29.11.2014 Views

Talvitie, Ulla-Kaija - Tampereen yliopisto

Talvitie, Ulla-Kaija - Tampereen yliopisto

Talvitie, Ulla-Kaija - Tampereen yliopisto

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

39<br />

(5.3)<br />

Dasherin kuvaaja ei 10 testikerran vertailussa koskaan leikkaa viiveajallisen QWERTYnäppäimistön<br />

WPM-kuvaajaa, mutta Dasherin kuvaaja on selkeästi vielä nouseva, kun<br />

taas QWERTY:n kuvaajan nousu on selkeästi laantunut. Kaikkien osallistujien<br />

keskiarvo ensimmäisellä testikerralla oli 6,9 sanaa minuutissa keskihajonnan ollessa<br />

1,90 sanaa minuutissa ja kymmenennen tutkimuskerran keskiarvo oli 19,9 sanaa<br />

minuutissa keskihajonnan ollessa 1,95 sanaa minuutissa. Nämä luvut olivat korkeampia<br />

kuin Dasherilla, jolla osallistujat pääsivät ensimmäisellä testikerralla vain 2,49 WPM<br />

kirjoitusnopeuteen ja kymmenennen tutkimuskerran keskiarvo oli 17,26 WPM. Tämä<br />

näyttäisi osoittavan, että Dasherilla kirjoittamaan oppiminen ja kehittyminen vievät<br />

enemmän aikaa, mutta kehitys jatkuu pidempään. Osallistujien maksimien keskiarvot<br />

-kuvaaja kertoo kuinka nopeasti osallistujat voivat hetkellisesti kirjoittaa. Teoreettinen<br />

maksimi -kuvaaja osoittaa, että viiveaika ei ole ainoa kirjoitusnopeuteen vaikuttava<br />

tekijä, kuten luvussa 2.3 selvitettiinkin. Viiveajan muokkaamisella voidaan siis<br />

tavoittaa kirjoitusnopeuden parantumista ainoastaan tiettyyn pisteeseen saakka, jolloin<br />

muut kirjoitusnopeuteen vaikuttavat tekijät asettavat kirjoitusnopeudelle katon.<br />

Luultavammin yleisesti katseella kirjoitettaessa suurimmalle osalle käyttäjistä 200<br />

millisekunnin viiveaika kohtuullisella virheiden määrällä ei ole kovin realistinen<br />

tavoite, vaikkakin jotkut osallistujista saavuttivat sen ainakin hetkellisesti. Katon<br />

viiveajoille asettavat jo ihmisen reaktioajat, jotka ääni- ja visuaalisiin ärsykkeisiin ovat<br />

noin 150-200 millisekuntia [Dix, 2004]. Reaktioaika vaikuttaa painikkeelta<br />

poistumisaikaan: jos se on suurempi kuin viiveaika, käyttäjä ei voi välttyä tahattomilta<br />

tuplapainalluksilta eli niin sanotulta Midaksen kosketukselta.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!