Joukkoliikenteen yksikkökustannukset 2010 - HSL

28
Kaksi edellistä kuvaajaa osoittavat, että kulkumuotojen väliset luonne- ja ominaisuuserot nykyisessä linjastossa
ovat merkittäviä myös yksikkökustannuksiin vaikuttavien tunnuslukujen seuraamisen näkökulmasta.
Raitiovaunuilla tehdään paljon lyhyitä matkoja, mistä johtuen kustannus nousijaa kohti on verrattain
alhainen, mutta matkustajakilometriä kohti melko korkea.
3 Liikennöintikorvausperusteinen yksikkökustannuskehitys vuosina 2006–2010
Seuraavassa on vertailtu yksikkökilometri-, -tunti- ja -päiväkustannuksia vuosilta 2006–2010 Helsingin
sisäisessä liikenteessä. Muun bussiliikenteen (Espoo-Kauniainen, Vantaa ja seutu) sekä lähijunaliikenteen
osalta vastaavat tiedot on esitetty vuosilta 2009 ja 2010. Keravan osalta tiedot ovat vuodelta 2010.
Vuoden 2007 jälkeen raitioliikenteen yksikkökilometri- ja yksikkötuntikustannukset nousivat ja yksikköpäiväkustannus
aleni, mikä johtuu vuoden 2008 alusta voimaan tulleen raitioliikenteen liikennöintisopimuksen
muutoksista. Sopimuksessa määriteltiin eri kalustotyypeille (variotram- ja muut vaunut) eri kilometrihinnat.
Variotram-hinta koostui huoltosopimusosasta ja HKL-raitioliikenteen osasta. Vuoropäiväosaa pienennettiin
ja perustettiin ns. kiinteä osa, joka ei kasva liikennöintimäärien kasvaessa (ainakaan alussa).
Tällä haluttiin korjata vääristynyttä korvausrakennetta. Lisäeläkeosuus lisättiin tuntihintaan (oli aikaisemmin
ollut ns. eläkemenopienennys).