Talvitie, Ulla-Kaija - Tampereen yliopisto
Talvitie, Ulla-Kaija - Tampereen yliopisto
Talvitie, Ulla-Kaija - Tampereen yliopisto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
57<br />
5.4 Tulosten pohdinta<br />
Viiveajan keston sopivuus on usein tehtäväsidonnainen. Käytettyjen viiveaikojen pituus<br />
vaihtelee käyttöliittymistä riippuen niinkin lyhyestä kuin 100 millisekunnin viiveajasta<br />
3000 millisekuntiin. Tekstinsyötössä yleisimmät viiveajat näppäilymenetelmällä<br />
toimivissa katsenäppäimistöissä vaihtelevat 400 ja 1000 millisekunnin välillä [Špakov<br />
and Miniotas, 2004]. Noin 250–400 millisekunnin viiveaika voi olla sopiva esimerkiksi<br />
kirjoittamiseen katsenäppäimistöllä tai muissa toiminnoissa, jotka vaativat nopeita ja<br />
useita peräkkäisiä valintoja sekä suhteellisen vähän käyttöliittymien elementtien<br />
tarkastelua, mutta tämä ei tarkoita, että kyseinen viiveaika olisi sopivin esimerkiksi<br />
monimutkaisempiin ja vähemmän toistoa vaativiin tehtäviin. Tottunut kirjoittaja<br />
kirjoittaa katsenäppäimistöllä kirjoitusrytmin avulla eikä välttämättä odota edes<br />
näppäimistön antamaa palautetta tai tarvitse sitä [Majaranta et al., 2006]. Vaikka<br />
universaalia optimaalisinta viiveaikaa ei voidakaan määritellä käyttäjien ja toimintojen<br />
erilaisten vaatimusten takia, voidaan sanoa, että itse viiveajan muokattavuuden<br />
tarpeellisuutta ei voi kiistää. Tämän tutkimuksen osallistujien mielestä viiveajan<br />
muokkaus auttoi heitä parempiin tuloksiin. Roolipeleissä katseen roolin voidaan katsoa<br />
olevan enemmän tutkiva kuin toistuvia valintoja tekevä väline. Tämä voi vaatia<br />
huomattavasti pidempiä viiveaikoja tai täysin erilaisia aktivointimekanismeja. Näin<br />
ollen lyhyet viiveajat eivät välttämättä sovi. Muokattavan viiveajan avulla käyttäjä voi<br />
säätää viiveajan sopivaksi ottaen huomioon käyttöliittymän ja tilanteen vaatimukset.<br />
Käyttäjän tulisi saada muokata viiveaikaa mahdollisimman helposti, jotta se vastaisi<br />
mahdollisimman hyvin käyttäjän tarpeita kyseisessä käyttöliittymässä. Käyttäjän<br />
yksilöllisetkin tarpeet vaihtelevat. Väsyneenä käyttäjä voi tarvita pidempiä viiveaikoja<br />
kuin hyvin levänneenä.<br />
On totta, että viiveajan pituus asettaa kirjoitusnopeudelle maksimin, jota ei voida<br />
ylittää. Tämä ei kuitenkaan poissulje mahdollisuutta, että viiveajalla toimivalla<br />
näppäimistöllä voisi päästä nopeisiinkin kirjoitustuloksiin. Jokaisella<br />
kirjoitusmenetelmällä on maksimaalinen kirjoitusnopeus, jota ei voi ihminen ylittää.<br />
Niitä ei kuitenkaan ole yhtä yksinkertaista laskea kuin viiveajallisen näppäimistön<br />
maksimia.<br />
Kirjainten asettelun tuttuus vaikutti kirjoitusnopeuteen myös osallistujien omien<br />
sanojen mukaan. Tuttu ja staattinen kirjainsijoittelu antaa mahdollisuuden
Change language