pyrkii parantamaan ihmisen<br />
havaitsemismahdollisuuksia<br />
pimeässä ja poistamaan pimeydessä<br />
piilottelevaa uhkan tunnetta.<br />
Nykyinen urbaani, esteettistekninen<br />
valaistuskulttuuri pyrkii<br />
visuaalisilla ratkaisuillaan vielä<br />
aikaisempia käytäntöjä voimakkaammin<br />
muokkaamaan pimeän<br />
ajan ympäristöstä mahdollisimman<br />
selkeästi hahmottuvan ja ihmisenkokoisesti<br />
jäsentyvän.<br />
Pimeässä jalkaisin kulkevalle<br />
erityisesti vertikaali valaistus<br />
tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa,<br />
mitä on ympärillä ja mitä tulee<br />
vastaan. Valaistuksen keinoin<br />
pimeän ajan ympäristö voidaan<br />
myös sisustaa jopa aivan uudenlaiseksi<br />
maailmaksi.<br />
Kirkkopuiston valaistus<br />
uusiksi 2000-luvun alussa<br />
Jyväskylän ydinkeskustassa sijaitsevaan<br />
Kirkkopuistoon rakennettiin<br />
2000-luvun alun saneerauksessa<br />
myös uusi, valaistusammattilaisen<br />
suunnittelema valaistus.<br />
Vanhan punatiilikirkon lämminsävyisten<br />
julkisivujen vastakohtana<br />
kellotorni ja kattorakenteet<br />
saivat arvokkaan kylmän, valkoisen<br />
valaistuksen. Patsaat, puut ja<br />
kulkuväylät valaistiin siten, että<br />
ne muodostavat kukin oman pimeän<br />
tilan kokonaisuutensa.<br />
Kokonaistaideteoksen tavoin<br />
valaistun Kirkkopuiston voi ajatella<br />
olevan selkeimmin maisema<br />
niille keskusta-asukkaille, jotka<br />
voivat osallisen tavoin katsella sitä<br />
koti-ikkunastaan. Muille jyväskyläläisille<br />
Kirkkopuisto on paitsi<br />
osa kotiympäristöä myös maisemaa<br />
konkreettisemmin tila, koska<br />
heidän kokemuksensa puistosta<br />
syntyy lähinnä siellä fyysisesti<br />
liikkuen.<br />
Pimeässä valaistus kuitenkin<br />
tarjoaa mahdollisuuden hahmottaa<br />
puisto myös maisemana,<br />
johon mennään sisälle ja tullaan<br />
ulos: valo ikään kuin maalaa<br />
puistolle mentaalisesti mieltyvät<br />
seinät, piirtää kulttuuris-kollektiiviset<br />
käyttöohjeet ja luo tilan<br />
tunnun ja paikan hengen.<br />
Toiseksi suosituin<br />
valaistuskohde<br />
Kun Jyväskylän keskusta-asukkailta<br />
kysyttiin mielipidettä Kirkkopuiston<br />
valaistuksesta, saatiin<br />
näkyviin tyytyväinen joukko. 81<br />
prosenttia vastaajista kokee Kirkkopuiston<br />
valaistuksen kauniina,<br />
82 pitää puiston valaistusratkaisuja<br />
ja vanhaa kirkkoa hyvin yhteen<br />
sopivina, 61 toteaa valaistujen<br />
veistosten lisäävän puiston pimeän<br />
ajan kiinnostavuutta, 59 pitää<br />
valaistua puistoa ”kuin taideteoksena”<br />
ja 56 prosenttia<br />
kertoo joskus pysähtyneensä<br />
vain ihailemaan<br />
valaistua puistoa.<br />
65 prosentin mielestä<br />
Kirkkopuistossa on pimeälläkin<br />
riittävän valoisaa,<br />
60 prosenttia tuntee<br />
olonsa turvalliseksi<br />
kulkiessaan puistossa<br />
pimeään aikaan.<br />
Nimetessään suosikkinsa<br />
Jyväskylän yli<br />
50:stä valaistuskohteesta<br />
asukkaat valitsivat<br />
Kirkkopuiston toiseksi<br />
useimmin, heti kaupungin<br />
maamerkin Kuokkalan<br />
sillan jälkeen. <br />
Illan hämärtyvässä maisemassa syttyvät matalat valopollarit nostavat esiin Jyväskylän kaupunginkirkon<br />
portaille johtavan kävelytien. Kirkon vertikaali valaistus korostaa rakennuksen goottihenkistä ylväyttä ja<br />
sakraalia luonnetta.<br />
A-M. Rauhalan pro gradu<br />
”Valaistus kaupunkitilan tekijänä.<br />
Jyväskylän matka pimeästä<br />
maalaiskylästä urbaanin<br />
valon kaupungiksi”<br />
osoitteessa jyvaskyla.fi/valo.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010<br />
23
Puistokasveille enemmän arvostusta<br />
Helsinki linjasi<br />
viheralueidensa<br />
KASVIEN KÄYTÖN<br />
Helsinki on linjannut<br />
rakennettujen viheralueidensa<br />
kasvien käytön.<br />
Tavoitteena on vahvistaa<br />
puistokasvillisuuden<br />
arvostusta kaupungin<br />
toiminnassa.<br />
Linjauskokonaisuutta<br />
täydentää tämän vuoden<br />
aikana valmistuva<br />
kasviopas.<br />
● Satu Tegel<br />
suunnitteluasiantuntija<br />
Helsingin kaupungin rakennusviraston<br />
katu- ja puisto-osasto<br />
Kasvit ovat rakennettujen<br />
viheralueiden näkyvin ja usein<br />
myös pitkäikäisin osa. Kasveilla<br />
on kaupunkiympäristössä erilaisia<br />
fysikaalisia ja biologisia tehtäviä,<br />
mutta ne myös edistävät<br />
asukkaiden henkistä hyvinvointia.<br />
Lisäksi ne ovat osa Helsingin<br />
kulttuurihistoriaa, tunnistettavuutta<br />
ja identiteettiä.<br />
Helsingin kaupungin rakennetun<br />
ympäristön kasvilajivalinnat<br />
tehdään katu- ja puisto-osastolla<br />
katu- ja puistosuunnitelmien<br />
laatimisen yhteydessä. Vielä<br />
1900-luvun lopulla Helsingissä<br />
– ja pienemmissä kaupungeissa<br />
tänä päivänäkin – kaupungin<br />
kasvillisuuden periaatteet olivat<br />
kaupunginpuutarhurin päässä ja<br />
puistosuunnitelmat tehtiin omana<br />
työnä. Organisaatiouudistusten<br />
ja toiminnan virtaviivaistamisen<br />
myötä ei Helsingissä ole enää<br />
kaupunginpuutarhuria, ja puistoja<br />
katuvihreäsuunnitelmat teetetään<br />
mammuttiorganisaatiossa<br />
ulkopuolisilla konsulteilla.<br />
Tähän saakka rakennusvirasto<br />
ei ole evästänyt kaupunkivihreää<br />
suunnittelevia konsulttisuunnittelijoita<br />
kasvien käytön tavoitteilla,<br />
sillä sellaisia ei ole ollut. Kasvien<br />
käytön linjaukset on tehty,<br />
jotta ison osaston kaikki toimijat<br />
edistäisivät omassa työssään<br />
samoja, tarkkaan harkittuja kasvillisuustavoitteita.<br />
Samoin toivotaan,<br />
että linjaus edistää insinöörivoittoisessa<br />
organisaatiossa ymmärrystä<br />
kasvien ja kasvillisuuden<br />
tärkeydestä ja itseisarvosta.<br />
Ainutlaatuista Suomessa<br />
Nyt tehdylle kasvien käytön linjaukselle<br />
ei ainakaan Suomesta<br />
löydy esikuvaa. Katu- ja puisto-osastolla<br />
on kuitenkin jo aiemmin<br />
tehty toimintaa ohjaavat<br />
linjaukset kausikasveista (2006),<br />
luonnonhoidosta (2007) ja kaupunkikalusteista<br />
(2009).<br />
Helsingin kasvien käytön linjaus<br />
on syntynyt katu- ja puistoosaston<br />
ns. kasviryhmän yhteistyönä.<br />
Kasvilinjaus koskee rakennusviraston<br />
vastuulla olevien rakennettujen<br />
julkisten ulkotilojen<br />
eli puistojen, torien, aukioiden,<br />
katujen ja teiden istutettua<br />
kasvillisuutta: puita, pensaita,<br />
perennoja, kukkasipuleita ja<br />
ryhmäruusuja.<br />
Kasviopas täydentää<br />
linjauskokonaisuuden<br />
Kasvilinjauksen laatimisen yhteydessä<br />
tehtiin myös laaja taustaselvitys<br />
(”Vaahteran varjossa,<br />
syreenin tuoksussa”). Taustaselvitykseen<br />
on koottu tietopaketti<br />
Helsingin rakennettujen katu- ja<br />
viheralueiden kasvillisuuden historiasta<br />
ja nykytilasta sekä kasvien<br />
käytössä huomioitavista ulkoisista<br />
tekijöistä. Työprosessin aikana<br />
pidettiin osaston asiantuntijoiden<br />
kesken läheteseminaari,<br />
jonka ryhmätöiden tulokset hyödynnettiin<br />
kasvilinjauksen keskeisiä<br />
sisältöjä muotoiltaessa.<br />
Toistaiseksi voimassa oleva<br />
Helsingin kasvien käytön linjaus<br />
on hyväksytty yleisten töiden<br />
lautakunnassa joulukuussa 2009.<br />
Kun taustaselvitystä ja linjausta<br />
täydentämään valmistuu tämän<br />
vuoden aikana vielä kolmaskin<br />
osa, ns. kasviopas, kasveja käsittelevä<br />
linjauskokonaisuus on<br />
valmis.<br />
Taustalla rikas kasvihistoria<br />
ja ilmastonmuutos<br />
Helsingin katu- ja viheralueiden<br />
istutettu kasvillisuus on nykyäänkin<br />
omaleimaista, monipuolista<br />
ja historiallisesti kerroksellista.<br />
Kasvillisuuteen ovat vaikuttaneet<br />
mm. puistokulttuurin eri aikakausien<br />
ihanteet, Suomen historian<br />
myllerrykset, kaupungin<br />
asema maamme pääkaupunkina,<br />
arvostettujen kaupunginpuutarhureiden<br />
tekoset ja viime kädessä<br />
Helsingin ilmasto-olot.<br />
Helsingin kulttuurikasviperintöä<br />
uhkaavat kuitenkin kasvien<br />
ikääntyminen ja vahingossa<br />
häviäminen sekä yleinen maailman<br />
muuttuminen. Helsingin<br />
viheralueille istutettu lajivalikoima<br />
on selvitysten mukaan yksipuolistumassa.<br />
Monia Helsingis-<br />
Vanha puistosyreeni (Syringa<br />
x henryi) ja koivunjalkapenkki<br />
ovat tyypillistä helsinkiläistä<br />
kaupunkikuvaa.<br />
24 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010
VIHERALUEET<br />
Monilajisuutta pidetään yhtenä tärkeimmistä keinoista varautumisessa ilmastonmuutokseen ja uusien tautien ja tuholaisten invaasioihin.<br />
Erityisen tärkeää se on pitkäikäisillä puilla. Monilajisuus tuo mukanaan myös värikylläisyyttä, pitkäkestoista kukintaa<br />
ja maisemallista monimuotoisuutta. Kuva Bengt Schalinin suunnittelemasta Vähäkyrönpuistosta.<br />
VISIO 2050<br />
■ Vuonna 2050 Helsinki mielletään elämykselliseksi,<br />
kukkivaksi kaupungiksi. Kasvillisuuden<br />
painoarvo kaupunkirakenteen tärkeänä<br />
osana on ymmärretty. Helsingin kaupunki on<br />
tunnettu viheralueiden monipuolisesta, näyttävästä<br />
ja runsaasta kasvilajistosta, johon sisältyy<br />
myös Helsingin viheralueiden perinteistä<br />
tunnuslajistoa.<br />
■ Kasvien käyttö Helsingissä ankkuroituu lännen<br />
ja idän kasvihistoriaan, on innovatiivista,<br />
monilajisuutta suosivaa ja ekologisesti ja<br />
ilmastollisesti kestävää – ei luontoa vastaan<br />
vaan yhdessä sen kanssa.<br />
■ Valtakunnallisesti merkittävänä taimien<br />
käyttäjänä Helsinki on mukana kehittämässä<br />
taimistoalaa Suomessa. Istutettavat taimet<br />
ovat ilmastollisesti kestäviä, laadukkaita ja laji-<br />
ja lajikeaitoja.<br />
Kukkivien kasvien, myös puiden, istuttamista on tarkoitus lisätä Helsingissä. Kurilienkirsikka<br />
(Prunus nipponica var. kurilensis) kukkii Lauttasaaren Lahnalahden puistossa.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010<br />
25
Uusia kasveja tullaan kokeilemaan<br />
ilmastonmuutokseen varautumiseksi<br />
ja uusien kasviperinteiden<br />
luomiseksi. Valkopyökki<br />
(Carpinus betulus) on<br />
yleinen kaupunkipuu Suomea<br />
vastaavalla ilmastovyöhykkeellä<br />
Ruotsin Gävlessä. Lajia ei vielä<br />
ole kokeiltu Helsingissä.<br />
sä perinteisiä tunnuskasveja ei ole<br />
viime vuosina istutettu, eikä niitä<br />
ole aina saatavanakaan, vaan tilalle<br />
ovat tulleet kaikkialla Suomessa<br />
käytetyt virtaviivaiset peruskasvit.<br />
Kasvivalinnoissa on tehokkuusvaatimusten<br />
ja taloudellisten<br />
ja organisatoristen muutosten lisäksi<br />
osattava varautua myös ympäristön<br />
muutoksiin. Niitä ovat<br />
etenkin ilmastonmuutos kaikkine<br />
seurannaisvaikutuksineen sekä<br />
Helsingin korkeudella villikanien<br />
räjähdysmäinen lisääntyminen.<br />
Ilmastonmuutoksen<br />
seurauksena käytettävissä oleva<br />
kasvivalikoima tulee laajenemaan,<br />
mutta toisaalta tauti- ja tuholaisriskit<br />
kasvamaan.<br />
Helsingin kaupunki on Suomen<br />
suurin taimiostaja, joka istuttaa<br />
vuosittain yli satatuhatta<br />
puiden, pensaiden, perennojen<br />
ja köynnösten tainta. Kaupungin<br />
hankintapäätöksillä on merkittävä<br />
vaikutus kasvilajien saatavuuteen<br />
Suomessa.<br />
Kasvilinjaus pohjautuu siihen<br />
uskoon, että parantamalla yhteistyötä<br />
taimistojen kanssa ja sitoutumalla<br />
tiettyjen kasvien käyttöön,<br />
voidaan Helsingin kaupungin<br />
toivomien kasvilajien saatavuutta<br />
parantaa.<br />
Viisi kasvilinjausta ja<br />
visio 2050<br />
Helsingin kasvilinjausten tavoitteita<br />
ovat mm. kasvillisuuden<br />
painoarvon kasvaminen katu- ja<br />
puisto-osaston toiminnassa, kasviperinteen<br />
kunnioittaminen, lajistollisen,<br />
geneettisen ja istutuksellisen<br />
monimuotoisuuden edistäminen,<br />
tietoiset ja onnistuneet<br />
kasvivalinnat ja mahdollisimman<br />
laadukkaan taimimateriaalin<br />
käyttäminen.<br />
Kasvilinjauksen perussisältönä<br />
ovat viisi laajaa ja pysyvää kasvien<br />
käytön yleisperiaatetta (alla)<br />
sekä kasvillisuuden Helsinkivisio<br />
(s. 25). Yleisperiaatteet ohjaavat<br />
toimintaa julkisissa ulkotiloissa<br />
kaikkialla kaupungissa.<br />
Koska Helsingin kaupunki on<br />
iso organisaatio ja kasvillisuus<br />
joiltakin osin hitaasti kukoistukseensa<br />
kehittyvää, Helsingin<br />
kasvillisuuden käytölle laadittu<br />
tavoitteellinen visio on tähdätty<br />
vuoteen 2050, jolloin Helsingin<br />
kaupunki täyttää 500 vuotta.<br />
Taustaselvitys, linjaus ja<br />
opas ovat kokonaisuus<br />
Toteutuakseen Helsingin kasvien<br />
käytön linjaus vaatii muutoksia<br />
sekä virkamiesten asenteissa<br />
että toiminnassa. Linjauksen jatkotoimenpiteisiin<br />
on kirjattu monen<br />
uuden toimintatavan kehittäminen.<br />
Yksi muutoksen edellytys<br />
on myös rakennusviraston<br />
taimihankintojen vastuuttaminen<br />
ja hankintaprosessin kehittäminen.<br />
Kasvilinjauksen perusperiaatteiden<br />
konkretisoimiseksi on<br />
tekeillä vielä Helsingin kaupunkikasviopas,<br />
”kasvisuunnittelun<br />
työkalupakki”. Tähän täydentyvään<br />
ja päivitettävään oppaaseen<br />
on koottu kasvilajivalintoihin ja<br />
taimityyppeihin ja -kokoihin liittyviä<br />
suosituksia. Valmistumassa<br />
on myös 400 Helsingissä suositeltavan<br />
puuvartisen peruslajin luettelo,<br />
josta on tehty listauksia eri<br />
käyttötarkoituksia ja aikakausia<br />
varten. Luettelo täydentyy myöhemmin<br />
perennoilla.<br />
Kasvioppaan ensimmäinen<br />
versio ilmestyy alkuvuodesta.<br />
Myöhemmin sitä täydennetään<br />
uusilla osuuksilla sitä mukaan<br />
kun ne valmistuvat. Opas julkaistaan<br />
lähinnä sähköisessä muodossa.<br />
Kasvien käytön taustaselvitys,<br />
linjaus ja opas muodostavat<br />
toisiaan täydentävän kokonaisuuden,<br />
jonka on tarkoitus<br />
pitkällä tähtäimellä ohjata sitä,<br />
minkälaista kasvillisuutta lapsenlapsemme<br />
tulevat näkemään<br />
Helsingissä. <br />
Kasvit ovat kaupungin vaatteet – Helsingin<br />
rakennettujen viheralueiden kasvien<br />
käytön linjaus 2009:11 ja Vaahteran varjossa,<br />
syreenin tuoksussa – Helsingin rakennettujen<br />
viheralueiden kasvien käytön<br />
taustaselvitys 2009:10 löytyvät <strong>pdf</strong>muodossa<br />
osoitteesta www.hel.fi/hkr ><br />
Esitteet ja julkaisut > Julkaisusarja<br />
KASVIRYHMÄN JÄSENET<br />
Satu Tegel (kasvillisuuden<br />
suunnitteluasiantuntija)<br />
Ritva Keko (ylläpidon laatuvastaava)<br />
Lotta Kontula (viheraluesuunnittelun<br />
projektinjohtaja)<br />
Jussi Luomanen (aluesuunnittelija)<br />
Elina Nummi (asukasyhteistyön<br />
projektipäällikkö)<br />
Juha Raisio (puuasiantuntija)<br />
Tuuli Ylikotila (luontoasiantuntija)<br />
Kasvien käytön viisi yleislinjausta<br />
1. Helsingin puistojen kasviperinteen<br />
ylläpitäminen ja<br />
kehittäminen<br />
Lajivalikoimaa monipuolistetaan<br />
erityisesti puiden osalta. Varmojen<br />
lajien lisäksi käytetään myös Helsingin<br />
vanhoja tunnuslajeja, Helsingistä<br />
lisäykseen otettuja kasvikantoja<br />
ja elämyksellisiä ”herkkukasveja”.<br />
Eri aikakausina rakennetuilla<br />
viheralueilla suositaan harkitusti<br />
kyseisen aikakauden lajistoa<br />
mutta uusilla alueilla käytetään<br />
monipuolisesti eri kasvilajeja. Kasveja<br />
hankitaan kokeiltavaksi järjestelmällisesti.<br />
2. Kasvillisuuden arvostuksen<br />
lisääminen päätöksenteossa<br />
Tavoitteena on, että osaston työntekijät,<br />
asukkaat ja päättäjät ymmärtävät<br />
kasvit Helsingin kaupunkikuvaa<br />
muokkaavaksi imagotekijäksi<br />
ja kaupunkilaisten terveyden<br />
edistäjäksi. Kasvisuunnittelua<br />
tarkistetaan kasvillisuuden hyväksi<br />
ja kasvillisuus huomioidaan myös<br />
erilaisia lupia myönnettäessä.<br />
Asukkaiden ja vierailijoiden tietämystä<br />
kasvillisuudesta lisätään eri<br />
tavoilla.<br />
3. Monimuotoisuuden ja ekologisen<br />
kestävyyden lisääminen<br />
Kaupunkibiotoopin monipuolistamiseksi<br />
suunnitellaan ja ylläpidetään<br />
monilajista, monimuotoista<br />
ja kerroksellista kasvillisuutta, yhden<br />
lajin massaistutuksia välttäen.<br />
Ilmastonmuutokseen varaudutaan<br />
monilajisuuden ja geneettisen<br />
monimuotoisuuden avulla. Puulajivalinnoissa<br />
mukaillaan amerikkalaista<br />
ns. Santamourin ”kymmenen<br />
prosentin” sääntöä, jonka tavoitteena<br />
on puuistutusten monilajisuus.<br />
Haitallisten vieraslajien<br />
käyttöä vältetään tietoisesti.<br />
4. Elämyksellisyyden ja<br />
kauneuden tavoitteleminen<br />
Kasvien käytössä tavoitteena on<br />
runsauden periaate, elämyksellisyys<br />
ja kauneus, eli kasvikunnan<br />
rikkauden hyödyntäminen. Eri<br />
vuodenajat, myös kevät ja syksy,<br />
huomioidaan lajivalinnoissa. Havukasvien<br />
käyttöä lisätään.<br />
5. Laadukkuuteen, pitkäikäisyyteen<br />
ja ylläpidettävyyteen<br />
panostaminen<br />
Istutusten toteutuksissa käytetään<br />
laadukkaita ja ylläpitoa helpottavia<br />
teknisiä ratkaisuja. Ne aiheuttavat<br />
rakentamisvaiheessa väistämättä<br />
lisäkustannuksia mutta<br />
maksavat itsensä takaisin helppohoitoisuutena<br />
ja korkeatasoisena<br />
kaupunkiympäristönä. Istutusten<br />
pitkäikäisyyteen ja kestävyyteen<br />
pyritään lajivalinnoilla, maanparannuksella,<br />
kerroksellisuudella ja<br />
laadukkaalla taimimateriaalilla.<br />
26 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010
Tiiviissä miljoonakaupungissa 25 keidasta<br />
VIHERALUEET<br />
PUISTOT ovat Hongkongin ihme<br />
Puistoja ja tiheästi<br />
asuttua miljoonakaupunkia<br />
ei helposti miellä<br />
yhteen. Miten seitsemän<br />
miljoonan asukkaan<br />
ja noin tuhannen<br />
neliökilometrin maapläntille<br />
mahtuu viheralueita?<br />
● Elina Nummi, projektipäällikkö<br />
Helsingin kaupungin rakennusvirasto,<br />
puisto-osasto<br />
Hongkongin asukastiheys on<br />
6 688 henkeä/km 2 , kun se Suomessa<br />
on 15,5 henkeä/km 2 . Sil-<br />
ti kaupungin yleisilme on myös<br />
vihreä, kansa asustaa hyvässä järjestyksessä<br />
korkeissa pilvenpiirtäjissä<br />
ja kaikki toimii. Miljoonakaupungin<br />
25 puiston koot<br />
vaihtelevat 0,3:sta aina 20 hehtaariin,<br />
ja rakennettujen puistojen<br />
kokonaispuistopinta-ala on<br />
223,78 ha.<br />
Hongkongin puistojen visio<br />
on tuottaa laadukkaita vapaaajan<br />
ja kulttuurin palveluita, jotka<br />
vastaavat Hongkongin tarpeita<br />
maailmanluokan kaupunkina<br />
ja tapahtumien pitopaikkana.<br />
Puistot eivät ole vain kasvikokoelmia<br />
vaan aktiivisuutta edistäviä<br />
paikkoja, joissa esteettisen<br />
vihreän keskelle on sijoitettu paljon<br />
urheilu- ja kulttuuritoimintoja<br />
sekä runsaasti taidetta. Henkilöstöä<br />
koulutetaan palveluhenkiseksi,<br />
sitoutuneeksi ja motivoituneeksi.<br />
Ympäristökasvatusta tarjotaan<br />
niin lapsille kuin aikuisillekin.<br />
Organisaatio tukee<br />
yhteistyötä<br />
Puistot sijoittuvat vapaa-aika ja<br />
kulttuuripalvelut -virastoon (Leisure<br />
and Cultural Services). Koska<br />
urheilu, kulttuuri ja viheralueet<br />
kuuluvat samaan hallintoon,<br />
se näkyy myös puistojen tarjonnassa.<br />
Viraston slogan on Laatupalveluita<br />
– puistot, virkistäytyminen<br />
ja turismi.<br />
Kulttuurilla on virastossa oma<br />
osastonsa ja vapaa-ajalla omansa,<br />
joka jakautuu kolmeen alueelliseen<br />
osastoon. Lisäksi organisaatioon<br />
kuuluvat hallinto-, talousja<br />
tiedotusosastot. Myös puistojen<br />
rakentaminen ja suunnittelu<br />
kuuluvat vapaa-ajan osastoon.<br />
Hongkongissa 1 500 vapaaehtoista<br />
osallistuu puistojen hoitoon.<br />
Yhteisöllisissä puutarhoissa,<br />
Community Gardens, voi opetella<br />
syötävien kasvien kasvatusta<br />
ja hoitoa. Vapaaehtoisille järjestetään<br />
vuosittain noin 30 tapahtumaa,<br />
joissa istutetaan tuhansia<br />
puita ja pensaita. Hongkongissa<br />
suositaan erityisesti elämyksellisiä<br />
puita, jotka kukkivat ja joissa<br />
on näyttävä syysväri.<br />
Vesi on Hong Kong Parkin<br />
kokoava elementti<br />
Kahdeksan hehtaarin Hong Kong<br />
Park rakennettiin entiselle brittiläiselle<br />
kasarmialueelle 35,2 miljoonalla<br />
eurolla 1991. Puistoa rakennettaessa<br />
pyrittiin olemassa<br />
oleva kasvillisuus, kuten vanhat<br />
puut, säilyttämään. Myös puiston<br />
rakennukset, joista vanhimmat<br />
ovat 1800-luvun puolivälistä,<br />
säilytettiin. Niissä on mm. taidemuseo,<br />
teeastiamuseo, opetuskeskus<br />
ja puiston hallinnollinen<br />
rakennus sekä avioliittorekisterikeskus.<br />
Puiston kokoava elementti on<br />
vesi. Se solisee suihkulähteissä, puroissa,<br />
putouksessa ja lammessa.<br />
Hong Kong Park on keidas pilvenpiirtäjien keskellä. Puistossa on keinotekoisia kallioita ja vesiputous, jonka alitse pääsee kulkemaan.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010<br />
27
VIHERALUEET<br />
Keinotekoiset kivet ja kalliot ovat<br />
kiinalaisten erityisosaamista.<br />
Kauniiden istutusten ja vesielementtien<br />
lisäksi puistossa<br />
on 1 400 neliön kasvihuone, jossa<br />
esitellään trooppisen ilmaston<br />
kasveja, aavikon kasveja. Lintutarhat<br />
ovat myös osa aasialaista<br />
puistoperinnettä. Verkolla katetun<br />
Hong Kong Parkin lintutarhan<br />
koko on 3 000 m 2 , ja siellä voi<br />
tutustua 90 värikkääseen lintulajiin,<br />
jotka ovat kotoisin Malesian<br />
niemimaalta.<br />
Olympic Square -aukio on<br />
teatteri ja kulttuuriesitysten näyttämö<br />
ja näköalatornista voi katsella<br />
puistoa 30 metrin korkeudesta.<br />
Lapsille on kuuteen tasoon<br />
rakennettu leikkialue. Kussakin<br />
tasossa on leikkivälineitä eri-ikäisille<br />
lapsille. Puistossa on myös<br />
ravintola. Suurkaupungin melu<br />
ei häiritse tämän puistokeitaan<br />
siimeksessä.<br />
Nan Lian Gardenin kultainen temppeli ja punainen silta ovat tärkeä<br />
osa puiston symboliikkaa.<br />
Nan Lian Garden on<br />
rauhan keidas<br />
Hongkongin siirryttyä briteiltä<br />
Kiinalle puistoissa alkoi näkyä<br />
kiinalaisen kulttuurin vaikutus.<br />
Tämä lienee ollut sysäys sille, että<br />
Nan Lian Garden – suomeksi<br />
Etelän Lootus puutarha – saatiin<br />
rakennettua kustannuksia säästämättä.<br />
Tämä Tang-dynastian tyylisuuntaa<br />
edustava, uskomattoman<br />
kaunis 3,5 hehtaarin rauhan keidas<br />
sijaitsee koristeellisten muurien<br />
sisällä, ruuhkaisten liikenneväylien<br />
keskellä. Sen esikuvana on<br />
ollut ainoa säilynyt Tang-kauden<br />
puutarha Jiangshouju Garden Kiinan<br />
Shanxi-provinssissa.<br />
Puutarhaa alettiin rakentaa<br />
2003, ja se avattiin yleisölle marraskuussa<br />
2006. Se on siitä lähtien<br />
ollut suosittu kohde. Ihme kyllä,<br />
puutarhan suojassa rauhoittui<br />
ja mykistyi kauneudesta, vaikka<br />
olimme maailman vilkkaimmassa<br />
kaupungissa.<br />
Puutarhan vieressä oleva Chi<br />
Lin nunnaluostari vastasi puutarhan<br />
suunnittelusta, koska nunnat<br />
ovat Tang-dynastian aikaisen<br />
arkkitehtuurin asiantuntijoita.<br />
Kaupungin hallinnossa nähtiin<br />
viisaasti, että luostari ja puisto<br />
muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden,<br />
joka esittelee taiteita<br />
suosineen Tang-dynastian aikaista<br />
kulttuuria. Tang-dynastia hallitsi<br />
Kiinaa vuosina 618–906.<br />
Kaupungin puisto-osasto rakensi<br />
puutarhan ja siihen liittyvän<br />
infrastruktuurin, mutta sen<br />
vaativa ylläpito ja kehittäminen<br />
on tilattu buddhalaisluostarilta.<br />
Puutarhan tunnuslause on ”Ihminen<br />
on tyytyväinen osaansa,<br />
kun pitää mielensä tyynenä<br />
ja elää sopusoinnussa luonnon<br />
kanssa”. Puutarhan elementtejä<br />
ovat vesi, kiinalaiset puurakennukset,<br />
keinotekoiset kalliot sekä<br />
koristeelliset, suuret kivet ja<br />
ikivanhat puut, jotka on siirretty<br />
puutarhaan eri puolilta Kiinaa.<br />
Kaksiosaisessa, kirkasvetisessä<br />
lootuslammessa uiskentelivat<br />
suuret ja kirjavat Koi Fish -kalat.<br />
Lammen vesi kierrätetään maanalaisen<br />
puhdistuslaitoksen kautta.<br />
Puiston kasvisravintola oli hauskasti<br />
piilossa vesiputouksen takana.<br />
Puistossa on paikat omien<br />
eväiden syöntiin. Roskaaminen<br />
ei ole ongelma.<br />
Virtuaalimatkalle puutarhaan<br />
pääsee osoitteessa www.nanliangarden.org.<br />
Kowloon Park on Hongkongin<br />
kansanpuisto<br />
Kowloonin puistoa voi kutsua<br />
Hongkongin kansanpuistoksi.<br />
13,5 hehtaarin alueella on maauimala<br />
ja uimahalli, jalkapallokenttä<br />
ja juoksurata, urheiluhalli<br />
ja erilaisia teemapuutarhoja,<br />
lasten leikkikenttä, 20 veistoksen<br />
veistospuutarha, lintutarha<br />
ja lintulammikko.<br />
Kowloon Park on profiloitunut<br />
urheilun lisäksi erityisesti lintupuistoksi,<br />
koska siellä on nähty<br />
yli 100 vapaana lentävää lintulajia,<br />
myös muuttolintuja. Koko<br />
puisto on savuton vyöhyke.<br />
Myös tämän puiston alue oli<br />
aiemmin sotilasleirikäytössä, ja<br />
se tehtiin puistoksi 1970. Vuonna<br />
1989 silloinen Royal HK Jockey<br />
Club rahoitti puiston uudelleenrakentamisen,<br />
joka maksoi 27<br />
miljoonaa euroa.<br />
Kowloonissa on satsattu myös<br />
ympäristökasvatukseen. Siellä on<br />
pieni arboretum, jossa esitellään<br />
nimikyltein 35 kauniisti kukkivaa<br />
puulajia. Puulajipuiston keskellä<br />
on väripuutarha, ruusun<br />
mallinen kukkaryhmä. Puiston<br />
siimeksessä on myös labyrintti,<br />
kiinalainen puutarha ja kattopuutarha<br />
sekä kauniita vesialtaita<br />
ja suihkulähde.<br />
Kun ihailin eräälle puiston<br />
johtajalle, miten siistejä puistot<br />
ovat ja kerroin Suomen roskaamisongelmasta,<br />
hän katsoi minua<br />
kummissaan ja kysyi ”Why<br />
– miksi?” Kas siinä pulma. Olisiko<br />
1 500 dollarin roskaamissakko<br />
meilläkin paikallaan? <br />
Kirjoitus perustuu tutustumiseen<br />
Hongkongin puistoihin elokuun lopulla<br />
2009 matkalla kuntatekniikan maailmanjärjestö<br />
IFME:n kongressiin Melbourneen.<br />
Tutustumisen järjesti viheralan<br />
kansainvälisen järjestön IFPRAn<br />
(International Federation of Parks and<br />
Recreation Administration) Hongkongin-komissaari<br />
Paul Cheng.<br />
Kowloonin puistoon on yhdistetty<br />
liikunta ja urheilu.<br />
28 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010<br />
Kowloonin puiston veistospuisto on mukava ulkoilmagalleria.<br />
Hongkongin puistoista:<br />
www.lcsd.gov.hk<br />
Hyvä tilaisuus tutustua Hongkongin<br />
puistoihin ja aasialaiseen tapaan ajatella<br />
viheralueista on marraskuussa<br />
pidettävä IFPRAn konferenssi,<br />
www.ifpra2010.lcsd.gov.hk
Suomen kuntatekniikan<br />
yhdistys<br />
PL 51,<br />
00131 Helsinki,<br />
puh. (09) 693 3384<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
Finlands kommuntekniska<br />
förening<br />
Box 51,<br />
00131 Helsingfors,<br />
tel. (09) 693 3384<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
TOIMIHENKILÖT<br />
Toiminnanjohtaja/<br />
Verksamhetsledare<br />
Jyrki Meronen<br />
Järvenpään kaupunki, tekninen toimi<br />
PL 41, 04401 Järvenpää<br />
puh. 050 550 2146<br />
jyrki.meronen@kuntatekniikka.fi<br />
Talouspäällikkö/Ekonomichef<br />
Kyösti Oasmaa<br />
Helsingin kaupunki, TasKe,<br />
PL 20, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 050 376 7414<br />
kyosti.oasmaa@hel.fi<br />
Yhteyspäällikkö/Kommunikationschef<br />
Dan-Henrik ”Danne” Långström<br />
HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 050 462 7300<br />
dan-henrik.langstrom@hel.fi<br />
Kokousmestari/Konferensmästare<br />
Jyrki Vättö<br />
HKR, Katu- ja puisto-osasto<br />
PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. 050 559 1435<br />
jyrki.vatto@hel.fi<br />
SKTY:n julkaisujen myynti<br />
Yliopistokirjakaupan<br />
Otaniemen myymälä<br />
Otakaari 1 F, 02150 Espoo<br />
(TKK:n päärakennuksen aula)<br />
puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321<br />
Tiedekirja<br />
Kirkkokatu 14, 00170 Helsinki<br />
(Säätytalon vieressä)<br />
puh. (09) 635 177<br />
SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaa<br />
Kari Haapaniemi<br />
puh. 050 380 1022<br />
kari.haapaniemi@hel.fi<br />
Vaihdoksia hallituksessa, Joensuun päiviä valmistellaan...<br />
KIVAA TÄTÄ VUOTTA!<br />
Yhdistyksen hallitus piti linjaseminaarin<br />
ja vuoden viimeisen<br />
kokouksensa joulukuun alussa,<br />
ja samalla loppuivat Anu Näätäsen,<br />
Mikko Leppäsen ja<br />
Jouko Lehtosen kolmivuotiset<br />
hallituskaudet.<br />
Anu toimi ensimmäisenä varapuheenjohtajana,<br />
ja lehden<br />
edellisessä numerossa olikin hänen<br />
hallituskausimuistelmansa.<br />
Mikko oli ensimmäinen yksityispuolen<br />
edustaja hallituksessa ja<br />
esiintyi sen verran edukseen, että<br />
hänen seuraajallaan on isot<br />
saappaat täytettävinä. Jouko siirtyi<br />
hallituskautensa aikana Vantaalta<br />
Riihimäelle, ja hänen panoksensa<br />
hallitustyöskentelyssä<br />
(niin kuin kahden edellä mainitunkin)<br />
oli priimaa A-luokkaa.<br />
Kiitos teille, ja jatkossakin<br />
nähdään – ellei muuten, niin ainakin<br />
Kuntatekniikan päivillä!<br />
Samaan hengenvetoon voikin<br />
sitten toivottaa Hannu Virtasalon<br />
(1. varapuheenjohtaja)<br />
Helsingistä, Tuula Smolanderin<br />
Jyväskylästä ja Kimmo Laulan<br />
Turusta tervetulleiksi mukaan.<br />
Tammikuun lopulla on tämän<br />
vuoden ensimmäinen hallituksen<br />
kokous, ja siitä kolme<br />
vuotta eteenpäin…<br />
Hallitus pohti tulevia linjauksia.<br />
Päällimmäisenä oli ensi kesän<br />
Joensuun päivien ohjelmasisältö,<br />
mutta tietenkin oli myös<br />
muita asioita. Kuntatekniikan<br />
Foorumin tilanne oli vahvasti<br />
esillä, samoin talousasiat, kansainväliset<br />
asiat yms.<br />
Uusiksi jäseniksi hyväksyttiin<br />
seuraavat jäsenyyttä anoneet:<br />
Kuntatekniikan päivät<br />
ovat 3.–5. kesäkuuta<br />
Joensuussa.<br />
Tommi Juurinen, Lahti, Jari<br />
Pitkänen, Helsinki, Simo Karhunkoski,<br />
Järvenpää, Ulla Tiilikainen,<br />
Tampere, Simo Kesti,<br />
Tampere, Ari Piispanen, Vantaa<br />
ja Joona Hartonen, Kirkkonummi.<br />
Tervetuloa mukaan!<br />
● Danne Långström<br />
yhteyspäällikkö<br />
KARJALASSA<br />
KAJAHTAA!<br />
Muista merkata Kuntatekniikan<br />
päivät Joensuussa<br />
kalenteriin, niin ovat kaikki<br />
muutkin tehneet!<br />
Päivät ovat 3.–5.6. ja tietysti<br />
”MUST”-tilaisuus. Siellä<br />
nähdään!<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010 29
Mikko Leppänen tiivistää päättyneen hallituskauden kolmeen teemaan:<br />
Verkottuminen,<br />
kumppanuus,<br />
kansainvälistyminen<br />
Vuosi on taas vaihtunut, ja hie-<br />
me mielestäni tärkeää teemaa: ver-<br />
kin tiedämme sen, että suunnitte-<br />
sainvälisiä kollegoja kesällä 2012,<br />
man haikeilla mielin kirjoitan tun-<br />
kottumisen, kumppanuuden ja kan-<br />
luvaiheen kustannukset ovat hank-<br />
jolloin Kuntatekniikan maailmanjär-<br />
nelmistani kolmen vuoden hallitus-<br />
sainvälistymisen.<br />
keen kokonaiskustannuksiin näh-<br />
jestö IFME (International Federation<br />
kaudelta. Minulla on ollut suuri ilo<br />
SKTY:n piirissä on erinomainen<br />
den marginaaliset, mutta suunnitte-<br />
of Municipal Engineering) järjestää<br />
ja kunnia olla SKTY:n historian en-<br />
mahdollisuus verkottua, tavata kol-<br />
luvaiheessa pystytään merkittäväs-<br />
seuraavan maailmankonferenssin<br />
simmäinen ”ulkopuolinen” halli-<br />
legoita, vaihtaa tietoja ja kokemuk-<br />
ti vaikuttamaan rakentamisvaiheen<br />
Helsingissä.<br />
tuksen jäsen, ts. yksityisen sektorin<br />
sia, oppia uutta ja kehittää yhdes-<br />
kustannuksiin ja ratkaisujen laatuun<br />
Haastankin kaikki aktiivises-<br />
palveluksessa oleva. Toki työhisto-<br />
sä uutta. Kuntatekniikan päivät ja<br />
ja toimivuuteen.<br />
ti mukaan konferenssia valmistele-<br />
riaan mahtuu myös lyhyt, mutta si-<br />
Kuntatekniikan Foorumi ovat hyviä<br />
Ilmapiiri on nyt otollinen uusille<br />
maan ja sen onnistumista edesaut-<br />
täkin antoisampi harjoittelijapesti<br />
kanavia vaikuttamiseen ja koko alan<br />
hankintamalleille. Tätä asiaa vauh-<br />
tamaan. Tämä on meille upea näy-<br />
1980-luvulta Helsingin kaupungin<br />
kehittämiseen. Kehotankin jäsenis-<br />
dittaa osaltaan myös se, että eläköi-<br />
tön paikka. Viedään Suomi kerta-<br />
geoteknisellä osastolla ennen Ram-<br />
töä tutustumaan toimintaan ja ot-<br />
tymisen ja resurssien supistumisen<br />
heitolla maailmankartalle kunta-<br />
bollin edeltäjään, Viatekiin siirtymis-<br />
tamaan aktiivisen roolin. Rohkeasti<br />
myötä teknisten palveluiden tarve<br />
tekniikan osaamisen suunnannäyt-<br />
tä. Tuolta kaudelta on vielä tänäkin<br />
vaan mukaan – porukalla saadaan<br />
kuntapuolella lisääntyy jatkuvasti.<br />
täjänä!<br />
päivänä monta läheistä ystävää ja<br />
enemmän aikaiseksi!<br />
Ollaan yhdessä innovatiivisia, kehit-<br />
Lopuksi haluan lämpimästi kiit-<br />
kollegaa, joilta olen saanut arvokasta<br />
apua, tukea ja kannustusta.<br />
Kuvaavaa kuntapuolen ja<br />
SKTY:n toiminnalle onkin juuri se,<br />
että tiivis yhteydenpito ja kontak-<br />
Julkisissa hankinnoissa<br />
aitoon kumppanuuteen<br />
Edellisestä onkin helppo jatkaa<br />
”Kumppanuus”-teemaan, joka on<br />
täminen ei saa kadota Suomesta –<br />
vaan päinvastoin – lisätään sitä!<br />
Kansainvälisestä toiminnasta<br />
selkeitä hyötyjä<br />
tää hallituskollegoja ja jäsenistöä<br />
mahdollisuudesta olla mukana<br />
SKTY:n toiminnassa ja hallitustyöskentelyssä.<br />
Monta mieleenpainuvaa<br />
kokemusta rikkaampana on moti-<br />
tit kollegoihin säilyvät vuosien ku-<br />
ilahduttavasti ollut viime aikoina<br />
Kansainvälisyydestä ja kansainvälis-<br />
voivaa jatkaa kuntatekniikan asioi-<br />
luessa, ja aina on apua ja neuvoja<br />
esillä useilla foorumeilla. Pidän erit-<br />
tymisestä puhutaan paljon. Monet<br />
den parissa yhteistyötä korostaen.<br />
saatavilla. Tämä piirre näkyy hyvin<br />
täin tärkeänä sitä, että myös julki-<br />
yritykset ovat toimineet jo pitkään<br />
Haluankin toivottaa kaikille me-<br />
myös SKTY:n hallitustyöskentelyssä;<br />
sissa hankinnoissa päästäisiin konk-<br />
kansainvälisesti, mutta myös kunta-<br />
nestyksekästä vuotta mielenkiintois-<br />
yhteisiä asioita hoidetaan jäsenistön<br />
reettisesti eteenpäin kohti aitoa<br />
puolella kansainvälisyys on arkipäi-<br />
ten haasteiden ja hankkeiden paris-<br />
hyväksi pitkäjänteisesti, vastuuntun-<br />
kumppanuutta, jossa syntyy mo-<br />
vää. Kansainvälisestä toiminnasta on<br />
sa. Tapaamisiin Kuntatekniikan päi-<br />
toisesti ja uutta kehittäen – mutta<br />
lemminpuolinen win-win -tilanne.<br />
selkeitä hyötyjä esimerkiksi teknisten<br />
villä Joensuussa!<br />
myös perinteitä säilyttäen.<br />
Ei voi olla pitkällä tähtäimellä<br />
toimialojen kehittämiselle ja uusien<br />
SKTY:ssä helppo verkottua<br />
järkevää hankkia esimerkiksi suunnittelua<br />
pienimmällä tuntimäärällä<br />
käytäntöjen benchmarkingille.<br />
Meille kaikille tarjoutuu erin-<br />
● Mikko Leppänen<br />
Ramboll Finland Oy<br />
Hallituskaudeltani nostan esiin kol-<br />
ja halvimmalla tuntihinnalla. Kuiten-<br />
omainen mahdollisuus tavata kan-<br />
Vuonna 2011 suuntana Turku<br />
© Turun Satama<br />
Vuoden 2011 YT-näyttely ja Kuntatekniikan päivät pidetään<br />
Turussa. Kun vuonna 2007 samat tilaisuudet pidettiin<br />
Turussa, kävi niin, että järjestivät sen verran hyvän<br />
näyttelyn ja mahtavat päivät ja pippalot, että päätettiin<br />
mennä sinne uudestaan. Tarkempaa tietoa seuraa näillä<br />
palstoilla… myöhemmin. Messut ovat 18.–20.5.2011 ja<br />
Kuntatekniikan päivät 19.–21.5.2011.<br />
Onneksi siis olkoon Eila, Outi, Kimmo, Esko ja kaikki<br />
muut, kohta se ”rumba” alkaa uudestaan!<br />
Aurajoki ja vuoden 2011 YT-näyttelyn logo.<br />
30 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010
Surukseni kerron, että ystäväni<br />
Lars Åke Holmkvist on kuollut.<br />
Lars Åke oli 6.12. sunnuntaikäve-<br />
muulle) on jäänyt mieleen tilanne,<br />
joka tapahtui Vantaan päivillämme<br />
– kun suuressa viisaudessani<br />
digt den 6.12. Nyheten kom som<br />
en stor chock, och jag känner mej<br />
väldigt sorgsen – idag, då jag skri-<br />
lyllä avovaimonsa kanssa, ja kotiin<br />
kaadoin hänen syliinsä seitsemän<br />
ver det här, blir han begraven.<br />
saavuttuaan he istuivat alas katse-<br />
lasia kuohuviiniä. Joku toinen oli-<br />
Lars Åke var en stor vän av Fin-<br />
lemaan televisiota. Hetken päästä<br />
si voinut suuttua silmittömästi,<br />
land, och undertecknad hade den<br />
Lars Åke haukkasi kerran voimak-<br />
mutta Lars Åke kertoi asiasta se-<br />
stora äran att få jobba ihop inom<br />
kaasti ilmaa, ja siihen hänen elä-<br />
kä Ruotsissa että kaikille muillekin<br />
systerföreningarna i många år. Lars<br />
mäntaipaleensa päättyi.<br />
ympäri maailmaa siihen tyyliin, et-<br />
Åke fungerade som ordförande<br />
Lars Åke toimi kahden kauden<br />
tä Danne Långström on ainut ih-<br />
för SKTF i två perioder och fortsat-<br />
ajan Ruotsin kuntatekniikan yhdis-<br />
minen joka on tarjonnut hänelle<br />
te efter det som kordinator av den<br />
tyksen puheenjohtajana ja tämän<br />
samppanjakylvyn… ja antoi minul-<br />
svenska föreningens internationel-<br />
jälkeen jatkoi kansainvälisten suh-<br />
le vielä Ruotsin yhdistyksen kultai-<br />
la ärenden. Lars Åke blev pensio-<br />
teiden yhdyshenkilönä. Teimme<br />
sen merkin.<br />
nerad från sitt jobb som teknisk<br />
Lars Åke<br />
Holmkvist<br />
in memoriam<br />
siis monet vuodet yhteistyötä – ja<br />
hyvää sellaista. Lars Åke jäi päivätyöstään,<br />
Jönköpingin kaupungin<br />
teknisen johtajan virasta eläkkeelle<br />
noin vuosi sitten.<br />
Lars Åke totesi viisaasti myös:<br />
”Älä ota itseäsi liian vakavasti –<br />
kukaan muukaan ei sitä tee.”<br />
<br />
direktör i Jönköping för ett drygt<br />
år sedan.<br />
Lars Åke hade ett uttalande,<br />
han sade: ”Ta dej inte själv för allvarligt<br />
– ingen annan gör det hel-<br />
Lars Åke oli suuri Suomi-ystävä,<br />
ler.”<br />
ja oli monen monta kertaa muka-<br />
I början av december kom det<br />
na myös meidän vuosipäivillämme.<br />
Päällimmäisenä minulle (ja monelle<br />
sorliga nyheter från Sverige –<br />
Lars Åke Holmkvist hade avli-<br />
Surullisena / Med saknad,<br />
Danne Långström<br />
Kuntatekniikan maailmanjärjestön jäsenmäärä kasvussa<br />
IFME tarjoaa todellisen foorumin tiedonvaihtoon<br />
Kuntatekniikan maailmanjärjestö,<br />
International<br />
Federation of Municipal<br />
Engineering (IFME)<br />
perustettiin vuonna 1960<br />
UNESCO:n päämajassa<br />
Pariisissa. Kaikki kuntatekniikan<br />
ja julkisten töiden<br />
ammattilaiset ovat<br />
kansallisten kuntatekniikan<br />
yhdistysten kautta<br />
järjestön jäseniä.<br />
IFME:n missiona on luoda kaikkialla<br />
maailmassa yhteyksiä kunnaninsinöörien,<br />
julkisten töiden ammattilaisten,<br />
julkisten laitosten ja liikeyritysten<br />
välille. Tavoitteena on edistää<br />
maailmanlaajuisen tietämys- ja<br />
kokemuspohjan jakamista ja julkisten<br />
töiden ja laajemman yhteisön<br />
palvelujen laadun jatkuvaa parantamista.<br />
IFME:ssä ovat nykyisin edustettuina<br />
Hollanti, Australia, eteläisen<br />
Afrikan yhdistys (Etelä-Afrikka, Zimbabwe,<br />
Botswana ja Namibia), Is-<br />
Ranska, Hollanti, Belgia, Israel, Tanska,<br />
Ruotsi, Yhdysvallat, Espanja, Britannia,<br />
Kanada, Norja, Etelä-Afrikka,<br />
Italia ja viimeksi Australia.<br />
Tietoa parhaista käytännöistä<br />
maailmanlaajuisesti<br />
Nykyajan globaalistuvassa työyhteisössä<br />
tarvitaan enemmän mahdollisuuksia<br />
kansainväliseen verkostoitumiseen.<br />
Kuten kaikissa ammattijärjestöissä,<br />
jäsenyydestä voi hyötyä<br />
sekä osallistumalla että jakamalla<br />
omaa osaamistaan.<br />
paikallistason strategiset yhteistyökumppanuudet,<br />
talouskehitys, diversiteetti,<br />
rikoksen pelko yhteisössä<br />
ja kaikki jatkuvasti muuttuvan yhteiskuntamme<br />
eri näkökohdat.<br />
IFME mahdollistaa maailmanlaajuisen<br />
parhaita käytäntöjä koskevan<br />
tiedonvaihdon, jonka avulla kunnaninsinöörit<br />
pääsevät etsimään ratkaisuja<br />
tavanomaisen tietämyksensä<br />
ja kokemuksensa ulkopuolelta.<br />
Tämä tehostaa heidän yhteiskunnallista<br />
vaikutustaan ja tarjoaa heille tilaisuuden<br />
ymmärtää ja tarvittaessa<br />
rael, Italia, Kanada, Norja, Ruotsi,<br />
IFME:n toimintasuunnitelmassa<br />
omaksua muiden maiden ratkaisu-<br />
Järjestön pe-<br />
Suomi, Tanska, Uusi-Seelanti, Viro<br />
todetaan tarve määritellä projekte-<br />
jen niitä osatekijöitä, joita he voisi-<br />
rustamiskokous-<br />
ja Britannia. Belgia ja San Marino<br />
ja ja aloitteita, jotka saattavat tuot-<br />
vat soveltaa omissa maissaan.<br />
ta edelsi kaksi-<br />
ovat tätä nykyä kirjeenvaihtajajäse-<br />
taa kansainväliselle kuntatekniikan<br />
Lisähyötyjä ovat mm. maailman-<br />
vuotinen valmis-<br />
niä. Yhdysvallat osallistui järjestön<br />
yhteisölle lisäarvoa ja joihin liittyviä<br />
laajuiset ystävyyssuhteet, laajemmat<br />
telujakso, jon-<br />
hallituksen viimeisimpään kokouk-<br />
kysymyksiä kaikki julkisten töiden ja<br />
kuntatekniikan alan kontaktit se-<br />
ka aikana Belgi-<br />
seen Melbournessa ja harkitsee ak-<br />
kuntatekniikan alan toimijat joutu-<br />
kä tilaisuudet kansainväliseen opin-<br />
an, Ranskan, Britannian ja Hollanin<br />
tiivisesti IFME:n jäsenyyttä. Jäsenyys-<br />
vat yleisesti ratkomaan. IFME tarjo-<br />
tomatkailuun ja henkilöstövaihtoon.<br />
kansalliset kuntatekniikan yhdistykset<br />
kehittivät keskinäisiä kontakte-<br />
keskusteluja käydään parhaillaan<br />
myös useiden muiden kiinnostunei-<br />
aa todellisen foorumin näihin kriittisiin<br />
alueisiin liittyvän tiedon ja koke-<br />
Yhteisiä kysymyksiä<br />
jaan. Ajatus eri maiden kunnanin-<br />
den maiden (mm. Liettuan ja Latvi-<br />
muksen jakamiseen.<br />
IFME:n jäsenten yleisimmin esittä-<br />
sinöörien yhdistämisestä oppimis-<br />
an) kanssa.<br />
Tämänhetkisiä haasteita ovat<br />
mät kolme globaalia kysymystä ovat<br />
mahdollisuuksien edistämiseksi syn-<br />
IFME:llä on perustamisestaan<br />
perinteisten kuntateknisten ongel-<br />
● Ilmastonmuutoksen vaikutus<br />
tyi Ranskan ja Belgian kunnaninsi-<br />
vuodesta 1960 lähtien ollut 22 pu-<br />
mien lisäksi mm. mahdollisuudet<br />
● Infrastruktuurin kestävä<br />
nöörien yhdistyksissä vuonna 1957.<br />
heenjohtajaa seuraavista maista:<br />
vaikuttaa politiikan kehittämiseen,<br />
hallinnointi ja tarjonta<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010 31
● Alan ammattitaidon puutteet<br />
Muita yhteisiä kiinnostuksen<br />
kohteita ovat mm. liikenteen rauhoittaminen,<br />
kaupunkiympäristö<br />
ja suunnittelu, kuntaliitosten vaikutukset<br />
henkilöstömääriin, sopimushankinnan<br />
merkitys kuntatekniikan<br />
projekteissa, tarve kouluttaa<br />
nykyinfrastruktuurin ylläpitäjiä eikä<br />
uusien projektien luojia sekä valitettava<br />
taipumus suosia koulutusja<br />
terveydenhuoltopalveluja kansallisten<br />
ja paikallisten resurssien kohdennuksessa.<br />
IFME:n kolmivuotinen puheenjohtajakausi<br />
huipentuu maailmankonferenssiin,<br />
jonka puheenjohtajamaa<br />
järjestää joka kolmas vuosi.<br />
IFME:n puheenjohtajana toimii<br />
vuosina 2009–12 Jorma Vaskelainen,<br />
joka seurasi tässä tehtävässä<br />
IPWEA:n puheenjohtajaa<br />
Chris Championia IFME:n Melbournen-konferenssissa<br />
syyskuussa<br />
2009. Vaskelainen on myös<br />
Suomen kuntatekniikan yhdistyk-<br />
KunFon matkapalvelut<br />
järjestää kuntatekniikan ammattilaisille<br />
opintomatkan<br />
Saksaan 21.–24.3.2010.<br />
Matkan aiheena on Yhteinen<br />
kunnallistekninen työmaa.<br />
Matkan aikana tutustutaan<br />
muutamaan työmaakohteeseen<br />
Münchenin lähialueella.<br />
Matkan alustava hinta<br />
(lennot, majoitukset, aamiaiset,<br />
bussikuljetukset, op-<br />
sen puheenjohtaja. Suomen puheenjohtajakauden<br />
päättävä vuoden<br />
2012 maailmankonferenssi on<br />
tarkoitus jakaa ensi kertaa kolmen<br />
maan (Suomen, Viron ja Ruotsin)<br />
välillä siten, että Suomi (SKTY)<br />
on vastuullisena pääjärjestäjänä ja<br />
kahdessa muussa maassa käydään<br />
yhden päivän vierailulla.<br />
Hallitus kokoontuu kaksi<br />
kertaa vuodessa<br />
IFME:n hallitus kokoontuu yleensä<br />
kahdesti vuodessa järjestön jossakin<br />
jäsenmaassa. Yleensä kokouksen<br />
isäntämaa järjestää kokouksen<br />
lisäksi teknisiä tutustumiskäyntejä<br />
alueen tärkeisiin rakennusprojekteihin<br />
ja huolehtii myös siitä, että<br />
paikalliset kunnaninsinöörit pääsevät<br />
esittämään hallitukselle ajankohtaisia<br />
hankkeita.<br />
Viime aikoina hallituksen jäsenet<br />
ovat käyneet Rotterdamin<br />
tulvapadolla, tarkastaneet jalkapallon<br />
MM-kisoja varten Durbaniin<br />
nousseen stadionin rakennustyöt<br />
ja tutustuneet äskettäin Tel Avivin<br />
kaupunkisuunnitteluun Israelissa.<br />
Viime vuosina hallitus on kokoontunut<br />
Roomassa, Jerusalemissa,<br />
Lontoossa, Helsingissä, Firenzessä,<br />
Rotterdamissa, Durbanissa, Malmössä,<br />
Glasgow’ssa, Tel Avivissa ja<br />
Melbournessa. Vuonna 2010 kokoukset<br />
pidetään Tanskassa ja Yhdysvaltain<br />
Bostonissa.<br />
IFME:n nettisivuilta osoitteesta<br />
www.ifme.info saa lisätietoja järjestön<br />
toiminnasta. Sivustoa parannellaan<br />
parhaillaan samoin kuin<br />
monien muidenkin järjestöjen nettisivuja.<br />
Huomattavasti parannellun<br />
version toivotaan tulevan käyttöön<br />
tämän vuoden aikana.<br />
● Neil Buchan<br />
IFME:n pääsihteeri<br />
● Dan Långström<br />
IFME:n hallituksen jäsen<br />
Yhteinen kunnallistekninen työmaa -opintomatka Saksaan<br />
paan palvelut) on 1 800 euroa<br />
kahden hengen huoneessa<br />
ja 2 000 euroa yhden<br />
hengen huoneessa.<br />
Tarkempaa tietoa – aikataulut,<br />
kohteet, hotellit yms.<br />
– löytyy Kuntatekniikan Foorumista<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
> Premium > matkapalvelut.<br />
Ennakkoilmoittautumiset<br />
myös www.kuntatekniikka.fi<br />
kautta.<br />
SKTY:N HALLITUS<br />
Puheenjohtaja/Ordförande<br />
Jorma Vaskelainen<br />
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka<br />
PL 202, 15101 Lahti<br />
puh. (03) 814 2425, 050 63892<br />
jorma.vaskelainen@lahti.fi<br />
1. varapuheenjohtaja/1. viceordförande<br />
Hannu Virtasalo<br />
Helsingin kaupunki, rakentamispalvelu<br />
PL 1570, 00099 Helsingin kaupunki<br />
puh. (09) 310 38806, 050 5591419<br />
hannu.virtasalo@hel.fi<br />
2. varapuheenjohtaja/2. viceordförande<br />
Jouko Vehkakoski<br />
Espoon kaupungin tekninen keskus<br />
PL 41, 02070 Espoo<br />
puh. (09) 8162 5222, 050 5666030<br />
jouko.vehkakoski@espoo.fi<br />
Muut jäsenet<br />
Tero Pyssysalo, Skanska Infra Oy,<br />
Insinöörirakentaminen<br />
PL 114, 00101 Helsinki<br />
puh. 020 719 2898, 040 8424804<br />
tero.pyssysalo@skanska.fi<br />
Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki,<br />
tekninen toimiala<br />
PL 38, 53100 Lappeenranta<br />
puh. (05) 616 2433, 040 5215503<br />
jussi.salo@lappeenranta.fi<br />
Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki,<br />
kaupunkisuunnitteluosasto<br />
PL 233, 40101 Jyväskylä<br />
puh. (014) 625 089, 040 7718867<br />
leila.stromberg@jkl.fi<br />
Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunki<br />
PL 487, 33101 Tampere<br />
puh. (03) 5656 6250, 040 5068600<br />
milko.tietavainen@tampere.fi<br />
Tuula Smolander, Jyväskylän kaupunki,<br />
yhdyskuntatekniikka<br />
PL 233, 40101 Jyväskylä<br />
puh. (014) 266 5137, 050 5901032<br />
tuula.smolander@jkl.fi<br />
Kimmo Laula, Turun kiinteistöliikelaitos<br />
PL 335, 20101 Turku<br />
puh. (02) 262 4610, 0500 789301<br />
kimmo.laula@turku.fi<br />
Styrelsen<br />
Styrelsen höll årets sista möte i början av<br />
december. Mötet var det sista för Anu<br />
Näätänen, Mikko Leppänen och<br />
Jouko Lehtonen. De har alla gjort ett<br />
mycket gott jobb inom styrelsen, och<br />
på föreningens vägnar ber jag om att få<br />
tacka alla tre för de tre senaste åren. Samtidigt<br />
önskar jag Hannu Virtasalo, Tuula<br />
Smolander och Kimmo Laula hjärtligt<br />
välkomna med till styrelsearbetet för<br />
de följande tre åren.<br />
Under mötet och seminariet behandlades<br />
framför allt detta års kommuntekniska<br />
dagar (Joensuu/i början av juni) program<br />
och innehåll, men också den finansiella<br />
situationen, KunFo:s framtid, de internationella<br />
ärendena mm.<br />
Kommuntekniska dagar,<br />
utställning och annat dyligt<br />
att komma ihåg!<br />
Redan tidigare omnämnde jag att årets<br />
Kommuntekniska dagarna hålls i Joensuu.<br />
Datumen för detta är 3–5.6, och redan<br />
dagen innan har de Nordiska tidningarna<br />
sitt huvudredaktörsmöte där. Pricka in det<br />
i kalendern, alltså...<br />
År 2007 hade vi vår YT-utställning och<br />
egna årsdagar i Åbo. Åboborna gjorde ett<br />
så gott jobb, att vi beslöt att åka tillbaks i<br />
nästa år, och då kommer där att också vara<br />
både en mässa och de Kommuntekniska<br />
dagarna. Mässan hålls 18–20.5 och de<br />
Kommuntekniska dagarna 19–21.5.2011.<br />
2012 är det dags för IFME-konferensen<br />
i Helsingfors, så det är allt spikat fram<br />
tills dess. Helsingfors kongressen, med avstickare<br />
till Tallinn och Stockholm kommer<br />
att vara mellan den 4 och 10 juni, så om<br />
er kalender sträcker sej så långt så prickar<br />
vi in det också.<br />
● Danne Långström<br />
kommunikationschef<br />
32 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010
Jäsenten tarpeet määrittävät<br />
TOIMINNAN SUUNNAN<br />
<br />
Reijo Rosengrén<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Internet-sivustomme uusittu<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Koulutuspäivät vastaamaan jäsenistön tarpeita<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Yhteisellä asialla – vesihuollon vuoksi<br />
● Sami Sillstén<br />
yhdistyksen puheenjohtaja<br />
Kuntien Putkimestarit<br />
■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)<br />
on perustettu 1975 suomalaisten<br />
vesihuoltolaitosten vesi- ja<br />
viemäriverkostojen suunnittelu-,<br />
rakentamis-, rakennuttamis-,<br />
ylläpito- ja hankintatoiminnoista<br />
vastaavien henkilöiden yhteistoiminnan<br />
ja ammattitaidon kehittämiseksi.<br />
Varsinaisia jäseniä<br />
on noin 300. Kannattajajäsenistö<br />
koostuu alan laitetoimittajayrityksistä,<br />
joita on noin 80.<br />
Jäsenmaksu on 30 euroa.<br />
Yhteystiedot:<br />
Puheenjohtaja Sami Sillstén,<br />
s-posti: sami.sillsten@hsy.fi<br />
puh. 050 466 9114<br />
Sihteeri, s-posti:<br />
anders.ostrom@turku.fi<br />
www.kuntienputkimestarit.fi<br />
KPM RY:N KEVÄINEN LAIVASEMINAARI TALLINNAAN<br />
Nyt on viimeiset hetket käsillä tehdä matkavaraus<br />
Kuntien Putkimestarit ry:n keväiseen<br />
koulutusseminaariin. Tarjolla on ajankohtainen<br />
ja mielenkiintoinen ohjelma vesihuoltoalan<br />
”kuumista” aiheista.<br />
Seminaari suuntautuu Tallinnaan 4.–<br />
5.3.2010 M/S Baltic Princess -aluksella.<br />
Ilmoittautuminen tulee tehdä sähköpostilla<br />
sihteeri@kuntienputkimestarit.fi viimeistään<br />
15.2. mennessä. Ilmoittautumisessa<br />
tulee olla seuraavat tiedot:<br />
Osallistujien nimet ja syntymäajat<br />
Hyttijako (1h hytti vai 2hh hytti kenen<br />
kanssa)<br />
Laskutusosoite<br />
Mahdolliset erityisruokavaliot<br />
Osallistuuko päivällä järjestettävään<br />
yhdistyksen kevätkokoukseen.<br />
Laiva lähtee Helsingin Länsisatamasta.<br />
Koulutusseminaarin lippujen hinnat ovat<br />
565 € / 1h hytti / hlö<br />
455 € / 2h hytti / hlö<br />
Alustava ohjelma<br />
Torstai 4.3.2010<br />
14.00–16.00 Yhdistyksen kevätkokous<br />
Hotelli Radisson Blu Seasidessa<br />
Länsisatamassa<br />
16.00–18.00 Lippujen jakoa Helsingin<br />
Länsisatamassa Tallink Siljan terminaalissa<br />
(laivaan siirtyminen klo 17.30 alkaen)<br />
18.30 Laiva lähtee satamasta<br />
18.30–19.00 Kokouksen aloituskahvibuffet<br />
kokousosastolla<br />
19.00–19.10 Yhdistyksen puheenjohtaja<br />
alustaa koulutuspäivän<br />
19.10–19.30 MVR-mittari ja sen<br />
hyödyntäminen verkostotöissä<br />
19.30–20.00 Työturvallisuuslain muutos;<br />
työturvallisuuskoordinaattorin tehtävät<br />
20.00–20.30 Keskustelua ja kokemusten<br />
vaihtamista päivän aiheista<br />
21.00 Illallinen<br />
Perjantai 5.3.2010<br />
07.00–10.00 Aamiainen<br />
08.30–12.00 Järjestettyä ohjelmaa<br />
Tallinnassa<br />
12.30–13.30 Lounas laivan<br />
buffet-ravintolassa<br />
14.00–16.00 Paneelikeskustelua mm.<br />
erilaisista työsuojeluohjeista; tunneliturvallisuus,<br />
pumppaamoissa / kaivoissa<br />
työskentely, yksin ja työparin kanssa<br />
tehtävät työt. Henkilökohtaisten<br />
suojaimien käyttö ja kaivantoturvallisuus.<br />
16.30 Laiva saapuu Helsinkiin<br />
Ohjelmaan saattaa tulla muutoksia. Viimeisin<br />
versio on näkyvillä yhdistyksen<br />
kotisivuilla. Luennoitsijat ja Tallinnan<br />
ohjelma (tutustumis- tai työmaakäynnit)<br />
päivitetään myöhemmin.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010<br />
33
Uimahalli- ja kylpylätekninen<br />
yhdistys Ukty<br />
■ Yhdistyksen tarkoituksena on<br />
kehittää ja ylläpitää Suomen<br />
uimaloiden, uimahallien ja<br />
kylpylöiden toiminnallista ja<br />
teknistä tasoa ja toimia alan keskustelufoorumina.<br />
Yhdistyksen<br />
tärkeimpiä toimintamuotoja<br />
ovat vuosittaisen koulutus- ja<br />
keskustelutilaisuuden (Uimahalli-<br />
ja kylpyläpäivät) järjestäminen,<br />
jäsenistölle tarkoitetut keskustelu-<br />
ja koulutustilaisuudet<br />
sekä hallituksen työskentely.<br />
Yhdistyksessä on jäseniä noin<br />
100. Uktyn jäseneksi voi liittyä<br />
uimahalli- ja kylpylätekniikkaan<br />
työnsä tai harrastuksensa perusteella<br />
perehtynyt henkilö.<br />
Alalla toimivat oikeuskelpoiset<br />
yhteisöt voivat liittyä<br />
yhdistyksen kannatusjäseniksi.<br />
Yhteystiedot<br />
Internet: www.ukty.net<br />
s-posti: info@ukty.net<br />
Yhdistyksen puheenjohtaja<br />
Pertti Kärpänen<br />
s-posti: pertti.karpanen@vierumaki.fi<br />
puh. 0400 205 296<br />
Yhdistyksen varapuheenjohtaja<br />
Kalle Kallio<br />
s-posti: kalle.kallio@pp.inet.fi<br />
puh. 0400 577 569<br />
UIMAHALLIREKISTERI<br />
tämän vuoden suurin<br />
voimainponnistus<br />
Elämme nyt vanhan ajan talvea. Onhan elohopea<br />
ollut jo joulukuun puolivälistä miinuksella. Tämä<br />
on ollut hienoa talvea. Ulkoliikunta kuten hiihto<br />
on hieman kärsinyt joinakin päivinä, kun pakkasraja<br />
hiihtoon on rikkoutunut. Liikkujat ovat hakeutuneet<br />
silloin sisätiloihin. Uimahallitkin ovat olleet koko<br />
tammikuun hyvin kansoitettuja. Toivoa sopii, että<br />
liikkujat oppivat käyttämään uimahallien palveluja<br />
lisääntyvässä määrin. Silloinhan meidänkin työmme<br />
tuntuu hyvin motivoivalta. Tämä asettaa niin<br />
uimahallit kuin kylpylätkin haasteiden eteen, jotta<br />
uudet asiakkaat muuttuvat vakituisiksi asiakkaiksi.<br />
Näin se vuosi on alkanut uusilla haasteilla. Jos<br />
tarkastellaan, mitä yhdistyksemme rintamalla tapahtui<br />
viime vuonna, niin vuosi 2009 oli kohtuullisen<br />
tiivis vuosi. Toimintamme runkona oli kaksi<br />
pääasiaa. Valtakunnalliset uimahalli- ja kylpyläpäivät<br />
olivat menestys. Osallistujia oli enemmän kuin<br />
koskaan – 180.<br />
Päivien ohjelma on saatu pidettyä mielenkiintoisena.<br />
Järjestäjille onkin aina suuri haaste saada<br />
koulutusohjelma mielekkääksi ja antoisaksi. Osanottajilta<br />
saamiemme palautusten perusteella olimme<br />
siinä hyvin onnistuneet. Esitykset olivat mielenkiintoisia<br />
ja asiantuntevia. Päivien hyvä onnistuminen<br />
on paljolti ohjelman tehneen ryhmän aikaansaannos.<br />
Siitä haluan lausua lämpimän kiitoksen<br />
kaikille työhön osallistujille. Onhan huomioitavaa,<br />
että kaikki työt tehdään yhdistyksessämme talkoilla.<br />
Olkaamme ylpeitä siitä.<br />
Rakennuttamisoppaan päivitys liki valmis<br />
Toinen asia, johon yhdistyksemme voimavarat oli sidottu<br />
viime vuonna, oli Uimahallien ja kylpylöiden<br />
rakennuttamisoppaan päivitys. Työ on tällä hetkellä<br />
viimeistelyä varten valmis. Päivitys ei ollutkaan niin<br />
helppoa kuin kuviteltiin. Perusrunko oli kunnossa,<br />
mutta täsmensimme ja laajensimme asioita – etenkin<br />
hankesuunnittelua – huomattavasti. Ohjeita tarkennettiin<br />
suunnitteluun, rakentamiseen, valvontaan<br />
ja työn vastaanottoon liittyvissä asioissa. Täsmennettiin<br />
nimenomaan niitä asioita, jotka poikkeavat<br />
normaalista rakentamisesta. Etenkin työn valvonnan<br />
ohjeistusta täsmennettiin ja laajennettiin.<br />
Onneksi meillä jo pelkästään jäsenistössä on<br />
erinomaisia erikoisosaajia, ja heidän panoksensa<br />
onkin ollut päivityksessä suuriarvoinen. Välillä tuntui<br />
siltä, että työ on liian valtava talkoilla tehtäväksi,<br />
mutta nyt se kuitenkin on valmis. Tällaisessa työssä<br />
tulee aina puhaltaa peli jostain kohdalta poikki<br />
ja saada työ päätökseen. Seuraava sukupolvi voi<br />
sitten taas tehdä paremman painoksen. Virheettömään<br />
ei kannata pyrkiä, eikä siihen kukaan pystyisikään.<br />
Rakennustietosäätiö tulee tämän oppaan<br />
julkaisemaan opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisujen<br />
sarjassa kevään kuluessa.<br />
Uimahallirekisteri on erittäin tarpeellinen<br />
Vuoden lopussa jäsenmäärämme oli 106, kun viime<br />
kokouksessa hallitus poisti ne jäsenet, jotka eivät olleet<br />
maksaneet jäsenmaksuaan vuonna 2009. Näin<br />
meillä on vain aktiivisia jäseniä yhdistyksessämme.<br />
Tämän vuoden suurimpana voimainponnistuksena<br />
tulee nähtävästi olemaan uimahallirekisterin<br />
aikaansaaminen. Siitä on puhuttu monta vuotta.<br />
Opetusministeriö lupasi jo muutama vuosi sitten<br />
sen toteuttaa, koska se olisi heidän organisaatiollaan<br />
ollut helppoa. Ministeriö ei sitä kuitenkaan<br />
pystynyt toteuttamaan, vaan se takertui byrokratian<br />
syövereihin. Yhdistyksemme on tarjoutunut tekemään<br />
ko. työn pientä korvausta vastaan. Toivottavasti<br />
rekisterin saaminen nyt onnistuu. Hallien<br />
määrähän on noin 200.<br />
Uimahallirekisteri on erittäin tarpeellinen monessa<br />
asiassa, mm. suunnittelun kehittämisessä, tilastoinnissa<br />
ym. Toivottavasti asia saadaan kuntoon<br />
nyt ajatelluin menetelmin.<br />
Itävallan kylpylät ja uimahallit kiinnostavat<br />
Keväällä jäsenille tarkoitettu opinto- ja koulutusmatka<br />
Itävallan kylpylöihin ja uimahalleihin on saanut<br />
hyvän suosion. Matka myytiin muutamassa viikossa<br />
melkein loppuun. On odotettavissa mielenkiintoinen<br />
koulutus- ja opintomatka, ovathan Keski-Euroopan<br />
kylpylät ja niiden kulttuuri eri luokkaa<br />
kuin meillä. Matkalla tullaan näkemään, mihin ne<br />
ovat kehittymässä.<br />
Tämän vuoden valtakunnalliset uimahalli- ja kylpyläpäivät<br />
näyttävät olevan hyvin suositut. Tätä kirjoitettaessa<br />
on osanottajia jo ilmoittautunut melkein<br />
yhtä paljon kuin viime vuonna. On odotettavissa<br />
mielenkiintoiset ja hyvät päivät. Tämä lehtihän<br />
ilmestyy jo valtakunnallisten uimahalli- ja kylpyläpäivien<br />
aattona.<br />
Näillä eväillä pyrimme viemään tämän vuoden<br />
vauhdilla eteenpäin.<br />
Kevättä kohti pakkasessa!<br />
Terveisin<br />
● Pertti Kärpänen<br />
puheenjohtaja<br />
34<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010
Vesimittari MULTICAL ® 61<br />
– koska jokainen vesipisara on arvokas<br />
Vesi on kallisarvoinen luonnonvara, jota meidän<br />
kaikkien on suojeltava ja käytettävä huolella.<br />
Olemme kehittäneet ultraääni-periaatteeseen<br />
pohjautuvan kylmävesimittarin, joka pystyy<br />
rekisteröimään tarkasti vähäisenkin vedenkulutuksen.<br />
Vastaa tulevaisuuden vaatimuksiin jo nyt ja vaihda perinteinen<br />
veden mittaus tarkkuusmittaukseen. Tällä tavoin voit varmistaa, että kukin<br />
maksaa tismalleen oman veden kulutuksensa mukaan eikä tippaakaan liian<br />
vähän.<br />
Kamstrup A/S · Lars Sonckin kaari 14 · FI-02600 Espoo · Tel: 09 2511220 · info@kamstrup.fi · www.kamstrup.fi
Kaupunki tote<br />
Uuden uimahallin julkisivu on väritystä myöten samaa<br />
tyyliä kuin viereisen koulurakennuksen. Suunnittelu<br />
on arkkitehti Marjatta Hara-Pietilän käsialaa.<br />
PIENI PA<br />
Uimahallin kuntoaltaassa on vasta pohjalla vettä, mutta<br />
helmi-maaliskuun vaihteessa altaat alkavat täyttyä.<br />
36 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010
LIIKUNTAPAIKAT<br />
utti asukkaiden toiveita uudessa uimahallissa<br />
RATIISI Kristiinankaupungissa<br />
Tulipalo vei neljä vuotta sitten pikkukaupungin vanhan<br />
uimahallin. Uuteen halliin kysyttiin kaupunkilaisten<br />
toiveita. Erilaisia altaita, lasten liukumäki ja<br />
höyrysauna saatiin. Pian seitsemän miljoonan euron<br />
ihanuus avautuu keskustan kupeeseen.<br />
TEKSTI JA KUVAT Aune Waronen<br />
Tänä lumisena talvena länsirannikolla<br />
Vaasan ja Porin puolivälissä<br />
sijaitseva pikkukaupunki on<br />
kuin Topeliuksen sadusta. Vanhojen<br />
puutalojen ikkunoista tuikkivat<br />
joulun valot ja lapset viilettävät<br />
potkukelkoillaan pitkin kapeita<br />
katuja.<br />
Pian niinäkin talvina, jolloin<br />
vähälumisella rannikolla ei päästä<br />
hiihtämään tai potkuttelemaan, on<br />
lisää mahdollisuuksia liikuntaan.<br />
Reilun 7 000 asukkaan kaupunkia<br />
viimeiset viisi vuotta luotsannut<br />
kaupunginjohtaja Riitta El-<br />
Nemr on mielissään uudesta uimahallista,<br />
joka avataan helmimaaliskuun<br />
vaihteessa.<br />
Kovia kokenut kaupunki<br />
Kaupungissa on viime vuosina<br />
jaettu samaa niukkuutta kuin<br />
muuallakin kasvukeskusten ulkopuolella.<br />
Seudulla on menetetty<br />
oma sairaala, ja monen teollisuushallin<br />
ovet on laitettu säppiin,<br />
vaikka myös uusia työpaikkoja on<br />
onnistuttu luomaan erityisesti palvelualoille.<br />
– Kaupunki on silti jo pitkään<br />
kokenut kovia. Kun uimahalli vielä<br />
paloi keväällä 2006, päättäjillä oli<br />
varmasti mielessä, että ilonaiheitakin<br />
pitää olla tarjolla, El-Nemr<br />
sanoo.<br />
Investointeja ei ole vuosiin tehty<br />
asukkaiden viihtyisyyttä lisääviin<br />
hankkeisiin. Siksikin halli haluttiin<br />
rakentaa.<br />
Myös pitkät välimatkat lähimpiin<br />
keskuksiin vaikuttivat siihen,<br />
että kaupunkilaisten ulottuville<br />
päätettiin rakentaa toimiva ja uudenaikainen<br />
uimahalli.<br />
Vanha halli maan tasalle<br />
Vapun jälkeisenä päivänä neljä<br />
vuotta sitten palo, joka oli alkanut<br />
kattilahuoneen ja kiukaiden viereltä<br />
seinärakenteista, tuhosi 1960-luvun<br />
lopulla rakennetun hallin käytännössä<br />
maan tasalle.<br />
Joulukuussa 2007 kaupunginvaltuusto<br />
päätti rakentaa uuden<br />
hallin, mutta täysimääräisiä vakuutuskorvauksia<br />
oli lopulta haettava<br />
vakuutuslautakunnan kautta.<br />
Myönteistä päätöstä uuden hallin<br />
rakentamisesta helpotti sekin, että<br />
veikkausvoittovaroja pitkään odotellut<br />
hanke ponkaisi palon myötä<br />
avustusjonon kärkeen.<br />
Valmistelutyötä tehtiin huolella.<br />
Suunnittelutoimikunnassa oli<br />
poliitikkojen ohella väkeä vapaaajan<br />
sektorilta ja tekniseltä puolelta.<br />
Myös käyttäjien edustaja istui<br />
toimikunnassa. Kaupunkilaisia<br />
pyydettiin ottamaan kantaa hallin<br />
paikkaan, toimintaan ja varustelun<br />
tasoon.<br />
– Toiveita saatiin paljon, esimerkiksi<br />
aikaisempaa pidempi<br />
kuntoallas, poreallas ja liukumäki<br />
sekä höyrysauna. Lähes kaikki toteutuivat,<br />
El-Nemr kertoo.<br />
Vanha uimahalli sijaitsi valtatien<br />
varressa. Opetusministeriön<br />
rahoitus tuli täysimääräisenä vain,<br />
jos halli rakennetaan muiden liikuntapaikkojen<br />
yhteyteen eli kaupungin<br />
keskustaan.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010<br />
37
Kaupunginjohtaja Riitta El-Nemr iloitsee, kun lähes kaikki kaupunkilaisten<br />
uimahalliin kohdistamat toiveet toteutuivat.<br />
– Paikkaehdotuksia oli yli<br />
kymmenen, mutta tämä oli loppujen<br />
lopuksi aika selvä. Tontti<br />
oli kaavoitetettu koulua ja liikuntatiloja<br />
varten ja rakennusoikeutta<br />
oli olemassa. Jos halli olisi rakennettu<br />
muualle, olisimme joutuneet<br />
kaavoittamaan, tekninen<br />
johtaja Sven Söderlund sanoo.<br />
Terapia-allas ikääntyneille,<br />
liukumäki lapsille<br />
Uusi halli palvelee käyttäjiä selvästi<br />
monipuolisemmin kuin<br />
vanha. Erityisesti terapia-allas<br />
tuo mahdollisuuksia erityisryhmille<br />
kuten vammaisille ja ikääntyneille.<br />
Liikuntaesteisiä varten<br />
on omat pukuhuoneet, sauna ja<br />
peseytymistilat. Niissä on huomioitu<br />
esimerkiksi naulakoitten,<br />
peilien ja pesualtaiden korkeus<br />
sekä esteetön kulku.<br />
– Myös liukumäki tulee olemaan<br />
lapsille varmasti mielenkiintoinen<br />
paikka, Söderlund<br />
uskoo.<br />
Tekniset tilat eli ilmastointi ja<br />
lämmön talteenotto, sähkökeskus<br />
sekä valvonta- ja vedenkäsittelytilat<br />
täyttävät lähes kokonaan hallirakennuksen<br />
alakerran.<br />
Julkisivuiltaan halli soveltuu<br />
väritystä myöten 1990-luvulla rakennetun<br />
Kantakaupungin koulun<br />
rinnalle. Vaaleasävyisen hallin<br />
allashuoneen ikkunat avautuvat<br />
etelään, ja opetusaltaan pohjassa<br />
on tunnelmallisia led-valoja.<br />
Hyväksi havaittua<br />
tekniikkaa<br />
Uimahalli toimii Söderlundin<br />
mukaan hyväksi havaitulla uimahallin<br />
tekniikalla. Puhdistukseen<br />
käytetään aktiivihiilellä varustettuja<br />
hiekkasuodattimia sekä<br />
uv-säteilijöitä.<br />
– Mitään teknisiä tai rakenteellisia<br />
kokeiluja meillä ei ole<br />
esimerkiksi Porin tapaan. Siellähän<br />
uuteen uimahalliin rakennetaan<br />
esimerkiksi aurinkopaneeleja,<br />
Söderlund huomauttaa.<br />
Altaiden lämpötilat tulevat<br />
olemaan 27 ja 34 asteen välillä.<br />
Allashuoneiden lämpötila on 30<br />
astetta, jolloin vedestä noustessa<br />
ilma ei tunnu iholla kylmältä.<br />
Merkittävin energiansäästö tulee<br />
ilmastoinnin myötä lämmön talteenotosta.<br />
Uimahalli liitettiin kaupungissa<br />
juuri rakennettuun kaukolämpöverkkoon,<br />
joka toistaiseksi toimii<br />
öljyllä. Tulevaisuudessa käyttöön<br />
otetaan biolämpölaitos, jossa<br />
kaukolämpöä tuotetaan hakkeella<br />
ja energiapuulla.<br />
Kaikenikäisten<br />
liikuntapaikka<br />
Kristiinankaupungissa yli 65-vuotiaiden<br />
osuus on 24,7 prosenttia<br />
väestöstä, kun se koko maassa<br />
on 16,7. Päättäjät tuumivat, että<br />
on parempi hoitaa terveyttä kuin<br />
sairautta. Toiveena on, että satsaus<br />
liikuntatilaan näkyy aikanaan<br />
vähäisempinä terveydenhoitomenoina.<br />
Lapsiakin paikkakunnalle<br />
syntyy, ja vauvauinteja järjestävä<br />
Työmaan vastaava mestari Jarmo Markkila ja kaupungin tekninen johtaja Sven Söderlund puntaroivat<br />
tyytyväisinä uimahalliurakan edistymistä. Kaikki on sujunut ajallaan ja ongelmitta.<br />
Folkhälsan tulee yhdeksi yhteistyökumppaniksi.<br />
Yksi kaupungin<br />
urheiluseuroista perusti jo kesällä<br />
uintijaoston. Vanhassa hallissa<br />
toiminut kuntosaliyrittäjä saa tilat<br />
alakerran sisääntuloaulan kupeesta.<br />
Myös hierojalle on kuntosalin<br />
vierellä toimitila.<br />
Uimahalli on mitoitettu<br />
40 000 vuosittaiselle kävijälle. Ennätyskuukausina<br />
odotetaan jopa<br />
kuutta tuhatta kävijää noin 50<br />
kilometrin säteellä kaupungista.<br />
Lähimmät hallit ovat Teuvalla ja<br />
Närpiössä. Molempiin on matkaa<br />
noin 30 kilometriä.<br />
– Uskomme, että varsinkin alkuvaiheessa<br />
muualtakin tullaan<br />
tänne, Söderlund sanoo.<br />
Urakat kilpailutettiin EU-hankintalain<br />
mukaisina, koska kyse<br />
oli yli 5,5 miljoonan euron hankkeesta.<br />
Aikataulut ovat pitäneet.<br />
Lopputarkastus on jopa päivää<br />
aikaisemmin kuin alunperin sovittiin.<br />
Uimahalli tuo tärkeän lisän<br />
kaupungin liikuntamahdollisuuksiin.<br />
Meri on vierellä, mutta<br />
käytännössä uimakausi kestää kesäkuusta<br />
elokuuhun – paitsi avantouimareilla.<br />
Siksi kylmävesiallas<br />
jätettiin rakentamatta halliin. Talviuimareille<br />
annettiin tontti, jolle<br />
he ovat rakentaneet pohjalaiseen<br />
tapaan talkoilla saunan. <br />
UUSI UIMAHALLI<br />
■ Kokonaiskustannusarvio 7 milj.<br />
euroa, josta opetusministeriön<br />
rahoitus on 750 000 euroa ja vakuutusyhtiön<br />
korvaus tuhoutuneesta<br />
uimahallista 1 277 197<br />
euroa. Loput rahoitetaan pankkilainalla.<br />
■ Rakennuttaja Kristiinankaupungin<br />
kaupunki<br />
■ Arkkitehti/pääsuunnittelu<br />
Pro-Ark Oy, arkkitehti Marjatta<br />
Hara-Pietilä<br />
■ Pääurakoitsija Skanska Talonrakennus<br />
Oy<br />
■ Kokonaisala 2 672 m 2<br />
■ Kuntoallas 271,3 m 2 , ratoja<br />
neljä, pituus 25 m<br />
■ Opetusallas 35,4 m 2 , lastenallas<br />
6,4 m 2 , liukumäen allas 4,5<br />
m 2 , poreallas 7,1 m 2 , terapia-allas<br />
43,6 m 2<br />
■ Lisäksi kuntosali, kahvio, toimistoja<br />
ja hierojan huone<br />
38 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010
LIIKUNTAPAIKAT<br />
Skeitti- ja toimintapuiston kokonaiskustannukset<br />
olivat runsaat<br />
miljoona euroa. Geelongin<br />
kaupunki rahoitti hankkeesta<br />
puolet.<br />
Convic – Wade Trevean<br />
Australialaiskaupunki kasvaa yliopiston imussa<br />
MONIPUOLINEN SKEITTIPUISTO lisää<br />
Geelongin vetovoimaa<br />
Melbournen kupeessa<br />
sijaitseva 212 000<br />
asukkaan Geelongin<br />
yliopistokaupunki imee<br />
elinvoimansa korkean<br />
teknologian työpaikoista<br />
ja hyvistä liikenneyhteyksistä.<br />
Viime vuonna<br />
valmistunut monipuolinen<br />
skeitti- ja toimintapuisto<br />
istuu hyvin kaupungin<br />
nuorekkaaseen<br />
imagoon.<br />
TEKSTIT Paavo Taipale<br />
Geelongin kaupunki käynnisti<br />
2003 hankkeen, jonka lopputuloksena<br />
kaupungin keskustaan,<br />
Deakin-yliopiston uuden<br />
kampuksen eteen, valmistui kuuden<br />
vuoden jälkeen moderni ja<br />
monipuolinen skeitti- ja toimin-<br />
Huolellisesti toteutettu kohdevalaistus tekee toiminta- ja skeittipuistosta<br />
näyttävän ja turvallisen kohteen myös pimeällä.<br />
tapuisto Geelong Youth Activity<br />
Area. Puisto tarjoaa korkeatasoiset<br />
suorituspaikat rullalautailuun<br />
ja -luisteluun, seinäkiipelyyn, katukoripalloon<br />
ja moneen muuhun<br />
liikuntaan ja ulkoiluun.<br />
Ranta-alueesta osa elävää<br />
kaupunkikeskustaa<br />
Kaavoituksesta ja esisuunnittelusta<br />
vastasi kaupunki. Tavoitteena<br />
oli kehittää ranta-alueesta<br />
osa elävää kaupunkikeskustaa,<br />
tarjota nuorille houkutteleva vapaa-ajanviettopaikka<br />
käyttämällä<br />
laadukkaita materiaaleja. Hankkeella<br />
tavoiteltiin välillisesti myös<br />
kaupunkiympäristön turvallisuuden<br />
parantamista ottamalla käyttöön<br />
osin joutomaata keskustan<br />
Convic – Wade Trevean<br />
välittömässä läheisyydessä.<br />
Puiston arkkitehtisuunnittelusta<br />
ja tekniikasta vastasi Convic<br />
Design -niminen konsulttiyhtiö,<br />
joka on erikoistunut toimintapuistoihin.<br />
Keskeisenä suunnittelun<br />
lähtökohtana oli tarjota<br />
toimintaa ja viihtyisä vapaa-ajanviettopaikka<br />
myös muille kuin<br />
aktiiviskeittareille, jotka useimmiten<br />
ovat nuoria miehiä.<br />
Nuorten aktivoinnin ohella<br />
tavoitteena oli mahdollistaa eriikäisten<br />
kaupunkilaisten kohtaaminen<br />
puistossa. Näin voidaan lisätä<br />
yhteisöllisyyttä ja vähentää<br />
ikäryhmien välisiä epäluuloja.<br />
Haastava valmisteluprosessi<br />
Hankkeen valmistelu oli monivaiheinen<br />
ja haastava prosessi.<br />
Puiston alta jouduttiin purkamaan<br />
rakennus, ja uudisrakentaminen<br />
suojelukohteiden naapuriin<br />
vaati runsaasti neuvotteluja.<br />
Myös poliitikkojen ja alueen<br />
asukkaiden vakuuttaminen<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010<br />
39
Geelong houkuttaa<br />
Skeitti- ja toimintapuiston rakenteissa on käytetty korkealaatuisia<br />
materiaaleja, ja varustus on monipuolinen.<br />
hankkeen hyödyllisyydestä oli<br />
työlästä.<br />
Pelkoja nuorison kokoontumisen<br />
mukana tulevista häiriöistä<br />
eli täälläkin. Häiriöitä on kuitenkin<br />
ollut harvoin, ja ilkivalta<br />
on rajoittunut vähäisiin graffiteihin<br />
ja yksittäisiin kaiutinvaurioihin.<br />
Nuoriso kokee paikan omakseen<br />
ja arvostaa sitä.<br />
Omaperäistä<br />
arkkitehtuuria<br />
Puiston rakenteet ovat arkkitehtonisesti<br />
omaperäisiä. Varusteina<br />
ovat muun muassa äänentoistolaitteet,<br />
langaton internet sekä<br />
elokuvaesitys- ja kosketusnäyttövalmiudet.<br />
Mestariksi<br />
liikuntapaikalle<br />
LIIKUNTAPAIKKAMESTARIN<br />
ERIKOISAMMATTITUTKINTO, 30 ov<br />
Alueella järjestetään säännöllisesti<br />
muun muassa skeittikilpailuja<br />
ja konsertteja. Alue tarjoaa<br />
hyvät mahdollisuudet myös<br />
ulkoilmataidenäyttelyille, katuteatterille<br />
ja ryhmäliikunnalle.<br />
Hankkeen kokonaiskustannukset<br />
olivat vajaat 1,8 miljoonaa<br />
australian dollaria eli runsaat<br />
miljoona euroa. Kaupunki<br />
rahoitti hankkeesta puolet. Toisen<br />
puolen rahoittivat Australian<br />
liittovaltio ja Victorian osavaltio<br />
puoliksi.<br />
Kaupunki vastaa alueen käyttökustannuksista.<br />
Toimintaa<br />
koordinoi kaupungin nuorisopalvelut<br />
ja puistopalvelut huolehtii<br />
kunnossapidosta. <br />
Oletko kiinnostunut toimimaan esimiehenä liikuntapaikoilla?<br />
Opiskelemalla liikuntapaikkamestariksi saat tiedolliset<br />
ja taidolliset valmiudet vastata liikuntapaikkojen<br />
kunnossapidosta sekä niiden huolto- ja valvontatehtävistä.<br />
Koulutus toteutetaan monimuotoisena aikuiskoulutuksena<br />
alkaen elokuussa 2010.<br />
Hae koulutukseen hakulomakkeella, jonka voit tulostaa<br />
netistä www.vierumaki.fi koulutusosion alta. Voit myös<br />
tilata sen Suomen Urheiluopistolta, Jaana Hallalta,<br />
puh. (03) 8424 1302 tai jaana.halla@vierumaki.fi<br />
Asuntorakentaminen<br />
monipuolistuu<br />
Asuntorakenne on vahvaswww.vierumaki.fi<br />
Paavo Taipale<br />
Geelongin kaupunkisuunnittelujohtaja<br />
Felix Hemingwayn<br />
tavoitteena on laadukas kaupunkiympäristö.<br />
■ Pinta-alaltaan 5 500 neliökilometrin<br />
suuruisen Geelong<br />
Regionin keskus City of Greater<br />
Geelong sijaitsee rannikolla<br />
noin 75 Melbournesta lounaaseen.<br />
Kaupunki lähiympäristöineen<br />
kuuluu Australian kasvuseutuihin.<br />
Elinkeinoelämän<br />
murroksen myötä kaupunkiin<br />
muuttavia korkeasti koulutettuja<br />
asukkaita halutaan palvella<br />
laadukkaalla kaupunkiympäristöllä.<br />
Kaupunki onkin satsannut<br />
viime vuosina kymmeniä miljoonia<br />
keskusta-alueen infrastruktuuriin.<br />
– Osavaltiohallinto ohjaa<br />
maankäytön suunnittelua varsin<br />
tiukasti. Paikallisten käytäntöjen<br />
tulee olla linjassa niiden kanssa.<br />
Osavaltio toisaalta tukee myös<br />
elinkeinoelämän houkuttelemista<br />
alueelle, Geelongin kaupungin<br />
kaupunkisuunnittelujohtaja<br />
Felix Hemingway sanoo.<br />
– Kun alueen perinteisesti<br />
vahva villantuotanto ja konepajateollisuus<br />
ovat taantuneet<br />
pahoin, keskitymme osaamisintensiivisen<br />
teollisuuden saamiseen<br />
Geelongiin. Siinä arvostettu<br />
monialainen Deakin-yliopisto<br />
on suureksi avuksi, Hemingway<br />
tunnustaa.<br />
Yliopisto tuo kaupunkiin paljon<br />
nuoria asukkaita. Deakin-yliopiston<br />
Geelongin kampuksilla<br />
opiskelee noin 20 000 opiskelijaa.<br />
Paavo Taipale<br />
ti omakotitalovaltainen australialaiseen<br />
tapaan. Keskusta-alueelle<br />
on kuitenkin viime aikoina<br />
rakennettu huomattava määrä<br />
korkeatasoisia kerrostaloasuntoja.<br />
Sosiaalinen asuntotuotanto<br />
on osavaltiohallinnon tehtävänä.<br />
Geelongissa se keskittyy<br />
kaupungin pohjoisosiin, ja viime<br />
vuosina näitä asuntoja on valmistunut<br />
aiempaa enemmän.<br />
– Sosiaalisen asuntotuotannon<br />
integrointi samoille alueille<br />
yksityisen asuntorakentamisen<br />
kanssa on lisääntynyt. Vastakkainasettelu<br />
ei nykyään ole erityisen<br />
voimakasta eikä ainakaan<br />
kovin pitkäaikaista. Erilaiset kulttuurit<br />
eivät enää täälläkään ole<br />
vieraita, vaikka Geelong on perinteisesti<br />
ollut esimerkiksi Melbourneen<br />
verrattuna huomattavasti<br />
vahvemmin englantilaisperäisen<br />
väestön asuinseutua.<br />
Joukkoliikenne haasteena<br />
Runsaasti työssä käyviä pendelöi<br />
Melbournen ja Geelongin välillä<br />
päivittäin molempiin suuntiin.<br />
Raideliikenneyhteys kaupunkien<br />
välillä on toimiva ja yhä suositumpi.<br />
Parhaillaan tosin parannetaan<br />
myös Geelongin sisääntuloväyliä<br />
ja rakennetaan ohitustietä.<br />
Joukkoliikennettä on pyritty<br />
kehittämään myös kaupungin sisällä<br />
tarjoamalla enemmän bussiyhteyksiä.<br />
Esteenä on kuitenkin<br />
vakava asenneongelma, ja bussit<br />
ajavat kovin tyhjinä.<br />
– Täkäläiset käyttävät bussia<br />
vain, jos heillä ei ole ajokorttia<br />
tai varaa omistaa autoa, Hemingway<br />
kiteyttää perusasetelman.<br />
Julkisen liikenteen suosiota on<br />
onnistuttu hänen mukaansa lisäämään<br />
useissa maakuntakaupungeissa.<br />
Myös Geelong kannustaa<br />
asukkaitaan julkisen liikenteen<br />
käyttöön, mutta hajanainen<br />
kaupunkirakenne ei tue<br />
vuoroväliltään tiheän ja siten kilpailukykyisen<br />
joukkoliikenteen<br />
järjestämistä.<br />
40 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010
Hyvää tulevaisuutta<br />
nko sinusta repivää ol-<br />
menneisyyden ja tu-<br />
”Ola<br />
levaisuuden liitoskohdassa? Sillä<br />
siinähän me olemme. Aina.” Näin<br />
toteaa Viivi Wagnerille sarjakuvassa.<br />
Wagner hämmentyy kysymyksestä.<br />
Samaistun sikaan.<br />
Uusi vuosi ja tällä kertaa peräti<br />
vuosikymmen on taas alkanut.<br />
Vuodenvaihde yleensä herkistää<br />
minut sekä menneiden että tulevien<br />
pohdinnalle, eikä tämäkään<br />
vuodenvaihde ole ollut poikkeus.<br />
Muistelin vasta kuuden vuoden<br />
takaista vuodenvaihdettani 2003–<br />
04. Vaihdoimme tuolloin ystävieni<br />
kanssa käsityksiä siitä, mikä kustakin<br />
tuntui kaukaiselta tulevaisuudelta.<br />
<br />
Olimme kaikki sitä mieltä, että<br />
vuosi 2010 kuulosti science<br />
fictionilta. Kyse ei ollut niinkään<br />
kuudesta vuodesta – jo tuolloin<br />
ymmärsimme, että se tulee kulumaan<br />
vilauksessa – kuin vuosiluvun<br />
futuristisesta kaiusta. Yksi ystävistäni<br />
oli jopa vakuuttunut siitä,<br />
että vuonna 2010 autot lentävät.<br />
Hän pettyi suuresti, kun rohkenin<br />
väittää vastaan hänen ajatukselleen.<br />
”No josko olisi edes jokunen<br />
lentävä skeittilauta?” hän tiedusteli<br />
toiveikkaana.<br />
Vielä en ole nähnyt ainuttakaan<br />
lentävää skeittilautaa, lentävästä<br />
autosta puhumattakaan, mutta<br />
edelleen olen sitä mieltä, että<br />
vuosi 2010 kuuluu tieteiskirjallisuuteen.<br />
Sen vuoksi samaistun<br />
Wagnerinkin hämmennykseen: en<br />
tunne olevani menneisyyden ja tulevaisuuden<br />
liitoskohdassa vaan<br />
ihan vain tulevaisuudessa.<br />
<br />
Tunteeni tulevaisuudessa olemisesta<br />
ei vähentynyt lueskeltuani<br />
työhuoneen muuton yhteydessä<br />
löytämääni raporttia: Ehkä siinä<br />
kävikin näin, näkökohtia työllisyyden<br />
ja elinkeinojen kehityksestä<br />
ja elintapojen muutoksesta pääkaupunkiseudulla<br />
vuoteen 2020<br />
(Pääkaupunkiseudun julkaisusarja<br />
B 1996:1). Raportin laati noin 14<br />
vuotta sitten Osmo Soininvaara<br />
apunaan Pekka Saari, Ville Komsi<br />
ja Mikko Soininvaara, ja sen<br />
tarkoituksena oli hahmotella pääkaupunkiseudun<br />
elinkeinojen ja<br />
elämäntavan kehitystä pitkällä aikavälillä,<br />
vuoteen 2020 asti.<br />
Raportin alussa esitetään, mitä<br />
parikymmentä vuotta aiemmin<br />
uskottiin tapahtuvan 1990-luvun<br />
puoliväliin mennessä. Esimerkiksi<br />
Helsingin väkiluvun kehitys arvioitiin<br />
1970-luvulla liian nopeaksi.<br />
Asumisväljyyden kasvua, kaupunkialueen<br />
hajoamista tai ruokakuntien<br />
pienenemistä ei osattu vielä<br />
riittävästi huomioida, vaikka ilmiöt<br />
periaatteessa olivatkin jo aluillaan.<br />
<br />
Raportissa viitataan myös kaaosteorioihin,<br />
joiden mukaan historia<br />
koostuu tasaisista ja helposti<br />
ennustettavista sekä kaoottisista<br />
vaiheista. Kaoottisten vaiheiden<br />
aikana hyvinkin sattumanvaraiset<br />
ja vähäpätöiset seikat saattavat<br />
osoittautua käänteentekeviksi.<br />
Soininvaara esittää, että 1990-luvun<br />
puoliväli olisi ollut tuollainen<br />
kaoottinen aika, jolloin visiointi ja<br />
valintojen tekeminen olisi ollut hedelmällisempää<br />
kuin pelkkä ennustaminen.<br />
Toivon, että useampi päättäjä<br />
olisi tuolloin ottanut raportista kopin<br />
ja vaikuttanut omalta osaltaan<br />
esimerkiksi yhdyskuntarakenteen<br />
eheyttämiseen. Valitettavasti ihan<br />
niin ei voi sanoa käyneen, vaikka<br />
puheissa käsite on kulunut jo toistakymmentä<br />
vuotta.<br />
on 33-vuotias liiken-<br />
Mette Granberg<br />
netekniikan DI, joka<br />
<br />
työskentelee liikennesuunnittelijana<br />
HSL<br />
Tuntematon tulevaisuus on<br />
kiehtova aihe. Televisiossa käynnistyi<br />
tammikuun alussa tieteis-<br />
liikenteessä.<br />
Helsingin seudun<br />
sarja FlashForward, jossa jokainen .<br />
maapallon ihminen on nähnyt vilauksen<br />
puolen vuoden päässä<br />
odottavasta tulevaisuudestaan.<br />
Asetelma on kiintoisa: yhdellä tulevaisuus<br />
näyttäytyy kovin ruusuisena<br />
ankeaan nykyhetkeen verrattuna,<br />
toisella onnellinen perhe-elämä<br />
vaikuttaisi romuttuneen<br />
palasiksi. Jotkut eivät nähneet mitään<br />
mullistavaa, kun taas eräs<br />
sarjan henkilöistä ei nähnyt yhtään<br />
mitään ja epäilee siksi kuolevansa<br />
puolen vuoden sisällä.<br />
Yhdeksi sarjan kantavaksi teemaksi<br />
noussee kysymys siitä, voiko<br />
tulevaisuutta muuttaa vai onko se<br />
ennaltamäärätty.<br />
<br />
Itse en usko kohtaloon vaan<br />
valintoihin. ”Ehkä ihmiset kokevat<br />
aina elävänsä historian käännekohdassa,<br />
jossa vanhat trendit<br />
taittuvat ja uuden suunnan etsintä<br />
alkaa,” Soininvaara kirjoittaa. Uskon<br />
tähän ja vielä enempään: että<br />
Viiviä mukaillen tavallaan olemmekin<br />
historian käännekohdassa,<br />
jatkuvasti.<br />
Tulevaisuutta voi ja pitää muuttaa<br />
tekemällä valintoja joka hetki.<br />
Oli kyse sitten 1990-luvun puolivälistä<br />
tai tieteissarjavuodesta<br />
2010, hyvistä poliittisista tai henkilökohtaisista<br />
ratkaisuista. Tulevaisuus<br />
on kirjoittamatta ja siinä<br />
kaikki on vielä mahdollista, jopa<br />
yhdyskuntarakenteen eheyttäminen.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010 41
2010<br />
Vesihuollon osto-oppaan 2010 paikat ovat nyt jaossa.<br />
Aineistopäivä on 4.6.2010.<br />
Nettioppaan suosio jatkuu.<br />
Osoitteessa http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />
yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla.<br />
VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT<br />
✘ alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä<br />
✘ kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä<br />
tarjoavat yritykset yhteystietoineen<br />
versio lehti.kuntatekniikka.fi<br />
NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI<br />
✘ linkki yrityksen kotisivuille<br />
✘ päivitys ympäri vuoden<br />
OTA YHTEYTTÄ:<br />
Marianne Lohilahti<br />
Suomen Business Viestintä Oy<br />
puh. 040 708 6640<br />
marianne.lohilahti@netti.fi<br />
Painettu opas ilmestyy syyskuussa. Se jaetaan kaikille<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong>-lehden tilaajille sekä vesihuoltoalan<br />
päättäjille. Lisäksi opasta jaetaan mm. Ympäristö, Yhdyskunta,<br />
Vesi&Viemäri, Jäte&Kierrätys -messuilla 6.–9.10.2010.<br />
Vesihuollon osto-oppaassa olet mukana merkittävistä<br />
hankinnoista päätettäessä.<br />
Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella!<br />
Julkaisija: KL-Kustannus Oy / <strong>Kuntatekniikka</strong><br />
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
Kiinteistökohtainen<br />
neuvonta, valtion rahoitustuen<br />
lisääminen ja<br />
yli 70-vuotiaiden kiinteistönhaltijoiden<br />
vapauttaminen<br />
jätevedenkäsittelyn<br />
tehostamistoimenpiteistä<br />
terävöittävät<br />
ja helpottavat<br />
hajajätevesiasetuksen<br />
toimeenpanoa. Nykylainsäädännön<br />
suomat<br />
joustavat käytännöt tulisi<br />
ottaa kunnissa rohkeammin<br />
käyttöön.<br />
● TEKSTI Paavo Taipale<br />
Ympäristöministerin asettama<br />
selvitysmies Lauri Tarasti<br />
luovutti Hajajätevesiselvitys -nimeä<br />
kantavan raporttinsa ministeriölle<br />
joulukuussa. Työn keskeisenä<br />
tavoitteena oli selvittää<br />
hajajätevesiasetuksen toimeenpanon<br />
nykytilaa ja siinä ilmenneitä<br />
ongelmia. Asetuksen mukainen<br />
määräaika jätevesien käsittelyn<br />
tehostamiselle päättyy<br />
31.12.2013. Tähän mennessä vain<br />
vajaa viidennes asetuksen määräysten<br />
kohteina olevista ja ennen<br />
sen voimaantuloa rakennetuista<br />
kiinteistöistä on toteuttanut vaaditut<br />
tehostamistoimenpiteet.<br />
Neuvonta tärkeää<br />
Tarasti korostaa selvityksessään<br />
neuvonnan tehostamista. Hän<br />
pitää tärkeänä kiinteistökohtaista,<br />
paikan päällä kiinteistönomistajalle<br />
tarjottavaa neuvontaa ao.<br />
kiinteistölle sopivan jätevedenkäsittelymenetelmän<br />
valinnan perusteiksi.<br />
Neuvonnan tulisi olla<br />
VESIHUOLTO<br />
Tarastin selvitys pyyhkii pölyt nykysäädöksistä<br />
HAJA-ASUTUKSEEN kiinteistökohtaista<br />
jätevesineuvontaa<br />
kiinteistönomistajalle joko täysin<br />
maksutonta tai hyvin edullista.<br />
Selvitysmies teetti syksyllä kyselyn<br />
hajajätevesiasetuksen toimeenpanosta<br />
kunnissa. Tuloksista<br />
selvisi muun muassa kuntien<br />
varsin kattava kiinteistönomistajien<br />
yleinen tiedottaminen asetuksen<br />
vaatimuksista mutta myös<br />
resurssipula yksityiskohtaisemman<br />
neuvonnan järjestämiseksi.<br />
Raportissaan Tarasti ehdottaakin<br />
kiinteistökohtaisen neuvonnan<br />
toteuttajiksi järjestöjä, joita<br />
vesiasiat ja kiinteistönomistajan<br />
vastuut kiinnostavat. Tällaisiksi<br />
järjestöiksi raportissa mainitaan<br />
esimerkiksi vesiensuojeluyhdistykset,<br />
Omakotiliitto ja MTK.<br />
Neuvonnan järjestäminen<br />
edellyttäisi valtion rahoitustukea.<br />
Sitä ehdotetaan varattavaksi<br />
valtion talousarvioon vuosittain<br />
5–6 miljoonaa euroa vuosiksi<br />
2011–14. Lisäksi ehdotetaan, että<br />
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin<br />
nimettäisiin jätevesineuvojat.<br />
Ikäihmisille vapautus<br />
Uutena avauksena selvitysraportissa<br />
ehdotetaan vakituisessa<br />
asuinkäytössä olevien kiinteistöjen<br />
vapauttamista asetuksen<br />
edellyttämistä toimenpiteistä, jos<br />
kaikki kiinteistöllä asuvat henkilöt<br />
ovat täyttäneet 70 vuotta 2013<br />
loppuun mennessä. Edellytyksenä<br />
on, ettei maaperän ja pohjaveden<br />
pilaamiskieltoja rikota.<br />
Ehdotuksella hälvennetään<br />
epäilyjä<br />
ikäihmisten<br />
joutumisesta<br />
laitetoimittajien<br />
tarpeettoman<br />
aggressiivisen<br />
markkinoin-<br />
nin kohteeksi. Lisäksi saatetaan<br />
välttää hukkainvestointeja, sillä<br />
on odotettavissa, että suuri osa<br />
ikäihmisten nyt asuttamista haja-asustusalueen<br />
vanhoista kiinteistöistä<br />
jää tyhjilleen lähivuosikymmeninä.<br />
Investointien kustannustehokkuuden<br />
varmistamiseksi ehdotetaan<br />
myös, että alueilla, joille<br />
(kunnan tai yksityisen) vesihuoltolaitoksen<br />
on tarkoitus rakentaa<br />
viemäriverkko 2017 loppuun<br />
mennessä, ei edellytetä kiinteistökohtaista<br />
jätevesien käsittelyn<br />
tehostamista. Jotta kiinteistönomistajilla<br />
olisi näistä hankkeista<br />
tarpeellinen tieto, edellytetään<br />
kunnilta viemäriverkoston piiriin<br />
suunniteltujen alueiden merkitsemistä<br />
vesihuollon kehittämissuunnitelmaansa<br />
31.12.2010<br />
mennessä. Jos suunnitelma päivitetään<br />
tämän jälkeen, vastaavat<br />
merkinnät tulee tehdä 2013 loppuun<br />
mennessä.<br />
Piirros on esitteestä ”Kuinka etenen jätevesien<br />
käsittelyn tehostamiseksi”.<br />
www.ymparisto.fi/hajajatevesi<br />
Pidennystä ja lykkäystä<br />
Hajajätevesiasetuksen 12 § mahdollistaa<br />
neljän vuoden pidennyksen<br />
parhaillaan meneillään<br />
olevaan 10 vuoden siirtymäaikaan<br />
jäteveden käsittelyn tehostamistoimenpiteiden<br />
toteutuksessa.<br />
Edellytyksenä pidennykselle on<br />
ympäristöön aiheutuvan kuormituksen<br />
vähäisyys ja vaadittavien<br />
toimenpiteiden kohtuuttomuus<br />
kiinteistönhaltijalle niiden korkeiden<br />
kustannusten tai poikkeuksellisen<br />
teknisen vaativuuden<br />
vuoksi.<br />
Pidennyksen<br />
saamiseen<br />
riittää<br />
kiinteistön<br />
haltijan<br />
perusteltu ilmoitus<br />
kunnan<br />
ympäristönsuoje-<br />
luviranomaiselle 10 vuoden siirtymäaikana<br />
eli 31.12.2013 mennessä.<br />
Tarvittavien toimenpiteiden<br />
kustannusten kohtuullisuutta arvioitaisiin<br />
suhteessa sekä kiinteistön<br />
haltijan tuloihin että rakennuksen<br />
tai kiinteistön arvoon.<br />
Siirtymäajan pidennyksen<br />
ohella voidaan soveltaa ympäristönsuojelulain<br />
18 §:ssä kuvattua<br />
toimenpiteiden toteutuksen<br />
lykkäystä. Sitä haetaan kunnan<br />
ympäristönsuojeluviranomaiselta,<br />
joka tekee asiassa päätöksen.<br />
Tämä lykkäys voidaan myöntää<br />
enintään viideksi vuodeksi kerrallaan<br />
ja se voidaan toistaa, jos<br />
hajajätevesiasetuksessa edellytetyt<br />
toimet kokonaisuutena arvioiden<br />
ovat kiinteistön haltijalle<br />
kohtuuttomat ja ympäristöön aiheutuva<br />
kuormitus vähäinen.<br />
Valvonnan kohdentaminen<br />
ja raportointi<br />
Hajajätevesiasetuksen täytäntöönpanon<br />
valvonnassa ensisijainen<br />
huomio olisi kiinnitettävä<br />
kohteisiin, joissa jätevesien puutteellinen<br />
käsittely aiheuttaa ympäristön<br />
pilaantumista tai pilaantumisen<br />
vaaraa. Tällaisia voivat<br />
olla esimerkiksi kiinteistöt, jotka<br />
sijaitsevat ranta- tai pohjavesialueilla<br />
tai joissa syntyvä jätevesi on<br />
määrältään tai laadultaan tavanomaista<br />
haitallisempaa.<br />
Kiinteistönhaltijalle esitetään<br />
raportointivelvoitetta viiden vuoden<br />
välein valvontaviranomaiselle<br />
siitä, että pienpuhdistamon kunnon<br />
ja toimivuuden tarkastamisen<br />
perusteella kiinteistön jätevesijärjestelmä<br />
edelleen täyttää asetuksen<br />
vaatimukset tai että tarvittaviin<br />
toimenpiteisiin niiden saavuttamiseksi<br />
on ryhdytty.<br />
Taloudelliset<br />
kannustimet avuksi<br />
Hajajätevesiasetuksen toimeen-<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010<br />
43
VESIHUOLTO<br />
pano on kiinteistönomistajille<br />
mittava taloudellinen panostus.<br />
Selvitysmies ehdottaa jätevesineuvonnan<br />
tukemisen ohella tukitoimenpiteitä<br />
myös varsinaisten investointien<br />
vauhdittamiseksi.<br />
Ehdotuksen mukaan kotitalousvähennyksen<br />
piiriin tulisi lukea<br />
jätevesisuunnitelman kustannukset,<br />
jotka nyt voidaan vähentää<br />
verotuksessa vain siltä osin kuin<br />
suunnitelman teko tapahtuu kiinteistöllä.<br />
Niin ikään jätevesijärjestelmän<br />
parantamiseen saatavan<br />
julkisen korjausavustuksen ei tulisi<br />
vastaisuudessa estää kotitalousvähennyksen<br />
saantia. Selvitysmies<br />
ehdottaakin tuloverolain<br />
127 a §:n 3 momenttia muutettavaksi<br />
tältä osin. Samoin on tehty<br />
aiemmin pientalojen lämmitystapamuutoksiin<br />
myönnettävien<br />
energia-avustusten osalta.<br />
Lisäksi ehdotetaan valtion<br />
korjausavustuksen prosenttiosuuden<br />
nostamista köyhimmille<br />
kiinteistönhaltijoille 40 %:iin.<br />
Samalla tulisi varautua korjausavustusten<br />
määrärahojen nostoon<br />
valtion talousarviossa avustustarpeen<br />
kasvaessa.<br />
Myös valtion vesihuoltoavustuksia<br />
käytetään haja-asutuksen<br />
jätevesihuollon parantamiseen.<br />
Tähän tarkoitukseen on maa- ja<br />
metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön<br />
kuluvan vuoden<br />
talousarvioissa varattu yhteensä<br />
lähes 10 miljoonaa euroa. Tuen<br />
avulla saadaan noin 5 000 kiinteistöä<br />
viemäriverkoston piiriin.<br />
Selvitysmies ehdottaa näihin<br />
vesihuoltoavustusmäärärahoihin<br />
5,5 miljoonan euron tasokorotusta<br />
vuosiksi 2011–15. Näin arvioidaan<br />
saatavan viemäriverkoston<br />
piiriin yhteensä noin 42 000<br />
haja-asutusalueiden kiinteistöä<br />
2010–17. Tällöin viemäröitynä<br />
olisi jo varsin kattavasti ne kiinteistöt,<br />
joihin viemäriverkosto on<br />
teknistaloudellisesti kannattavaa<br />
rakentaa. <br />
Huhtikuussa 2009 järjestetyn<br />
jätevesiviikon logo<br />
Selvitysmies Tarastin ehdotusten<br />
VAIKUTUKSET KUNNASSA<br />
Erilaisia raportointi-,<br />
vapautus-, pidennysja<br />
lykkäysilmoituksia ja<br />
hakemuksia on luvassa<br />
kuntien käsiteltäviksi,<br />
jos hajajätevesiselvityksen<br />
ehdotukset toteutuvat.<br />
● Vesa Valpasvuo<br />
ympäristöasiantuntija, Kuntaliitto<br />
■ Mikäli poliittista tahtoa löytyy<br />
panostaa esitetyllä tavalla tiedotukseen<br />
ja neuvontaan sekä kehittää<br />
taloudellisia tukitoimenpiteitä,<br />
voidaan hajajätevesiasetuksen<br />
toimeenpanoa selvästi tehostaa.<br />
Samalla voidaan jossain<br />
määrin vapauttaa kuntien resursseja<br />
käsittelemään erilaisia vapautus-,<br />
pidennys- ja lykkäysilmoituksia<br />
ja hakemuksia.<br />
Edellä esitetyn lisäksi varsinaisia<br />
uusia avauksia selvitysmies Lauri<br />
Tiedotuksen ja neuvonnan<br />
tehostaminen ovat keskeinen<br />
osa selvitysmies Lauri Tarastin<br />
ehdotuksia. Valtion panostus hajajätevesiasetuksen<br />
vaatimusten<br />
yleiseen tiedottamiseen ja kiinteistökohtaiseen,<br />
paikan päällä<br />
kiinteistön omistajalle tarjottavaan<br />
neuvontaan tukee kunnan<br />
viranomaisten toimintaa ja mahdollistaa<br />
resurssien kohdentamista<br />
muuhun asiaan liittyvään viranomaistoimintaan.<br />
Kiinteistökohtaisten investointien<br />
taloudelliset tukitoimenpiteet<br />
samoin kuin vesihuoltoavustusmäärärahojen<br />
tasokorotus<br />
ja kohdentaminen osaltaan<br />
nopeuttavat asetuksen toimeenpanoa.<br />
Kiinteistökohtaisten korjausavustusten<br />
käsittelymäärien<br />
lisääntyminen ja vesihuoltohankkeisiin<br />
liittyvä suunnitelmien laadinta<br />
tai tarkentaminen edellyttävät<br />
joissain kunnissa lisäresurssien<br />
kohdentamista niihin.<br />
Poliittista tahtoa tarvitaan<br />
Tarastin esityksessä oli vanhusväestön<br />
vapauttaminen asetuksen<br />
velvoitteista ja asetuksen siirtymäsäännöspykälän<br />
(12 §) neljännen<br />
momentin uuteen elämään<br />
herättäminen. Sen oli laajasti katsottu<br />
väistyneen liki samaa asiaa<br />
koskevan ympäristönsuojelulain<br />
18 §:n uuden 2 momentin voimaantullessa.<br />
Selvityksessä esitetyn täytäntöönpanoasetuksen<br />
osalta on<br />
varmaan tarpeen vielä tarkentaa<br />
Vapautuksen edellytykset<br />
uuteen asetukseen<br />
Selvitysmies ehdottaa uuden hajajätevesiasetuksen<br />
toimeenpanoasetuksen<br />
säätämistä. Sen keskeisenä<br />
sisältönä olisi hajajätevesiasetuksen<br />
velvoitteista vapautumisen<br />
edellytysten määrittely.<br />
Ehdotuksen mukaan vapautuksen<br />
hajajätevesiasetuksen velvoitteista<br />
voivat saada<br />
1. pysyvässä asuinkäytössä olevat<br />
kiinteistöt, jonka kaikki asukkaat<br />
31.12.2013 ovat 70 vuotta täyttäneitä<br />
(syntymävuosi 1943 tai aiempi),<br />
tai<br />
2. asuin- tai vapaa-ajan käytössä<br />
olevat kiinteistöt, jotka sijaitsevat<br />
alueella, jota koskee viimeistään<br />
31.12.2017 aloitettavaksi tarkoitettu,<br />
toteuttamiskelpoinen viemäriverkkosuunnitelma.<br />
Molempien vapautusvaihtoehtojen<br />
edellytyksenä on, että kiinteistön<br />
olemassa olevasta jätevesien<br />
johtamisesta ja käsittelystä ei aiheudu<br />
maaperän tai pohjaveden<br />
pilaantumista tai sen vaaraa. Ensimmäisen<br />
ehdon mukainen vapautus<br />
on voimassa niin kauan<br />
kuin kiinteistö on näiden vanhusten<br />
hallinnassa. Hallinnan siirtyessä<br />
muille vapautus raukeaa.<br />
Kaikkien kiinteistöjen on pitänyt<br />
viimeistään 2008 alkuun<br />
mennessä tehdä hajajätevesiasetuksen<br />
6 §:n edellyttämä selvitys<br />
kiinteistön nykyisestä jätevesijärjestelmästä.<br />
Tästä selvitysvelvoitteesta<br />
ei esityksessä ole ollut tarkoitus<br />
mitään kiinteistöjä takautuvasti<br />
vapauttaa.<br />
Jotta vapautusasia voitaisiin<br />
hoitaa mahdollisimman juohevasti,<br />
tulisi vapautukseen oikeutetun<br />
kiinteistön haltijan toimittaa<br />
kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle<br />
ilmoitus, josta käy<br />
ilmi seuraavat tiedot:<br />
● Kiinteistön sijaintitiedot (kunta,<br />
kunnanosa, tilan nimi ja RNo<br />
sekä osoitetiedot)<br />
● Kiinteistöllä pysyvästi asuvien<br />
henkilöiden nimet ja syntymäajat<br />
(vapautusvaihtoehto 1)<br />
● Kuvaus kiinteistön sijaintialuetta<br />
koskevasta viemäriverkkosuunnitelmasta<br />
(vapautusvaihtoehto<br />
2)<br />
● Jäljennös hajajätevesiasetuksen<br />
6 §:n mukaisesta kiinteistön nykyistä<br />
jätevesijärjestelmää koskevasta<br />
selvityksestä<br />
Pidennys ja lykkäys<br />
edelleen käytettävissä<br />
Pidennystä hajajätevesiasetuksen<br />
velvoitteiden toimeenpanoon neljäksi<br />
vuodeksi voi saada, jos asetuksen<br />
täytäntöön panemiseksi<br />
tarpeelliset toimet ovat kalleuden<br />
tai poikkeuksellisen tekni-<br />
eräiden seikkojen tulkintoja:<br />
● Voiko yli 70-vuotiaiden kiinteistönhaltijoiden<br />
pysyvään asumiseen<br />
käytetty asunto olla loma-asunto?<br />
● Miten suhtaudutaan maatilakiinteistön<br />
erilliseen vaarin- ja<br />
mummonmökkiin?<br />
● Kuinka pitkiä aikoja vaarin- ja<br />
mummonmökissä voivat lapset ja<br />
lapsenlapset asua ilman, että se<br />
aiheuttaa jätevesikuormituksen<br />
merkittävää lisäystä?<br />
44 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010
sen vaativuuden vuoksi kiinteistönhaltijalle<br />
kohtuuttomia ja ympäristöön<br />
aiheutuvaa kuormitusta<br />
on pidettävä vähäisenä.<br />
Pidennyksen saaminen edellyttää<br />
hajajätevesiasetuksen 12<br />
§:n 4 momentin mukaisesti kunnan<br />
ympäristönsuojeluviranomaiselle<br />
31.12.2013 mennessä<br />
tehtyä ilmoitusta, josta tulee ilmetä<br />
seuraavaa:<br />
● Kiinteistön sijaintitiedot (kunta,<br />
kunnanosa, tilan nimi ja RNo<br />
sekä osoitetiedot)<br />
● Kiinteistöllä pysyvästi asuvien<br />
henkilöiden nimet<br />
● Selvitys kiinteistöllä asuvan<br />
ruokakunnan varallisuudesta<br />
● Selvitys jätevesijärjestelmän parantamisen<br />
kustannuksista ja/tai<br />
poikkeuksellisista teknisistä vaatimuksista<br />
perusteluineen<br />
● Mahdolliset muut selvitykset,<br />
joilla perustellaan toimenpiteen<br />
kohtuuttomuutta tai ympäristökuormituksen<br />
vähäisyyttä<br />
● Jäljennös hajajätevesiasetuksen<br />
6 §:n mukaisesta kiinteistön nykyisestä<br />
jätevesijärjestelmää koskevasta<br />
selvityksestä<br />
Vapautus- tai pidennysilmoituksissa<br />
esitettyjen tietojen perusteella<br />
viranomaisella on mahdollisuus<br />
arvioida edellytysten täyttyminen.<br />
Mikäli edellytykset täyttyvät,<br />
kiinteistönhaltija vapautuu jätevesien<br />
käsittelyn tehostamistoimenpiteistä.<br />
Asiasta viranomainen<br />
ei tee päätöstä vaan lähettää ilmoituksen<br />
tekijälle tiedon vapautuksesta<br />
tai pidennyksestä.<br />
Mikäli edellytykset eivät täyty,<br />
tulee viranomaisen tiedottaa<br />
asiasta kiinteistön haltijalle. Tarvittaessa<br />
tulee ryhtyä asian edellyttämiin<br />
valvontatoimenpiteisiin<br />
eli kiinteistön haltijan kuuleminen,<br />
mahdolliset tarkastukset<br />
ja päätös. Päätöksessä kerrotaan<br />
pidennyksen epäämisen peruste<br />
ja toimenpiteet, jotka kiinteistöllä<br />
tulisi toteuttaa määräaikaan<br />
mennessä.<br />
Edellä kuvatun pidennyksen<br />
jälkeen on mahdollista vastaavilla<br />
perusteilla hakea lykkäystä kunnan<br />
ympäristönsuojeluviranomaiselta<br />
ympäristönsuojelulain 18 §:n<br />
2 momentin mukaisesti enintään<br />
viiden vuoden määräajaksi kerrallaan.<br />
Hakemukseen tulee liittää<br />
vastaavat selvitykset kuin pidennysilmoitukseenkin.<br />
Lykkäyshakemuksen<br />
viranomainen käsittelee<br />
normaalina päätösasiana.<br />
Valvonta ja raportointi<br />
Viranomaisvalvonnan kohdentaminen<br />
riskiperusteisesti alueille<br />
tai kohteisiin, joilla ympäristönpilaantumisriskit<br />
ovat suurimmat,<br />
on normaalia viranomaistehtävien<br />
priorisointia, jota joudutaan<br />
tekemään kaikissa valvontaviranomaistehtävissä.<br />
Kiinteistönhaltijalle esitetty<br />
pienpuhdistamon asianmukaisen<br />
kunnon ja toimivuuden raportointivelvoite<br />
ei ole mitenkään<br />
uutta ympäristönsuojeluun<br />
liittyvissä asioissa. Raportointivelvoite<br />
korostaa pienpuhdistamon<br />
käytön ja huollon merkitystä<br />
sen toimivuuden kannalta.<br />
Raportointi-ilmoitusten saaminen<br />
viisivuotiskausittain kaikilta<br />
pienpuhdistamon haltijoilta aiheuttanee<br />
jatkossa lisääntyvää tiedotus-<br />
ja valvontatarvetta viranomaiselle.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
● Kuinka pian vapautus raukeaa<br />
kiinteistön siirryttyä yli<br />
70-vuotiaalta kiinteistönhaltijalta<br />
muulle haltijalle?<br />
Selvityksessä esitettyjen toimenpiteiden<br />
lähtökohtana tulee<br />
olla se, että vastuu erilaisten<br />
vanhuutta, kohtuuttomuutta tai<br />
suunnitellun viemäriverkoston<br />
alueelle sijoittumista koskevien<br />
ilmoitusten tekemisestä on aina<br />
kiinteistönhaltijoilla. Jotta tämä<br />
saadaan toimimaan juohevasti ja<br />
tasapuolisesti koko maassa, joudutaan<br />
laatimaan tarvittavat ohjeet<br />
ja ilmoituslomakkeet ja ehkäpä<br />
joitain uusia sähköisiä palvelujakin<br />
siten, että ne ovat käytettävissä<br />
viimeistään 2012 aikana.<br />
Tätä työtä sekä uuden toimeenpanoasetuksen<br />
valmistelua<br />
käynnistetään parhaillaan.<br />
● Vesa Valpasvuo<br />
<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010<br />
45
TEKNISET PALVELUT<br />
Maankäytön merkitys lisääntyy – osaajien tarve kunnissa<br />
MAANMITTARIPULAAN helpotus<br />
Maanmittausinsinööriksi opiskeleva<br />
Jussi Syväjärvi kartoittaa laserkeilaimella<br />
Napapiirin matkailuympäristöä.<br />
Taustalla jäähirsistä rakennettu baari<br />
ja muuta matkailuympäristöä.<br />
Suomen noin 5 000<br />
maanmittausinsinööriä<br />
työllistävät kunnat,<br />
valtio ja yksityissektori.<br />
Kysyntä on tarjontaa<br />
suurempi. Suomalaisinsinöörejä<br />
houkuttelevat<br />
Ruotsi ja Norjakin hyvillä<br />
palkoilla ja eduilla.<br />
Helpotusta vajeeseen<br />
haetaan uudella ylemmällä<br />
ammattikorkeakoulututkinnolla,<br />
säädösmuutoksilla<br />
ja pitämällä<br />
alaa näkyvillä.<br />
TEKSTI JA KUVAT Hilkka Jankkila<br />
Aalto-yliopiston teknillinen<br />
korkeakoulu (TKK) vetää opiskelijoita<br />
kauempaakin valmistuvien<br />
jäädessä usein pääkaupunkiseudulle.<br />
AMK-insinöörikoulutukseen<br />
Rovaniemen ammattikorkeakouluun<br />
(RAMK) ja Metropolia<br />
ammattikorkeakouluun Espooseen<br />
sekä ruotsinkieliseen Noviaan<br />
Vaasaan tullaan lähialueilta<br />
ja usein töihinkin jäädään lähelle.<br />
Heikoin tilanne on Väli-Suomessa<br />
Mikkelin ammattikorkeakoulun<br />
lopetettua koulutuksen. Sen saaminen<br />
uudelleen Väli-Suomeen<br />
on epävarmaa, kun koulutuspaikkoja<br />
yleensä karsitaan.<br />
TKK:n maanmittaustieteiden<br />
laitoksella vuosittainen sisäänotto<br />
lisäyksen jälkeen on kaikkiaan<br />
100 opiskelijaa. Geoinformatiikkaa<br />
voi myös opiskella Tampereen<br />
teknillisessä yliopistossa rakennustekniikan<br />
osastolla. Metropoliaan<br />
ja RAMK:iin molempiin<br />
otetaan vuosittain 40 opiskelijaa<br />
ja Noviaan 10. Valmistumisprosentti<br />
on hyvä. Kartoittajia<br />
kouluttaa kuusi suomenkielistä<br />
ja yksi ruotsinkielinen ammatillinen<br />
oppilaitos eri puolilla<br />
Suomea.<br />
Virkojen pätevyysvaatimuksissa<br />
jo joustettu<br />
– Diplomi-insinöörejä valmistuu<br />
vuosittain noin 40, joista puolet<br />
menee yksityispuolelle, minkä<br />
vuoksi koulutussisältöön on<br />
tullut lisää taloutta ja johtamista,<br />
professori Arvo Vitikainen<br />
TKK:sta kertoo.<br />
AMK-insinööritarve on noin<br />
60–80 vuodessa. Nousukausina<br />
vetää voimakkaimmin yksityissektori,<br />
laman aikana valtion<br />
ja kuntienkin leipä kiinnos-<br />
– YAMK-insinöörien toiminta uusissa<br />
tehtävissä vaatii vielä lainsäädäntömuutoksia,<br />
RAMK:n<br />
lehtori Veijo Lievonen kertoo.<br />
46 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010
kasvaa<br />
ta koulutuksella<br />
taa. Maanmittareita työllistävät<br />
myös maakuntaliitot.<br />
Virkoja tulee auki eläköitymisen<br />
ja osin uusien tehtävien<br />
ja laatutavoitteiden vuoksi.<br />
Kaavoitusmonopolin haltijat,<br />
kunnat, ovat jo joutuneet joustamaan<br />
virkojen pätevyysvaatimuksissa.<br />
Toisaalla purevat valtion<br />
tuottavuusohjelma ja kuntaliitokset.<br />
Kaikkien maanmittareiden<br />
sijoittumisesta ei ole tarkkaa tietoa.<br />
Maanmittausneuvos Risto<br />
Nuuros Maanmittauslaitokselta<br />
(MML) arvioi jakauman olevan<br />
kolmannes kuntiin, kolmannes<br />
valtiolle ja kolmannes yksityisille.<br />
– Maanmittausalan yrittäjyys<br />
on aika vähäistä, kertoo RAMKn<br />
lehtori Veijo Lievonen, jolla itsellään<br />
on yrittäjyystausta.<br />
Ruotsin ja Norjan maanmittausalan<br />
koulutusjärjestelmät<br />
ovat Suomea huonompia, ja sinne<br />
houkutellaankin suomalaisia.<br />
Etenkin Norja vetää hyvillä palkoilla<br />
ja eduilla. Diplomi-insinööreillä<br />
on kysyntää kansainvälisissä<br />
kehitysapu- ja konsulttitehtävissä.<br />
YAMK-tutkinnosta<br />
helpotusta<br />
Ensi syksynä RAMK:ssa ja Metropoliassa<br />
alkaa maanmittausinsinöörikoulutus<br />
(YAMK), joka<br />
antaa valmiudet erityistä asiantuntemusta<br />
vaativiin maanmittausalan<br />
kehittämis- ja johtamistehtäviin<br />
ja tuottaa saman<br />
kelpoisuuden julkiseen virkaan<br />
kuin tiedekorkeakoulun ylempi<br />
korkeakoulututkinto. YAMKkoulutus<br />
kestää 1–2 vuotta.<br />
– YAMK-insinöörien toiminta<br />
uusissa tehtävissä, kuten geodeettina,<br />
kiinteistöinsinöörinä<br />
tai toimitusinsinöörinä maanmittaustoimituksissa,<br />
edellyttää<br />
myös säädösmuutoksia. Ne<br />
pyritään saamaan voimaan ensimmäisten<br />
YAMK-insinöörien<br />
valmistumiseen mennessä,<br />
Veijo Lievonen ja Metropolian<br />
koulutuspäällikkö Vesa Rope<br />
sanovat.<br />
Kiinteistöjärjestelmän ylläpitoon<br />
liittyy yli 20 lakia ja<br />
muuta säädöstä. Lievosen mukaan<br />
säädösmuutosvalmistelulle<br />
ovat näyttäneet vihreää valoa<br />
maanmittauspolitiikkaa ohjaava<br />
maa- ja metsätalousministeriö,<br />
ammattiliitot sekä MML,<br />
joka oli pitkään kolmiportaisen<br />
mallin – ammatillinen peruskoulutus,<br />
AMK ja tiedekorkeakoulu<br />
– kannalla. Opetusministeriön<br />
ja Kuntaliiton kanssa aloitetaan<br />
neuvottelut. TKK:ssa, jossa<br />
AMK-insinöörit voivat jatkaa<br />
opintojaan DI-tutkintoon, toivotaan<br />
YAMK-koulutuksen sisällön<br />
turvaavan riittävän osaamisen<br />
uusiin tehtäviin.<br />
Kuntaliitossa odotetaan<br />
sisältöjä<br />
Myös Kuntaliiton maankäyttöinsinöörin<br />
Matti Holopaisen<br />
mukaan YAMK-koulutuksen<br />
sisällöstä riippuu, mihin tehtäviin<br />
YAMK-insinöörit sijoittuvat.<br />
Kaavan pohjakartan hyväksyminen<br />
on mahdollista AMKinsinööreille<br />
nykyäänkin, mutta<br />
tonttijaon hyväksyminen ei ole.<br />
Holopaisen mukaan maankäytön<br />
merkitys yhteiskunnan<br />
toiminnassa lisääntyy ilmastonmuutoksen<br />
haasteiden myötä ja<br />
osaajia tarvitaan, mutta ei monimutkaisia<br />
koulutusmekanismeja.<br />
Kunnan näkökulmasta<br />
maanmittareiden koulutuksen<br />
vahvuus on laaja-alaisuus. Nykyisellään<br />
opinnot eriytyvät liian<br />
varhain.<br />
– Kunnissa pitää ymmärtää<br />
maankäytön kokonaisuus maankäyttöpolitiikasta<br />
suunnitteluun<br />
ja toteutukseen. Maapolitiikasta<br />
vastaava maanmittari ohjaa kunnan<br />
maankäytön toteuttamista<br />
kokonaisuutena. Maanmittarin<br />
Antti-matonpesualtaat<br />
ja -mattomankelit<br />
Puhdasta mukavuutta<br />
matonpesuun.<br />
- moduulimitoitus, altaiden määrää<br />
helppo lisätä<br />
- liitetään suoraan viemärijärjestelmään<br />
- oikea ergonomia<br />
Kysy lisätietoja<br />
ja pyydä tarjous!<br />
Koskentie 89, 25340 KANUNKI<br />
puh. (02) 774 4700, fax (02) 774 4777<br />
project@antti-teollisuus.fi<br />
www.antti-teollisuus.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010<br />
47
on hallittava maankäytön kytkentä<br />
kuntatalouteen ja elinkeinopolitiikkaan<br />
sekä osattava paikkatietotekniikkaa,<br />
Holopainen listaa<br />
muita osaamisalueita.<br />
Uusia vaatimuksia on tuonut<br />
INSPIRE-direktiivi, jonka mukaan<br />
tietyt viranomaisten hallinnassa<br />
olevat sähköiset paikkatiedot<br />
on oltava jäsenmaiden käytettävissä.<br />
Suomessa se koskee useita<br />
kymmeniä aineistoja hallinnoivia<br />
viranomaisia, myös kuntia.<br />
Jäsenmaiden pitää kehittää ja<br />
ylläpitää verkkopalvelukokonaisuutta,<br />
jonka avulla aineistojen<br />
kuvaustiedot ovat löydettävissä<br />
ja analysoitavissa (hakupalvelu)<br />
ja aineistot ovat tarkasteltavissa<br />
yhtäaikaisesti (katselupalvelu),<br />
ovat siirrettävissä toisen viranomaisen<br />
käyttöön (latauspalvelut),<br />
ja ovat muunnettavissa teknisesti<br />
yhteensopivaan muotoon<br />
(muunnospalvelut).<br />
Kiinteistökirja nyt MML:lla<br />
Vanha, pieni ala<br />
Maanmittaustoimintaa on Suomessa<br />
ollut lähemmäs 400 vuotta,<br />
ja MML on toiminut pari sataa<br />
vuotta, mutta pieni ala jää helposti<br />
isompien jalkoihin. Edellisen<br />
laman jälkeen on toiminut<br />
imagoryhmä, joka osallistuu koulutuksen<br />
yhteismarkkinointiin ja<br />
pitää alaa aktiivisesti esillä.<br />
– Maanmittareiden koulutus<br />
on aina ollut laaja-alainen, monipuolinen<br />
tutkinto, Vesa Rope<br />
kuvaa.<br />
Veijo Lievosen mukaan<br />
RAMK:n koulutus on perinteisempi<br />
ja vastaa maaseudun ja<br />
pienten kuntien tarpeisiin. Metropolia<br />
on enemmän maankäyttöön<br />
ja ympäristönsuunnitteluun<br />
painottuva ”citymaanmittareiden”<br />
kouluttaja. Myös TKK:n opiskelijoiden<br />
aineyhdistelmät ohjaavat<br />
valmistuvia kaupunkiseudun töihin<br />
ja bisnekseen.<br />
Alan opiskelijoiden enemmistö<br />
on miehiä, mutta naisten määrä<br />
lisääntyy. Suomalainen kiinteistöjärjestelmä<br />
on omanlaisensa,<br />
joten sitä palvelevasta tasokkaasta<br />
koulutuksesta ei ole suoraan<br />
vientituotteeksi. Maanmittausteknologia<br />
on 1990-luvulta<br />
lähtien kehittynyt harppauksin<br />
ja on kansainvälistä kärkeä.<br />
Työnantajaedustaja Risto<br />
Nuuros arvioi koulutuksen pysyneen<br />
”ajassa”. Päteviä opettajia on<br />
saatavilla ja työnantajat ovat mukana<br />
kehittämässä opetussuunnitelmia.<br />
Perusta luodaan koulussa,<br />
ja työtehtäviin koulutetaan työpaikoilla.<br />
<br />
Koulutuksen koordinaatiovastuusta<br />
puhutaan maanmittauspäivillä<br />
Rovaniemellä 25.–26.3.<br />
www.maanmittauspaivat.org<br />
■ Suomessa kiinteistörekisterin<br />
ylläpito on MMM:n hallinnonalan<br />
vastuulla. Varsinaisista<br />
maanmittaustehtävistä huolehtii<br />
Maanmittauslaitos (MML) maanmittausalan<br />
yleisviranomaisena<br />
ja Geodeettinen laitos kartastoalan<br />
tutkimuslaitoksena.<br />
Yhteiskunnan perusrekistereihin<br />
kuuluva kiinteistötietojärjestelmä<br />
muodostuu kartasta, kiinteistörekisteristä<br />
ja kiinteistökirjasta.<br />
Kartta kertoo kiinteistöjen<br />
rajat ja tilusten sijainnin ja on<br />
valtakunnallisesti kattava. Kiinteistörekisteriin<br />
merkitään kiinteistöt<br />
ja niissä tapahtuvat muutokset.<br />
Kiinteistörekisteriin perustuva<br />
kiinteistökirja sisältää<br />
puolestaan kiinteistöihin kohdistuvien<br />
oikeuksien luettelon.<br />
Kiinteistörekisteritietoja tuottaa<br />
MML ja kiinteistörekisteriä<br />
pitävät kunnat. Kiinteistörekisteriä<br />
ylläpidetään maanmittaustoimituksilla,<br />
joita ovat esimerkiksi<br />
lohkominen, halkominen,<br />
uusjako ja tilusvaihto. Kiinteistökirjan<br />
eli lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin<br />
ylläpitovastuu siirtyi<br />
vuoden vaihteessa käräjäoikeuksilta<br />
MML:lle.<br />
48 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010
TEKNISET PALVELUT<br />
Turku tinkii tänä vuonna<br />
jonkin verran infrapuolen<br />
kunnossapidon tasosta.<br />
Aurajoen rannoilla se<br />
ei vielä näy.<br />
Turun kaupunki/Esko Keski-Oja<br />
Kuntatekniikan investoinnit jatkuvat vakaina<br />
KÄYTTÖMENOISSA LEIKKAUKSIA<br />
Kuntien teknisen sektorin<br />
investoinnit eivät<br />
viime vuoden heikosta<br />
verotulokertymästä<br />
huolimatta olennaisesti<br />
vähene tänä vuonna.<br />
Ainakin suuremmat<br />
kaupungit elvyttävät ja<br />
samalla hyödyntävät<br />
tarjoushintojen tasaantumisen.<br />
Käyttömenoja<br />
sen sijaan syynätään<br />
suurennuslasin kanssa.<br />
TEKSTI Paavo Taipale<br />
Investointitason pitäminen<br />
vakaana valmistaa kaupunkeja<br />
myös aikanaan alkavaan noususuhdanteeseen.<br />
Silloin pitää olla<br />
tarjolla tontteja ja tiloja niin yrityksille<br />
kuin asukkaillekin.<br />
– Me päinvastoin lisäämme<br />
kaupungin elinvoimaa tukevia investointeja<br />
viime vuodesta. Hyödynnämme<br />
suhdannetilanteen<br />
hintatasoa ja tuotamme mahdollisimman<br />
paljon sekä yritystontteja<br />
että asuntoja, jotta valmius nousuun<br />
olisi hyvä, Turun ympäristötoimen<br />
apulaiskaupunginjohtaja<br />
Jarkko Virtanen sanoo.<br />
Turussa käytettiin viime vuon-<br />
Turun ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja<br />
Jarkko Virtanen<br />
pitää tärkeänä, että matalasuhdanteessa<br />
investoidaan<br />
tonttituotantoon, jotta nousun<br />
alkaessa ollaan iskussa.<br />
Turun kaupunki/Roni Lehti<br />
na henkilöstön talkoovapaita<br />
käyttötalouden tasapainottamiseen.<br />
Vapaaehtoisuuteen perustuva<br />
haaste otettiin hyvin vastaan<br />
ja vain pieni määrä työntekijöitä<br />
jouduttiin lomauttamaan. Tänä<br />
vuonna ei lomautuksia tai irtisanomisia<br />
Turussa ole odotettavissa.<br />
Uuden henkilöstön rekrytoinnissa<br />
ollaan kuitenkin hyvin<br />
pidättyväisiä, ja kesätyöntekijöitäkin<br />
palkataan hieman edellisvuosia<br />
nihkeämmin.<br />
– On kuitenkin muistettava,<br />
että kesätyötekijöitä palkkaamalla<br />
varaudutaan tulevaan työvoimapulaan,<br />
joten siitä ei kokonaan<br />
voi luopua, Virtanen huomauttaa.<br />
Turku tinkii kunnossapidosta<br />
ja myy asuntojaan<br />
Turussa joudutaan Virtasen mukaan<br />
tänä vuonna jonkin verran<br />
tinkimään infrapuolen kunnossapidon<br />
tasosta. Ostopalvelujen<br />
ja oman tuotannon suhteeseen<br />
ei tämä suhdannetilanne vaikuta.<br />
Kaupunki uudistaa pitkäjänteisesti<br />
omaa palvelutuotantoaan<br />
koko konsernin osalta, ja palvelutuotantoa<br />
ollaan asteittain siirtämässä<br />
osakeyhtiömuotoon.<br />
Taantuma on kiristänyt prosessin<br />
aikataulua noin vuodella. Tässä<br />
yhteydessä Turussa tarkastellaan<br />
myös tasapainoa oman tuotannon<br />
ja ostopalvelujen välillä.<br />
– Omaisuuden myynnin saralla<br />
on nostettu tavoitteita selvästi.<br />
Uutena toimenpiteenä on<br />
valtuuston päätös myydä tänä<br />
vuonna yhtenä kokonaisuutena<br />
450 kaupungin omistamaa vapaarahoitteista<br />
asuntoa. Toimitilojen<br />
osalta selvitetään vuoden<br />
2011 talousarvion valmistelun<br />
yhteydessä välilliseen omistukseen<br />
ja sale and leaseback -malleihin<br />
siirtymistä eräiden kiinteistöjen<br />
osalta, Virtanen kuvaa<br />
tulonhankinnan keinoja.<br />
Oulu elvyttää taloilla<br />
Oulussa on käynnissä muutamia<br />
suuria koulu- ja palvelutalohankkeita,<br />
jotka viedään suunnitelmien<br />
mukaisesti loppuun. Kaupungin<br />
kokonaisinvestoinnit tänä<br />
vuonna, liikelaitokset mukaan<br />
lukien, ovat noin 140 miljoonaa<br />
euroa.<br />
– Talonrakennusinvestoinnit<br />
ovat tänä vuonna Oulussa<br />
korkealla tasolla, mutta infrarakentamisessa<br />
on tultu noin neljännes<br />
alaspäin, Oulun teknisen<br />
keskuksen johtaja Matti Matinheikki<br />
sanoo.<br />
Kaupungin keskustan pysäköintiluolahanke<br />
siirtyi osittain<br />
taloustilanteen vuoksi. Luottamuselimet<br />
ratkaisevat pysäköintiluolan<br />
tulevaisuuden aikanaan.<br />
Palveluhankintoja yksityissektorilta<br />
ei erityisesti ole rajoitettu eikä<br />
esimerkiksi kunnossapidon tasoa<br />
alennettu.<br />
– Meillä on talouden tasapainottamisohjelma<br />
muiden suurten<br />
kaupunkien tapaan. Viranhaltijoiden<br />
esitykset asian osalta<br />
on tehty, ja lisäksi käymme kuntalaiskeskustelua<br />
säästöjen painottamisesta.<br />
Tarkoitus on, että<br />
valtuusto päättäisi asiasta huhti-toukokuussa.<br />
Henkilöstön lomautuksia<br />
ei kuluvalle vuodelle<br />
ole suunnitelmissa, ja kesätyöpaikkoja<br />
tarjotaan tulevana kesänä<br />
suunnilleen aiempien vuosien<br />
tapaan, Matinheikki lupaa.<br />
Palvelumaksuja on tälle vuo-<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010<br />
49
TEKNISET PALVELUT<br />
delle korotettu kautta linjan kolme<br />
prosenttia. Palveluverkkoa on<br />
tarkasteltu kaikilla toimialoilla.<br />
Lisäksi arvioidaan mahdollisuuksia<br />
kiinteistöjen tai maaomaisuuden<br />
myyntiin. Toistaiseksi on esitetty<br />
kaupungin lomakiinteistöistä<br />
luopumista.<br />
Joensuussa infrasaneeraukset<br />
kärsivät<br />
Joensuun kaupungin tekninen<br />
johtaja Anu Näätänen kertoo,<br />
että investointitaso säilyy yhdyskuntatekniikan<br />
osalta myös Joensuussa<br />
viimevuotisella 9,5 miljoonan<br />
euron tasolla. Suurena erillishankkeena<br />
on käynnissä Penttilänrannan<br />
maaperän puhdistusoperaatio,<br />
johon on varattu runsaat<br />
kuusi miljoonaa euroa.<br />
Talonrakennusinvestoinnit<br />
jopa kasvavat hieman ja ovat tänä<br />
vuonna 10 miljoonaa euroa.<br />
Merkittävimpänä hankkeena on<br />
viiden miljoonan euron koulusaneeraus.<br />
– Muutamat käynnissä olevat<br />
suuremmat hankkeet aiheuttavat<br />
sen, ettei kaikkia infran peruskorjauksia<br />
voida tehdä toivotussa<br />
aikataulussa. Käyttötaloutta puolestaan<br />
kiristettiin jo viime vuonna.<br />
Tänä vuonna teknisen sektorin<br />
käyttömenot eivät saa kasvaa<br />
lainkaan, vaikka koko kaupungin<br />
tasolla sallittiin puolentoista prosentin<br />
kasvu, Näätänen sanoo.<br />
Normaaliolotila on nykyään<br />
jatkuvaa muutosta. Lisääntyvä<br />
eläköityminen yhdistettynä tuottavuusohjelmaan<br />
tekee tilanteen<br />
haastavaksi. Täyttölupien saaminen<br />
vakansseille ja toisaalta hyvien<br />
hakijoiden saaminen avautuviin<br />
vakansseihin teettää töitä.<br />
Alkaneelle vuodelle ei Joensuussakaan<br />
ole suunnitelmissa<br />
henkilöstön lomautuksia. Viime<br />
vuonna lomarahojen vaihto vapaisiin<br />
oli erittäin suosittua. Kesätyöpaikkojakin<br />
tullaan tarjoamaan.<br />
Näätäsen mukaan kaupungin<br />
työnantajaimagon parantamisessa<br />
kesätyöpaikkojen<br />
tarjoaminen on tärkeää.<br />
Kehyskunnissa kireää<br />
Pääkaupunkiseudun kehyskunnissa<br />
eletään kireän talouden aikaa.<br />
Useita vuosia jatkuneen verotulojen<br />
kasvun hyydyttyä talousarvioiden<br />
kehyksiä tarkistettiin.<br />
– Järvenpäässä käyttötalouden<br />
kasvu puristettiin nollaan ja<br />
investointeja leikattiin parikymmentä<br />
prosenttia. Teknisen toimialan<br />
tämän vuoden investoinnit<br />
ovat noin 16 miljoonaa euroa.<br />
Vain aivan välttämättömimmät<br />
investoinnit toteutetaan. Pari<br />
suurempaa kouluhanketta on<br />
näiden joukossa, tekninen johtaja<br />
Jyrki Meronen kuvaa kaupungin<br />
tilannetta.<br />
Omaa henkilöstöä vähennetään<br />
pitkäjänteisesti henkilöstösuunnitelman<br />
mukaisesti. Tavoitteena<br />
on kymmenen prosentin<br />
henkilöstövähennys valtuustokauden<br />
aikana. Tämä edellyttää<br />
Merosen mukaan uusien toimintatapojen<br />
käyttöönottoa. Lomautuksia<br />
ei ole Järvenpäässä kuluvalle<br />
vuodelle kaavailtu ja kesätyöpaikkoja<br />
tarjotaan valikoidusti.<br />
– Toimitilojen käyttäjien kanssa<br />
sovitaan tapauskohtaisesti palvelujen<br />
laadusta, ja jossakin vaiheessa<br />
se saattaa laskeakin. Katujen<br />
kunnossapidossa meillä on jo<br />
kohtuullisen alhainen laatutaso,<br />
joten sillä pyritään pärjäämään,<br />
Meronen lohkaisee.<br />
Tulojen lisäämiseksi tehtiin<br />
toimialan taksojen kattava tarkistus.<br />
Vesihuoltomaksuihin tehtiin<br />
myös korjausvelan kestävän hoitamisen<br />
mahdollistava tasokorotus.<br />
Liittymismaksuja korotettiin<br />
kerralla keskimäärin 40 prosenttia<br />
ja käyttömaksujakin 5–10<br />
prosenttia. <br />
<br />
• AVANTtia ohjataan etupenkiltä -<br />
Kuljettajalla paras näkyvyys ja tuntuma työhön<br />
• Jäykkä runkonivel - Turvallisen koneen peruslähtökohta<br />
• Jatkopuomi - Kuorma turvallisesti lähellä konetta,<br />
tarvittaessa suuri ulottuma<br />
• Ajo kahdella jalkapolkimella - Nopeat suunnanvaihdot,<br />
helppokäyttöinen ja tarkka<br />
50 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010<br />
Ylötie 1<br />
33470 YLÖJÄRVI<br />
Puh. (03) 347 8800<br />
www.avanttecno.com
Kaikki verkostot tarvitsevat uusia ratkaisuja rahoituksen turvaamiseksi<br />
KUNNALLISTEKNIIKKA – KENEN<br />
BISNES?<br />
Teknisten verkostojen, kuten teiden ja vesihuoltolaitosten,<br />
toiminnan tehostaminen on ajankohtainen<br />
asia sekä kuntien että käyttäjien kannalta.<br />
Kuntien katutuotannossa kamppaillaan oman<br />
tuotannon tehokkuuden parantamiseksi ja mietitään,<br />
kuinka paljon toimintaa voidaan ulkoistaa.<br />
Vesihuoltosektorilla suurimmiksi haasteiksi nousevat<br />
kohonneet laatu- ja ympäristövaatimukset.<br />
■ Kunnat ja valtio pohtivat aktiivisesti<br />
uusia tapoja organisoida<br />
infrastruktuuriverkostojen<br />
toimintaa ja rahoitusta. Oulun<br />
yliopiston, VTT:n ja Aalto-yliopiston<br />
Tekes-rahoitteinen C-Business-hanke<br />
ottaa kantaa näihin<br />
ajankohtaisiin asioihin.<br />
Hankkeessa havaittiin, että eri<br />
tekniset verkostot painivat samanlaisten<br />
haasteiden kanssa:<br />
Kaikki verkostot tarvitsevat<br />
uusia ratkaisuja rahoituksen turvaamiseen.<br />
Pitkän aikavälin suunnittelu<br />
on monissa kuntien organisaatioissa<br />
ongelmallista.<br />
Poliittinen kontrolli ja byrokratia<br />
ohjaavat ja tavallisesti rajoittavat<br />
toimintaa.<br />
Henkilöstön eläköityminen<br />
voi aiheuttaa ydinosaamisten<br />
katoamista.<br />
Tekniset verkostot todennäköisesti<br />
säilyvät julkisen sektorin<br />
omistuksessa niiden peruspalveluluonteen<br />
takia. Siksi on tärkeää<br />
miettiä, miten palvelut voidaan<br />
tuottaa luotettavammin,<br />
turvallisemmin ja tehokkaammin.<br />
Kuinka kunnat voivat hyödyntää<br />
innovatiivisia toimintatapoja<br />
ja yksityisen sektorin osaamista<br />
palveluntarjonnassa?<br />
Kasvata hankintaosaamista<br />
Kuntien liikenneväylät ovat pääosin<br />
kunnallisessa omistuksessa,<br />
ja niistä huolehtivat perinteiset<br />
kunnanvirastot. Tämä on perusteltua,<br />
koska katujen rakentamisesta<br />
ja ylläpidosta on vaikeaa<br />
tehdä liiketoimintaa.<br />
Yhdeksi tulevaisuuden avaintekijäksi<br />
nousee kuntien hankintaosaaminen.<br />
Jos kunnat käyttäisivät<br />
monipuolisempia ja innovatiivisempia<br />
hankintamenetelmiä,<br />
ne pystyisivät jo tarjouspyyntövaiheessa<br />
varmistamaan<br />
halutun laatutason. Riittävällä<br />
suunnittelu- ja hankintaosaamisella,<br />
oikeanlaisilla tarjouspyynnöillä<br />
ja kilpailutuksella kunnat<br />
voisivat saavuttaa sekä hyvän<br />
laadun että kohtuullisen hinnan.<br />
Anna liikkumatilaa<br />
Suomen hajanainen vesihuoltosektori<br />
sisältää monia, pääasiassa<br />
kunnallisia toimijoita. Muutaman<br />
vuosikymmenen ajan etenkin<br />
suurissa kunnissa kunnallisia<br />
vesihuoltolaitoksia on liikelaitostettu<br />
ja viime vuosina myös yhtiöitetty.<br />
Tulevaisuudessa vesihuoltolaitosten<br />
toiminnassa ovat avainasemassa<br />
pitkän aikavälin toiminta-<br />
ja investointisuunnitelmat,<br />
kustannusten kattaminen<br />
maksutuloilla sekä riittävä läpinäkyvyys.<br />
Kunnallinen omistus<br />
koetaan yhä erittäin tärkeäksi,<br />
mutta laitoksille tulisi antaa riittävästi<br />
liikkumatilaa. Ammattimaista<br />
omistajaohjausta vahvistamalla<br />
kunnat pystyisivät valvomaan<br />
toimintaa ja turvaamaan<br />
vesihuollon palvelutason myös<br />
tulevaisuudessa. Poliitikkojen<br />
puuttumista operatiiviseen toimintaan<br />
tulisi välttää.<br />
Entä sitten?<br />
Uudet toimintamallit aiheuttavat<br />
usein perusteetonta vastarintaa,<br />
väärinymmärrystä ja kritiikkiä.<br />
Kuntalaiset voivat pelätä<br />
muutoksen tuovan mukanaan<br />
esimerkiksi palvelun laadun<br />
heikkenemistä tai irtisanomisia.<br />
Ilman muutoksia ylätason rakenteissa,<br />
omistus- ja hallintomalleissa,<br />
on kuitenkin vaikea<br />
löytää ratkaisuja edellämainittuihin<br />
ongelmiin. Ensisijaisena<br />
ajurina toimintatavan muutokselle<br />
tulisi olla palvelun laadun<br />
parantaminen asiakkaan näkökulmasta<br />
ja toiminnan tehokkuus.<br />
Maila Herrala<br />
tutkija<br />
Oulun yliopisto<br />
Tuotantotalouden osasto<br />
Kirjoittaja vastaa C-Businesshankkeesta<br />
Oulun yliopistossa<br />
ja valmistelee väitöskirjaa<br />
aiheesta.<br />
■ Kuntatekniikan toimitus<br />
ottaa mielihyvin tälle<br />
palstalle lukijoidensa<br />
mielipiteitä, palautetta,<br />
keskustelunherätyksiä tai<br />
pohdintoja ajankohtaisista<br />
ja ajattomista aiheista.<br />
Toiveena ovat tiiviit<br />
kirjoitukset, enintään<br />
noin 3 000 merkkiä.<br />
Lähetä kirjoituksesi<br />
sähköpostiosoitteeseen<br />
toimitus@kuntatekniikka.fi<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010<br />
51
Voittajaehdotuksessa normaalikerrosten halkaistu runko antaa tehokkaan lähtökohdan pienten<br />
asuntojen suunnitteluun ja muunteluun. Kattokerroksen suuremmissa huoneistoissa<br />
läpitalon ulottuva olohuoneen, ruokailutilan ja niihin molemmin puolin runkoa liittyvien terassien<br />
vyöhyke luo avaruutta ja selkeyttä asuntoihin.<br />
JÄTKÄSAAREEN<br />
ekovuokratalo<br />
● Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevan<br />
Saukonpaaden uuden<br />
asuinalueen toinen arkkitehtuurikilpailu<br />
on ratkennut. Vuokraasuntokohteen<br />
kutsukilpailuun<br />
saapuneista neljästä ehdotuksesta<br />
voittajaksi valittiin nimimerkki<br />
”Lee”.<br />
Ehdotuksen tekivät Arkkitehtiryhmä<br />
A6 Oy ja LOCI Maisema-arkkitehdit<br />
Oy. Arkkitehtuurikutsukilpailun<br />
järjesti aluetta<br />
rakentava Lemminkäinen Talo<br />
Oy Pääkaupunkiseutu yhteistyössä<br />
Helsingin kaupungin<br />
kanssa.<br />
Kilpailun tavoitteena oli löytää<br />
korkeatasoinen ja toteutuskelpoinen<br />
ratkaisu vuokra-asuntokohteeksi,<br />
jossa toiminnalliset,<br />
esteettiset, tekniset ja taloudelliset<br />
vaatimukset on ratkaistu<br />
tasapainoisesti. Kilpailulla haettiin<br />
ratkaisua, joka on taloudellisesti<br />
toteuttamiskelpoinen ja<br />
jossa huomioidaan energiataloudelliset<br />
ja ekologisesti kestävät<br />
ratkaisut.<br />
Voittaneessa ehdotuksessa<br />
on 120 asuntoa. Rakennustyöt<br />
pyritään aloittamaan 2010.<br />
Lemminkäinen<br />
Työryhmä pohtii<br />
Paras-selonteon<br />
kaupunkiseutulinjauksia<br />
● Ministerit Mari Kiviniemi ja Jan<br />
Vapaavuori ovat asettaneet työryhmän,<br />
jonka tehtävänä on valmistella<br />
kunta- ja palvelurakenneuudistusta<br />
koskevan selonteon<br />
edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia<br />
ja toimeenpanoa kaupunkiseutuja<br />
koskevien linjausten osalta.<br />
Työryhmän toimikausi on lokakuun<br />
loppuun saakka.<br />
Työryhmän tehtävänä on selvittää<br />
ja valmistella selvityshenkilömenettelyn<br />
edellyttämät lainsäädäntömuutokset<br />
kesäkuun loppuun<br />
mennessä. Lisäksi työryhmän tehtävänä<br />
on selvittää ja arvioida lokakuun<br />
loppuun mennessä vaihtoehdot<br />
sille, miten suurten kaupunkiseutujen<br />
yhdyskuntarakenteen ohjauksen<br />
sekä maankäytön ja liikenteen<br />
yhteensovittamisen edellytyksiä<br />
parannetaan lainsäädäntöä kehittämällä.<br />
Lisäksi työryhmän tulee laatia<br />
kesäkuun loppuun mennessä ehdotus<br />
Tampereen ja Turun seuduilla<br />
kokeiluluontoisesti käyttöön otettavasta<br />
seudun kuntien ja valtion välisestä<br />
aiesopimusmenettelystä.<br />
Suomeen kuusi<br />
hätäkeskusaluetta<br />
● Valtioneuvosto päätti 21.1.<br />
uusista hätäkeskusalueista. Hätäkeskusalueita<br />
on jatkossa<br />
kuusi (ks. kartta). Sisäministeriö<br />
päättää hätäkeskusten sijaintipaikoista,<br />
kun valtioneuvoston<br />
päätös on lainvoimainen.<br />
Hätäkeskusalueita muutettaessa<br />
myös toimintamalleja ja<br />
johtamista kehitetään ja yhdenmukaistetaan<br />
valtakunnallisesti.<br />
Väestön turvallisuuden edistämiseksi<br />
tavoitteena on lyhentää<br />
hätäpuheluiden jonotusaikoja.<br />
Hätäkeskukset verkotetaan<br />
ja sen mahdollistamiseksi<br />
hätäkeskustietojärjestelmä uudistetaan.<br />
Uudet hätäkeskusalueet<br />
noudattavat poliisitoimen, pelastustoimen<br />
sekä sosiaali- ja<br />
terveystoimen aluerajoja. Uusia<br />
toimitiloja ei hätäkeskuksille<br />
aluejaon muuttamisen yhteydessä<br />
rakenneta. Hätäkeskuspalvelut<br />
turvataan sekä suomen<br />
että ruotsin kielillä.<br />
Hätäkeskuslaitokselle uusi<br />
toimintamalli 2015<br />
Hätäkeskuslaitos on käynnistämässä<br />
hätäkeskustoimintaa ohjaavaa<br />
muutoshanketta. Hankkeessa<br />
on tavoitteena suunnitella<br />
ja toteuttaa Hätäkeskuslaitokselle<br />
uusi toiminta- ja johtamismalli<br />
2015 mennessä.<br />
Viranomaisten johtamisprosessit<br />
sovitetaan Hätäkeskuslaitoksen<br />
prosesseihin käynnissä<br />
olevassa hätäkeskustoiminnan<br />
kehittämis- ja tietotekniikan uudistamishankkeessa<br />
(TOTI). Tavoitteena<br />
on, että uusi hätäkeskusjärjestelmä<br />
ja viranomaisten<br />
johtamista tukeva johtamisjärjestelmä<br />
otetaan käyttöön samaan<br />
aikaan.<br />
3<br />
2<br />
4<br />
1<br />
UUDET HÄTÄKESKUSALUEET<br />
1. Uudenmaan hätäkeskusalue<br />
2. Varsinais-Suomen ja Hämeen<br />
hätäkeskusalue<br />
3. Pirkanmaan ja Satakunnan<br />
hätäkeskusalue<br />
4. Pohjanmaan ja Keski-Suomen<br />
hätäkeskusalue<br />
5. Itä- ja Kaakkois-Suomen<br />
hätäkeskusalue<br />
6. Pohjois-Suomen ja Lapin<br />
hätäkeskusalue<br />
6<br />
5<br />
Kiinteistöalalle uusi<br />
energiatehokkuussopimus<br />
● Uusi kiinteistöalan energiatehokkuussopimus<br />
2010–16 on allekirjoitettu.<br />
Rakennusten energiankulutuksen<br />
ja päästöjen vähentämiseen<br />
tähtäävän sopimuksen ovat allekirjoittaneet<br />
ympäristöministeriö, työja<br />
elinkeinoministeriö sekä Asunto-,<br />
toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI<br />
ry. 2010 alusta astui voimaan myös<br />
vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma,<br />
johon sitoutuu ensivaiheessa<br />
yhdeksän toimijaa.<br />
Toimenpideohjelmaan ovat liittyneet<br />
Asuntosäätiö, Espoonkruunu,<br />
Helsingin kaupungin asuinkiinteistöyhtiöt,<br />
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö<br />
HOAS, Mikalo<br />
Oy, SATO, Suomen Asumisoikeus,<br />
VAV ja VVO.<br />
Seuraavaksi selvitetään mahdollisuutta<br />
kehittää toimenpideohjelma<br />
toimitiloille.<br />
52 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010
Lutakon muutos<br />
kirjaksi<br />
● Lutakon muutos -kirjan on kirjoittanut<br />
kaupungin kaavoituksessa<br />
työskennellyt projektipäällikkö<br />
Martti Päivänsalo, jonka päätehtäviin<br />
Lutakon kehittäminen<br />
kuului. Kirja perustuu Päivänsalon<br />
vuosien saatossa kokoamaan<br />
suunnitelma-aineistoon, muistioihin<br />
ja arkistomateriaaliin.<br />
Wilh. Schauman -yhtiö julkisti<br />
kesäkuussa 1986 suuren maailman<br />
vision siitä, millaiseksi Jyväskylän<br />
Lutakko voisi kehittyä,<br />
jos keskustan vieressä Jyväsjärven<br />
rannalla sijainnut Suomen ensimmäinen<br />
vaneritehdas lopetetaan.<br />
Tehtaalla oli parhaimmillaan 1 400<br />
työntekijää. Raflaava ”Manhattaniksi”<br />
nimetty kuva herätti voimakkaan<br />
keskustelun Lutakon<br />
tulevaisuudesta.<br />
Päivansalon mukaan Lutakon<br />
muutoksen keskeinen<br />
perusta oli kaupungin<br />
ja maanomistajien välinen<br />
sopimusjärjestelmä. Vastaavantyyppistä<br />
runkosopimusta<br />
ei ollut muualla<br />
Suomessa. Tästä edettiin<br />
vilkkaan keskustelun siivittämänä<br />
askel askeleelta<br />
arkkitehtikilpailuun<br />
ja osayleiskaavaan. Kun<br />
Pekka Kettunen tuli kaupunginjohtajaksi,<br />
hän muutti pian<br />
aiemman toimintakulttuurin ja<br />
organisaation sekä messuhallit<br />
pysyviksi keskelle Lutakkoa.<br />
Huomattava osa kokonaissuunnitelmaa<br />
meni uusiksi.<br />
Syksyllä 2009 Lutakkoa on<br />
rakennettu 14 vuotta. On myllerretty<br />
tehdasmaaperää, vanhoja<br />
rakennuksia ja liejuista Jyväsjärveä.<br />
Uusi Lutakko on keskustan<br />
laajenemisalue, jossa<br />
on uudisrakennusten rinnalla<br />
vanhoja muistumia. Siellä asuu<br />
2 500 ihmistä, työpaikkoja on<br />
1 000 ja opiskelupaikkoja 1 500.<br />
Keskellä on messu- ja kongressikeskus<br />
Jyväskylän Paviljonki.<br />
Lutakon tarinaan kietoutuu<br />
myös Säynätsalon kuntaliitos<br />
1993. Kaupungin keskustalle<br />
on tullut Lutakon avulla laajentumismahdollisuus.<br />
Schauman<br />
osasi vetää oikeasta narusta jo<br />
Manhattan-idean perusteluissa.<br />
Mihin Jyväskylä olisi voinut<br />
laajentaa kaupungin keskustaa<br />
ilman Lutakkoa? Olisiko kaupunki<br />
edes kasvukeskus?<br />
Martti Päivänsalo: Lutakon muutos<br />
– Jyväskylän keskustaa tehtaan<br />
pohjille 1985–2009. Julkaisija<br />
Jyväskylän kaupunki. 344 sivua,<br />
hinta 50 euroa. www.jyvaskyla.fi/<br />
kaavoitus/lutakkokirja<br />
Työväenmuseo Werstaan kuva-arkisto<br />
Finlaysonin<br />
tehdasalueesta<br />
opaskirja<br />
● Finlaysonin puuvillatehtaan<br />
perustamisesta tulee tänä<br />
vuonna kuluneeksi 190 vuotta.<br />
Teollisuustuotanto alueella<br />
päättyi 1990-luvun puolivälissä.<br />
Finlaysonin tehdasalue on<br />
nykyään kulttuurin ja liike-elämän<br />
keskus ja osa Tammerkosken<br />
kansallismaisemaa.<br />
Finlaysonin alueella on noin<br />
30 rakennusta, joista suurin<br />
osa on rakennettu 1800-luvulla.<br />
Finlaysonin tehdas oli<br />
tuolloin Suomen suurin teollisuuslaitos<br />
ja se muodosti oman<br />
kaupunkinsa kaupungissa. Tehtaalla<br />
oli oma koulu, kirkko ja<br />
sairaala. Opaskirja esittelee<br />
vanhat tehdasrakennukset sekä<br />
alueeseen liittyvät palatsit,<br />
kirkon ja tehtaan rakennuttamia<br />
asuintaloja.<br />
Opaskirja kertoo tehtaan ja<br />
alueen vaiheista, mutta myös<br />
työstä tehtaalla eri aikoina, ihmisistä<br />
tehtaalla sekä puuvillan<br />
jalostamisesta langoiksi ja<br />
kankaiksi.<br />
Ulla Rohunen: Finlaysonin alue.<br />
Opas. Työväenmuseo Werstaan<br />
julkaisuja 2009:2. 160 sivua, teksti<br />
suomeksi ja englanniksi. Hinta<br />
Werstaan museokaupassa 12 euroa.<br />
www.tyovaenmuseo.fi<br />
Finlaysonin Puuvillatehtaankadun puoleinen portti<br />
1920-luvulla työpäivän päättyessä.<br />
Joensuun seudun<br />
yleiskaava<br />
vahvistettu<br />
● Joensuun seutua koskeva viiden<br />
kunnan yhteinen yleiskaava<br />
on vahvistettu ympäristöministeriössä.<br />
Yleiskaavassa kunnat ovat<br />
suunnitelleet toiminnallisesti yhtenäisen<br />
kaupunkiseudun maankäyttöä<br />
kokonaisuutena.<br />
Joensuun seudun yleiskaava<br />
2020 koskee Joensuun ja Outokummun<br />
kaupunkien sekä Kontiolahden,<br />
Liperin ja Polvijärven kuntien<br />
koko aluetta. Kaava-alueen pinta-ala<br />
on 6 472 neliökilometriä.<br />
KULUTTAJIEN<br />
energianeuvontaan<br />
liki 2 miljoonaa<br />
● Kuluttajien energianeuvonta aktivoituu<br />
eri puolella Suomea 2010–<br />
11 toteutettavissa hankkeissa, joita<br />
rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö<br />
ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto<br />
Sitra. TEM rahoittaa kuluttajien<br />
energianeuvonnan koordinaatioprojektia<br />
ja 10 hanketta<br />
yhteensä 1 345 000 eurolla, Sitra<br />
neljää muuta hanketta yhteensä<br />
555 000 eurolla.<br />
Hankkeet kohdistuvat uudis- ja<br />
korjausrakentamiseen, asumiseen<br />
ja kiinteistöihin sekä nuorten liikkumiseen.<br />
Hankkeiden toteuttajat<br />
ovat kuntia, maakuntaliitto, alueellisia<br />
energiatoimistoja ja valtakunnallisia<br />
järjestöjä. Hankekokonaisuuden<br />
kustannusarvio toimijoiden<br />
omarahoitusosuudet mukaan laskien<br />
on lähes 3,5 miljoonaa euroa.<br />
www.motiva.fi/kuluttajaneuvonta<br />
RAKEVA-palkinto<br />
Skanskalle<br />
● Rakennustietosäätiö RTS on<br />
myöntänyt vuoden 2009 RAKEVApalkinnon<br />
Skanska Oy:lle ja toimitusjohtaja<br />
Juha Hetemäelle.<br />
Perusteluina on mm. Skanska<br />
Oy:n viiden nollan (5 zero) visio,<br />
jolla yhtiö on siirtynyt aivan uuteen<br />
toimintamalliin: nolla tappiollista<br />
hanketta, nolla työpaikkatapaturmaa,<br />
nolla ympäristöhaittaa, nolla<br />
eettistä rikettä ja nolla virhettä.<br />
Taipalsaaressa 2012<br />
loma-asuntomessut<br />
● Osuuskunta Suomen Asuntomessut<br />
ja Taipalsaaren kunta järjestävät<br />
2012 loma-asuntomessut Saimaalla,<br />
Taipalsaaren Sarviniemen<br />
alueella. Messualueen pinta-ala on<br />
30 hehtaaria. Aikaisemmin alue on<br />
toiminut muun muassa lomakylänä.<br />
Alueella on kunnan omistama<br />
laivasatama.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010<br />
53
Viime vuonna valmistunut Social- och kommunalhögskolan<br />
edustaa taitavaa täydennysrakentamista.<br />
Jyväskylän<br />
Laajavuoreen<br />
VESIPUISTO?<br />
● Jyväskylän kaupunginhallitus<br />
on hyväksynyt aiesopimuksen<br />
Jukupark Oy:n kanssa vesipuiston<br />
toteuttamisesta Laajavuoren<br />
alueelle 2012. Jukupark<br />
Oy omistaa vesipuiston<br />
Kalajoella ja rakentaa toista<br />
Turkuun ensi kesäksi.<br />
Vesipuisto sijoitetaan Laajavuoren<br />
caravan-alueelle tai hiihtostadionin<br />
läheisyyteen.<br />
– Paikka tarkentuu asemakaavaprosessin<br />
edetessä ja sovitaan<br />
lopullisesti myöhemmin<br />
tehtävällä esisopimuksella, Jy-<br />
Rakentamisen<br />
Ruusu Juha<br />
Leiviskälle<br />
● Akateemikko, arkkitehti Juha<br />
Leiviskä on saanut Helsingin<br />
rakennuslautakunnan Rakentamisen<br />
Ruusu -tunnustuspalkinnon<br />
2009. Leiviskän<br />
suunnittelemista kohteista<br />
nousi esiin viime vuonna Kruununhakaan<br />
valmistunut Socialoch<br />
kommunalhögskolan, joka<br />
edustaa esimerkillisen taitavaa<br />
ja korkealuokkaista täydennysrakentamista<br />
historiallisesti<br />
vaativassa ympäristössä.<br />
Leiviskä on suunnitellut<br />
monia muitakin tunnettuja<br />
rakennuksia, mm. Vallilan kirjaston<br />
ja päiväkodin, Kulttuuritalo<br />
Sandelsin ja historiallisesti<br />
arvokkaiden rakennusten restaurointeja.<br />
Hänen tuotannolleen<br />
leimallista on mestarillinen<br />
valon ja tilan käyttö.<br />
väskylän apulaiskaupunginjohtaja,<br />
Laajavuori Oy:n hallituksen<br />
puheenjohtaja Timo Koivisto<br />
kertoo.<br />
Arno de la Chapelle<br />
Jukupark Kalajoen Hiekkasärkillä.<br />
MALLI kunnan<br />
ja teleyrityksen<br />
yhteistoimintasopimukselle<br />
● Kunnan ja teleyrityksen yhteistoimintasopimusta<br />
varten on valmistunut<br />
malli. Kuntaliitto ja FICOM<br />
suosittelevat sitä käytettävän tehtäessä<br />
kuntakohtaisia sopimuksia<br />
teleyritysten kanssa.<br />
Yhteistoimintasopimuksessa sovitaan<br />
kunnan ja teleyrityksen kesken<br />
menettelytavoista, oikeuksista<br />
ja velvollisuuksista, jotka liittyvät<br />
yrityksen johtojen, laitteiden ja rakennelmien<br />
sijoittamiseen, rakentamiseen<br />
ja ylläpitoon kunnan omistamilla<br />
tai hallitsemilla yleisillä alueilla<br />
sekä laitteiden siirtämiseen ja<br />
siirroista aiheutuvien kustannusten<br />
jakamiseen.<br />
Tavoitteena on selkeyttää yhteistoimintaa<br />
ja kehittää televerkkojen<br />
yhteensovittamista muiden verkostojen<br />
kanssa, vähentää ympäristölle<br />
ja asukkaille aiheutuvia haittoja sekä<br />
saavuttaa säästöjä.<br />
www.kunnat.net/yty<br />
Uusiutuvan<br />
energian<br />
KUNTAKILPAILU<br />
2010<br />
● Energiateollisuus, Maaja<br />
metsätaloustuottajain<br />
Keskusliitto MTK, Suomen<br />
Kuntaliitto, Suomen Yrittäjät,<br />
työ- ja elinkeinoministeriö<br />
ja ympäristöministeriö<br />
järjestävät yhteistyössä kunnille<br />
kevään aikana kilpailun<br />
Uusiutuvan energian kunta<br />
2010.<br />
Kilpailun tarkoituksena<br />
on edistää uusiutuvan energian<br />
käyttöä kunnissa ja tuoda<br />
esille myönteisiä esimerkkejä<br />
edistyksellisesti uusiutuvaa<br />
energiaa käyttävistä<br />
kunnista. Kilpailulla tähdätään<br />
siihen, että kuntiin syntyy<br />
uusia yritysmahdollisuuksia<br />
uusiutuvan energian käytön<br />
lisäämisestä.<br />
Kilpailussa on neljä sarjaa,<br />
joista kaksi on lämpölaitoskohtaista.<br />
Kunta voi osallistua<br />
yhteen tai useampaan<br />
sarjaan.<br />
Kilpailuesitykset tulee toimittaa<br />
kilpailun johtoryhmälle<br />
1.6.2010 mennessä. Kilpailun<br />
tulokset julkistetaan<br />
Kuntamarkkinoilla Helsingissä<br />
15.–16.9.<br />
Hakemuslomakkeita ja<br />
tarkempia tietoja kilpailusta:<br />
www.yrittajat.fi/fi-FI/<br />
yritystoiminnanabc/<br />
Ympäristövaikutuksiltaan vähäiset toiminnot pois lupamenettelystä<br />
● Valtioneuvosto on muuttanut<br />
ympäristönsuojeluasetusta<br />
siten, että luvanvaraisten toimintojen<br />
määrää vähennetään poistamalla<br />
osa aiemmin luvanvaraisista<br />
toiminnoista kokonaan<br />
lupamenettelystä, nostamalla<br />
joidenkin toimintojen osalta luvanvaraisuuskynnyksiä<br />
ja asettamalla<br />
joillekin toiminnoille aikaisemmasta<br />
poiketen luvanvaraisuuskynnys.<br />
Muutos tuli voimaan<br />
1.1.2010.<br />
Muutoksen myötä ilmakaasutehtaat,<br />
pintavettä käyttävät<br />
raakaveden puhdistuslaitokset,<br />
voiteluöljytehtaat ja kuitusementtilevytehtaat<br />
eivät enää<br />
ole luvanvaraisia. Luvanvaraisuuskynnysten<br />
asettaminen tarkoittaa<br />
käytännössä sitä, että<br />
vain luvanvaraisuuskynnyksen<br />
ylittävälle toiminnolle on haettava<br />
ympäristölupa. Esimerkiksi<br />
maataloudessa tapahtuva biopolttoaineen<br />
valmistus ei tarvitse<br />
ympäristölupaa, jos toiminta<br />
on pienimuotoista (alle 3 000<br />
tonnia vuodessa) eikä toiminta<br />
sijaitse tärkeällä pohjavesialueella.<br />
Asetuksella valtiolta kuntien<br />
lupatoimivaltaan siirrettiin joitakin<br />
pieniä ja vähän haittaa aiheuttavia<br />
toimintoja, jotka ovat<br />
prosesseiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan<br />
samantyyppisiä<br />
kuin kunnassa aiemmin käsitellyt<br />
toiminnot. Kunnan toimivallasta<br />
valtiolle siirtyivät puolestaan<br />
kaikki pilaantumisen yhdennettyä<br />
torjuntaa koskevan<br />
IPPC-direktiivin mukaiset luvanvaraiset<br />
laitokset.<br />
Valtion aluehallinnon uudistuksen<br />
myötä ympäristölupavirastojen<br />
tehtävät siirtyivät aluehallintovirastoihin<br />
ja alueellisten<br />
ympäristökeskusten tehtävät<br />
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin.<br />
54 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010
Launosten päiväkoti Lopella sai<br />
laajennuksen yhteydessä tonttikohtaisen<br />
hulevesien käsittelyjärjestelmän.<br />
LOPELLA päiväkodin<br />
hulevedet<br />
kasetteihin<br />
● Lopella on valmistunut Launosten<br />
päiväkodin laajennus. Lopen<br />
kunta investoi päiväkodin laajennusprojektiin<br />
1,74 miljoonaa euroa.<br />
Sekä päiväkodin vanhan osan<br />
että laajennuksen lämmitys hoidetaan<br />
maalämmöllä.<br />
Päiväkodin alue on vanhaa<br />
omakotialuetta, jossa<br />
ei ollut sadevesiviemäröintiä.<br />
Hulevesien<br />
käsittelyssä käytettiin<br />
Uponorin hulevesikasetteja.<br />
Kasetteja<br />
tarvittiin päiväkodin<br />
alueella 90. Yksi<br />
kasetti imeyttää vettä<br />
kolmeen suuntaan<br />
ja päällekkäin voidaan<br />
asentaa jopa kymmenen<br />
kasettikerrosta.<br />
– Uponor teki alueella<br />
maaperäkokeet<br />
ja imeytyskokeita.<br />
Maaperätutkimuksessa<br />
todettiin maalajin<br />
olevan imeytykseen sopivaa,<br />
ja pohjavesi oli niin syvällä, ettei se<br />
vaikuttanut rakentamiseen, LVI-teknikko<br />
Pasi Träff Lopen kunnasta<br />
kertoo.<br />
Kasetit asennettiin suodatinkankaan<br />
päälle kolmimetriseen kaivantoon.<br />
Kaivannon pohjalla oli 30<br />
sentin sepelikerros. Kasetit vuorattiin<br />
suodatinkankaalla. Päälle kauhottiin<br />
jälleen sepelikerros ja edelleen<br />
eri maalajit erottava sepelikerros.<br />
Maantäyttö tehtiin hiekalla ja<br />
kaiken päälle rakennettiin asfaltoitu<br />
parkkialue.<br />
Arkkitehtitoimisto Lassila & Co. Oy<br />
Nokialla kerrostalo<br />
vaihtoi<br />
MAALÄMPÖÖN<br />
● Nokian Taivalkunnantiellä<br />
sijaitseva kerrostaloyhtiö vaihtoi<br />
maalämpöön. Nyt kahden<br />
talon 62 kotia ja käyttövesi<br />
lämmitetään maalämmöllä.<br />
– Talo on maan suurimpia<br />
maalämpöön kytkettyjä kohteita,<br />
työnjohtaja Mika Hytönen<br />
Green Heat maalämpöurakoinnista<br />
kertoo.<br />
Näkyvin vaihe työssä kesti<br />
puolitoista viikkoa, jolloin talon<br />
pihaan porattiin 18 kappaletta<br />
200 metrin syvyistä<br />
lämpökaivoa. Seuraavan parin<br />
viikon aikana asennettiin<br />
putkistot ja huoltokaivot.<br />
Siirtymä kaukolämpöverkosta<br />
omaan järjestelmään<br />
syyskuun puolivälissä sujui<br />
päivässä melkein ilman lämmityskatkoksia.<br />
Lämpöremontin taloyhtiö<br />
rahoitti lähes yksinomaan<br />
lainarahalla. Vaikka lainaa lyhennetään<br />
vastikkeissa, asumiskustannukset<br />
ovat aikaisempaa<br />
pienemmät. Varovaistenkin<br />
laskelmien mukaan<br />
investointi maksaa itsensä<br />
takaisin seitsemässä<br />
vuodessa.<br />
www.greenheat.fi<br />
Kankaanpään uusi päiväkoti avaa ovensa elokuussa.<br />
Sähköautoille<br />
helppokäyttöisiä<br />
LATAUSPISTEITÄ<br />
● Porvoolainen Ensto on ollut ensimmäisten<br />
joukossa kehittämässä<br />
sähköautojen latauspisteitä.<br />
– Kaupunkikuvaan sopivaksi<br />
muotoiltu, helppokäyttöinen ja<br />
Enstolle tilattiin oma sähköauto<br />
latauspisteen päivittäisen käytön<br />
testaamiseksi. Hannu Keinänen<br />
lataamassa uutta autoa.<br />
helposti muunneltava latauspiste<br />
löytää ostajansa, Enston liiketoimintajohtaja<br />
Hannu Keinänen<br />
uskoo.<br />
Sähköauto ladataan sähköverkosta,<br />
ja akuissa jäljellä olevan<br />
latauksen määrän näkee helposti<br />
tolpan korkeudesta aivan kuten<br />
kännykässä. Täydellä akulla<br />
voi ajaa noin 100 km. Siihen<br />
tarvittavan sähkön hinta on noin<br />
kaksi euroa.<br />
– Useimmille riittää koko päivän<br />
kulutukseen 3–4 tunnin lataus<br />
yksivaihevarauksella. Täyden<br />
latauksen akku saa kolmivaiheisella<br />
3 x 16A -virralla neljässä<br />
tunnissa, Keinänen sanoo.<br />
TEM on asettanut sähköautoilun<br />
tavoitteet korkealle: Suomen<br />
autokannasta tulisi vuonna<br />
2020 olla 25 prosenttia sähköautoja,<br />
ja niistä 40 prosenttia<br />
toimisi ainoastaan sähköllä.<br />
www.ensto.com/www/finnish<br />
Kankaanpäähän<br />
energiatehokas<br />
PÄIVÄKOTI<br />
● Energiatehokas, 840 neliön<br />
päiväkoti valmistuu keväällä<br />
Kankaanpään koulukeskuksen<br />
läheisyyteen. Sen rakennuttaa<br />
Kankaanpään kaupungin<br />
omistama Kankaanpään Yrityspalvelu<br />
Oy ja rakentaa Casatino<br />
Oy. Päiväkoti on Tampereen<br />
teknillisen yliopiston tutkimushanke,<br />
jossa seurataan<br />
koko rakennuksen energiankulutusta<br />
ja rakennusfysiikan<br />
toimivuutta.<br />
Päiväkodin tavoitteena<br />
on kuluttaa vähän energiaa<br />
hoitopaikkaa kohden, joten<br />
myös tilan käytön tehokkuus<br />
on huomioitu. Rakennuksessa<br />
on tehokas lämmön talteenotto.<br />
Hiilidioksidiantureiden<br />
ansiosta ilmanvaihto optimoidaan<br />
vastaamaan tarvetta. Valo-ohjauksessa<br />
käytetään tunnistimia.<br />
Jatkuva kulutusseuranta<br />
tuo käyttäjän vaikutukset<br />
esiin. Päiväkodin väki saa<br />
”päiväkodin käyttöohjeet” ja<br />
käytönopastuksen.<br />
www.casatino.fi<br />
Tehokkaampia<br />
lämmöneristeitä<br />
● Energiatehokkuuteen liittyvät<br />
uudet rakennusmääräykset<br />
näkyvät lämmöneristeiden<br />
valmistaja Isoverin toiminnassa.<br />
Isover toi uudet vihreästä<br />
pakkausväristään erottuvat KL<br />
33 eristeensä markkinoille sopivasti<br />
uusien rakennusmääräysten<br />
voimaantulon alla.<br />
Isover on mukana Tekesin,<br />
ympäristöministeriön ja Sitran<br />
Tee Parannus -ohjelmassa, jonka<br />
tavoitteena on edistää taloyhtiöiden<br />
toimia energiatehokkuuden<br />
parantamiseksi.<br />
www.saint-gobain.com<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010 55
Suomen<br />
Kuntaliitto<br />
<br />
varatoimitusjohtajaksi<br />
on nimitetty Helsingin<br />
ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin<br />
toimitusjohtaja,<br />
filosofian maisteri Kari<br />
Nenonen, 56. Tehtävä<br />
täytettiin 31.12.2016 asti.<br />
Nenonen on toiminut<br />
HUS:n toimitusjohtajana<br />
vuodesta 2007 ja sitä ennen<br />
muun muassa Oulun<br />
kaupunginjohtajana, elinkeinotoimenjohtajana<br />
ja<br />
kansainvälistymispäällikkönä<br />
sekä Pohjois-Pohjanmaan<br />
maakuntaliiton<br />
eri tehtävissä. Hän on ollut<br />
myös Oulun kaupunginvaltuutettuna<br />
ja Kuntaliiton<br />
valtuustossa.<br />
Kuntien<br />
eläkevakuutus<br />
<br />
tuksen toimitusjohtajaksi<br />
on valittu oikeustieteiden<br />
kandidaatti Merja Ailus.<br />
Hän siirtyy Kuntien eläkevakuutukseen<br />
Julkis- ja<br />
yksityisalojen toimihenkilöliitto<br />
Jyty ry:n johtajan<br />
tehtävistä. Hänellä on<br />
työkokemusta myös Kunnallisen<br />
työmarkkinalaitoksen<br />
palveluksesta.<br />
Museovirasto<br />
<br />
johtajaksi on nimitetty<br />
filosofian tohtori,<br />
museotoimenjohtaja Juhani<br />
Kostet 1.1.2010–<br />
31.12.2014. Juhani Kostet<br />
siirtyi tehtävään Turun<br />
museokeskuksen museotoimenjohtajan<br />
virasta.<br />
Satamaliitto<br />
<br />
osaston ylijohtaja, merikapteeni<br />
Markku Mylly<br />
on valittu Suomen Satamaliiton<br />
toimitusjohtajaksi.<br />
Markku Mylly, 58, on<br />
työskennellyt Merenkulkulaitoksen<br />
palveluksessa<br />
vuodesta 1987, viimeksi<br />
Merenkulkulaitoksen pääjohtajana<br />
2004–09.<br />
FCG Finnish<br />
Consulting<br />
Group Oy<br />
Mari Tontti<br />
on nimitetty johdon<br />
sihteeriksi Koulutus ja<br />
konsultointi -liiketoimintaryhmään<br />
Helsinkiin.<br />
Tytti<br />
Vainikka on nimitetty<br />
johdon sihteeriksi Infra ja<br />
talo -liiketoimintaryhmään<br />
Helsinkiin.<br />
Sirkku<br />
Koivisto on nimitetty<br />
johdon sihteeriksi Vesi ja<br />
ympäristö -liiketoimintaryhmään<br />
Helsinkiin.<br />
Ekokem Oy Ab<br />
<br />
muspäälliköksi on nimitetty<br />
Toni Andersson.<br />
<br />
Teuvo Heinonen vastaa<br />
Ekokem-konsernin markkinoinnista<br />
ja viestinnästä.<br />
<br />
mitetty Riitta Kollin ja<br />
myyntisihteeriksi Aino<br />
Aromaa.<br />
<br />
sikköön on nimitetty materiaalipäälliköksi<br />
Juuso<br />
Lehti ja myyntisihteeriksi<br />
Susanna Okkolin.<br />
Ekokem-Palvelu Oy<br />
<br />
mitetty Ismo Salmela ja<br />
projekti-insinööriksi Teppo<br />
Tuomanen.<br />
<br />
sittelykeskuksen käyttöpäälliköksi<br />
on nimitetty<br />
Matti Hänninen.<br />
<br />
mitetty Hannu Immonen.<br />
Keravan kaupunki<br />
<br />
hitysjohtajaksi on valittu<br />
Pekka Kauranen.<br />
Kauranen vastaa muun<br />
muassa Keravan strategisesta<br />
suunnittelusta, kaupungin<br />
toimintojen kehittämisestä,<br />
laatupolitiikan<br />
johtamisesta, konserniin<br />
kuuluvien liikelaitosten ja<br />
yhtiöiden ohjaamisesta,<br />
kaupungin elinkeino- ja<br />
omistajapolitiikan kehittämisestä<br />
sekä asuntoasioista.<br />
Kauranen on tehnyt<br />
pitkän työuran kansainvälisissä<br />
yritysjohdon ja konsultoinnin<br />
tehtävissä. Hän<br />
on työskennellyt myös<br />
Suomen Kansallisoopperan<br />
säätiön hallintojohtajana<br />
sekä viimeksi asiakkuuskonsulttina.<br />
Vapo Oy<br />
<br />
ja Mika Säynäjäkangas<br />
on nimitetty puuenergiajohtajaksi<br />
Vapo<br />
Oy Paikalliset polttoai-<br />
neet -liiketoiminta-alueelle.<br />
Säynäjäkangas siirtyy<br />
tehtävään UPM Kymmene<br />
Oyj:stä.<br />
Liikennevirasto<br />
<br />
nisteriön osastopäällikkö,<br />
ylijohtaja Juhani Tervala<br />
raston pääjohtajaksi. Tervalan<br />
viisivuotiskausi alkoi<br />
<br />
kennevirasto aloitti toimintansa.<br />
Juhani Tervala (s. 1951)<br />
on koulutukseltaan diplomi-insinööri.<br />
Hän on ollut<br />
vuodesta 1992 liikenneja<br />
viestintäministeriön palveluksessa.<br />
Liikenteen<br />
turvallisuusvirasto<br />
<br />
viraston pääjohtajan virkaan<br />
on nimitetty varatuomari<br />
Kari Wihlman.<br />
Wihlman siirtyy virkaan<br />
Ajoneuvohallintokeskuksen<br />
(AKE) ylijohtajan tehtävästä.<br />
Ramboll<br />
Finland Oy<br />
<br />
Toni Wasenius on nimitetty<br />
projektipäälliköksi<br />
Tammisaaren Taloyksikössä.<br />
Anne Mäkynen<br />
on nimitetty suunnitteli-<br />
<br />
päristökonsultointiyksikössä<br />
toimipaikkanaan<br />
Tampere.<br />
<br />
ins. Jukka Niilo-Rämä<br />
on nimitetty suunnittelu-<br />
<br />
kenneväylät -yksikköön.<br />
Eetu Elohaka on nimitetty<br />
suunnittelijaksi<br />
Porin Infrayksikköön.<br />
NCC Roads Oy<br />
KTM Jyri Salonen on ni-<br />
<br />
vt. toimitusjohtajaksi yrityksestä<br />
lähteneen Heikki<br />
Röngän tilalle. Salonen<br />
on tähän asti toiminut yhtiön<br />
talousjohtajana.<br />
Lahden Talot Oy<br />
<br />
jaajaksi on nimitetty Jan<br />
Rättö. Hänet valittiin tehtävään<br />
yhtiön sisältä.<br />
56<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010
WSP Finland Oy<br />
<br />
Piritta Kivimäki<br />
ja<br />
<br />
Ainikki Laine on<br />
nimitetty ympäristösuun-<br />
<br />
le Ouluun.<br />
Mauri Möttönen ja<br />
Herkko Torssonen<br />
<br />
<br />
Helsinkiin.<br />
Elissa Pesonen ja<br />
Anja Sipi on nimitetty<br />
geosuunnittelijoiksi<br />
<br />
toimialalle Helsinkiin.<br />
Juha Tapper on nimitetty<br />
suunnittelijaksi katu-<br />
ja aluesuunnitteluyk-<br />
<br />
Helsinkiin.<br />
Hanna Keskimäki<br />
on nimitetty suunnittelijaksi<br />
tie- ja ratasuunnitte-<br />
<br />
le Helsinkiin.<br />
Susanna<br />
Anttila on nimitetty<br />
suunnittelutehtäviin Ym-<br />
<br />
-toimialalle Helsinkiin.<br />
Cecilia<br />
Halsti on nimitetty suunnittelijaksi<br />
liikenteen konsultointiyksikköön<br />
Helsinkiin.<br />
Eero Kulmala<br />
<br />
tijaksi tutkimustoimialalle<br />
Helsinkiin.<br />
Anu-Irene<br />
Damski on nimitetty<br />
suunnitteluavustajaksi siltatoimialalle<br />
Helsinkiin.<br />
Sanasta miestä<br />
Kotimaisten kielten<br />
tutkimuskeskus on<br />
kiinnittänyt huomiota, aivan<br />
aiheesta, huonoon<br />
virkakieleen. Viimeksi se<br />
on puuttunut aluehallintouudistuksessa<br />
käyttöön<br />
otettuihin kömpelöihin<br />
nimikkeisiin ja kielenvastaisiin<br />
lyhenteisiin.<br />
Käytetty kieli elää, ja sitä<br />
voi tarkastella vakavasti<br />
– tai hieman kieli poskessa.<br />
Byrokratian kielessä<br />
on aina omat muotisanansa<br />
ja ilmaisunsa. Niitä<br />
pitää käyttää puheessa<br />
ja kirjoituksissa, jotta<br />
antaa itsestään kuvan<br />
ajan tasalla olevana asiantuntijana.<br />
Vielä jokin<br />
aika sitten, kun haluttiin<br />
korostaa jonkin asian<br />
tärkeyttä, sanottiin sen<br />
olevan keskiössä. Nyt<br />
on loitonnuttu keskiöstä.<br />
Uusi muoti-ilmaisu<br />
on rajapinta. Vähän väliä<br />
tarkastellaan eri asioiden<br />
rajapintoja.<br />
<br />
Näin talviaikaan<br />
saamme kuulla uutisista,<br />
miten huono keli on<br />
aiheuttanut liikenteessä<br />
<br />
rilla tarkoitetaan vähemmän<br />
vakavaa autolle<br />
sattunutta liikenneon-<br />
<br />
la halutaan kertoa, että<br />
ei ole tullut henkilövahinkoja,<br />
ainoastaan auton<br />
pellit ovat menneet<br />
<br />
tämättä aika kuvaava.<br />
<br />
jen niin sanotut puskurit<br />
ja muut yhteentörmäyksessä<br />
ensimmäiseksi<br />
vaurioituvat osat ovat<br />
usein muovia. Oikeampi<br />
termi olisikin muovikolari,<br />
mutta se kuulostaa<br />
<br />
on sanana hieman keksimällä<br />
keksityn tuntuinen,<br />
vai oletteko kuulleet<br />
joskus jonkun sanovan,<br />
että ajoin tuossa<br />
peltikolarin?<br />
<br />
Joensuuhun rakennettiin<br />
muutama vuosi<br />
sitten komea urheiluhalli<br />
ja paikallisesti järjestettiin<br />
kilpailu hallin<br />
nimeämiseksi. Voi sitä<br />
mielikuvituksen runsautta,<br />
kun hallin nimek-<br />
<br />
Voitteko kuvitella, että<br />
aikaisemmin hersyvästä<br />
ja monipuolisesta suomen<br />
kielestä tunnetut<br />
karjalaiset, jotka ovat<br />
synnyttäneet sellaisen<br />
kielellistä ilottelua pursuavan<br />
eepoksen kuin<br />
Kalevala, eivät keksi urheilupaikalle<br />
muuta ni-<br />
<br />
kai areena, kun kaikissa<br />
muissakin kunnissa on<br />
areena.<br />
<br />
Joskus jotkin sanat<br />
tuntuvat liian arkisilta ja<br />
niiden asemesta käytetään<br />
fiinimpää vastinetta.<br />
Jos mainoksessa luvataan,<br />
että jostain ei<br />
tarvitse maksaa, niin sitä<br />
ei saa ilmaiseksi vaan<br />
<br />
miehet ovat tykästyneet<br />
tähän veloituksetta<br />
ilmaisuun. Kyllähän<br />
sen ymmärtää, mutta<br />
kuulostaa silti jotenkin<br />
vieraalta. On kyllä siinä<br />
mielessä hyvä mainossana,<br />
että on tällä tavalla<br />
jäänyt minunkin mieleeni.<br />
Kun jotain asiaa kiirehditään,<br />
sanotaan, että<br />
se pitää tehdä välittömästi.<br />
Suomen kielessä<br />
on tähän tarkoitukseen<br />
sopiva lyhyt ja iskevä sa-<br />
pakina<br />
Eero Hiltunen<br />
on 62-vuotias<br />
erityisasiantuntija.<br />
na heti. Sitä ei vaan<br />
jostain syystä haluta<br />
käyttää, ehkä se on<br />
lyhyydessään jotenkin<br />
liian käskevä. Hassua<br />
on, että välittömästi<br />
ei tarkoita samaa kuin<br />
heti. Välittömästi-sanan<br />
vastakohta on<br />
välillisesti. Ei-välillisesti<br />
ei tarkoita samaa kuin<br />
heti. Välillisesti ja välittömästi<br />
adverbeillä<br />
ei itse asiassa ole mitään<br />
tekemistä ajan<br />
kanssa, vaan ne kuvaavat<br />
sitä, tekeekö<br />
joku jotain itse vai onko<br />
siinä joku välissä.<br />
<br />
Kieliasioihin puuttuvaa<br />
pidetään niuhottajana,<br />
tekipä sen<br />
sitten tosissaan tai<br />
puolitosissaan. Kieli<br />
on kuitenkin tärkeä,<br />
koska ajattelu ja ihmisten<br />
välinen kommunikointi<br />
perustuu<br />
sen varaan. Sen vuoksi<br />
on huolestuttavaa,<br />
jos sanojen merkitys<br />
hämärtyy ja kielelliset<br />
ilmaisut köyhtyvät.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010 57
Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä<br />
lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia<br />
vuonna 2010 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.<br />
tapahtumakalenteri<br />
2010<br />
Putkimestaripäivät<br />
4.–5.3.2010 Helsinki-Tallinna-Helsinki<br />
www.kuntienputkimestarit.fi<br />
3rd Nordic Biogas Conference<br />
10.– 12.3.2010 Oslo<br />
http://nordicbiogass.ezpublish.no/2010/<br />
conference/<br />
Jätehuollon neuvottelupäivät<br />
23.–24.3. Helsinki<br />
www.fcg.fi<br />
Jäähallipäivät 2010<br />
23.–25.3.2010 Helsinki-Tukholma-Helsinki<br />
www.finhockey.fi<br />
Alueidenkäytön tietojärjestelmät<br />
24.3.2010 Helsinki<br />
leena.kopperoinen@ymparisto.fi<br />
www.ymparisto.fi<br />
Maanmittauspäivät<br />
25.–26.3.2010 Rovaniemi<br />
www.maanmittauspaivat.org<br />
Kuntien 5. ilmastokonferenssi<br />
5.–6.5.2010 Tampere<br />
www.kunnat.net/ilmastoenergia<br />
Public10 – International<br />
Fachmesse für Stadtplanung<br />
und öffentliche Raumgestaltung<br />
18.–19.5.2010 Stuttgart<br />
www.public10.de<br />
International Passive House<br />
Conference<br />
28.–29.5.2010 Dresden<br />
www.passivhaustagung.de<br />
ICLEI Resilient Cities 2010<br />
28.–30.5.2010 Bonn<br />
www.iclei.org/bonn2010<br />
ECWATECH-2010<br />
1.6.–4.6.2010 Moskova<br />
www.ecwatech.com<br />
Vesihuolto 2010 -päivät<br />
2.–3.6.2010 Vaasa<br />
www.vvy.fi<br />
Kuntatekniikan päivät<br />
3.–5.6.2010 Joensuu<br />
www.kuntatekniikka.fi<br />
ALANSA YKKÖNEN<br />
Asuntomessut<br />
16.7.–15.8.2010 Kuopio<br />
www.asuntomessut.fi<br />
Habitare-messut<br />
Valo-tapahtuma<br />
1.–5.9.2010 Helsinki<br />
www.habitare.fi<br />
Turvallisuus-,<br />
Kiinteistöturvallisuusja<br />
Työhyvinvointi-messut<br />
8.–10.9.2010 Tampere<br />
www.tampereenmessut.fi<br />
Kuntamarkkinat<br />
15.–16.9.2010 Helsinki<br />
www.kuntamarkkinat.fi<br />
FinnBuild-messut<br />
6. – 9.10.2010 Helsinki<br />
www.finnbuild.fi<br />
Ympäristö, Yhdyskunta, Vesi &<br />
Viemäri, Jäte & Kierrätys 2010<br />
6.–9.10.2010 Helsinki<br />
www.ymparistotekniikkamessut.fi<br />
Talviolympialaisten kisakylä noudattaa<br />
kestävyyden kriteerejä<br />
sivu 12<br />
1/2010<br />
Kovia kokenut<br />
Kristiinankaupunki<br />
iloitsee uudesta<br />
uimahallista, Riitta<br />
El-Nemr sanoo s. 36<br />
Uusikaupunki<br />
hyvää vauhtia<br />
hiilineutraaliksi<br />
sivu 14<br />
sivulla 36<br />
Helsinki linjasi<br />
puistokasvien<br />
käytön sivu 24<br />
Jätevesiselvitys<br />
tehostaisi<br />
neuvontaa<br />
sivu 43<br />
Kuntatekniikan<br />
investoinneista<br />
ei tingitä sivu 49<br />
VANCOUVER kärkisijoilla taloudessa ja elämänlaadussa<br />
sivu 6<br />
MAAILMAN PARAS?<br />
2010<br />
Oppaan sähköinen versio lehti.kuntatekniikka.fi<br />
Vihreällä teknologialla kohti<br />
tuottoisampaa huomista<br />
CAVIA – Kavitaatio yksikkö<br />
Lisää biokaasua!<br />
Vähemmän jäännöslietettä!<br />
Soveltuu sekä suunniteltaviin että<br />
olemassa oleviin mädätysprosesseihin!<br />
<br />
<br />
DEWACO Oy<br />
www.dewaco.fi sales@dewaco.fi<br />
Lännen Alituspalvelu Oy<br />
Vaakaporauksen vahva ammattilainen 20 vuoden kokemuksella<br />
www.lannenalitus.com<br />
Työntöporausta American Augers 72-1200NG<br />
koneella, DN1600 asennus.<br />
ALITUSPORAUKSET<br />
kaikilla menetelmillä<br />
kaikki halkaisijat Ø 50 – 2300 mm<br />
kaikkiin maalajeihin savesta kallioon<br />
asennuspituudet jopa 1000 m<br />
Honkapuistontie 95, 28430 Pori<br />
puh. 02 538 3655, gsm 0400 593 928<br />
email: lannenalitus@lannenalitus.com<br />
Tilaa <strong>Kuntatekniikka</strong>!<br />
Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta<br />
jatkuvana kestotilauksena<br />
70 euroa. Saat kaupan päälle<br />
syyskuussa 2010 ilmestyvän<br />
Vesihuollon osto-oppaan.<br />
Kuntatekniikan vuosikerran määräaikaistilaus<br />
(8 numeroa) maksaa<br />
79 euroa, irtonumero 8,50 euroa.<br />
Tilauksen ja osoitteenmuutoksen<br />
voi hoitaa kätevimmin os.<br />
http://lehti.kuntatekniikka.fi<br />
asiakaspalvelu@kuntatekniikka.fi<br />
tai puh. (09) 771 2442.<br />
<br />
58 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010
Tarkat<br />
laitos ja kunta<br />
sääasemat,<br />
ukkostutkaimet,<br />
tuulimittarit.<br />
FCG – Hyvän elämän tekijät<br />
www.sito.fi<br />
SITO on liikenteen, ympäristön ja<br />
infran suunnittelu- ja asiantuntijapalveluja<br />
tuottava moniosaaja.<br />
Palvelutarjontamme kattaa<br />
konsultoinnin, suunnittelun,<br />
rakennuttamisen ja tietotekniikan.<br />
Espoo • Kouvola • Kuopio • Lappeenranta • Rovaniemi • Tampere<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Suunnittelemme hyvää<br />
infrastruktuuria, ympäristöä<br />
ja yhdyskuntaa<br />
www.fcg.fi<br />
YMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJA<br />
Golder Associates Oy<br />
Helsinki · Oulu · Tampere · Turku<br />
puh. (09) 5617 210 www.golder.fi<br />
• Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden<br />
tutkiminen ja kunnostus<br />
• Jäteluokitukset<br />
• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit<br />
• Hyötykäyttöarvioinnit<br />
maanrakentamisessa<br />
• Vesistöjen ja ranta-alueiden<br />
sedimenttitutkimukset ja kunnostus<br />
• Ympäristöriskien arvioinnit<br />
• Vanhojen kaatopaikkojen<br />
kunnostussuunnittelu<br />
Kotimaiset, energiaa säästävät<br />
AIRIT-ilmastimet<br />
MIXIT-sekoittimet<br />
<br />
<br />
Waterixilta kokonaispalveluna järjestelmien<br />
suunnittelu, asennus, huolto, etävalvonta ja<br />
tarvittaessa vuokraus.<br />
WWW.WATERIX.COM<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
VESIHUOLTOPALVELUA<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010<br />
59
Change language