Avoimuutta arkeen - Valtiokonttori
Avoimuutta arkeen - Valtiokonttori
Avoimuutta arkeen - Valtiokonttori
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
VARHAINEN PUUTTUMINEN<br />
36<br />
Arvostava puheeksiottotyyli auttaa<br />
Joskus ilmenee kuitenkin henkilöihin liittyviä pulmia, joista<br />
ei selvitä ainoastaan kevyillä keinoilla. Tällaiset tilanteet<br />
luovat tarpeen varsinaiseen puheeksiottoon. Esimies esittää<br />
tällöin henkilökohtaisesti keskustelupyyntönsä ja kertoo<br />
samalla keskustelun aiheen. Hän tuo esille, että kyse on<br />
sekä välittämisestä että esimiestyöhön liittyvästä (Työturvallisuuslaki<br />
738/2002) velvollisuudesta ottaa asioista selvää<br />
ja saada aikaan myönteisiä ratkaisuja.<br />
Puheeksiottotilanteisiin kannattaa valmistautua hyvin.<br />
Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että esimies kertaa vielä<br />
kerran faktat ja kirjoittaa itselleen muistilistan olennaisista<br />
asioista. Esimies voi ottaa apuvälineekseen ”Ratkaisukeskeisen<br />
keskustelun eteneminen” -ohjeen ja pyrkiä noudattamaan<br />
sen mukaista järjestystä. Tämä helpottaa keskustelun<br />
kulkua tilanteissa, joissa tunteet voivat sekoittaa tavoitteellisen<br />
keskustelun.<br />
Esimies vetää keskustelun<br />
Esimies toimii keskustelun vetäjänä kaikissa tilanteissa,<br />
myös silloin kun esimerkiksi työterveyshuollon edustajia on<br />
läsnä. Hän voi aluksi tuoda esiin oman vaikeutensa ottaa<br />
asian puheeksi. Hän voi myös todeta, että saattaa olla aivan<br />
väärässäkin, mutta haluaa kuitenkin selvittää tilannetta.<br />
Jos huoli osoitetaan oikealla, aidolla ja diplomaattisella<br />
tavalla, ihmiset reagoivat siihen useimmiten myönteisesti.<br />
Tärkeintä on hyvä tarkoitus ja aitous.<br />
Heti ensimmäisessä keskustelussa on erittäin tärkeää<br />
kuunnella työntekijän omia näkemyksiä asiasta. Jos asia<br />
tulee hänelle täysin yllätyksenä, voi reaktio tietenkin olla<br />
vahva ja tunnepitoinen. Tässä tilanteessa esimiehen pitää<br />
hallita omat tunteensa ja välttää provosoitumista sekä<br />
liiallista syiden ja selitysten vatvomista.<br />
Useimmiten tarvitaan pari puolentoista tunnin mittaista<br />
keskustelua, ennen kuin tilanteesta on saatu riittävän<br />
kirkas kuva ja tilanteen parantamisessa päästään kunnolla<br />
eteenpäin.<br />
Ongelmista tavoitteiksi<br />
Työssä suoriutuminen määritellään yhdessä perustehtävän<br />
pohjalta. Erityisesti kartoitetaan olemassa oleva osaaminen.<br />
Usein on eduksi keskustella myös työntekijän työhön<br />
liittyvistä toiveista ja haaveista.<br />
Keskustelun painotus on tavoitteissa ja ratkaisumahdollisuuksien<br />
etsimisessä. Yhdessä tehtävä konkreettinen<br />
suunnitelma perustuu käytännön tekoihin, pieniin tavoitteiden<br />
suuntaisiin askeliin ja edistysaskelista saadun yhteisen<br />
hyödyn havaitsemiseen.<br />
Jos kyse on terveydentilaan liittyvistä asioista, sovitaan,<br />
että työntekijä ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Jos kyse<br />
on osaamisen puutteista, sovitaan, miten osaamista lisätään<br />
tai miten työn vaativuutta voisi keventää. Jos kyse on<br />
ammatillisen kuntoutuksen tarpeesta, otetaan yhteyttä<br />
<strong>Valtiokonttori</strong>in ammatillisen kuntoutuksen asiantuntijoihin,<br />
jotka auttavat löytämään parhaan kuntoutusvaihtoehdon.<br />
Muutoksen seuranta takaa hyvän lopputuloksen<br />
Kun muutostoiveet ja ehdotukset tilanteen ratkaisemiseksi<br />
on sovittu ja yhteisistä tavoitteista, etenemisestä ja vastuista<br />
on sovittu, valitaan aika seurantapalaverille.<br />
Jos kyse on terveydellisistä seikoista, voi seuraava palaveri<br />
olla verkostopalaveri, jossa työntekijä, hänen esimiehensä,<br />
työterveyshuollon edustaja ja mahdollisesti <strong>Valtiokonttori</strong>n<br />
ammatillisen kuntoutuksen edustaja etsivät yhdessä<br />
ratkaisuja tilanteeseen. Myös tässä tilanteessa esimies<br />
toimii palaverin vetäjänä ja vastaa keskustelun pysymisestä<br />
ratkaisua etsivillä linjoilla. Seurantapalavereja pidetään<br />
tarvittava määrä.<br />
Esimerkkejä varhaiseen puuttumiseen<br />
<strong>Valtiokonttori</strong>ssa on työryhmätyönä laadittu kolme esimerkkiä<br />
siitä, miten voisi päästä ratkaisemaan erilaisia<br />
yksilötilanteita. Kaikissa tilanteissa on edullisinta, että henkilö<br />
itse ja hänen lähipiirinsä ovat aktiivisia. Ulkopuolista<br />
apua haetaan vasta, jos ”kotikutoiset” konstit eivät ole riittäviä.
Change language