Talvitie, Ulla-Kaija - Tampereen yliopisto
Talvitie, Ulla-Kaija - Tampereen yliopisto
Talvitie, Ulla-Kaija - Tampereen yliopisto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
39<br />
(5.3)<br />
Dasherin kuvaaja ei 10 testikerran vertailussa koskaan leikkaa viiveajallisen QWERTYnäppäimistön<br />
WPM-kuvaajaa, mutta Dasherin kuvaaja on selkeästi vielä nouseva, kun<br />
taas QWERTY:n kuvaajan nousu on selkeästi laantunut. Kaikkien osallistujien<br />
keskiarvo ensimmäisellä testikerralla oli 6,9 sanaa minuutissa keskihajonnan ollessa<br />
1,90 sanaa minuutissa ja kymmenennen tutkimuskerran keskiarvo oli 19,9 sanaa<br />
minuutissa keskihajonnan ollessa 1,95 sanaa minuutissa. Nämä luvut olivat korkeampia<br />
kuin Dasherilla, jolla osallistujat pääsivät ensimmäisellä testikerralla vain 2,49 WPM<br />
kirjoitusnopeuteen ja kymmenennen tutkimuskerran keskiarvo oli 17,26 WPM. Tämä<br />
näyttäisi osoittavan, että Dasherilla kirjoittamaan oppiminen ja kehittyminen vievät<br />
enemmän aikaa, mutta kehitys jatkuu pidempään. Osallistujien maksimien keskiarvot<br />
-kuvaaja kertoo kuinka nopeasti osallistujat voivat hetkellisesti kirjoittaa. Teoreettinen<br />
maksimi -kuvaaja osoittaa, että viiveaika ei ole ainoa kirjoitusnopeuteen vaikuttava<br />
tekijä, kuten luvussa 2.3 selvitettiinkin. Viiveajan muokkaamisella voidaan siis<br />
tavoittaa kirjoitusnopeuden parantumista ainoastaan tiettyyn pisteeseen saakka, jolloin<br />
muut kirjoitusnopeuteen vaikuttavat tekijät asettavat kirjoitusnopeudelle katon.<br />
Luultavammin yleisesti katseella kirjoitettaessa suurimmalle osalle käyttäjistä 200<br />
millisekunnin viiveaika kohtuullisella virheiden määrällä ei ole kovin realistinen<br />
tavoite, vaikkakin jotkut osallistujista saavuttivat sen ainakin hetkellisesti. Katon<br />
viiveajoille asettavat jo ihmisen reaktioajat, jotka ääni- ja visuaalisiin ärsykkeisiin ovat<br />
noin 150-200 millisekuntia [Dix, 2004]. Reaktioaika vaikuttaa painikkeelta<br />
poistumisaikaan: jos se on suurempi kuin viiveaika, käyttäjä ei voi välttyä tahattomilta<br />
tuplapainalluksilta eli niin sanotulta Midaksen kosketukselta.