Talvitie, Ulla-Kaija - Tampereen yliopisto

54
”Kyl se onnistu, ku valintanopeus oli sopiva ja kun muisti missä kirjaimet ovat. Jos ei
muistanut, tuli aika paljon virheitä.”
”Se on kivaa. Paljon helpompaa, ku olin kuvitellut. Lopussa meni ajatuskin oikein [kun
kirjoitti]. Isot kirjaimet tuottivat välillä ongelmia. Helpompaa olisi, jos ei olisi isoja
kirjaimia tai välimerkkejä.”
Kaikkien osallistujien mielestä QWERTY-asettelu oli hyvä asettelu näppäimistössä.
Osallistujat olivat kokeneita QWERTY-näppäimistön käyttäjiä ja näin ollen löysivät
näppäinten paikat vanhasta muistista. Kaksi osallistujaa antoi palautetta standardista
poikkeavasta välilyöntinäppäimestä, joka käytetyssä katsenäppäimistössä oli
samankokoinen kuin muutkin näppäimet. Normaalissa näppäimistössä välilyönti on
tunnetusti leveämpi kuin muut ja siten helposti tunnistettavissa. MacKenzie ja
Soukoreff [2002] ovat tutkineet näppäimien käyttötiheyksiä ja välilyöntinäppäin on
tutkitusti näppäimistön käytetyin näppäin. Sen käyttö muodosti 11,29%
näppäinlyönneistä. Tästä syystä kyseinen näppäin voisi perustellusti olla isompi ja siten
helpommin saavutettavissa. Askelpalautin oli toiseksi yleisin 7,1%:lla ja shift, down ja
delete olivat hyvin yleisiä.
”Helpolta, kun oli käyttänyt [qwerty-näppäimistöä]. Jos olisi ollut muussa
järjestyksessä [olisi] vaikeampi.”
”Se oli hyvä, että se oli sama mikä normaalisti. Ei tarvinnut opetella uutta systeemiä.”
Osallistujilla oli joskus ongelmia tietyn kirjaimen kanssa. Esimerkiksi osallistujalla 2
oli välillä vaikeuksia saada kirjain a valituksi. Katseenseuranta ei luultavasti pystynyt
seuraamaan katsetta välillä reuna-alueilla kyseisen henkilön kohdalla, mutta nämä
vaikeudet olivat yleensä ohimeneviä. Suurimman ongelman aiheutti vaihtonäppäin eli
shift-näppäin tai vaihtonäppäimen painalluksen jälkeinen kirjainten muuttuminen
isoiksi tai pieniksi kirjaimiksi. Kuvasta 5.15 voi nähdä kuinka ainoastaan
kirjainnäppäimet muuttuvat vaihtonäppäimen painalluksen jälkeen.