Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Lutakon muutos<br />
kirjaksi<br />
● Lutakon muutos -kirjan on kirjoittanut<br />
kaupungin kaavoituksessa<br />
työskennellyt projektipäällikkö<br />
Martti Päivänsalo, jonka päätehtäviin<br />
Lutakon kehittäminen<br />
kuului. Kirja perustuu Päivänsalon<br />
vuosien saatossa kokoamaan<br />
suunnitelma-aineistoon, muistioihin<br />
ja arkistomateriaaliin.<br />
Wilh. Schauman -yhtiö julkisti<br />
kesäkuussa 1986 suuren maailman<br />
vision siitä, millaiseksi Jyväskylän<br />
Lutakko voisi kehittyä,<br />
jos keskustan vieressä Jyväsjärven<br />
rannalla sijainnut Suomen ensimmäinen<br />
vaneritehdas lopetetaan.<br />
Tehtaalla oli parhaimmillaan 1 400<br />
työntekijää. Raflaava ”Manhattaniksi”<br />
nimetty kuva herätti voimakkaan<br />
keskustelun Lutakon<br />
tulevaisuudesta.<br />
Päivansalon mukaan Lutakon<br />
muutoksen keskeinen<br />
perusta oli kaupungin<br />
ja maanomistajien välinen<br />
sopimusjärjestelmä. Vastaavantyyppistä<br />
runkosopimusta<br />
ei ollut muualla<br />
Suomessa. Tästä edettiin<br />
vilkkaan keskustelun siivittämänä<br />
askel askeleelta<br />
arkkitehtikilpailuun<br />
ja osayleiskaavaan. Kun<br />
Pekka Kettunen tuli kaupunginjohtajaksi,<br />
hän muutti pian<br />
aiemman toimintakulttuurin ja<br />
organisaation sekä messuhallit<br />
pysyviksi keskelle Lutakkoa.<br />
Huomattava osa kokonaissuunnitelmaa<br />
meni uusiksi.<br />
Syksyllä 2009 Lutakkoa on<br />
rakennettu 14 vuotta. On myllerretty<br />
tehdasmaaperää, vanhoja<br />
rakennuksia ja liejuista Jyväsjärveä.<br />
Uusi Lutakko on keskustan<br />
laajenemisalue, jossa<br />
on uudisrakennusten rinnalla<br />
vanhoja muistumia. Siellä asuu<br />
2 500 ihmistä, työpaikkoja on<br />
1 000 ja opiskelupaikkoja 1 500.<br />
Keskellä on messu- ja kongressikeskus<br />
Jyväskylän Paviljonki.<br />
Lutakon tarinaan kietoutuu<br />
myös Säynätsalon kuntaliitos<br />
1993. Kaupungin keskustalle<br />
on tullut Lutakon avulla laajentumismahdollisuus.<br />
Schauman<br />
osasi vetää oikeasta narusta jo<br />
Manhattan-idean perusteluissa.<br />
Mihin Jyväskylä olisi voinut<br />
laajentaa kaupungin keskustaa<br />
ilman Lutakkoa? Olisiko kaupunki<br />
edes kasvukeskus?<br />
Martti Päivänsalo: Lutakon muutos<br />
– Jyväskylän keskustaa tehtaan<br />
pohjille 1985–2009. Julkaisija<br />
Jyväskylän kaupunki. 344 sivua,<br />
hinta 50 euroa. www.jyvaskyla.fi/<br />
kaavoitus/lutakkokirja<br />
Työväenmuseo Werstaan kuva-arkisto<br />
Finlaysonin<br />
tehdasalueesta<br />
opaskirja<br />
● Finlaysonin puuvillatehtaan<br />
perustamisesta tulee tänä<br />
vuonna kuluneeksi 190 vuotta.<br />
Teollisuustuotanto alueella<br />
päättyi 1990-luvun puolivälissä.<br />
Finlaysonin tehdasalue on<br />
nykyään kulttuurin ja liike-elämän<br />
keskus ja osa Tammerkosken<br />
kansallismaisemaa.<br />
Finlaysonin alueella on noin<br />
30 rakennusta, joista suurin<br />
osa on rakennettu 1800-luvulla.<br />
Finlaysonin tehdas oli<br />
tuolloin Suomen suurin teollisuuslaitos<br />
ja se muodosti oman<br />
kaupunkinsa kaupungissa. Tehtaalla<br />
oli oma koulu, kirkko ja<br />
sairaala. Opaskirja esittelee<br />
vanhat tehdasrakennukset sekä<br />
alueeseen liittyvät palatsit,<br />
kirkon ja tehtaan rakennuttamia<br />
asuintaloja.<br />
Opaskirja kertoo tehtaan ja<br />
alueen vaiheista, mutta myös<br />
työstä tehtaalla eri aikoina, ihmisistä<br />
tehtaalla sekä puuvillan<br />
jalostamisesta langoiksi ja<br />
kankaiksi.<br />
Ulla Rohunen: Finlaysonin alue.<br />
Opas. Työväenmuseo Werstaan<br />
julkaisuja 2009:2. 160 sivua, teksti<br />
suomeksi ja englanniksi. Hinta<br />
Werstaan museokaupassa 12 euroa.<br />
www.tyovaenmuseo.fi<br />
Finlaysonin Puuvillatehtaankadun puoleinen portti<br />
1920-luvulla työpäivän päättyessä.<br />
Joensuun seudun<br />
yleiskaava<br />
vahvistettu<br />
● Joensuun seutua koskeva viiden<br />
kunnan yhteinen yleiskaava<br />
on vahvistettu ympäristöministeriössä.<br />
Yleiskaavassa kunnat ovat<br />
suunnitelleet toiminnallisesti yhtenäisen<br />
kaupunkiseudun maankäyttöä<br />
kokonaisuutena.<br />
Joensuun seudun yleiskaava<br />
2020 koskee Joensuun ja Outokummun<br />
kaupunkien sekä Kontiolahden,<br />
Liperin ja Polvijärven kuntien<br />
koko aluetta. Kaava-alueen pinta-ala<br />
on 6 472 neliökilometriä.<br />
KULUTTAJIEN<br />
energianeuvontaan<br />
liki 2 miljoonaa<br />
● Kuluttajien energianeuvonta aktivoituu<br />
eri puolella Suomea 2010–<br />
11 toteutettavissa hankkeissa, joita<br />
rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö<br />
ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto<br />
Sitra. TEM rahoittaa kuluttajien<br />
energianeuvonnan koordinaatioprojektia<br />
ja 10 hanketta<br />
yhteensä 1 345 000 eurolla, Sitra<br />
neljää muuta hanketta yhteensä<br />
555 000 eurolla.<br />
Hankkeet kohdistuvat uudis- ja<br />
korjausrakentamiseen, asumiseen<br />
ja kiinteistöihin sekä nuorten liikkumiseen.<br />
Hankkeiden toteuttajat<br />
ovat kuntia, maakuntaliitto, alueellisia<br />
energiatoimistoja ja valtakunnallisia<br />
järjestöjä. Hankekokonaisuuden<br />
kustannusarvio toimijoiden<br />
omarahoitusosuudet mukaan laskien<br />
on lähes 3,5 miljoonaa euroa.<br />
www.motiva.fi/kuluttajaneuvonta<br />
RAKEVA-palkinto<br />
Skanskalle<br />
● Rakennustietosäätiö RTS on<br />
myöntänyt vuoden 2009 RAKEVApalkinnon<br />
Skanska Oy:lle ja toimitusjohtaja<br />
Juha Hetemäelle.<br />
Perusteluina on mm. Skanska<br />
Oy:n viiden nollan (5 zero) visio,<br />
jolla yhtiö on siirtynyt aivan uuteen<br />
toimintamalliin: nolla tappiollista<br />
hanketta, nolla työpaikkatapaturmaa,<br />
nolla ympäristöhaittaa, nolla<br />
eettistä rikettä ja nolla virhettä.<br />
Taipalsaaressa 2012<br />
loma-asuntomessut<br />
● Osuuskunta Suomen Asuntomessut<br />
ja Taipalsaaren kunta järjestävät<br />
2012 loma-asuntomessut Saimaalla,<br />
Taipalsaaren Sarviniemen<br />
alueella. Messualueen pinta-ala on<br />
30 hehtaaria. Aikaisemmin alue on<br />
toiminut muun muassa lomakylänä.<br />
Alueella on kunnan omistama<br />
laivasatama.<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2010<br />
53
Change language