Joukkoliikenteen yksikkökustannukset 2010 - HSL

37
Kulkumuodon (bussi, raitio, metro, juna) tuntikustannukset ovat kuljettajien (ja konduktöörien) henkilökustannuksia.
Lauttaliikenteessä kaikki kustannukset maksetaan ajotuntien perusteella. Käytännössä arviot kuljettajien
henkilökustannuksista ovat epätarkkoja. Bussiliikenteessä epätarkkuus on suhteellisesti suurin, metro- ja
raitioliikenteessä pienin.
Bussiliikenteessä tuntikustannukset arvioidaan kilpailuttamisen kautta saatujen hintatarjousten mukaisiksi.
Tähän liittyy kaksi epätarkkuustekijää: tarjoukset ovat monesti alihinnoiteltuja ja liikennöitsijöiden tarjoustavat
vaihtelevat markkinatilanteen ja kohteen mukaan. Yksikkökustannus on kuitenkin tarkka kuvaus
todellisuudessa linjatunnista maksettuna liikennöintikorvauksena. Kuljettajatunnin hinta tiedetään verrattain
tarkkaan sopimusten perusteella ja sen kehitystä seurataan indeksilaskennoin jatkuvasti. Lähijunaliikenteessä
konduktööripalvelut sisältyvät junayksiköiden tuntikustannuksiin.
Kilometrikustannukset ovat:
energiakustannuksia (esim. polttoaine, sähkö)
kaluston huolto- ja korjauskustannuksia
Vuoropäiväkustannukset bussiliikenteessä sisältävät liikennöitsijän muut kuin edellä luetellut kustannuserät,
joita ovat mm:
liikenne- ja vastuuvakuutukset
johdon ja toimihenkilöiden palkat sivukuluineen
toimitilojen vuokrat
kaluston poistoista aiheutuvat kustannukset
kaluston hankintaan kohdistuneiden lainojen korkokustannukset.
Vuoropäiväkustannukset raideliikenteessä ovat:
liikenne- ja vastuuvakuutukset
johdon ja toimihenkilöiden palkat sivukuluineen
toimitilojen vuokrat.
Raideliikenteessä kaluston poistot sekä kaluston hankintaan kohdistuneiden lainojen korot korvataan
täysimääräisesti. Myös kaupungille maksettava tuottotavoite korvataan täysimääräisesti. Yksikkökustannustasolla
ne on kohdennettu erikseen vuoropäiville.
Ns. kulkumuotokustannukset ovat kulkumuodon erilliskustannuksia. Kulkumuotoja vertailtaessa voidaan
tilaajan yleiskustannusten (esim. liikenteen suunnittelu ja hankinta, matkalippu- ja informaatiojärjestelmä,
asiakaspalvelut, tarkastustoiminta ja viestintä) lisäksi tarkastella myös infrastruktuurikustannuksia. Ne
syntyvät mm. rata- ja kiinteistöpalveluista. HSL maksaa joukkoliikenteen infrastruktuurista kuntien kanssa
tehtyjen sopimusten mukaisesti. HSL maksaa investoinnista puolet ja kunta, joka vastaa infran rakentamisesta,
maksaa investoinnista toisen puolen. Infrasopimuksen mukaisen joukkoliikenneinfran hallinto- ja
ylläpitokulut ohjataan täysimääräisesti HSL:lle.
Liikennöintikorvaukset
Liikennöintikorvausten yksikkökustannuksia varten tarvittavat tiedot on saatavissa HSL:n talousyksiköstä.
Raitiovaunu- ja metroliikenteestä tiedot esitetään vuosittaisina korvaussummina jaettuna linjakilometri-,
linjatunti- ja vuoropäiväosaan. Samassa korvausyhteenvedossa esitetään aikataulun mukaiset liikennesuoritemäärät,
joita ei käytetä yksikkökustannuslaskuissa. Toteutuneet suoritemäärät, joita käytetään