Koko raportti pdf-muodossa - TTS

LIITE 4
3
energiankulutus/ tuotantomäärä tuotantolinjoittain). Perusvuoden
ominaiskulutuslukujen ja tarkasteluvuoden tuotantotietojen avulla saadaan
laskennallinen energiankulutus.
Sähkön ja lämmön käytön tehokkuusindeksit, I L ja I S ,ovat tämän
energiatehokkuuden seurantajärjestelmän keskeiset mittarit. Etenkin
elintarviketeollisuudessa, jossa vesikustannukset ovat huomattava osa
kokonaisenergiakustannuksista, on ollut halukkuutta seurata myös veden
käytön tehokkuutta.
Laskentamenetelmän laatimisessa on lähdetty siitä peruslähtökohdasta, että
tuotantoyksikön energian käyttö voidaan jakaa kahteen osaan:
• perusenergiaan ja
• muuttuvaan energian käyttöön
Perusenergia muodostuu tuotannosta riippumattomasta osasta, kuten tilojen
lämmityksestä, valaistuksesta jne. Muuttuva energian käyttö on tuotannon
määrästä riippuva osuus, joka yleensä kasvaa tuotannon kasvaessa.
Alla on esitetty laskentamalli lämmön energiatehokkuusindeksin
laskennasta. Lämmön käytön energiatehokkuusindeksi I L tarkasteluvuodelle
k lasketaan mitatun ja perusvuoden energiatehokkuuden perusteella
lasketun energian käytön osamääränä kaavalla 1.
I
Lk ,
E
L, k , Mitattu
= , jossa (1)
E
Lk , , Lask.
∑
E = C
0
+ A x + M , (2)
Lk , , Lask. L, L, j jk , Lk ,
j
jossa
C L, 0 = perusvuoden perusenergia (ilmanvaihdon lämmitys, tilojen
lämmitys, prosessin ylläpitoenergia yms.)
A L,j = teollisuusalakohtaisia tai tuotantoyksikkökohtaisia vakioita,
esimerkiksi tuotantolinjan energian ominaiskulutus (EOK j ) perusvuonna
x ,j,k = seurattavia energian käytön volyymimuuttujia tarkasteluvuonna,
kuten: tuotteen tai raaka-aineen määrä (paino, pituus, tilavuus tai pintaala),
tuotettu kpl-määrä, työtunnit, konetunnit, tms.
M L,k = rakenteellisten korjaustekijöiden vaikutusten summa
tarkasteluvuonna, esim. lämmitystarveluku, käyttöaste, tms. (perusvuonna
korjaustekijöitä ei luonnollisestikaan ole eli M L,0 =0)