Talvitie, Ulla-Kaija - Tampereen yliopisto
Talvitie, Ulla-Kaija - Tampereen yliopisto
Talvitie, Ulla-Kaija - Tampereen yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
7<br />
2.3 Valinta katseella ja viiveaika<br />
Katseella on ristiriitainen tehtävä katsekäyttöliittymissä; katseen tehtävä on hankkia<br />
tietoa, mutta myös toimia syöttölaitteena, jolla aktivoidaan toimintoja. Jos ei pystytä<br />
erottamaan koska käyttäjän katse kerää tietoa ja koska valitsee kohteita, syntyy<br />
Midaksen kosketus -ongelma, jossa toimintoja valitaan tahattomasti. Midas oli<br />
kreikkalaisen mytologian mukaan kuningas, joka epäonnekkaan toiveen ansiosta sai<br />
kultaisen kosketuksen, kaikki mitä Midas koski muuttui kullaksi.<br />
Katsevuorovaikutuksessa Midaksen kosketus tarkoittaa sitä, että katse valitsee sen<br />
mihin se osuu. Millä erotetaan haluaako käyttäjä vain tarkastella ja hankkia<br />
informaatiota, esimerkiksi löytää kirjoituskäyttöliittymissä oikean kirjaimen, vai<br />
haluaako käyttäjä tehdä valinnan? Midaksen ongelman ratkaisuksi on esitetty<br />
viiveaikaa (dwell time). Viiveaika on ennalta määrätty aika, jonka kuluttua valinta<br />
vahvistuu, kun käyttäjän katse on suunnattu kohteeseen. [Jacob, 1991; Majaranta and<br />
Räihä, 2002]<br />
Tekstinsyötössä pelkkää katsetta käyttävät näppäilymenetelmät eivät voi välttää<br />
Midaksen kosketusta ilman tarpeeksi pitkää viiveaikaa. Käytettyjen viiveaikojen pituus<br />
vaihtelee käyttöliittymistä riippuen niinkin lyhyestä kuin 100 millisekunnin viiveajasta<br />
3000 millisekuntiin. Tekstinsyötössä yleisimmät viiveajat näppäilymenetelmällä<br />
toimivissa katsenäppäimistöissä vaihtelevat 400 ja 1000 millisekunnin välillä [Špakov<br />
and Miniotas, 2004].<br />
Viiveaikavalinta voidaan jakaa Hansenin ja muiden [2003] mukaan kolmeen eri<br />
metodiin:<br />
1.) Jatkuva viiveaikavalinta: Toiminto suoritetaan, kun painike on ollut aktivoituna eli<br />
käyttäjän katse kohdistuu siihen yhtäjaksoisesti ennalta säädetyn viiveajan. Jos<br />
käyttäjän katse siirtyy pois kohteesta ennen viiveajan kulumista, viiveajastin nollaantuu<br />
eli jos katse siirtyisi heti takaisin samaan tai uuteen kohteeseen, viiveajan kuluminen<br />
alkaisi alusta. Tämä on yleisin tapa toteuttaa valinta viiveaikavalinnalla ja tämä tapa on<br />
käytössä tässä tutkimuksessa.<br />
2.) Kertyvä viiveaikavalinta: Toiminto suoritetaan kun painike on ollut aktivoituna<br />
tietyn ennalta säädetyn viiveajan. Käyttäjän katse voi siirtyä pois kohteesta ennalta<br />
määräämättömän monta kertaa. Viiveaikalaskimen nollaaminen voidaan toteuttaa<br />
esimerkiksi niin, että käyttäjä katsoo käyttöliittymän ulkopuolelle tai tiettyyn alueeseen<br />
käyttöliittymän sisällä.
Change language