Joukkoliikenteen yksikkökustannukset 2010 - HSL

22
26.9.2011
Joukkoliikenteen
yksikkökustannukset 2010
www.hsl.fi

HSL Helsingin seudun liikenne
Opastinsilta 6 A
PL 100, 00077 HSL00520 Helsinki
puhelin (09) 4766 4444
www.hsl.fi
Lisätietoja: Tarja Jääskeläinen, puh. 050 385 5043
tarja.jaaskelainen@hsl.fi
Kansikuva:
HSL Lauri Eriksson
Edita Prima Oy
Helsinki 2011

Esipuhe
Joukkoliikenteen yksikkökustannusraportissa on tarkasteltu joukkoliikenteen liikennöintikorvauksia, kulkumuotokustannuksia
ja suoritetietoja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän toiminta-alueella. Alue
kattaa Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan, Keravan ja Kirkkonummen kunnat. Tässä raportissa
käsitellään HSL:n ensimmäisen toimintavuoden 2010 joukkoliikennepalvelujen yksikkökustannuksia.
Aiempiin yksikkökustannusraportteihin (HSL:n julkaisuja 2010/26 sekä HKL-aikaiset yksikkökustannusraportit)
verrattuna tiettyjen vertailulukujen laskentatavat ja sisältö ovat mm. sopimusteknisistä syistä muuttuneet.
Tämä aiheuttaa joihinkin kerättyihin aikasarjoihin epäyhdenmukaisuutta, mutta raportin tekstissä
on näistä aina kyseisessä kohdassa maininta.
Tulevien yksikkökustannusraporttien tavoitteena on parantaa entisestään joukkoliikenteen eri muotojen
yksikkökustannusten vertailtavuutta ja tehdä myös linjakohtaisia tarkasteluja. Tämä edellyttää tiedonkeruukäytäntöjen
kehittämistä. HSL:n taloudenohjausjärjestelmää ollaan uudistamassa (Toimi!-hanke). Sen
myötä myös yksikkökustannusraportissa hyödynnettävien tietojen kerääminen helpottunee.
Kiitokset kaikille, jotka toimittivat tietoja tai olivat muulla tavoin avuksi raportin laatimisessa.
Helsingissä 26.9.2011
Tarja Jääskeläinen

Tiivistelmäsivu
Julkaisija: HSL Helsingin seudun liikenne
Tekijä: Tarja Jääskeläinen Päivämäärä 26.9.2011
Julkaisun nimi: Joukkoliikenteen yksikkökustannukset 2010
Rahoittaja / Toimeksiantaja: HSL Helsingin seudun liikenne
Tiivistelmä:
Joukkoliikennettä hoidetaan Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa, Vantaalla, Keravalla ja Kirkkonummella
viidellä eri kulkumuodolla. Bussi-, raitiovaunu-, metro-, lähijuna- ja lauttaliikenteellä on
kullakin omanlaisensa kustannusrakenne. Kustannukset vaikuttavat osaltaan siihen, millä kulkumuodolla
joukkoliikenne eri alueilla kannattaa toteuttaa. Tarkoituksenmukaisimman kulkumuodon
valintaan vaikuttavat kustannustekijöiden ohella toimintaympäristö ja kysyntä.
Tässä raportissa esitetään vuotta 2010 koskevat yksikkökustannukset. Tiedot on kerätty HSL:n
tilinpäätöstietojen pohjalta. Kaikkia tietoja ei ole ollut suoraan niistä saatavissa, vaan ne on pitänyt
erikseen tuottaa tätä raporttia varten. Helsingin sisäisen liikenteen osalta on lisäksi kuvattu kustannuskehitystä
vuosien 2006–2010 aikana.
Avainsanat: yksikkökustannus, kokonaiskustannus, kustannusvertailu, joukkoliikenne
Sarjan nimi ja numero: HSL:n julkaisuja 22/2011
ISSN 1798-6176 (nid.) ISBN (nid.) 978-952-253-107-0
ISSN 1798-6184 (pdf) ISBN (pdf) 978-952-253-108-7
Kieli: suomi Sivuja: 44
HSL Helsingin seudun liikenne, PL 100, 00077 HSL, puhelin (09) 4766 4444

Sammandragssida
Utgivare: HRT Helsingforsregionens trafik
Författare: Tarja Jääskeläinen Datum 26.9.2011
Publikationens titel: Styckkostnader för kollektivtrafiken 2010
Finansiär / Uppdragsgivare: HRT Helsingforsregionens trafik
Sammandrag:
Kollektivtrafiken sköts i Helsingfors, Esbo, Grankulla, Vanda, Kervo och Kyrkslätt med fem olika
trafikslag. Varje trafikslag dvs. buss-, spårvagns-, metro-, närtågs- och färjetrafiken har sin egen
kostnadsstruktur. Kostnaderna inverkar för sin del på med vilket trafikslag ska trafiken ske på olika
område. Verksamhetsmiljön och efterfrågan vid sidan av kostnadsfaktorer påverkar valet av det
mest ändamålsenliga trafikslaget.
I denna rapport presenteras styckkostnader som gäller år 2010. Uppgifterna har i första hand
hämtats från HRT:s räkenskapsavslutningar. Eftersom alla uppgifter inte direkt fanns att hitta i
räkenskapsavslutningarna, har en del av uppgifterna producerats särskilt för denna rapport. I
rapporten har beskrivits även kostnadsutvecklingen för Helsingfors interna trafik under år 2006–
2010.
Nyckelord: styckkostnad, totalkostnad, kostnadsjämförelse, kollektivtrafik
Publikationsseriens titel och nummer: HRT publikationer 22/2011
ISSN 1798-6176 (nid.) ISBN (nid.) 978-952-253-107-0
ISSN 1798-6184 (pdf) ISBN (pdf) 978-952-253-108-7
HRT Helsingforsregionens trafik, PB 100, 00077 HRT, tfn. (09) 4766 4444
Språk: finska Sidantal: 44

Abstract page
Published by: HSL Helsinki Region Transport
Author: Tarja Jääskeläinen Date of publication 26.9.2011
Title of publication: Public transport unit costs 2010
Financed by / Commissioned by: HSL Helsinki Region Transport
Abstract:
Public transport in Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava and Kirkkonummi is provided by
five different modes of transport. Bus, tram, metro, commuter train and ferry services each have
their own cost structures. The costs play their role in determining which mode of transport is the
most favorable for each area. In addition to cost factors, the choice of the most suitable mode of
transport is influenced by the operating environment and demand.
This study presents unit costs for 2010. The data has mainly been extracted from the financial
statements of HSL. Some of the data had to be generated specifically for this study. With regard to
Helsinki internal transport services, the study also reviews changes in costs in 2006–2010.
Keywords: unit cost, total cost, cost comparison, public transport
Publication series title and number: HSL publications 22/2011
ISSN 1798-6176 (nid.) ISBN (nid.) 978-952-253-107-0
ISSN 1798-6184 (pdf) ISBN (pdf) 978-952-253-108-7
Language: Finnish Pages: 44
HSL Helsinki Region Transport, P.O.Box 100, 00077 HSL, tel. +358 (0) 9 4766 4444

Sisältö
Johdanto ................................................................................................................................................11
Sanasto ................................................................................................................................................13
1 Joukkoliikenteen eri kulkumuotojen kustannuskehitys ...........................................................13
2 Liikennöintikorvaukset ja yksikkökustannukset .......................................................................20
3 Liikennöintikorvausperusteinen yksikkökustannuskehitys vuosina 2006–2010 .....................28
4 Yksikkökustannusten soveltaminen ........................................................................................35
Liitteet
1 Yksikkökustannusten rakenne ...............................................................................................36
2 Tilaajan yleiskustannusten jakautuminen kunnille kulkumuodoittain .....................................39
3 Linjakohtaiset kustannukset 2010 ..........................................................................................40

11
Johdanto
Yksikkökustannusraportissa tarkastellaan HSL-alueen joukkoliikennettä. Helsingin sisäisen liikenteen
osalta raportissa esitetään myös kustannuskehitys vuosina 2006–2010. Muun liikenteen osalta aikasarjojen
rakentaminen alkoi vuoden 2009 toteutuneesta liikenteestä. Tässä raportissa on tarkasteltu myös
linjakohtaisia kustannuksia. Kaikki raportissa esitetyt euromäärät ovat arvonlisäverottomia.
Suorien tuotantokustannusten lisäksi yksikkökustannukset on arvioitu kulkumuodoittain myös ns. infra- ja
yleiskustannuksille. Jokainen kulkumuoto käyttää väyliä (katu/rata) ja pysäkkejä tai asemia. Niiden rakentamisesta
sekä yllä- ja kunnossapidosta syntyy infrakustannuksia. Yleiskustannukset ovat HSL:n omassa
toiminnassa syntyneitä, eri kulkumuodoille kohdistettuja kustannuksia, joita syntyy eri osastoilla ja yksiköissä.
Joukkoliikenteen yksikkökustannuskehitystä seurataan vuositasolla. Tietoa tarvitaan moniin tarkoituksiin.
Joukkoliikenteen palveluverkon kehittämisessä tietoja käytetään yhtenä kriteerinä mm., kun haetaan tarkoituksenmukaisinta
tapaa tuottaa palvelut matkustajille.

13
Sanasto
HSL-alue: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja Kirkkonummi
Infrastruktuurikustannus: Rata- ja kiinteistökustannukset, yleiskulut, poistot ja laskennalliset korot, on
ns. kulkumuotokustannus
Kilometrikustannus: liikennöitsijän menot linjan vaunujen korjaus- ja huoltomenoista sekä polttoainemenoista
(50 %) yhtä linjakilometriä kohti
Korvaus: tilaajan maksu liikennöitsijälle ajetuista linjasuoritteista (linjatunnit, linjakilometrit, vaunupäivät)
Kulkumuotokustannus: ks. infrastruktuurikustannus ja yleiskustannus/tilaaja
Kysyntä/ tarjonta: linjan käyttöastetta kuvaava tunnusluku = mkm/pkm
Käyttökustannus: liikennöitsijälle linjan hoitamisesta syntyvät menot
Liikennesuoritteet: linjakilometrit, linjatunnit ja vuoropäivät ovat liikennöintikorvausten maksuperustetietoja.
Liikennöintikorvausperusteinen yksikkökustannus: liikennöitsijälle maksettava yksikköhinta ajosuoritteesta
Linjakilometri: linjan vaunun ajama aikataulunmukainen yhden kilometrin mittainen ajo linjan reitillä =
yksikkökilometri
Linjatunti: vaunun yhden tunnin mittainen aikataulunmukainen linjalla ajo = yksikkötunti
Matka: joukkoliikenteen käyttäjän yhdellä linjalla tekemä, pysäkiltä/asemalta vaunuun nousun ja vaunusta
poistumisen rajaama kulkeminen. Toisin sanoen nousu = matka ja nousija = matkustaja. Tässä raportissa
käsite matka siis poikkeaa yleisestä matkan määrittelystä, jossa matka on lähtöpaikasta määräpaikkaan
siirtyminen.
Matkan keskipituus: jollakin aikavälillä (tavallisimmin vuorokaudessa) linjalla tehtyjen kaikkien matkojen
keskipituus (km)
Matkustajakilometri (mkm): yhden matkustajan linjalla vaunussa kulkema yhden kilometrin matkasuorite.
Esimerkiksi, jos vaunussa on kymmenen matkustajaa, on suorite yhden kilometrin matkalla 10 matkustajakilometriä.
Matkustajakilometrikustannus, €/mkm: matkustajan linjalla tekemän 1 km:n matkan keskimääräinen
kustannus. Arvo lasketaan linjan käyttökustannukset/linjan matkat X matkan keskipituus.
Paikkakilometri (pkm): vaunun matkustajapaikkojen yhteenlaskettu suorite. Esimerkiksi, jos vaunussa
on 70 matkustajapaikkaa, on suorite yhden kilometrin matkalla 70 paikkakilometriä. Matkustajapaikkoihin
sisältyvät sekä istuma- että seisomapaikat. Bussiliikenteessä käytetty keskimääräinen paikkaluku on 61
(laskettu toteutuneiden suoritteiden mukaisesti Helsingin sisäisestä liikenteestä ja yleistetty koko seudulle,
poikkeuksena Kerava 46), raitioliikenteessä 98, metroliikenteessä 144 (vaunu), junaliikenteessä 115
(vaunu) ja lauttaliikenteessä 350.
Paikkakilometrikustannus, €/pkm: linjan matkustajapaikan 1 km:n matkan keskimääräinen kustannus.
Arvo lasketaan linjan käyttökustannukset/linjakilometrit x vaunun/junayksikön matkustajapaikkamäärä.
Pääkaupunkiseutu (PKS): Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa
Tuntikustannus: liikennöitsijän menot linjan liikennehenkilöstön palkoista sivukuluineen sekä osasta (50
%) polttoainemenoista yhtä linjatuntia kohti
U-liikenne: U-liikenne on HSL-alueen rajat ylittävää bussiliikennettä, jossa voi HSL-alueen sisällä matkustaa
myös HSL-lipuilla. Liikennettä hoidetaan aiempiin linjaliikennelupiin perustuvien siirtymäkauden
sopimusten perusteella. HSL korvaa liikennöitsijälle erillisen sopimuksen perusteella HSL-lipuilla tapahtuvan
matkustuksen. Esim. Kirkkonummen bussiliikenne on toteutettu U-liikenteenä.
Vaunu: kuljetusyksikkö tai sen osa, kuten bussi, raitiovaunu, junanvaunu. Vaunun matkustajapaikka on
joko istumapaikka tai seisomapaikka. Seisomapaikka on tässä määritelty niin, että vaunun rekisteröidyn
seisomatilan 1 m 2 :lle mahtuu 3 seisojaa.
Vaunukilometri: yhden vaunun linjalla kulkema yhden kilometrin matkasuorite = yksikkökilometri

14
Vaunutunti: yhden vaunun käyttö linjalla yhden tunnin ajan = yksikkötunti
Vaunupäivä: yhden vaunun käyttäminen linjalla yhden vuorokauden aikana vähintään yhden vuoron
verran = yksikköpäivä
Vuoropäivä: linjan vaunun aikataulunmukaisessa liikenteessä ajama kestoltaan vähintään yhden ajosivun
mukainen vuoro. Toisin sanoen, jos linjalla tarvitaan suurimman kysynnän aikana samanaikaisesti
esimerkiksi yhdeksän vaunua, syntyy tästä yhdeksän vuoropäivää.
Vuoropäiväkustannus: liikennöitsijän menot linjan vaunujen pääomasta yhtä vuoropäivää kohti
Yksikkökustannus: linjan liikennöimisestä syntyvä kustannus ajosuoritetta kohti
Yleiskustannus/ liikennöitsijä: liikennöitsijälle linjan hoitamisesta syntyvät muut kuin suoraan ajosuoritteiden
tuottamisesta syntyvät menot (hallintokustannus, pääomakustannus varikkokiinteistöistä jne.)
Yleiskustannus/ tilaaja: HSL-organisaation eri yksiköiden kuluja lukuun ottamatta operointi- ja infrakuluja,
on ns. kulkumuotokustannus. Yleiskustannuksiin kohdistettavat erät sisältävät liikenteen suunnittelun
ja hankinnan, matkalippu- ja informaatiojärjestelmän, asiakaspalveluiden, matkalippujen tarkastustoiminnan,
liikennejärjestelmäsuunnittelun, viestinnän, talouden ja hallinnon eri yksiköiden kustannukset.

15
1 Joukkoliikenteen eri kulkumuotojen kustannuskehitys
Vielä vuonna 2009 Helsingin sisäisen joukkoliikenteen kustannustasokehitys oli selkeästi alhaisempaa
julkisen alan palveluostojen hintaindeksiin verrattuna. Vuosien 2009 ja 2010 välillä tapahtunut muutos on
merkittävä ja koskee erityisesti bussiliikennettä. Nyt joukkoliikenteen kustannustason kehitys on karkeasti
samalla tasolla yleisen julkisen alan kustannuskehityksen kanssa. Mikäli energian hinta nousee yleistä
kustannuskehitystä nopeammin, näkyy tämä joukkoliikenteen kustannusten voimakkaampana nousuna
yleisindeksiin verrattuna.
Taulukko 1. Indeksimuutos vuodesta 2005 vuoteen 2010 (v. 2005 = 100)
2010
kuluttajan hintaindeksi
julkisen alan palveluostojen hintaindeksi
Helsingin sisäinen joukkoliikenne
bussiliikenne
metroliikenne
raitioliikenne
Aiempien vuosien yleisindeksiä alhaisempi kustannuskehitys selittynee tehokkaalla ja onnistuneella liikennepalvelujen
kilpailutuksella. Kääntöpuolena rajusti kilpaillun alan alhaisille tilaajahinnoille on alan
toimijoiden heikko taloudellinen tilanne.
Kustannusnousu on ollut vuodesta 2009 vuoteen 2010 bussiliikenteessä nopeampaa kuin yleinen hintakehitys.
Keskeinen tähän vaikuttava tekijä lienee ollut polttoaineiden hinnannousu. Sen sijaan metro- ja
raitioliikenteen indeksimuutos on pienempi kuin julkisen alan palveluostojen kustannuskehitys.
Taulukko 2. Indeksimuutos vuodesta 2009 vuoteen 2010 (2005 = 100)
2010
kuluttajan hintaindeksi
julkisen alan palveluostojen hintaindeksi
Helsingin sisäinen joukkoliikenne
bussiliikenne
metroliikenne
raitioliikenne
Hintojen tasoon ja muutosvauhtiin vaikuttavat lukuisat tekijät. Joukkoliikenteen kulkumuodoilla on keskinäisiä
eroja kustannusrakenteessa ja eri kulkumuodot soveltuvat erityyppisiin palvelutehtäviin Helsingin
seudulla. Sopivan joukkoliikennemuodon ja tarjonnan valinta on tutkittava aina tapauskohtaisesti kysyntä
ja liikenneympäristö huomioon ottaen.

16
Yksikkökustannukset on arvioitu tässä raportissa suorien tuotantokustannusten lisäksi kulkumuodoittain myös
nk. kulkumuotokustannuksille. Jokainen kulkumuoto käyttää väyliä ja pysäkkejä tai asemia. Niiden rakentamisesta
sekä yllä- ja kunnossapidosta syntyy kustannuksia, jotka on esitetty omissa taulukoissaan.
Bussiliikenne käyttää muun ajoneuvoliikenteen kanssa yhteistä katuverkkoa, eivätkä katuinfran rakentamis-
ja ylläpitokustannukset siksi ole mukana bussiliikenteen kulkumuotokustannuksissa. Vuonna 2010
esimerkiksi Helsingissä katujen ylläpitomenot olivat 48,3 M€ ja katuinvestoinnit 107,2 M€. Lisäksi katuvalaistus
maksoi 18,9 M€. Bussiliikenteen osuutta näistä menoista ei ole tässä arvioitu eikä objektiivinen
arviointi ole käytännössä mahdollistakaan. Koska bussiliikenteelle ei jyvitetä infrastruktuurikustannuksista
kuin pieni osa, mutta metro- ja raitioliikenteelle jyvitetään niiden käyttämän infrastruktuurin kustannukset
kokonaisuudessaan ja lähijunaliikenteelle osa kustannuksista ratamaksun kautta, on selvää, että eri liikennemuotojen
tunnusluvut eivät näiltä osin ole täysin vertailukelpoisia.
Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu liikennöintikorvausten ja yleiskustannusten jakautumista matkustaja-
ja paikkakilometriä kohti eri kulkumuodoissa.
Bussi 1 Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna 1
Liikennöintikorvaukset (milj. €)
Yleiskustannukset 2 (milj. €)
Liikennöintikorvaukset +
yleiskustannukset (milj. €)
€ / matkustajakilometri
€ / paikkakilometri
€ / istumapaikkakilometri
1 Bussi- ja lähijunaliikenne kattavat tässä HSL:n tilaaman liikenteen.
2 Yleiskustannukset sisältävät mm. HSL:n liikenteen suunnittelun ja hankinnan, matkalippu- ja informaatiojärjestelmän,
asiakaspalvelut, tarkastustoiminnan, liikennejärjestelmäsuunnittelun sekä viestinnän, talouden ja hallinnon eri
yksiköiden kustannukset. Kustannukset kohdistetaan kulkumuodoille sovituilla kertoimilla painotettujen nousujen
jakautuman perusteella. Kertoimet ovat raportin liitteenä.
1,00
0,80
0,60
0,40
0,20
0,00
Kulkumuotokohtainen
matkustajakilometrikustannus €
(liikennöintikorv. + yleiskust.)
0,83
0,24
0,44
0,07
0,13
Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna
HSL
0,20
0,15
0,10
0,05
0,00
0,05
Kulkumuotokohtainen
paikkakilometrikustannus €
(liikennöintikorv. + yleiskust.)
0,17
0,09
0,01
0,05
Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna
HSL
Kulkumuotoja vertailtaessa voidaan tilaajan yleiskustannusten (esim. liikenteen suunnittelu ja hankinta,
matkalippu- ja informaatiojärjestelmä, asiakaspalvelut, tarkastustoiminta, viestintä) lisäksi tarkastella
myös infrastruktuurikustannuksia. Ne syntyvät mm. rata- ja kiinteistöpalveluista. HSL maksaa joukkoliikenteen
infrastruktuurista kuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. HSL maksaa investoinnista

17
puolet ja kunta, joka vastaa infran rakentamisesta, maksaa investoinnista toisen puolen. Infrasopimuksen
mukaisen joukkoliikenneinfran hallinto- ja ylläpitokulut ohjataan täysimääräisesti HSL:lle. Varsinkin metroliikenteen
osalta kulkumuotokustannukset nostavat merkittävästi matkustaja- ja paikkakilometrikustannuksia.
Sopimukseen joukkoliikenneinfrastruktuurin kustannusten korvaamisesta kuuluvat seuraavat
osiot:
infraomaisuuden tarkistettu käypä arvo (vanha jl-infra, otettu käyttöön 31.12.2009 mennessä) (Helsingin
osalta 31.12.2008 mennessä käyttöön otettu vanha jl-infra)
infraomaisuuden kirjanpitoarvo (uusi jl-infra, otettu käyttöön 31.12.2009 jälkeen) (Helsingin osalta
näin arvostetaan myös 1.1.–31.12.2009 aikana käyttöön otettu vanha jl-infra)
o kustannukset eivät sisällä kustannuksia, joista kaupunki/kunta saa erillisen korvauksen HSL:ltä
tai muulta viranomaiselta erillisten sopimusten mukaan
täysimääräisesti infran hallinto- ja ylläpitokustannukset, jotka kertyvät infraomaisuuden huoltamisesta,
korjaamisesta, ylläpidosta ja hallinnoinnista (työ, tarvikkeet, kalusto, kulkuneuvot, tilat, siivous, vartiointi,
vesi, sähkö, hallinto, johtaminen ja tietojärjestelmät)
puolet pääoman poistoista ja koroista
Infraomaisuudeksi luetaan:
Vanha infra (otettu käyttöön 31.12.2009 tai aiemmin)
Metroliikenne
rata: tunnelit, alusrakenne, päällysrakenne, maarakenne, rataa kantavat sillat, käytönohjaus- ja kulunvalvontajärjestelmät
sekä muut tekniset järjestelmät, sähkönsyöttöasemat ja muut sähköjärjestelmät
asemat: rakennus, hissit, liukuportaat, kiinteät rakenteet ja sähköjärjestelmät
Raitioliikenne
rata: radat ja vaihteet, alusrakenne, päällysrakenne, raitioratojen järjestelyt, raitioratojen pohjat, muut
kiinteät rakenteet, sähkönsyöttöasemat, raitioteiden ratasähkölaitteet ja raitiopysäkit
Junaliikenne
Vantaankosken radan asemien hallinnolliset kulut (Helsinki: Pohjois-Haaga, Kannelmäki ja Malminkartano,
Vantaa: Myyrmäki, Louhela, Martinlaakso ja Vantaankoski)
Bussiliikenne
Seuraavat bussiterminaalit (rakennus, hissit, liukuportaat, kiinteät rakenteet, laiturialueet ja odotustilat):
Helsinki: Elielinaukio, Rautatientori, Kampin Espoo-terminaali, Itäkeskus, Malmin liityntäliikenneterminaali
ja Herttoniemi
Espoo: Leppävaaran asema, Kampin Espoo-terminaali ja Tapiola
Vantaa: Tikkurila, Myyrmäki ja Martinlaakso.
Uusi infra (otettu käyttöön 31.12.2009 jälkeen)
Metroliikenne
rata: tunnelit, alusrakenne, päällysrakenne, maarakenne, rataa kantavat sillat, käytönohjaus- ja kulunvalvontajärjestelmät
sekä muut tekniset järjestelmät, sähkönsyöttöasemat ja muut sähköjärjestelmät
asemat: rakennus, hissit, liukuportaat, kiinteät rakenteet ja sähköjärjestelmät

18
Raitioliikenne
rata: radat ja vaihteet, alusrakenne, päällysrakenne, raitioratojen järjestelyt, raitioratojen pohjat, muut
kiinteät rakenteet, sähkönsyöttöasemat, raitioteiden ratasähkölaitteet ja raitiopysäkit
Junaliikenne
rata: tunnelit, alusrakenne, päällysrakenne, maarakenne, sillat, käytönohjaus- ja kulunvalvontajärjestelmät,
sähkönsyöttöasemat ja muut sähköjärjestelmät
asema: rakennus, hissit, liukuportaat, kiinteät rakenteet, sähköjärjestelmät
Bussiliikenne
joukkoliikennekatu, -tunneli ja -silta
bussiterminaalit siltä osin, kuin mittakaava vastaa vanhaan infraan hyväksyttyjä bussiterminaaleja
(rakennus, hissit, liukuportaat, kiinteät rakenteet, laiturialueet ja odotustilat)
Lauttaliikenne
lauttaterminaalit
laiturirakenteet
Bussi 1 Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna 1
Liikennöintikorvaukset (milj. €)
Infrakustannukset 2 (milj. €)
Liikennöintikorvaukset +
infrakustannukset (milj. €)
€ / matkustajakilometri
€ / paikkakilometri
€ / istumapaikkakilometri
1
Bussi- ja lähijunaliikenne kattavat tässä HSL:n tilaaman liikenteen.
2
Rata- ja kiinteistökustannukset, yleiskulut, poistot ja laskennalliset korot. Lähijunaliikenteen osalta mukana on sekä
infrasopimuksen (0,92 M€) että liikennöintisopimuksen (2,07 M€) mukaiset infrakustannukset.
0,80
0,60
0,40
0,20
0,00
Kulkumuotokohtainen
matkustajakilometrikustannus €
(liikennöintikorv. + infrakust.)
0,77
0,54
0,22
0,15
0,13
Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna
HSL
0,20
0,15
0,10
0,05
0,00
0,04
Kulkumuotokohtainen
paikkakilometrikustannus €
(liikennöintikorv. + infrakust.)
0,11
0,03
0,15
0,04
Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna
HSL
Kulkumuodon nopeus selittää pitkälle sen edullisuutta vertailtaessa matkustajakilometrikustannuksia.
Metro ja lähijuna ovat selvästi edullisemmat kuin bussi- ja raitioliikenne. Raskas raideliikenne tarvitsee
kuitenkin suuren matkustajamäärän ollakseen taloudellista. Suomenlinnan lauttaliikenne on paikkakilometrikustannusvertailussa
vain jonkin verran raitiovaunua heikompi, mutta häviää sille selvästi matkustajakilometrikustannuksissa.

19
Liikennöintikorvaukset +
yleiskustannukset + infrakustannukset
(milj. €)
€ / matkustajakilometri
Bussi 1 Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna 1
€ / paikkakilometri
€ / istumapaikkakilometri
1
Bussi- ja lähijunaliikenne kattavat tässä HSL:n tilaaman liikenteen.
Kulkumuotokohtainen
matkustajakilometrikustannus €
(liik.korv. + yleiskust. + infrakust.)
Kulkumuotokohtainen
paikkakilometrikustannus € (liik.korv. +
yleiskust. + infrakust.)
1,00
0,50
0,00
0,24
0,58
0,16
0,86
0,13
Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna
HSL
0,20
0,15
0,10
0,05
0,00
0,05
0,12
0,03
0,17
0,05
Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna
HSL
Kun tarkastellaan kaikkia kustannuksia matkustaja- ja paikkakilometreille jyvitettyinä (yhteenlaskettuna
liikennöintikorvaukset, yleis- ja infrakustannukset), metro- ja lähijunaliikenne ovat lähes yhtä tehokkaita
(lähijunaliikenteen osalta on kuitenkin muistettava, että tässä raportissa junaliikenteen infrakustannuksiin
lasketaan vain ratamaksu, ja Vantaankosken radan asemien hallinnolliset kustannukset, mikä ei kata
junaliikenteen todellisista infrakustannuksista kuin pienen osan). HSL:n tilaama bussiliikenne on niiden
kanssa samalla tasolla paikkakilometrikustannuksissa, mutta häviää matkustajakilometrikustannuksissa.
Raitiovaunu- ja lauttaliikenne ovat kalleimmat kulkumuodot.

20
2 Liikennöintikorvaukset ja yksikkökustannukset
Vuonna 2010 liikennöitsijöille maksettiin HSL-alueen joukkoliikennepalvelujen tuottamisesta liikennöintikorvauksia
383,86 M€. Kulkumuodoittain liikennöintikorvaukset jakaantuivat seuraavasti:
2010, M€ % 2009, M€ %
bussiliikenne
lähijunaliikenne
raitioliikenne
metroliikenne
lauttaliikenne
yhteensä
Vuonna 2010 liikennöintikorvaukset nousivat edellisvuoteen verrattuna kaikissa muissa kulkumuodoissa
paitsi lauttaliikenteessä. Suomenlinnan liikenne Oy:n pääomarakennetta kevennettiin, minkä vuoksi yhtiön
tulos parani ja se pystyi pienentämään HSL:ltä perittävää liikennöintikorvausta. Lähijunaliikenteen
vuoden 2010 liikennöintikorvauksissa on mukana 3. vyöhykkeen korvaukset, jotka puuttuvat vuoden 2009
luvusta. Jos 3. vyöhykkeen osuus lähijunaliikenteen korvauksista jätetään pois, lähijunaliikenteen korvaukset
vuonna 2010 ovat 53,70 miljoonaa euroa ja kulkumuodoittain maksetut liikennöintikorvausten prosenttiosuudet
ovat samat kuin vuonna 2009.
Tässä raportissa on vuoden 2010 kustannusten perusteella laskettu yksikkökustannustiedot HSL:n eri
kulkumuodoille. Helsingin osalta on lisäksi tarkasteltu kustannuskehitystä viimeisten viiden vuoden ajalta.
Tuotantokustannukset ovat kilpailutettuja ainoastaan bussiliikenteessä. Bussiliikenne on silti tässä raportissa
esitettävien kustannusvertailujen mukaan keskimäärin suhteellisen kallis joukkoliikennemuoto. Siitä
huolimatta busseilla tuotetut liikennepalvelut ovat edullisempia henkilöautoon verrattuna. Henkilöauton
kilometrikorvaus on 0,46 euroa kilometriä kohti. Se tekee paikkakilometriä kohden 9 senttiä (viiden hengen
auto). Kun henkilöauton keskimääräinen matkustajamäärä on 1,3 henkeä, maksaa yksi matkustajakilometri
noin 0,35 euroa. Auton hankintahinta ja muut kustannukset (huollot, vakuutukset, hinnan aleneminen
yms.) vaihtelevat erittäin paljon auton kokoluokasta, merkistä ja mallista riippuen. Alueesta riippuen
vuosittainen kilometrimäärä vaihtelee suurestikin ja lisäksi liikenneolosuhteet poikkeavat toisistaan. Pääkaupunkisedun
ruuhkakilometrit rasittavat autoa enemmän kuin vapailla maanteillä ajaminen. (lähde Autoliitto)
Joukkoliikenteen yksikkökustannuskehitystä seurataan vuositasolla. Tietoa tarvitaan niin suunnittelun kuin
päätöksenteonkin tueksi. Joukkoliikenteen palveluverkon kehittämisessä tietoja käytetään mm. haettaessa
edullisinta tapaa tuottaa palvelut matkustajille. Esimerkkejä joukkoliikenteen yksikkökustannustietojen
soveltamisesta on esitetty kappaleessa 4.

21
Yhteenveto vuoden 2010 toteutuneista liikennesuoritteista ja liikennöintikorvauksista
Suoritteet
Lähijuna yhteensä
Lähijuna 5
Lähijuna 4
Lähijuna 3
Lautta
Metro
Raitiovaunu
Bussi yhteensä
Bussi seutu
U-linjat (muut)
Bussi
Kirkkonummi 2
(U-linjoja)
Bussi Kerava 1
Bussi
Vantaa
Bussi
Espoo
Bussi
Helsinki
yksikkö-km
(milj.)
1 Linjat 5, 8, 9 ja 738B. Keravalle menevien seutulinjojen (633, 738 ja 973) suoritteet ja korvaukset sisältyvät seutubussien
tietoihin.
2 Kirkkonummen sisäinen liikenne hoidetaan U-linjoilla. Kirkkonummen luvuissa on mukana vain sisäisillä linjoilla
tehdyt sisäiset matkat ja niiden kustannukset.
3 Linjat A, E, I, K, L, M, N, S ja U. Kysyntä/tarjonta-suhde on melko korkea. Paikkakilometrit on laskettu vaunulle,
kuten metrossakin. Seisomapaikkoja ei ole laskettu junan käytävälle, jossa konduktöörin pitää päästä liikkumaan. Ei
sisällä Keravan ja Kirkkonummen matkustusta.
4 Linjat H, R, T, Y ja Z (vastaa bussien U-liikennettä). Luvut koskevat HSL-lipulla HSL-alueen sisällä matkustavia. Ei
sisällä Keravan ja Kirkkonummen matkustusta.
5 Keravan ja Kirkkonummen lähijunamatkat: 3. vyöhykkeen HSL-lipulla tehtävät lähijunaliikenteen matkat on esitetty
omana sarakkeenaan sopimusteknisistä syistä. Lukuja ei ole esitetty aiemmissa raporteissa.
6 Matkan keskipituudet perustuvat lippulajitutkimuksissa (LIPTU) kerättyihin tietoihin. Tutkimuksia tehdään noin kolmen
vuoden välein. Viimeisin LIPTU tehtiin vuonna 2010 (Kirkkonummi, seutuliikenne ja lähijunaliikenne). Suomenlinnan
lauttaliikenteessä matkan keskipituus tulee lautan Kauppatorilta Suomenlinnaan kulkemasta matkanpituudesta.
yksikkötunnit
(milj.)
yksikköpäivät
(milj.)
matkustajakm
(milj.)
paikka-km
(milj.)
kysyntä/
tarjonta (%)
nousut
(milj.)
matkan
keskipituus 6
(km)

22
Liikennöintikorvaukset
Lähijuna yhteensä
Lähijuna 3
Lähijuna 2
Lähijuna 1
Lautta
Metro
Raitiovaunu
Bussi yhteensä
Bussi seutu
U-linjat (muut)
Bussi
Kirkkonummi (U)
Bussi Kerava
Bussi
Vantaa
Bussi
Espoo
Bussi
Helsinki
liikennöintikorvaukset
(M€)
kustannus
nousijaa kohden (€)
kustannus matkustajakilometriä
kohden
(€)
1 Linjat A, E, I, K, L, M, N, S ja U, ei sisällä Keravan ja Kirkkonummen matkustusta
2 Linjat H, R, T, Y ja Z (vastaa bussien U-liikennettä), ei sisällä Keravan ja Kirkkonummen matkustusta
3 3. vyöhykkeen HSL-lipuilla tehdyt lähijunamatkat: Kerava ja Kirkkonummi
Yhteensä
Lähijuna yhteensä
Lähijuna 3. vyöhyke
Lähijuna U-linjat H, R, T, Z ja Y
Lähijuna HSL
Lautta
Metro
Raitiovaunu
Bussi seutu
U-linjat
Bussi Kirkkonummi (U)
Bussi Kerava
Bussi Vantaa
Bussi Espoo
Bussi Helsinki
Yhteensä
Lähijuna yhteensä
Lähijuna 3. vyöhyke
Lähijuna U-linjat H, R, T, Z ja Y
Lähijuna HSL
Lautta
Metro
Raitiovaunu
Bussi seutu
U-linjat
Bussi Kirkkonummi (U)
Bussi Kerava
Bussi Vantaa
Bussi Espoo
Bussi Helsinki
Liikennöintikorvausperusteinen kustannus / nousija (€)
0,43
0,79
0,82
1,18
1,32
1,32
1,20
1,65
1,70
1,90
2,01 2,27 2,89
2,06
3,43
0 1 2 3 4
Liikennöintikorvausperusteinen kustannus / matkustajakm (€)
0,17
0,10
0,07
0,06
0,12
0,06
0,17
0,14
0,29
0,27
0,33
0,25
0,40
0,73
0,76
0,00 0,10 0,20 0,30 0,40 0,50 0,60 0,70 0,80

23
Yhteenveto kulkumuodoittain, HSL:n tilaama liikenne
Bussi
HSL
Raitiovaunu
Metro Lautta Lähijuna
HSL
Yhteensä
matkustajakm (milj.)
paikkakm (milj.)
kysyntä/tarjonta (%)
istumapaikkakm (milj.)
kysyntä/istumapaikkatarjonta (%)
nousut (milj.)
matkan keskipituus (km)
liikennöintikorvaukset (milj. €)
kustannus nousijaa kohden (€)
kustannus matkustajakilometriä
kohden (€)
Matkustajakilometrimäärillä mitattuna bussiliikenne kuljettaa yli puolet HSL:n joukkoliikenteen suoritteesta.
Raskaan raideliikenteen (lähijuna ja metro) yhteenlaskettu suorite on noin 40 %. Raitiovaunuliikenteen
osuus kaikista HSL-alueella tehdyistä matkustajakilometreistä on noin 5 %.
Kysyntä-tarjontasuhteen osalta lähijunaliikenne on selvästi muuta liikennettä tehokkaampaa. Toisaalta
tämä tarkoittaa pienempää matkustusväljyyttä sekä kysynnän mukaan vaihtelevien junakokoonpanojen
muokkauksista aiheutuvaa heikompaa liikenteen luotettavuutta. Jos lähijunaliikenteessä siirrytään aiempaa
enemmän vakiokokoonpanoihin, kasvaa junaliikenteen matkustusväljyys ainakin hiljaisemman päiväliikenteen
aikana ja samalla kysyntä/tarjonta-suhde hieman heikkenee ja liikennöintikustannukset nousevat.
On huomattava, että tarkasteltaessa kysyntä-tarjontasuhdetta istumapaikkatarjonnan kannalta, nousevat
metro- ja raitiovaunuliikenne lähijunaliikenteen kanssa samalle tasolle. Tämä johtuu siitä, että metron ja
raitiovaunun kokonaispaikkatarjonnassa seisomapaikkojen osuus on huomattavasti suurempi kuin muissa
kulkumuodoissa (bussi 26 %, metro 55 %, raitiovaunu 51 % ja lähijuna 17 %). Istumapaikkatarjontaan
perustuva vertailu on hyödyllistä, sillä istumapaikan saanti on matkustajan näkökulmasta tärkeä matkustusmukavuuteen
vaikuttava tekijä.
Edellä esitetystä taulukosta voidaan lukea myös muita kuin puhtaita kustannusteknisiä tunnuslukuja.
Vaikka raitioliikenteen kustannukset matkustajakilometriä kohti ovat mm. liikenteen hitaudesta johtuen
muihin liikennemuotoihin nähden melko korkeat, on raitioliikenteen tuotto nousijaa kohti hyvä. Tämä selittyy
sillä, että raitioliikenteessä keskimatkan pituus on lyhyt, nousijoita on paljon ja sitä kautta myös lipputulokertymä
ajettuihin kilometreihin nähden on kilpailukykyinen. Vastaavalla tavalla tarkasteltuna bussiliikenne
on raideliikenteeseen verrattuna suhteellisen kallis joukkoliikennemuoto. Liikenneympäristön hitaus
heikentää myös bussiliikenteen tunnuslukuja.

24
Seuraavissa kuvaajissa on esitetty edellisten taulukoiden tietoja graafisessa muodossa.
Bussiliikenteen matkustajakilometrit (milj.)
600,00
500,00
400,00
409,45
529,33
300,00
200,00
100,00
0,00
Bussi
Helsinki
89,70 85,23
0,55 3,48
Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava Bussi
Kirkkonummi
(U)
28,19
U-linjat
Bussi seutu
Matkan keskipituus (km) bussiliikenteessä
30,00
25,00
24,30
20,00
15,00
10,00
5,00
4,75
6,20
7,30
3,00
10,12
10,09
0,00
Bussi Helsinki Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava Bussi
Kirkkonummi
(U)
U-linjat
Bussi seutu
100,00
80,00
86,20
Bussiliikenteen nousut (milj.)
60,00
52,46
40,00
20,00
0,00
14,47 11,68
0,18 0,34 1,16
Bussi Helsinki Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava Bussi
Kirkkonummi
(U)
U-linjat
Bussi seutu

25
Bussiliikenteen matkustajakilometreistä suurin osa tehdään seutuliikenteessä ja Helsingin sisäisessä
liikenteessä. Nousuista suurin osa tehdään Helsingin sisäisessä liikenteessä, jossa keskimatkan pituus
on Keravan jälkeen toiseksi lyhyin, noin 4,75 km.
120,00
100,00
80,00
60,00
40,00
20,00
0,00
103,77
Bussiliikenteen liikennöintikorvaukset (M€)
29,85
23,44
0,41 0,99 3,98
Bussi Helsinki Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava Bussi
Kirkkonummi
(U)
U-linjat
89,32
Bussi seutu
4,00
3,50
3,00
2,50
2,00
1,50
1,00
0,50
0,00
1,20
Bussiliikenteen kustannus (€) nousijaa kohden
2,06 2,01
2,27
Bussi Helsinki Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava
2,89
Bussi
Kirkkonummi
(U)
3,43
U-linjat
1,70
Bussi seutu
0,80
0,70
0,60
0,50
0,40
0,30
0,20
0,10
0,00
Bussiliikenteen kustannus matkustajakilometriä kohden (€)
0,25
Bussi
Helsinki
0,33
0,27
0,76
0,28
Bussi Espoo Bussi Vantaa Bussi Kerava Bussi
Kirkkonummi
(U)
0,14 0,17
U-linjat
Bussi seutu

26
Bussiliikenteen kustannukset matkustajakilometriä kohti ovat alhaisimmillaan U-linjoilla ja seutuliikenteessä.
Tämä selittyy osittain sillä, että seutuliikenteessä palvelutaso on sovitettu melko tarkasti vallitsevaan
kysyntään. Seutuliikenteen nopeus on myös kaupunkien sisäiseen liikenteeseen verrattuna suurempi ja
siten seutuliikennepalvelut ovat matkustajakilometrikustannusten kannalta edullisempia tuottaa. Kaupunkien
sisäisessä liikenteessä palvelutasoa pyritään paikoin pitämään todellista kysyntää korkeammalla
(tiheämmät vuorovälit) myös joukkoliikenteen kilpailuaseman vahvistamiseksi.
14,00
12,00
10,00
8,00
6,00
4,00
2,00
0,00
Matkan keskipituus (km) HSL-alueella
12,73
6,88
7,30
2,08
2,60
Bussi kaikki Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna kaikki
300,00
250,00
251,76
Liikennöintikorvaukset (M€) HSL-alueella
200,00
150,00
100,00
50,00
0,00
59,90
44,87
24,32
3,00
Bussi kaikki Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna kaikki

27
Nousut (milj.) HSL-alueella
180,00
160,00
140,00
120,00
100,00
80,00
60,00
40,00
20,00
0,00
166,49
54,50 57,09
45,45
1,58
Bussi kaikki Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna kaikki
Keskeinen joukkoliikenteen volyymia kuvaava tunnusluku on nousujen lukumäärä. HSL:n liikenteessä
tehtiin vuonna 2010 kaikkiaan noin 383 miljoonaa nousua. Yksi joukkoliikennematka saattaa sisältää yhden
tai useamman nousun. Keskimäärin yhden matkan aikana tehdään 1,3 nousua (Lähde: Liikkumistottumustutkimus
2007–2008).
2,00
1,50
Kustannus* / nousu (€) HSL:n tilaamassa liikenteessä
1,50
1,90
1,32
1,00
0,82
0,50
0,43
0,00
Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna HSL
Kustannus* / matkustajakm (€) HSL:n tilaamassa liikenteessä
0,80
0,70
0,60
0,50
0,40
0,30
0,20
0,10
0,00
0,73
0,40
0,22
0,12
0,06
Bussi HSL Raitiovaunu Metro Lautta Lähijuna HSL
*kustannus = liikennöintikorvaukset

28
Kaksi edellistä kuvaajaa osoittavat, että kulkumuotojen väliset luonne- ja ominaisuuserot nykyisessä linjastossa
ovat merkittäviä myös yksikkökustannuksiin vaikuttavien tunnuslukujen seuraamisen näkökulmasta.
Raitiovaunuilla tehdään paljon lyhyitä matkoja, mistä johtuen kustannus nousijaa kohti on verrattain
alhainen, mutta matkustajakilometriä kohti melko korkea.
3 Liikennöintikorvausperusteinen yksikkökustannuskehitys vuosina 2006–2010
Seuraavassa on vertailtu yksikkökilometri-, -tunti- ja -päiväkustannuksia vuosilta 2006–2010 Helsingin
sisäisessä liikenteessä. Muun bussiliikenteen (Espoo-Kauniainen, Vantaa ja seutu) sekä lähijunaliikenteen
osalta vastaavat tiedot on esitetty vuosilta 2009 ja 2010. Keravan osalta tiedot ovat vuodelta 2010.
Vuoden 2007 jälkeen raitioliikenteen yksikkökilometri- ja yksikkötuntikustannukset nousivat ja yksikköpäiväkustannus
aleni, mikä johtuu vuoden 2008 alusta voimaan tulleen raitioliikenteen liikennöintisopimuksen
muutoksista. Sopimuksessa määriteltiin eri kalustotyypeille (variotram- ja muut vaunut) eri kilometrihinnat.
Variotram-hinta koostui huoltosopimusosasta ja HKL-raitioliikenteen osasta. Vuoropäiväosaa pienennettiin
ja perustettiin ns. kiinteä osa, joka ei kasva liikennöintimäärien kasvaessa (ainakaan alussa).
Tällä haluttiin korjata vääristynyttä korvausrakennetta. Lisäeläkeosuus lisättiin tuntihintaan (oli aikaisemmin
ollut ns. eläkemenopienennys).

29
Raitioliikenne / indeksikorjatut yksikkökustannukset
Yksikkökilometri
(vaunu)
Yksikkötunti (vaunu)
Yksikköpäivä (vaunu)
Yksikköpäivä, laskennall.
osa
Yksikköpäivä (yhteensä)
Yksikkökustannus € Suoritteet (milj.) Kokonaiskustannukset, milj.
2006 2007 2008 2009 2010 2006 2007 2008 2009 2010 2006 2007 2008 2009 2010
1,68 1,64 1,93 2,09 2,12 5,18 5,15 5,37 5,50 5,40 8,73 8,43 10,37 11,52 11,45
32,89 32,19 38,37 40,17 43,93 0,37 0,37 0,39 0,41 0,42 12,20 11,85 15,08 16,47 18,53
241,21 234,34 178,63 186,93 230,55 0,026 0,026 0,027 0,028 0,028 6,37 6,05 4,85 5,23 6,48
320,85 335,72 317,98 353,64 299,28 0,026 0,026 0,027 0,028 0,028 8,47 8,67 8,64 9,90 8,41
562,06 570,06 496,62 540,56 529,84 0,026 0,026 0,027 0,028 0,028 14,84 14,72 13,49 15,14 14,89
Korvaukset yhteensä (indeksikorjattu, sis. bonukset ja sanktiot) 35,78 35,01 38,94 43,13 44,87
Huom! Luvut riveillä ”yksikköpäivä” ja ”yksikköpäivä, laskennallinen osa” ovat olleet aiemmissa raporteissa
väärinpäin.
Yksikkökilometrikustannuksen kehitys, €
raitioliikenne
Yksikkötuntikustannuksen kehitys, €
raitioliikenne
2,50
2,00
1,50
1,00
0,50
1,68 1,64
1,93
2,09 2,12
60,00
50,00
40,00
30,00
32,89 32,19
38,37
40,17
43,93
0,00
2006 2007 2008 2009 2010
20,00
2006 2007 2008 2009 2010
600,00
500,00
400,00
300,00
200,00
100,00
0,00
Yksikköpäiväkustannusten kehitys, €
raitioliikenne
241,21
320,85
562,06
234,34
335,72
570,06
178,63
317,98
496,62
186,93
353,64
540,56
230,55
299,28
529,84
2006 2007 2008 2009 2010
Yksikköpäivä
(vaunu)
Yksikköpäivä,
laskennallinen
osa
Yksikköpäivä
(yhteensä)
50,00
40,00
30,00
20,00
10,00
0,00
Liikennöintikorvausten kehitys, M€
raitioliikenne
35,78 35,01
38,94
43,13 44,87
2006 2007 2008 2009 2010

30
Metroliikenne / indeksikorjatut yksikkökustannukset
Yksikkökustannus € Suoritteet (milj.) Kokonaiskustannukset, milj.
2006 2007 2008 2009 2010 2006 2007 2008 2009 2010 2006 2007 2008 2009 2010
Yksikkökilometri (vaunu) 0,46 0,47 0,45 0,47 0,47 13,07 13,53 13,55 14,23 14,15 6,03 6,31 6,05 6,62 6,68
Yksikkötunti (vaunu) 31,00 31,32 44,72 46,39 51,85 0,08 0,08 0,08 0,08 0,08 2,36 2,56 3,70 3,71 4,31
Yksikköpäivä (vaunu) 166,36 168,04 161,05 161,50 203,45 0,026 0,027 0,027 0,028 0,028 4,40 4,53 4,37 4,52 5,70
Yksikköpäivä, laskennallinen osa 257,79 266,62 266,32 285,93 269,72 0,026 0,027 0,027 0,028 0,028 6,81 7,19 7,23 8,01 7,64
Yksikköpäivä (yhteensä) 424,15 434,66 427,37 447,43 470,95 0,026 0,027 0,027 0,028 0,028 11,21 11,72 11,60 12,53 13,33
Korvaukset yhteensä (indeksikorjattu, sis. bonukset ja sanktiot) 19,60 20,60 21,35 22,86 24,32
Yksikkökilometrikustannuksen kehitys, €
metroliikenne
Yksikkötuntikustannuksen kehitys, €
metroliikenne
0,60
0,50
0,40
0,46 0,47 0,45 0,47 0,47
60,00
50,00
44,72
46,39
51,85
0,30
0,20
0,10
0,00
2006 2007 2008 2009 2010
40,00
30,00
20,00
31,00 31,32
2006 2007 2008 2009 2010
500,00
400,00
300,00
200,00
100,00
0,00
Yksikköpäiväkustannusten kehitys, €
metroliikenne
424,15
166,36
257,79
434,66
168,04
266,62
427,37
161,05
266,32
447,43
161,50
285,93
470,95
203,45
269,72
2006 2007 2008 2009 2010
Yksikköpäivä
(vaunu)
Yksikköpäivä,
laskennallinen
osa
Yksikköpäivä
(yhteensä)
30,00
25,00
20,00
15,00
10,00
5,00
0,00
Liikennöintikorvausten kehitys, M€
metroliikenne
19,60 20,60 21,35
22,86
24,32
2006 2007 2008 2009 2010

31
Bussiliikenne: Helsinki / indeksikorjatut yksikkökustannukset
Yksikkökustannus € Suoritteet (milj.) Kokonaiskustannukset, milj.
2006 2007 2008 2009 2010 2006 2007 2008 2009 2010 2006 2007 2008 2009 2010
Yksikkökilometri 0,60 0,61 0,61 0,65 0,69 30,71 31,17 32,18 32,64 33,05 18,51 19,08 19,48 21,38 22,71
Yksikkötunti 32,06 32,15 32,62 32,67 32,84 1,66 1,69 1,76 1,79 1,81 53,18 54,38 57,54 58,49 59,44
Yksikköpäivä 157,75 153,94 148,98 146,90 145,83 0,137 0,140 0,146 0,146 0,148 21,62 21,54 21,77 21,45 21,62
Korvaukset yhteensä (indeksikorjattu, sis. bonukset ja sanktiot) 93,32 95,00 98,80 101,31 103,77
0,80
0,70
0,60
0,50
0,40
0,30
0,20
0,10
0,00
Yksikkökilometrikustannuksen kehitys, €
bussiliikenne (Helsinki)
0,60 0,61 0,61
0,65 0,69
2006 2007 2008 2009 2010
60,00
50,00
40,00
30,00
20,00
Yksikkötuntikustannuksen kehitys, €
bussiliikenne (Helsinki)
32,06 32,15 32,62 32,67 32,84
2006 2007 2008 2009 2010
Yksikköpäiväkustannuksen kehitys, €
bussiliikenne (Helsinki)
160,00 157,75
153,94
155,00
148,98
150,00
146,90 145,83
145,00
140,00
135,00
2006 2007 2008 2009 2010
105,00
100,00
95,00
90,00
85,00
Liikennöintikorvausten kehitys, M€
bussiliikenne (Helsinki)
103,77
101,31
98,80
95,00
93,32
2006 2007 2008 2009 2010

32
Bussiliikenne: seutu, Espoo, Vantaa ja Kerava 2010
Yksikkökustannus € Suoritteet (milj.) Kokonaiskustannukset (milj.)
Seutu Espoo Vantaa Kerava Seutu Espoo Vantaa Kerava Seutu Espoo Vantaa Kerava
Yksikkökilometri 0,62 0,56 0,56 0,49 35,00 12,17 9,22 0,20 21,58 6,76 5,18 0,10
Yksikkötunti 33,72 31,93 33,21 26,34 1,38 0,52 0,41 0,01 46,50 16,70 13,53 0,24
Yksikköpäivä 147,98 152,95 148,79 144,99 0,13 0,04 0,03 0,0006 18,64 6,39 4,73 0,09
Korvaukset yhteensä (sis. bonukset ja sanktiot) 86,72 29,85 23,44 0,42
Bussiliikenne: seutu, Espoo ja Vantaa 2009 ja 2010 (indeksikorjattu)
Yksikkökustannus Suoritteet Kokonaiskustannukset
Seutu Espoo Vantaa Seutu Espoo Vantaa Seutu Espoo Vantaa
2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010
Yksikkökilometri 0,62 0,62 0,54 0,56 0,48 0,56 34,52 35,00 12,14 12,17 8,76 9,22 21,47 21,58 6,53 6,76 4,24 5,18
Yksikkötunti 32,49 33,72 32,13 31,93 37,67 33,21 1,36 1,38 0,51 0,52 0,39 0,41 44,28 46,50 16,44 16,70 14,62 13,53
Yksikköpäivä 150,53 147,98 157,07 152,95 118,35 148,79 0,13 0,13 0,04 0,04 0,03 0,03 19,03 18,64 6,58 6,39 3,61 4,73
Korvaukset yhteensä (sis. bonukset ja sanktiot) 84,79 86,72 29,55 29,85 22,47 23,44
Yksikkökilometrikustannus, €
bussiliikenne
Yksikkötuntikustannus, €
bussiliikenne
0,70
0,60
0,50
0,40
0,30
0,20
0,10
0,00
0,62 0,62
0,54 0,56
0,48
0,56
2009 2010 2009 2010 2009 2010
60,00
50,00
40,00
30,00
20,00
32,49 33,72 32,13 31,93
37,67
33,21
2009 2010 2009 2010 2009 2010
Seutu Espoo Vantaa
Seutu Espoo Vantaa
Yksikköpäiväkustannus, €
bussiliikenne
Liikennöintikorvausten kehitys, M€
bussiliikenne
200,00
150,00
100,00
50,00
150,53 147,98 157,07 152,95 148,79
118,35
100,00
80,00
60,00
40,00
20,00
84,79 86,72
29,55 29,85 22,47 23,44
0,00
2009 2010 2009 2010 2009 2010
0,00
2009 2010 2009 2010 2009 2010
Seutu Espoo Vantaa
Seutu Espoo Vantaa

33
HSL:n tilaama lähijunaliikenne 2009 ja 2010 (ei sisällä U-linjoja H, R, T, Z ja Y, eikä 3. vyöhykkeen lipulla
tehtyjä matkoja)
Yksikkökustannus € Suoritteet (milj.) Kokonaiskustannukset (milj.)
2009 2010 2009 2010 2009 2010
Yksikkökilometri (vaunu) 0,23 0,23 10,98 10,53 2,52 2,45
Yksikkötunti (vaunu) 54,01 53,21 0,41 0,40 22,21 21,33
Yksikköpäivä (vaunu) 205,42 224,64 0,05 0,05 10,63 11,23
Yksikköpäivä, laskennallinen osa 213,17 232,72 0,05 0,05 11,04 11,64
Yksikköpäivä (yhteensä) 418,59 457,36 0,050 0,050 21,67 22,87
Korvaukset 46,40 46,65
Korvaukset yhteensä (sis. bonukset ja sanktiot, Kalustoyhtiön korvaukset) 51,03 51,54
500
450
400
350
300
250
200
150
100
50
0
0,23 0,23
Yksikkökilometri
(vaunu)
HSL:n tilaaman lähijunaliikenteen yksikkökustannusten
kehitys 2009 ja 2010, €
54,01 53,21
Yksikkötunti
(vaunu)
224,64 232,72
205,42 213,17
Yksikköpäivä
(vaunu)
Yksikköpäivä,
laskennallinen
osa
457,36
418,59
Yksikköpäivä
(yhteensä)
2009
2010
52
51
50
49
48
47
46
45
44
43
HSL:n tilaaman lähijunaliikenteen liikennöintikorvausten
kehitys 2009 ja 2010, M€
46,40
46,65
Korvaukset
51,03
51,54
Korvaukset yhteensä (sis. bonukset ja
sanktiot, Kalustoyhtiön korvaukset)
2009
2010

35
4 Yksikkökustannusten soveltaminen
Yksikkökustannukset kertovat eri joukkoliikennemuotojen kustannuksista vuoden 2010 linjastolla. Kunkin
linjan liikenteen ominaisuudet (esimerkiksi liikennöintiajat, keskinopeus ja pysähdystiheys) vaikuttavat
yksikkökustannusten muodostumiseen. Raportissa esitetyt luvut ovat keskiarvoja liikennemuodoittain.
Yksittäisen linjan kuormitus ja keskinopeus vaikuttavat ratkaisevasti kyseisen linjan matkustajakilometrikustannukseen.
Tämän raportin sisältämät yksikkökustannukset eivät edellä mainituista syistä ole yleistettävissä
kertomaan liikennemuodon kustannustasosta mahdollisilla uusilla linjoilla, vaan ne kertovat vain
kustannustasosta nykyisellä linjastolla. Esimerkiksi:
Bussiliikenteen avainlukuja, vuosi 2010
Bussiliikenteessä tehtiin HSL-alueella kaikkiaan noin 166 miljoonaa matkaa.
Yhden matkan pituus oli keskimäärin 7 kilometriä ja bussiliikenteessä ajettiin yhteensä 1 146 miljoonaa
matkustajakilometriä.
Yhdessä bussissa on tarjolla keskimäärin 61 matkustajapaikkaa (istumapaikkoja 45 ja seisomapaikkoja
16).
Busseilla ajettiin linjaliikenteessä yli 90 miljoonaa kilometriä ja tarjolla oli reilut 5 600 miljoonaa paikkakilometriä.
Matkustajapaikoista oli käytössä keskimäärin 20 prosenttia.
Liikennöintikorvaukset olivat noin 252 miljoonaa euroa. Kustannus nousijaa kohden oli noin 1,5 euroa
ja yhden matkustajakilometrin keskimääräiseksi hinnaksi tuli 22 senttiä.
Yksi bussi ajoi keskimäärin 65 000 linjakilometriä vuodessa. Sen liikennöinti maksoi noin 180 000
euroa.
Liikennemuutosten liiketaloudellista ja yhteiskuntataloudellista kannattavuutta arvioitaessa liikennöinti- ja
kulkumuotokustannukset ovat vain yksi kannattavuuteen vaikuttava tekijä. Siksi liikennemuutosten vaikutuksia
ei voida arvioida ainoastaan liikennöinti- ja kulkumuotokustannusten kautta.
Kokonaan uutta bussilinjaa suunnitellessa bussiliikenteen yksikkökustannuksia voidaan käyttää lähtökohtana
liikennöintikustannuksia arvioitaessa. Uuden liikenteen tarkkaa hintaa ei voida tietää ennen liikenteen
kilpailutusta, joten keskimääräisten hintojen käyttäminen on hyvä arvio hintatasosta.
Raideliikennettä lisättäessä liikennöinnin kustannukset määräytyvät liikennöitsijöiden kanssa solmittujen
sopimusten perusteella ja liikennöintikustannusten muutos voidaan laskea niistä. Raideverkon laajennuksesta
aiheutuvat kulkumuotokustannukset vaihtelevat tapauskohtaisesti niin paljon, että jokainen tapaus
edellyttää tarkempaa suunnittelua kustannusten arvioinnin pohjaksi. Raideverkon laajennukset ovat
yleensä niin laajoja, että ne edellyttävät yhteiskuntataloudellisen kannattavuuslaskelman sisältävää hankepäätöstä.
Pääsääntönä voidaan pitää, että raideliikenne edellyttää suuria matkustajamääriä. Raideliikenne on yksikkökustannuksiltaan
(vaunu / vaunupari / ajoneuvo) busseja kalliimpaa, mutta vastaavasti matkustajakapasiteetiltaan
suurempaa. Riittävän suurella kysynnällä liikenteen järjestäminen raideliikenteenä on
busseja edullisempaa. Pienen kysynnän aikoina voi kuitenkin olla kannattavaa hoitaa busseilla sellaistenkin
alueiden liikenne, joille on raideyhteys.

36
Liitteet
LIITE 1
Yksikkökustannusten rakenne
Yksikkökustannusrakenne pitää kulkumuodoittain sisällään seuraavat komponentit:
BUSSI
(liikennöitsijäkohtainen)
RAITIOVAUNU METRO LÄHIJUNA
Linjakilometriosa Linjakilometriosa Linjakilometriosa Linjakilometriosa
poltto- ja voiteluaineet
(50 %)
renkaat ja muut
vara-osat
sähkö (100 %) sähkö (100 %) sähkö (65 %)
vara-osat vara-osat ratamaksu (35 %)
korjaus ja huolto korjaus ja huolto korjaus ja huolto
Linjatuntiosa Linjatuntiosa Linjatuntiosa Linjatuntiosa
palkat palkat palkat palkat
välilliset palkat välilliset palkat välilliset palkat välilliset palkat
poltto- ja voiteluaineet
(50 %)
Vuoropäiväosa Vuoropäiväosa Vuoropäiväosa Vuoropäiväosa
pääoman poisto – –
korot – –
vakuutukset vakuutukset vakuutukset
yleiskustannukset yleiskustannukset yleiskustannukset
Laskennallinen osa
pääoman poisto
korkokulut
tuottotavoite
Laskennallinen osa
pääoman poisto
korkokulut
tuottotavoite
Infrakustannukset Infrakustannukset Infrakustannukset Infrakustannukset
Yleiskustannukset Yleiskustannukset Yleiskustannukset Yleiskustannukset

37
Kulkumuodon (bussi, raitio, metro, juna) tuntikustannukset ovat kuljettajien (ja konduktöörien) henkilökustannuksia.
Lauttaliikenteessä kaikki kustannukset maksetaan ajotuntien perusteella. Käytännössä arviot kuljettajien
henkilökustannuksista ovat epätarkkoja. Bussiliikenteessä epätarkkuus on suhteellisesti suurin, metro- ja
raitioliikenteessä pienin.
Bussiliikenteessä tuntikustannukset arvioidaan kilpailuttamisen kautta saatujen hintatarjousten mukaisiksi.
Tähän liittyy kaksi epätarkkuustekijää: tarjoukset ovat monesti alihinnoiteltuja ja liikennöitsijöiden tarjoustavat
vaihtelevat markkinatilanteen ja kohteen mukaan. Yksikkökustannus on kuitenkin tarkka kuvaus
todellisuudessa linjatunnista maksettuna liikennöintikorvauksena. Kuljettajatunnin hinta tiedetään verrattain
tarkkaan sopimusten perusteella ja sen kehitystä seurataan indeksilaskennoin jatkuvasti. Lähijunaliikenteessä
konduktööripalvelut sisältyvät junayksiköiden tuntikustannuksiin.
Kilometrikustannukset ovat:
energiakustannuksia (esim. polttoaine, sähkö)
kaluston huolto- ja korjauskustannuksia
Vuoropäiväkustannukset bussiliikenteessä sisältävät liikennöitsijän muut kuin edellä luetellut kustannuserät,
joita ovat mm:
liikenne- ja vastuuvakuutukset
johdon ja toimihenkilöiden palkat sivukuluineen
toimitilojen vuokrat
kaluston poistoista aiheutuvat kustannukset
kaluston hankintaan kohdistuneiden lainojen korkokustannukset.
Vuoropäiväkustannukset raideliikenteessä ovat:
liikenne- ja vastuuvakuutukset
johdon ja toimihenkilöiden palkat sivukuluineen
toimitilojen vuokrat.
Raideliikenteessä kaluston poistot sekä kaluston hankintaan kohdistuneiden lainojen korot korvataan
täysimääräisesti. Myös kaupungille maksettava tuottotavoite korvataan täysimääräisesti. Yksikkökustannustasolla
ne on kohdennettu erikseen vuoropäiville.
Ns. kulkumuotokustannukset ovat kulkumuodon erilliskustannuksia. Kulkumuotoja vertailtaessa voidaan
tilaajan yleiskustannusten (esim. liikenteen suunnittelu ja hankinta, matkalippu- ja informaatiojärjestelmä,
asiakaspalvelut, tarkastustoiminta ja viestintä) lisäksi tarkastella myös infrastruktuurikustannuksia. Ne
syntyvät mm. rata- ja kiinteistöpalveluista. HSL maksaa joukkoliikenteen infrastruktuurista kuntien kanssa
tehtyjen sopimusten mukaisesti. HSL maksaa investoinnista puolet ja kunta, joka vastaa infran rakentamisesta,
maksaa investoinnista toisen puolen. Infrasopimuksen mukaisen joukkoliikenneinfran hallinto- ja
ylläpitokulut ohjataan täysimääräisesti HSL:lle.
Liikennöintikorvaukset
Liikennöintikorvausten yksikkökustannuksia varten tarvittavat tiedot on saatavissa HSL:n talousyksiköstä.
Raitiovaunu- ja metroliikenteestä tiedot esitetään vuosittaisina korvaussummina jaettuna linjakilometri-,
linjatunti- ja vuoropäiväosaan. Samassa korvausyhteenvedossa esitetään aikataulun mukaiset liikennesuoritemäärät,
joita ei käytetä yksikkökustannuslaskuissa. Toteutuneet suoritemäärät, joita käytetään

38
yksikkökustannuksia laskettaessa, saadaan suoritelaskennan vuosittaisesta suoriteraportista kulkumuodoittain.
Bussiliikenne eroaa raideliikenteestä siten, että kilometrien-, tuntien- ja vuoropäivien korvaussummat
saadaan taulukoista, joihin ne on eritelty Helsingin sisäisen liikenteen osalta linjoittain ja muun bussiliikenteen
osalta kohteittain.
Yksikkökustannukset lasketaan liikennöintikorvauksista ilman muuttuvia kustannuksia. Näitä muuttuvia
kustannuksia ovat mm. erinäiset vähennykset tai lisäkorvaukset, sekä bussiliikenteessä ajamattomuudesta
tai poikkeavasta kalustosta johtuvat vähennykset.
Linja(ajo/vaunu/auto)kilometriosa
Linjakilometrin yksikkökustannus lasketaan jakamalla linjakilometrikorvaukset suoritemäärällä.
Linja(ajo/vaunu/auto)tuntiosa
Henkilötunnin yksikkökustannus lasketaan jakamalla henkilötuntikorvaukset tehtyjen linjatuntien määrällä.
Vuoropäiväosa (kalusto)
Raitiovaunu- ja metroliikenteessä kaluston osuus lasketaan jakamalla liikennemuodon laskennallinen osa
vuoropäivien määrällä. Laskennallinen osa kattaa tuottotavoitteen, kaluston poistot, sekä niihin liittyvät
korot.
Vuoropäivä (kiinteät kulut)
Raitiovaunu- ja metroliikenteessä vuoropäiväosan kiinteisiin kuluihin luetaan liikennemuodon yleiskustannukset,
joihin kuuluu mm. vakuutukset kuluineen. Vuoropäivän kiinteiden kulujen yksikkökustannus lasketaan
jakamalla kustannusten summa vuoropäivien määrällä. Bussiliikenteessä vuoropäivistä maksetaan
korvaus, johon kuuluu kaikki liikennemuodon yleiskustannukset, kuten kaluston pääomakulut ja liikennöinnin
yleiskulut.
Bussiliikenteen todelliset korvaukset lasketaan vähentämällä suoritteiden mukaisista korvauksista ajamatta
jääneistä lähdöistä sekä poikkeavasta kalustosta johtuvat sanktiot ja lisäämällä näiden erotukseen
mahdolliset lisäkorvaukset sekä desimaaliero, joka useissa tapauksissa on miinusmerkkinen.
Vuoropäivä (muut kiinteät kulut)
Vuoropäivän muihin kuluihin lasketaan tilaajan kustannukset, joista avustavat joukkoliikennepalvelut kohdistetaan
eri liikennemuodoille niiden liikevaihtoon suhteutettuna. Näiden kulujen yksikkökustannus lasketaan
myös jakamalla kulujen summa vuoropäivien määrällä. Tätä raporttia varten tiedot saatiin talousyksiköstä
valmiiksi kohdistettuna eri liikennemuodoille.

39
LIITE 2
Eri liikennemuodoille/linjastoille kohdistettujen tilaajan yleiskustannusten suhteellinen jakautuma kunnittain
Alla olevassa taulukossa on esitetty eri liikennemuodoille/linjastoille kohdistettujen tilaajan yleiskustannusten
jako-osuudet kunnittain.
Suhteellinen jakautuma
Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Kerava
Kirkkonummi
Helsinki, bussiliikenne 0,9235 0,0366 0,0007 0,0358 0,0021 0,0013
Yhteensä
Raitiovaunuliikenne 0,9057 0,0483 0,0014 0,0392 0,0031 0,0024
Metroliikenne 0,8789 0,0629 0,0009 0,0514 0,0029 0,0029
Lauttaliikenne 0,6532 0,1940 0,0171 0,1127 0,0186 0,0045
Seutulinjat PKS 0,4223 0,4072 0,0047 0,1605 0,0021 0,0033
Seutulinjat Kerava 0,1789 0,0247 0,0003 0,4743 0,3210 0,0008
Espoon sisäinen 0,0516 0,9118 0,0107 0,0190 0,0004 0,0065
Vantaan sisäinen 0,0950 0,0231 0,0001 0,8745 0,0069 0,0005
Keravan sisäinen
0,0451 0,0135 -0,0003 0,0496 0,8913 0,0009
U-linjat PKS 0,4450 0,2559 0,0051 0,2482 0,0014 0,0444
U-linjat Kirkkonummi 0,0668 0,0847 0,0005 0,0136 0,0005 0,8339
VR-lähiliikenne PKS 0,5125 0,2039 0,0119 0,2680 0,0013 0,0024
VR-lähiliikenne 3.
vyöh. Kerava
0,1293 0,0255 0,0000 0,0660 0,7744 0,0049
VR-lähiliikenne 3.
vyöh. Kirkkonummi
0,1019 0,1175 0,0106 0,0148 0,0195 0,7357

40
LIITE 3
Linjakohtaiset kustannukset 2010
Linjakohtainen yksikköhinta kertoo, kuinka paljon linjalla tehty yksi nousu on maksanut vuonna 2010.
Yksikköhinta on laskettu jakamalla vuonna 2010 toteutuneet kustannukset vuoden aikana tehtyjen nousujen
määrällä linjoittain (€ / nousu). Yksikköhintojen laskemisesta vastaa operatiiviset tutkimukset -ryhmä,
jolle talousosasto toimittaa linjakohtaiset kustannustiedot. Linjoittaiset nousijamäärät poimitaan Liikenteen
infokannasta (L-info).

HSL:n julkaisuja 22/2011
ISSN 1798-6176 (nid.)
ISBN 978-952-253-107-0 (nid.)
ISSN 1798-6184 (pdf)
ISBN 978-952-253-108-7 (pdf)
HSL Helsingin seudun liikenne
Opastinsilta 6A, Helsinki
PL 100, 00077 HSL
puh. (09) 4766 4444
etunimi.sukunimi@hsl.fi
HRT Helsingforsregionens trafik
Semaforbron 6 A, Helsingfors
PB 100, 00077 HRT
tfn (09) 4766 4444
fornamn.efternamn@hsl.fi
www.hsl.fi