Talvitie, Ulla-Kaija - Tampereen yliopisto
Talvitie, Ulla-Kaija - Tampereen yliopisto
Talvitie, Ulla-Kaija - Tampereen yliopisto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
1<br />
1. Johdanto<br />
Jokaisella ihmisellä on halu tai tarve kommunikoida ympäristönsä kanssa. Olemme<br />
vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa sanallisten ja sanattomien viestien kautta.<br />
Viestimme puheen, mutta myös esimerkiksi eleiden, ilmeiden, asentojen ja katseen<br />
avulla. Sanattomasti voimme ilmaista omaa tunnetilaamme ilmeillä, suhtautumistamme<br />
toiseen henkilöön välimatkalla ja käsien asennoilla, esimerkiksi laittamalla kätemme<br />
puuskaan tai rennosti sivuille ja suuntaamalla katseemme joko kohti tai poispäin<br />
kerromme, olemmeko kiinnostuneita vuorovaikutuksesta kyseisen henkilön kanssa.<br />
Perusterveellä ihmisellä, jolla siis ei esimerkiksi lihasten hallintakyky ole heikentynyt,<br />
on useita keinoja välittää sanallisia viestejä. Näiden kommunikointikeinojen nopeus<br />
vaihtelee ihmisestä ja hänen taidoistaan riippuen. Kuvassa 1.1 on lueteltu eri<br />
kommunikointitapoja ja vertailun vuoksi esitelty tapojen keskimääräisiä nopeuksia.<br />
Kun kirjeen kirjoittaa käsin keskimäärin 25 sanan minuuttivauhdilla [Dix et al., 2004],<br />
niin normaalissa keskustelussa sanoja vaihtuu jopa yli 100 minuutissa [Hansen and<br />
Itoh, 2004]. Puhe on siis nopein tapa välittää sanallisia viestejä.<br />
NOPEUS<br />
KOMMUNIKOINTITAPA<br />
25 sanaa minuutissa Kirjoittaminen (käsin), tyydyttävä nopeus<br />
lennätinviestin kirjoituksessa<br />
40 sanaa minuutissa Tyydyttävä nopeus chat-keskustelussa<br />
> 50 sanaa minuutissa Keskiverto kirjoitusnopeus näppäimistöllä<br />
> 100 sanaa minuutissa Normaali keskustelu<br />
Kuva 1.1. Kommunikointitapojen nopeuksia.<br />
Miten kommunikaatio toimii, kun puhe ei ole mahdollista ja sen lisäksi lihasten hallinta<br />
on heikentynyt niin, että kirjoittaminen käsien avulla ei ole mahdollista edes<br />
näppäimistöä käyttäen? Tällainen tilanne on mahdollinen vaikeissa lääketieteellisissä<br />
tiloissa, kuten neliraajahalvaannustiloissa, jolloin henkilö hallitsee ainoastaan pään<br />
alueen lihaksia tai jopa vain silmiään. Kun käsien hallinta on heikentynyt niin, että<br />
normaalin näppäimistön tai kädellä ohjattavan hiiren käyttö on mahdotonta,<br />
vuorovaikutus tietokoneen kanssa tai kautta voi tapahtua esimerkiksi katseen tai otsaan<br />
kiinnitetyn kiintopisteen avulla [Hansen and Itoh, 2004]. Niin sanottu katseella<br />
ohjattava osoitin tai eli katsehiiri ja katseeseen perustuvat apuvälineet ovat
Change language