Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Hyvää tulevaisuutta<br />
nko sinusta repivää ol-<br />
menneisyyden ja tu-<br />
”Ola<br />
levaisuuden liitoskohdassa? Sillä<br />
siinähän me olemme. Aina.” Näin<br />
toteaa Viivi Wagnerille sarjakuvassa.<br />
Wagner hämmentyy kysymyksestä.<br />
Samaistun sikaan.<br />
Uusi vuosi ja tällä kertaa peräti<br />
vuosikymmen on taas alkanut.<br />
Vuodenvaihde yleensä herkistää<br />
minut sekä menneiden että tulevien<br />
pohdinnalle, eikä tämäkään<br />
vuodenvaihde ole ollut poikkeus.<br />
Muistelin vasta kuuden vuoden<br />
takaista vuodenvaihdettani 2003–<br />
04. Vaihdoimme tuolloin ystävieni<br />
kanssa käsityksiä siitä, mikä kustakin<br />
tuntui kaukaiselta tulevaisuudelta.<br />
<br />
Olimme kaikki sitä mieltä, että<br />
vuosi 2010 kuulosti science<br />
fictionilta. Kyse ei ollut niinkään<br />
kuudesta vuodesta – jo tuolloin<br />
ymmärsimme, että se tulee kulumaan<br />
vilauksessa – kuin vuosiluvun<br />
futuristisesta kaiusta. Yksi ystävistäni<br />
oli jopa vakuuttunut siitä,<br />
että vuonna 2010 autot lentävät.<br />
Hän pettyi suuresti, kun rohkenin<br />
väittää vastaan hänen ajatukselleen.<br />
”No josko olisi edes jokunen<br />
lentävä skeittilauta?” hän tiedusteli<br />
toiveikkaana.<br />
Vielä en ole nähnyt ainuttakaan<br />
lentävää skeittilautaa, lentävästä<br />
autosta puhumattakaan, mutta<br />
edelleen olen sitä mieltä, että<br />
vuosi 2010 kuuluu tieteiskirjallisuuteen.<br />
Sen vuoksi samaistun<br />
Wagnerinkin hämmennykseen: en<br />
tunne olevani menneisyyden ja tulevaisuuden<br />
liitoskohdassa vaan<br />
ihan vain tulevaisuudessa.<br />
<br />
Tunteeni tulevaisuudessa olemisesta<br />
ei vähentynyt lueskeltuani<br />
työhuoneen muuton yhteydessä<br />
löytämääni raporttia: Ehkä siinä<br />
kävikin näin, näkökohtia työllisyyden<br />
ja elinkeinojen kehityksestä<br />
ja elintapojen muutoksesta pääkaupunkiseudulla<br />
vuoteen 2020<br />
(Pääkaupunkiseudun julkaisusarja<br />
B 1996:1). Raportin laati noin 14<br />
vuotta sitten Osmo Soininvaara<br />
apunaan Pekka Saari, Ville Komsi<br />
ja Mikko Soininvaara, ja sen<br />
tarkoituksena oli hahmotella pääkaupunkiseudun<br />
elinkeinojen ja<br />
elämäntavan kehitystä pitkällä aikavälillä,<br />
vuoteen 2020 asti.<br />
Raportin alussa esitetään, mitä<br />
parikymmentä vuotta aiemmin<br />
uskottiin tapahtuvan 1990-luvun<br />
puoliväliin mennessä. Esimerkiksi<br />
Helsingin väkiluvun kehitys arvioitiin<br />
1970-luvulla liian nopeaksi.<br />
Asumisväljyyden kasvua, kaupunkialueen<br />
hajoamista tai ruokakuntien<br />
pienenemistä ei osattu vielä<br />
riittävästi huomioida, vaikka ilmiöt<br />
periaatteessa olivatkin jo aluillaan.<br />
<br />
Raportissa viitataan myös kaaosteorioihin,<br />
joiden mukaan historia<br />
koostuu tasaisista ja helposti<br />
ennustettavista sekä kaoottisista<br />
vaiheista. Kaoottisten vaiheiden<br />
aikana hyvinkin sattumanvaraiset<br />
ja vähäpätöiset seikat saattavat<br />
osoittautua käänteentekeviksi.<br />
Soininvaara esittää, että 1990-luvun<br />
puoliväli olisi ollut tuollainen<br />
kaoottinen aika, jolloin visiointi ja<br />
valintojen tekeminen olisi ollut hedelmällisempää<br />
kuin pelkkä ennustaminen.<br />
Toivon, että useampi päättäjä<br />
olisi tuolloin ottanut raportista kopin<br />
ja vaikuttanut omalta osaltaan<br />
esimerkiksi yhdyskuntarakenteen<br />
eheyttämiseen. Valitettavasti ihan<br />
niin ei voi sanoa käyneen, vaikka<br />
puheissa käsite on kulunut jo toistakymmentä<br />
vuotta.<br />
on 33-vuotias liiken-<br />
Mette Granberg<br />
netekniikan DI, joka<br />
<br />
työskentelee liikennesuunnittelijana<br />
HSL<br />
Tuntematon tulevaisuus on<br />
kiehtova aihe. Televisiossa käynnistyi<br />
tammikuun alussa tieteis-<br />
liikenteessä.<br />
Helsingin seudun<br />
sarja FlashForward, jossa jokainen .<br />
maapallon ihminen on nähnyt vilauksen<br />
puolen vuoden päässä<br />
odottavasta tulevaisuudestaan.<br />
Asetelma on kiintoisa: yhdellä tulevaisuus<br />
näyttäytyy kovin ruusuisena<br />
ankeaan nykyhetkeen verrattuna,<br />
toisella onnellinen perhe-elämä<br />
vaikuttaisi romuttuneen<br />
palasiksi. Jotkut eivät nähneet mitään<br />
mullistavaa, kun taas eräs<br />
sarjan henkilöistä ei nähnyt yhtään<br />
mitään ja epäilee siksi kuolevansa<br />
puolen vuoden sisällä.<br />
Yhdeksi sarjan kantavaksi teemaksi<br />
noussee kysymys siitä, voiko<br />
tulevaisuutta muuttaa vai onko se<br />
ennaltamäärätty.<br />
<br />
Itse en usko kohtaloon vaan<br />
valintoihin. ”Ehkä ihmiset kokevat<br />
aina elävänsä historian käännekohdassa,<br />
jossa vanhat trendit<br />
taittuvat ja uuden suunnan etsintä<br />
alkaa,” Soininvaara kirjoittaa. Uskon<br />
tähän ja vielä enempään: että<br />
Viiviä mukaillen tavallaan olemmekin<br />
historian käännekohdassa,<br />
jatkuvasti.<br />
Tulevaisuutta voi ja pitää muuttaa<br />
tekemällä valintoja joka hetki.<br />
Oli kyse sitten 1990-luvun puolivälistä<br />
tai tieteissarjavuodesta<br />
2010, hyvistä poliittisista tai henkilökohtaisista<br />
ratkaisuista. Tulevaisuus<br />
on kirjoittamatta ja siinä<br />
kaikki on vielä mahdollista, jopa<br />
yhdyskuntarakenteen eheyttäminen.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010 41
Change language