Akti 3/2013 - Arkistolaitos

16 akti 3/2012
akti 3/2012
17
Arkistouralla
Arkistouralla-palstalla eri organisaatioissa
työskentelevät arkistoalan ammattilaiset
kertovat urastaan ja työstään. Tässä numerossa
puheenvuoron saa Liikenneviraston arkistopäällikkö
Jarmo Koistinen. Liikennevirasto
aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa, ja
siinä yhdistyivät Tiehallinto, Ratahallintokeskus
ja Merenkulkulaitoksen väylätoiminnot.
Väyliä pitkin
Miten Sinusta tuli arkistoalan ammattilainen
Yleisin vastaus tähän kysymykseen taitaa olla sattumalta. Niin se
on minunkin kohdallani. Historianopintojen loppuvaiheessa sain
tutkimusapulaisen paikan, kun Merenkulkulaitos kirjoitutti historiaansa
professori Yrjö Kaukiaisella. Työtä tehdessäni huomasin
viraston arkiston kaipaavan huolenpitoa. Niinpä kirjoitin johdolle
muistion, että voisin tehdä yhden kesän töitä arkistossa ja pistää
sen kuntoon. Vähänpä silloin vielä tästä alasta tiesin.
Millaisia ovat nykyiset työtehtäväsi
JARMO KOISTISEN KOTIALBUMI
Tällä hetkellä toimin Liikenneviraston arkistopäällikkönä. Asiakirja-
aineistoa on noin kuusi hyllykilometriä ja lisäksi 350 000 karttaa
ja piirustusta. Meillä on arkistotiimi, johon kuuluu lisäkseni kolme
arkistonhoitajaa sekä tällä hetkellä kaksi korkeakouluharjoittelijaa.
Olemme ulkoistaneet rata- ja vesitiepiirustusarkistojen käyttö- ja
hoitopalvelun. Tehtäviini kuuluu muun muassa viraston arkistotoimen
kehittäminen. Tärkeimpänä asiana näen tällä hetkellä edeltävien
virastojen toimintatapojen ja mallien yhdenmukaistamisen
Liikenneviraston toimintatavoiksi. Työn iloa lisäävät asialleen
omistautuneet tiimiläiset.
Miten digiaika on muuttanut työtäsi
Digiaikaan siirtyminen on osaltaan helpottanut tiedon löytymistä,
mutta väyläinfra-aineistosta iso osa on vielä perinteisinä tekstiasiakirjoina
tai piirustuksina. Aiemmissa tehtävissä olin voimakkaasti
mukana asianhallintaratkaisujen kehittämisessä. Olen aina
nähnyt alamme laaja-alaisena analogisen ja digitaalisen tiedon
parissa työskentelynä enkä yhteen tietopalvelusektoriin lukittuna.
Aiemmassa virastossa olin rakentamassa tietopalveluille yhden
luukun periaatetta, ja uudistuksen myötä haave siirtyi mukanani
Liikennevirastoon.
Urallesi on osunut useita merkittäviä organisaatiouudistuksia.
Miten ne heijastuvat arkeen
Aloittaessani Merenkulkulaitoksessa se oli toipumassa tie- ja vesirakennushallituksen
vesitietoimialan liittämisestä Merenkulkulaitoksen
väylätoimintoihin. Toimintojen ja erilaisten organisaatiokulttuurien
yhteensovittamiseen meni jokunen vuosi. Sittemmin
Merenkulkulaitoksesta erotettiin omiksi liiketoiminnoikseen jäänmurto
ja muut aluspalvelut sekä luotsauspalvelu.
Toistaiseksi viimeisin organisaatiouudistus oli kokoluokaltaan jotain
aivan muuta. Aluksi olin puheenjohtajana ministeriön nimeämässä
tietopalvelujaoksessa, jonka tehtävänä oli alustavasti
suunnitella tietopalvelut uusille virastoille. Saimme aikaiseksi kattavan
yhteenvedon eri virastojen tilanteista. Seuraavaksi kuuden
viraston edustajat jakautuivat kahdeksi ryhmäksi, joista toinen
aloitti Liikenteen turvallisuusviraston ja toinen Liikenneviraston
tietopalveluiden aloitusvalmiuden suunnittelun. Olin jäsenenä
turvallisuusviraston ryhmässä ja vedin Liikenneviraston ryhmää
projektipäällikkönä. Siinä oli ehkä elämäni hektisimmät neljä kuukautta.
Ilman todella ammattimaista porukkaa ja venymistä aloitusvalmiutta
ei olisi saavutettu.
Miten yhteistyö arkistolaitoksen kanssa sujuu
Arkistolaitoksen kanssa on aina ollut helppoa tehdä yhteistyötä.
Uran alkutaipaleella kaipasin keskitettyä suunnittelua esimerkiksi
diaarikaavojen osalta. Nyttemmin tähän tarpeeseen on osittain
vastattu sähköisen asianhallinnan kehitystyössä (eAMS). Joskus
mietin, mikseivät virastojen arkistoluettelotkin voisi olla arkistolaitoksen
ylläpitämässä pilvessä tiedonhakua helpottamassa. Tämäkin
ajatus on tietojeni mukaan etenemässä arkistolaitoksen
sisällä.
Arkistolöytöjä
Palstalla esitellään arkistojen kätköistä
löytyneitä kuriositeetteja.
Ämmien kanssa veneessä,
daamin kera keinussa
Viipurin kaupunginarkiston arkistonhoitajan Kaarle
Soikkelin vuonna 1916 laatima arkistoluettelo oli aarrekarttanani
tehdessäni arkistokaivauksia Naisvuoren uumenissa Mikkelin
maakunta-arkistossa. Viipurin maistraatin arkiston kätköistä, vanhaan
arkistoluetteloon tunnisteella J II 7 merkitystä paperinyytistä
kuoriutui esiin asiakirjanippu, joka sisälsi 1700-1800-luvun vaihteessa
kirjoitettuja ja jäljennettyjä runoja.
Näiden pääasiassa romanttisten ja uskonnollisten säkeiden joukosta
löytyi myös tuntemattoman tekijän todennäköisesti 1800-luvun
alussa laatima, selvästikin miehille suunnattu Drottningholm
Spelet -niminen lautapeli.
Pelaajan tehtävänä on purjehtia noppaa heittäen mahdollisimman
nopeasti pitkin Mälarenia Tukholman keskustasta Drottningholmin
linnaan. Matkallaan halki Tukholman saariston pelaaja joutuu
kohtaamaan erilaisia kommelluksia.
1700-luvulta peräisin olevat perinnöksiostoasiakirjat
Hän pistäytyy ovat harvinaisia krouveissa ja saa ja kokea arvokkaita. sulokkaita hetkiä daamin
kanssa keinuen. Långholmenilla matkalaista vaanivat tulliviranomaiset
ja saarella sijainneen kehruuhuoneen naiset aiheuttavat
ruman välikohtauksen tunkeuduttuaan veneeseen. Myös ilkeä
kohtaaminen Mariebergissa kapakoitsijan vaimon kanssa ja pitkäksi
venyvä tapaaminen tyttöjen seurassa Hässingenin saarella
hidastavat matkan tekoa.
JARMO KOISTISEN KOTIALBUMI
Hoppukaan ei tosin ole aina hyväksi. Maalin jo häämöttäessä liian
vauhdikas eteneminen voi aiheuttaa kumoon purjehtimisen ja pelistä
pois putoamisen.
Tukholman ympäristön kartta, W.M. Carpelan (1817).
Kokeile itse merimiestaitojasi ja nosta
ankkurit ylös! Reittiohjeet ovat seuraavat:
Tukholman kaupunginarkisto
Nro 1
Nro 3
Tukholma
Viivähdät kalastajan luona yhden
heittovuoron ajan. Sakkoa yksi piste.
Mikkelin maakunta-arkisto
Nro 6 Skuutti purjehtii nro:on 11.
Nro 7 Smedsudden. Sakkoa yksi piste.
Nro 9 Hinaaja hinaa nro:on 11.
Nro 12 Långholmenin tulli. Sakkoa kolme pistettä.
Nro 14 Ämmiä veneessä, ruma tapaaminen.
Mene takaisin nro:on 5.
Nro 16 Lotja pysyy ankkurissa yhden heittovuoron ajan.
Nro 19 Sluuppi purjehtii nro:on 25.
Nro 21 Mariebergin krouvi. Sakkoa neljä pistettä.
Nro 23 Kapakoitsijan vaimo veneessä, ilkeä kohtaaminen.
Mene takaisin nro:on 12.
Nro 25 Lilla Hässingen. Sakkoa viisi pistettä.
Nro 29 Metsästäjän luona odotetaan yhden
heittovuoron ajan.
Nro 31 Stora Hässingen. Sakkoa kuusi pistettä.
Nro 33 Viivyt tyttöjen luona neljän heittovuoron ajan.
Sakkoa kahdeksan pistettä.
Nro 36 Hässingsgrundet. Pysähdyt kahden
heittovuoron ajaksi.
Nro 38 Härkä kiskoo nro:on 41.
Nro 39 Daamin kanssa keinumassa.
Pysähdy yhden heittovuoron ajaksi.
Nro 41 Ekensbergin krouvi. Sakkoa seitsemän pistettä.
Nro 45 Hägersten ohitetaan.
Nro 46 Björnholmen ohitetaan.
Nro 52 Kumoon purjehtimisen vuoksi putoat pois pelistä.
Nro 55 Krankholmen ohitetaan.
Nro 58 Pettersberg ohitetaan.
Nro 59 Drottningholm. Peli voitetaan.
teksti: JARI OINOnen, tutkija, Mikkelin maakunta-arkisto