Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Puistokasveille enemmän arvostusta<br />
Helsinki linjasi<br />
viheralueidensa<br />
KASVIEN KÄYTÖN<br />
Helsinki on linjannut<br />
rakennettujen viheralueidensa<br />
kasvien käytön.<br />
Tavoitteena on vahvistaa<br />
puistokasvillisuuden<br />
arvostusta kaupungin<br />
toiminnassa.<br />
Linjauskokonaisuutta<br />
täydentää tämän vuoden<br />
aikana valmistuva<br />
kasviopas.<br />
● Satu Tegel<br />
suunnitteluasiantuntija<br />
Helsingin kaupungin rakennusviraston<br />
katu- ja puisto-osasto<br />
Kasvit ovat rakennettujen<br />
viheralueiden näkyvin ja usein<br />
myös pitkäikäisin osa. Kasveilla<br />
on kaupunkiympäristössä erilaisia<br />
fysikaalisia ja biologisia tehtäviä,<br />
mutta ne myös edistävät<br />
asukkaiden henkistä hyvinvointia.<br />
Lisäksi ne ovat osa Helsingin<br />
kulttuurihistoriaa, tunnistettavuutta<br />
ja identiteettiä.<br />
Helsingin kaupungin rakennetun<br />
ympäristön kasvilajivalinnat<br />
tehdään katu- ja puisto-osastolla<br />
katu- ja puistosuunnitelmien<br />
laatimisen yhteydessä. Vielä<br />
1900-luvun lopulla Helsingissä<br />
– ja pienemmissä kaupungeissa<br />
tänä päivänäkin – kaupungin<br />
kasvillisuuden periaatteet olivat<br />
kaupunginpuutarhurin päässä ja<br />
puistosuunnitelmat tehtiin omana<br />
työnä. Organisaatiouudistusten<br />
ja toiminnan virtaviivaistamisen<br />
myötä ei Helsingissä ole enää<br />
kaupunginpuutarhuria, ja puistoja<br />
katuvihreäsuunnitelmat teetetään<br />
mammuttiorganisaatiossa<br />
ulkopuolisilla konsulteilla.<br />
Tähän saakka rakennusvirasto<br />
ei ole evästänyt kaupunkivihreää<br />
suunnittelevia konsulttisuunnittelijoita<br />
kasvien käytön tavoitteilla,<br />
sillä sellaisia ei ole ollut. Kasvien<br />
käytön linjaukset on tehty,<br />
jotta ison osaston kaikki toimijat<br />
edistäisivät omassa työssään<br />
samoja, tarkkaan harkittuja kasvillisuustavoitteita.<br />
Samoin toivotaan,<br />
että linjaus edistää insinöörivoittoisessa<br />
organisaatiossa ymmärrystä<br />
kasvien ja kasvillisuuden<br />
tärkeydestä ja itseisarvosta.<br />
Ainutlaatuista Suomessa<br />
Nyt tehdylle kasvien käytön linjaukselle<br />
ei ainakaan Suomesta<br />
löydy esikuvaa. Katu- ja puisto-osastolla<br />
on kuitenkin jo aiemmin<br />
tehty toimintaa ohjaavat<br />
linjaukset kausikasveista (2006),<br />
luonnonhoidosta (2007) ja kaupunkikalusteista<br />
(2009).<br />
Helsingin kasvien käytön linjaus<br />
on syntynyt katu- ja puistoosaston<br />
ns. kasviryhmän yhteistyönä.<br />
Kasvilinjaus koskee rakennusviraston<br />
vastuulla olevien rakennettujen<br />
julkisten ulkotilojen<br />
eli puistojen, torien, aukioiden,<br />
katujen ja teiden istutettua<br />
kasvillisuutta: puita, pensaita,<br />
perennoja, kukkasipuleita ja<br />
ryhmäruusuja.<br />
Kasviopas täydentää<br />
linjauskokonaisuuden<br />
Kasvilinjauksen laatimisen yhteydessä<br />
tehtiin myös laaja taustaselvitys<br />
(”Vaahteran varjossa,<br />
syreenin tuoksussa”). Taustaselvitykseen<br />
on koottu tietopaketti<br />
Helsingin rakennettujen katu- ja<br />
viheralueiden kasvillisuuden historiasta<br />
ja nykytilasta sekä kasvien<br />
käytössä huomioitavista ulkoisista<br />
tekijöistä. Työprosessin aikana<br />
pidettiin osaston asiantuntijoiden<br />
kesken läheteseminaari,<br />
jonka ryhmätöiden tulokset hyödynnettiin<br />
kasvilinjauksen keskeisiä<br />
sisältöjä muotoiltaessa.<br />
Toistaiseksi voimassa oleva<br />
Helsingin kasvien käytön linjaus<br />
on hyväksytty yleisten töiden<br />
lautakunnassa joulukuussa 2009.<br />
Kun taustaselvitystä ja linjausta<br />
täydentämään valmistuu tämän<br />
vuoden aikana vielä kolmaskin<br />
osa, ns. kasviopas, kasveja käsittelevä<br />
linjauskokonaisuus on<br />
valmis.<br />
Taustalla rikas kasvihistoria<br />
ja ilmastonmuutos<br />
Helsingin katu- ja viheralueiden<br />
istutettu kasvillisuus on nykyäänkin<br />
omaleimaista, monipuolista<br />
ja historiallisesti kerroksellista.<br />
Kasvillisuuteen ovat vaikuttaneet<br />
mm. puistokulttuurin eri aikakausien<br />
ihanteet, Suomen historian<br />
myllerrykset, kaupungin<br />
asema maamme pääkaupunkina,<br />
arvostettujen kaupunginpuutarhureiden<br />
tekoset ja viime kädessä<br />
Helsingin ilmasto-olot.<br />
Helsingin kulttuurikasviperintöä<br />
uhkaavat kuitenkin kasvien<br />
ikääntyminen ja vahingossa<br />
häviäminen sekä yleinen maailman<br />
muuttuminen. Helsingin<br />
viheralueille istutettu lajivalikoima<br />
on selvitysten mukaan yksipuolistumassa.<br />
Monia Helsingis-<br />
Vanha puistosyreeni (Syringa<br />
x henryi) ja koivunjalkapenkki<br />
ovat tyypillistä helsinkiläistä<br />
kaupunkikuvaa.<br />
24 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010
Change language