Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Talouden ohjaus ja valvonta kaipaavat terävöittämistä<br />
VESIHUOLTOLAKI<br />
– tasapainoilua julkis- ja<br />
yksityisoikeuden välillä<br />
Reilun vuosikymmenen<br />
voimassa ollut vesihuoltolaki<br />
on toiminut<br />
kohtuullisen hyvin. Lakia<br />
sovellettaessa toimitaan<br />
sekä julkisoikeuden<br />
että yksityisoikeuden<br />
piirissä. Asiakas<br />
ei aina ole selvillä pelisäännöistä.<br />
Vesihuollon<br />
palveluolemuksesta<br />
huolimatta kunnalla on<br />
keskeinen julkisoikeudellinen<br />
rooli sen kehittämisessä.<br />
Jaakko Gustafsson<br />
LuK/hall.yo<br />
Itä-Suomen yliopisto<br />
Vesihuoltolaki (VHL) on erityislaki,<br />
jota sovelletaan kaikkeen<br />
laitosmuotoiseen vesihuoltotoimintaan,<br />
riippumatta sen organisointitavasta<br />
tai omistuspohjasta.<br />
Osa VHL:n säätelemästä toiminnasta,<br />
kuten esimerkiksi kehittämissuunnitelman<br />
laatiminen ja<br />
vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen<br />
määrääminen, edellyttävät<br />
kunnalta julkisoikeudellista päätöksentekoa.<br />
Tämä ei kuitenkaan<br />
tarkoita, että kaikki VHL:n mukainen,<br />
asiakkaiden asemaan vaikuttava<br />
päätöksentekomenettely<br />
olisi luonteeltaan kokonaisuudessaan<br />
julkisoikeudellista.<br />
On lisäksi otettava huomioon,<br />
että vesihuoltolaitosten toiminnan<br />
organisoinnissa joudutaan<br />
soveltamaan myös muita säädöksiä<br />
kuten kirjanpitolainsäädäntöä<br />
ja muuta soveltuvaa toimialakohtaista<br />
lainsäädäntöä. Tällaisia<br />
ovat esimerkiksi kunnallisten<br />
vesihuoltolaitosten osalta<br />
kuntalain 10a luku, jota sovelletaan<br />
kunnallisiin liikelaitoksiin ja<br />
kuntayhtymiin, sekä vesihuoltoosuuskuntien<br />
osalta osuuskuntalaki<br />
(1488/2001). Yhtiömuotoiseen<br />
vesihuoltolaitostoimintaan<br />
sovelletaan puolestaan osakeyhtiölakia<br />
(624/2006).<br />
Vesilaitoksen ja asiakkaan<br />
välillä on kuluttajasuhde<br />
Vaikka kunnallinen vesihuoltolaitos<br />
toimisi käytännössä kunnan<br />
osana, vesihuoltolaitoksella<br />
ei ole varsinaisia viranomaistehtäviä.<br />
Näin ollen vesihuoltolaitoksen<br />
ja sen asiakkaan välillä<br />
ei ole viranomaissuhdetta (joka<br />
tarkoittaisi siis julkisoikeudellista<br />
oikeussuhdetta) vaan kuluttajasuhde,<br />
jota säännellään VHL:n<br />
lisäksi myös muiden tähän asiayhteyteen<br />
soveltuvien säädösten<br />
kuten kuluttajansuojalain (KSL,<br />
38/1978) perusteella.<br />
Vesihuoltolaitoksen kannalta<br />
keskeistä on vakaa laitostalous,<br />
joka mahdollistaa myös tarpeelliset<br />
investoinnit. Vesihuoltolaitoksen<br />
asiakkaan kannalta keskeisin<br />
intressi on saada tarvitsemansa<br />
vesihuoltopalvelut (talousvesi,<br />
viemäröinti, tietyissä tapauksissa<br />
kuivatusvesien poisjohtaminen)<br />
luotettavasti ja edulliseen<br />
hintaan. Vesihuoltolain mukaisilla<br />
maksukäytännöillä tulisi tukea<br />
näitä tavoitteita. Maksujen määräytymisperusteet<br />
eivät kuitenkaan<br />
aina ole taloudelliselta ja oikeudelliselta<br />
kannalta aivan niin<br />
yksiselitteisiä ja selkeästi ilmoitettuja<br />
kuin intressien ja VHL:n<br />
tavoitteiden toteutumisen kannalta<br />
voitaisiin pitää toivottavana.<br />
VHL 4 luku säätää vesihuollon<br />
maksujen yleisistä perusteista,<br />
maksuista sekä kunnallisen<br />
laitoksen kirjanpidosta ja VHL<br />
5 luku vesihuollon sopimuksista,<br />
yleisistä toimitusehdoista, sopimusehtojen<br />
muuttamisesta sekä<br />
sopimusten irtisanomisesta.<br />
Koska kyse on edellä mainitun<br />
kuluttajasuhteen ehtojen sääntelystä,<br />
joihin ei liity suoranaista<br />
julkisen vallan käyttöä, nämä<br />
kyseiset säännökset ovat siten<br />
luonteeltaan yksityisoikeudellisia.<br />
VHL:n tultua voimaan 2001<br />
kaikki sen nojalla asiakkailta veloitettavat<br />
vesihuollon maksut sekä<br />
vesihuoltopalveluja koskevat<br />
sopimukset ovat siten luonteeltaan<br />
yksityisoikeudellisia.<br />
Yksityisoikeudelliseen maksu-<br />
ja sopimusjärjestelmään siirtymisen<br />
eräänä tavoitteena on ollut<br />
maksujen ja niiden määräytymisperusteiden<br />
valvonnan läpinäkyvyyden<br />
parantaminen, mikä<br />
on olennaista muun muassa asiakkaiden<br />
yhdenvertaisen kohtelun<br />
sekä vesihuoltolaitosten laitostalouden<br />
valvonnan kannalta.<br />
Yhtenä tarkoituksena on ollut<br />
myös parantaa aiheuttamisperiaatteen<br />
ja kustannusten kattamisen<br />
periaatteen toteutumista<br />
ja toteuttamisen valvontaa ja näin<br />
kustannusten oikeaa kohdentamista<br />
niiden aiheuttajalle vesihuoltopalvelujen<br />
hinnoittelussa.<br />
Valvonnan ja oikeusturvan<br />
ongelmia<br />
Asiakkaiden kannalta yksityisoikeudelliseen<br />
maksu- ja sopimusjärjestelmään<br />
siirtyminen ei<br />
ole kuitenkaan ollut täysin ongelmatonta.<br />
Maksujen ja sopimusten<br />
yksityisoikeudellisesta luonteesta<br />
johtuen niissä ilmeneviin<br />
erimielisyyksiin ei siten lähtökohtaisesti<br />
voida hakea muutosta<br />
valituksella hallinto-oikeuteen,<br />
vaan ne tulevat ratkaistaviksi<br />
muiden yksityisoikeudellisten<br />
riita-asioiden tapaan kanteella<br />
käräjäoikeudessa.<br />
Tätä ei kuitenkaan voida pitää<br />
vesihuoltolaitoksen asiakkaan<br />
kannalta mitenkään ongelmattomana,<br />
sillä yksityisoikeudelliseen<br />
prosessiin liittyvä oikeuskuluriski<br />
voi olla huomattava, ja lisäksi<br />
niin vesihuoltolaitosten asiakkailta<br />
kuin käräjäoikeuksiltakin<br />
yleensä puuttuu myös esimerkiksi<br />
VHL 4 luvun mukaisissa asioissa<br />
tarvittavaa taloudellista ja oikeudellista<br />
asiantuntemusta.<br />
Kunnallisten vesihuoltolaitosten<br />
palvelujen hinnoittelun<br />
perustan muodostavasta taksasta<br />
päättää kunnan johtosään-<br />
14 <strong>Kuntatekniikka</strong> 5/2012