kyläkaava - Kehittämiskeskus Oy Häme

n ja sijoittuminen18000Janakkalan asukasmäärän ja sijoittumisen muutos1960 - 1970 - 1980 - 1990 -2000Janakkalan väestön määrän ja sijoittuminenminen160001400012000100008000Haja-asutus ja muut kylätTurenkiTervakoskiLeppäkoskiKirkonkylä60004000200001960 1970 1980 1990 2000KirkonkyläHaja-asutus ja muut kylätTurenkiHaja-asutus ja Tervakoski muut kylätTurenki LeppäkoskiTervakoski KirkonkyläLeppäkoskiJanakkalan väestön ikärakenteen muutos1980 - 1990 - 2000 - 2009Janakkalan väestön ikärakenteen muutos100 %s90 %80 %70 %60 %1990 200050 %40 %200065+ eläkeikäiset50-64 vanhemmat keski-ikäiset30-49 nuoremmat keski-ikäiset18-29 nuoret aikuiset0-17 alaikäiset30 %20 %10 %0 %1980 1990 2000 200965+ eläkeikäiset50-64 vanhemmat keski-ikäiset30-49 nuoremmat keski-ikäiset18-29 nuoret aikuiset0-17 alaikäiset3Tietojen lähde: Hämeen liitto / Tilastokeskus

jakamien kutsujen avulla. 15 asukasta ja/tai maanomistajaa kävi päivystyksessäkeskustelemassa rakennuspaikoista jakaavoitusasioista, ja tilaisuudessa ehdotetuistarakennuspaikoista piirrettiinpuhtaaksi asukkaiden oma ehdotuskartta,joka löytyy luvusta 3. Myös kyläyhdistyksenkanssa työskentely tapahtui yhdistyksenluottamushenkilöjen - lähinnäpuheenjohtajien - henkilökohtaisten tapaamistenja näissä tapaamisissa käytyjenkeskustelujen kautta.Kylän yrittäjille aiottiin järjestäävielä erikseen yritystiimi-tilaisuus, jossamaankäytön suunnittelua olisi peilattuelinkeinotoiminnan tarpeisiin kylässä.Lopulta erityisiä elinkeinollisia asioita eiViralan leirintäaluetta lukuun ottamattakuitenkaan noussut esiin kylältä, eikä yritystiiminjärjestäminen vaikuttanut tarpeelliselta.Viralan kyläläisillä oli myös mahdollisuusosallistua myös kyläkaavahankkeenja Sadan megan maakunta -hankkeenyhteistyössä järjestämiin GoogleMaps -karttaohjelmakoulutuksiin keväälläja syksyllä 2011.Tähän julkaisuun on koottu tiivistelmähankkeen aikana käydyistä keskusteluistaja tehdyistä analyyseistä. Vihkoonei ole pyritty sisällyttämään kaikkea eriyhteyksissä esillä ollutta materiaalia, vaanjulkaisun näkökulma on tiivistetty, kyläkaava-arkkitehdinammatillinen näkemysViralan maankäytölle olennaisten asioidenvalikoimasta. Yksi suurimmista arvoistahankkeessa lienee kuitenkin ollut itse keskusteluprosessikylän ja kunnan edustajienvälillä, jota hanke on ylläpitänyt.Vasemmalla sivulla: Viralan kartanokasvattaa fasaaneja pääasiassafasaanijahteja varten.Vuosittain n. 20 000 kasvatettuafasaania liikkuu vapaasti kartanonmailla. Viralan fasaanijahdit saivatkuuluisuutta vuonna 1975, jolloinpresidentti Kekkonen ja Ruotsinkuningas Carl Gustaf metsästivätkartanolla. Virala on kautta historiansaollut luonteeltaan tuotantokartano- isäntäväki ei ole koskaanasunut kartanolla.Oikealla: Metsäisessä Viralassa onkaunista luonnonympäristöä. Kuvassaoleva Lanankoski on koskikaranpesimäaluetta tai reviiriä. MyösKuuslammi on maakunnan mittakaavassamerkityksellinen lintuvesi.Hämeenkylmäkukkaakin esiintyyja liito-oravaa tavataan Viralassa.5

Tampereen seutu,55 minOma kylä,0 minHämeenlinna, 10 minJanakkala, 10 minRiihimäki, 20 min2. PERUSTIEDOTYllä: Viralan sijainti Etelä-Suomenkaupunkien keskellä sekä asukkaidentyömatkojen suuntautuminen.Viivan pituus kuvaa ajallista etäisyyttäpaikasta ja ympyrän suuruus sinnesuuntautuvien työmatkojen osuutta:1. Hämeenlinna 33%2. Turenki 19%3. Oma kylä 11%4. Pääkaupunkiseutu 11%5. Riihimäki 7%6. Muu Janakkala 5%(Kuva Kehittämiskeskus Oy Häme /Toni Husu, tiedot SYKE/YKR)6Pääkaupunkiseutu,60 min2.1. AsukasprofiiliKyläkaavahankkeen kylistä Viralaja Hauhon kirkonkylä ovat monessa suhteessatoistensa vastakohtia ja edustavatkahta esiin noussutta ääripäätä, jotkaväestörakenteeltaan selkeästi erottuvatmuista, enemmän tai vähemmän toisiaanmuistuttavista kylistä. Siinä missä Hauhoon tiivis, paikallinen ja ikääntyvä, on Viralahajanainen, liikkuva ja nuorekas.Virala on rakenteeltaan 1900-luvunloppupuoliskolla syntynyt hajakylä, jolla onhyvä liikenteellinen saavutettavuus henkilöautoakäyttäen. Kylä sijaitsee Helsinki-Tampere -moottoritien rampin molemminpuolin 10 kilometriä Hämeenlinnasta etelään.Etäisyys kuntakeskus Turenkiin onsamaa luokkaa. Myös Viralan rekisterikylänasukasmäärä on n. 280, mutta kyläläistenitse Viralan kyläksi käsittävällä alueellaasuu lähes 400 henkilöä.Työpaikkojen suhteen Virala on20% työpaikkaomavaraisuusasteellaan kylistävähiten omavarainen, ja 90% viralalaisistatyöskentelee oman kylän ulkopuolella.Hämeenlinnan keskusta on kylän työväestönsuurin työssäkäyntialue 33 prosentillaanja Turenki toiseksi suurin 19 prosentilla.Muihin Kyläkaavahankkeen kyliin verrattunaViralan asukkaiden työssäkäynti hajautuuenemmän useamman paikan kesken,mikä kertoo myös sen asukkaiden tavastahyödyntää kylän liikenteellistä sijaintia.Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla työskenteleeyhtä monta viralalaista kuin kylässäitsessään. Kylän alueella on vajaa 40 työpaikkaa,joista puolessa myös työskenteleeviralalainen. Liikenne on kylän työpaikkojensuurin toimiala ja se vastaa 10 työpaikastakylällä. Toiseksi merkittävin toimiala on rakentaminen.Työntekijöiden päätoimiala onkuitenkin teollisuus, jossa työskentelee viidenneskylän työssäkäyvistä. Teollisuudenalalla työ on haettava kylän ulkopuolelta.

tokunnat hankkeen Asuntokunnat kylissä hankkeen 2007 (lähde kylissä YKR/SYKE)100 %90 %80 %70 %60 %50 %Asuntokunnat hankkeen kylissä 2007 (lähde YKR/SYKE)sinkut parit lapsiperheet muut perheetsinkut parit lapsiperheet muut perheetKuvaajissa on vertailtu Kyläkaavahankkeenkyliä sekä Hämeenlinnankaupungin pientaloalueita keskenäänautonomistuksen sekä asuntokuntientyyppien suhteen. Virala erottuumuista kylistä erilaisena molemmissaindikaattoreissa.40 %30 %20 %10 %0 %100 %90 %80 %70 %60 %Kouvala, Hyrvälä,KoskiVirala Uusikylä, Oinaala Iittala Hauhon kirkonkylä Syrjäntaka Sankola HämeenlinnanpientaloalueetKouvala-Koski Virala Uusikylä-Nevilä Iittala-Keikkala Kirkonkylä Syrjäntaka Sankola pientaloalueetHattula Janakkala Renko Kalvola Hauho Tuulos Lammi Hämeenlinnatokuntien autonomistus Asuntokuntien hankkeen autonomistus kylissä hankkeen 2007 kylissä (lähde YKR/SYKE) 1 auto 2 tai useampi auto ei autoaAsuntokuntien autonomistus hankkeen kylissä 2007 (lähde YKR/SYKE)1 auto 2 tai useampi auto ei autoa50% Viralan kotitalouksista on vähintäänkolmen hengen muodostamiaperheitä. Lapsiperhe on kylän yleisinkotitaloustyyppi (oranssi palkkiylemmässä kuvassa). Muut perheettarkoittaa vähintään kolmen hengenasuntokuntia, joiden kaikki jäsenetovat täysi-ikäisiä - käytännössä siisperheitä, joissa on aikuisia lapsia taihuolehdittaviavanhuksia.93% Viralan kotitalouksista omistaaauton ja suurin osa vieläpä kaksi taiuseamman (tummansininen palkkialemmassa kuvaajassa). Kahden taiuseamman auton omistavia asuntokuntiaon enemmän kuin perheitä., Hyrvälä,skiVirala Uusikylä, Oinaala Iittala Hauhon kirkonkylä Syrjäntaka Sankola Hämeenlinnanpientaloalueet50 %40 %30 %(Tiedot vuodelta 2007. Tietojenlähde SYKE / YKR)20 %10 %0 %Kouvala,Hyrvälä, KoskiViralaUusikylä,OinaalaIittalaHauhonkirkonkyläSyrjäntaka Sankola HämeenlinnanpientaloalueetKouvala-Koski Virala Uusikylä-Nevilä Iittala-Keikkala Kirkonkylä Syrjäntaka Sankola pientaloalueetHattula Janakkala Renko Kalvola Hauho Tuulos Lammi Hämeenlinna7

Erilaisten asuntokuntien sijoittuminenViralan koulun läheisyyteen.(Kuvaajat Kehittämiskeskus OyHäme / Toni Husu, tiedot SYKE/YKR)8Maatalous työllistää vain kymmenen kyläläistä.Työttömyysprosentti on maaseutukyläksipieni, 5%, ja kylän huoltosuhde (työelämänulkopuolella olevien eli mm. lapsienja vanhusten määrän suhde työssäkäyviin)hämmästyttävän hyvä. Siinä missä muissakylissä yhtä työssäkäyvää kohti on yhtälailla vähintään yksi työelämän ulkopuolellaoleva, Viralassa on kaksi ”huoltajaa” yhtä”huollettavaa” kohden.Viralan väestön ikärakenne painottuuvahvasti nuoreen päähän. Alle 18-vuotiaidenosuus on lähes 30% kylän asukkaistaja yli 65-vuotiaita on vain 10%. Nuortenaikuisten osuus ei ole sen suurempi kuinmuissakaan kylissä, mutta keski-ikäisissä(30-64) nuorempi pää korostuu jälleen. Perheidenosuus on 50% kylän asuntokunnista.Perheistä 80%:ssa on alaikäisiä lapsia. Kaikistakotitalouksista yli 90% omistaa autonja 60% kaksi autoa tai useamman.Viralalle leimallista on loma-asuntojensuuri osuus kylän rakennuskannasta,lähes 40%. 2000-luvulla Viralassa on rakennettuvajaa kolme taloa vuodessa - yhtämonta kuin asukasmäärältään kolme kertaaViralan kokoisessa Hauhon kirkonkylässä.2000-luvulla tapahtunut rakentaminenvastaakin jo 20 prosenttia kylän koko omakotitalokannasta.2.2. PalvelutarjontaKylän ainoa kunnallinen palvelu onViralan koulu, jossa toimivat luokat 1-6 sekäesikoulu. Koulussa on kaksi opettajaa ja n.40 lasta. Koulua on laajennettu 2000-luvulla.Muut kunnalliset palvelut tarjotaan Turengintaajamassa. Lähimmät kaupallisetpalvelut ovat niin ikään Turengissa, muttaHämeenlinnan kantakaupungin palveluihinon ajallisesti lyhyempi matka.Linja-autojen vakiovuorot Turenki-Virala-kirkonkylä-Turenki sekä Tervakoski-Rehakka-Hyvikkälä-Turenki ajavat kylänläpi koulupäivisin aikaisin aamulla ja alkuiltapäivästäsekä Turengin että Tervakoskensuuntiin. Paluuvuoro on kuitenkin niin aikaisin,että se ei mahdollista työssäkäyntiäTurengissa julkista liikennettä käyttäen edesnormaalia päivätyöaikaa noudattaville. Hämeenlinnankeskustaan ja takaisin pääseearkisin Siankärsäntien pysäkiltä 20 minuutissaHyvinkää-Hämeenlinna ja Riihimäki-Hämeenlinna vakiovuoroilla aamukuuden jailtaseitsemän välisenä aikana. TyössäkäyntiHämeenlinnan suuntaan on siis mahdollistajulkista liikennettä käyttäen ainakin moottoritienitäpuolelta, jonne Viralan koulultaon matkaa reilu 2 kilometriä.Viralan leirintäalue, Virala Camping,toimii vanhalla Saarelan tilalla Viralanjärvenrannassa. Janakkalan kuntaomistaa leirintäalueen ja on vuokrannutsen yrittäjälle. Virala Camping keskittyykaravaanarien kausipaikkoihin. Leirintäalueenuimaranta on kylän yleisessä käytössä

Viralan asukkaiden lähimpien palveluidensijainti.Kylän tärkein palvelu on ala-asteenkoulu. Muut kunnallispalvelut onhaettava Turengista.Hämeenlinnan keskustan kaupallisiinpalveluihin on moottoritietäpitkin hieman nopeampi yhteyskuin Turengin myymälöihin,vaikka matka sinne on lyhyempi.Hämeenlinnan keskustan kaupallinentarjonta on luonnollisestimyös kattavampi kuin pienemmänTurengin. Koska suurin osakylän työssäkäynnistä suuntautuuHämeenlinnaan, onkin varsin todennäköistä,että kauppa-asiointiatehdään työmatkojen yhteydessä.(Kuva Kehittämiskeskus Oy Häme/ Sonja Hilska)9

Yllä: Viralan maaston korkeussuhteeton kuvattu värien avulla.(Kuva Kehittämiskeskus Oy Häme/ Sonja Hilska)Oikealla sivulla: Viralan maaperänmaalajit on esitetty eri väreillä. Erilaisiamaalajeja esiintyy runsaastipieninä aloina. Suuri osa kylänmaaperästä on haastavaa rakennusmaata.(Maaperäaineisto Geologiantutkimuskeskus)10ja kahvila-ravintola terasseineen palveleekesäaikaan myös muita kuin alueella majoittujia.Virala Campingissa on järjestettyrock-keikkoja ja zumba-jumppaa.Kyläyhdistys järjestää kyläläisilleyhteistä vapaa-ajan ohjelmaa, esimerkiksilatotansseja. Lisäksi se julkaisee Viralankylälehteä, tukee Viralan koulun toimintaaja on 2000-luvulla kustantanut kylän jakoulun vaiheista kertovat kirjat ”Yhtaikaa!sano Viralan pojat” ja ”Pieni sivistysvalo - jasitkeä!”. Kyläyhdistys myös ylläpitää rekisteriäkylän omista osaajista. Kylän yrittäjiltäsaakin monenlaisia palveluja tavanomaisemmistakyläpalveluista eli polttopuista jakoneurakoinnista harvinaisempiin erikoistaitoihinkuten tekstiilien konservointiin,käännöspalveluihin tai viulunsoiton opetukseen.2.3. InfrastruktuuriMerkittävimpiä yhteiskunnan ylläpitämiärakenteita alueella ovat valtionyleiset tiet, mukaan lukien Helsinki-Tampere-moottoritie ja tätä vanhempi Helsingintie,ns. vanha kolmostie. Kylän halkaiseeViralantietie (yhdystie 13838), josta haarautuuns. Myllynkylän kohdalla Kuuslammintie(yhdystie 13840) Hyvikkälän suuntaan.Siankärsäntie-Santasillantie on yhdystie13839. Tiet on asfaltoitu. Muut kylän tietovat yksityisteitä. Alueella ei ole kevyen liikenteenväyliä tai jalkakäytäviä, vaan kevytliikenne käyttää tien piennarta.Janakkalan Vesi Oy:n vesihuoltoverkostoulottuu tällä hetkellä Siankärsäntien-Santasillantienja Turengintien risteykseen.Vesihuoltoverkoston laajentamistatutkitaan, mistä lisää kappaleessa 3.2.4. Maasto ja maaperäKylän alueella maasto on pienipiirteisestikumpuilevaa. Luode-kaakko -suuntainenjoki- ja järvilaakso on kylän alavintaaluetta. Kylän maaperässä on runsaasti erimaalajeja pieniin alueihin pirstoutuneena.Joki- ja järvilaaksossa esiintyy myöspehmeitä ja hienorakeisia maalajeja kutensavea, hiesua, turvetta ja liejua tai hietaa.Rakentaminen on pääsääntöisesti hakeutunutsora- ja moreenikumpareille. Järvien jajokien rannoilla loma-asutusta on sijoitettumyös haastavammalle rakennusmaalle.2.5. ArvotMaisemaVirala kuuluu maakuntakaavaanmerkittyyn, maakunnallisesti arvokkaaseenVanajaveden laakson maisema-alueeseen.Vanajaveden laakson maisema-alueon Kanta-Hämeen maisema-alueista laajinja merkittävin. Vanajavesi ja siihen laskevatvesireitit ovat koko hämäläisen kulttuurimaisemanydin. Vanajaan laskevienjärvi- ja jokireittien lisäksi maisemakuvaankuuluvat vesistön pääsuuntaa noudatte-

Turenki11

kartanoiden synnyttämää rakennettua ympäristöä1800-luvun lopulta.Janakkalan arvokkaaseen rakennusperintöönvoi tutustua tarkemmin seuraavienjulkaisujen avulla:- Ahola, Teija 2005: Rakennusinventointi -Janakkala. Hämeen ympäristökeskuksenmoniste 92/2005. Kustantajat Hämeen ympäristökeskus& Janakkalan kunta.- Hämeen liitto 2003: Rakennettu Häme -Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö.Kustantaja Rakennustieto.MuinaismuistotViralan kylästä on löydetty viisikiinteää muinaismuistoa. Saarelantien varressaon kivikautinen asuinpaikka, jonkakulttuurikerros on kuitenkin tuhoutunutpellon kyntämisen seurauksena. Irtolöydötkuitenkin osoittavat asuinpaikan sijaintia.Toinen kivikautinen asuinpaikka on Koivikontilan lounaispuolella, Viralantien eteläpuolella.Mikkolan tilan päärakennuksenkoillispuolella on historiallisen ajan uhrilähde.Kaksi muuta muinaismuistoa ovat Viralankartanon alueella. Kivi- ja rautakautinenasuinpaikka löytyi moottoritien rakentamisenyhteydessä ja jäi sen alle. Sen erityispiirreoli useiden esihistoriallisten ajanjaksojenlöydöt, joista vanhimmat olivatmesoliittiseltä kivikaudelta. Asuinpaikassaoli kiinteitä rakenteita myöhäisrautakaudeltatai varhaiskeskiajalta. Lisäksi Savi-13

Rauhoitettua, erittäin harvinaistahämeenkylmänkukkaa tavataanmm. Viralantien pohjoispuolella.Se on Kanta-Hämeen maakuntakasvi.(Kuva Heli Jutila)14rannan tilan talouskeskuksen kohdalla onmahdollinen pronssikautinen asuinpaikka.LuontoViralan luonnon erityispiirteet liittyväterityisesti sen vesistöihin. Kapeaa Viralanjärveäluonnehtii suora rantaviiva ja laajamatalan veden vesikasvillisuus. AlapuoliseenKernaalanjärveen verrattuna Viralanjärvi eiole yhtä pitkälle rehevöitynyt. Rantaluontoon kulttuurivaikutteista runsaan rakentamisenja viljelysten vuoksi. Maisemakuvamuodostuu peltojen edustojen ja kesämökkipihojenlehtipuuvaltaisista metsiköistä. Viralanjärvenkoillisrannalla on Koivumäen rantalehto,jonka edustava osuus on pienialainenulottuen vain 40 metrin päähän rannasta.Paikan arvoa kuitenkin nostaa lahopuustonrunsaus. Jutikkalannokka on geologisestihuomionarvoinen kohde ja vanha metsä.Koskenjoki on myllykosken yläpuolellahitaasti virtaava ja matala. Joen koillispuolellaon kosteapohjaisia koivumetsiä.Lanankoski ja Myllykoski ovat ekologisestierittäin monimuotoisia kokonaisuuksia, joistaLanankoski on merkitty maakuntakaavaanKanta-Hämeen ainoana maakunnallisesti arvokkaanavesistökohdeluontotyyppinä, jokaon suojeltavaksi tarkoitettu alue. Se on suojeltumyös rantayleiskaavan kaavamerkinnällä.Lanankoski on luontotyyppinä edustava,vuolas, koskinen ja kivinen puro, ja siihenkuuluu myös puronvarren luonnontilainenrantametsä. 40 metrin pituinen myllykoskion ollut pitkään hoitamatta ja on siksi lehtipuumetsänäja runsasvetisenä koskena maakunnallisestiarvokas kohde, josta on tehtyhavaintoja lajina elinvoimaisuudeltaan vaarantuneestaliito-oravasta.Viralanjärveen ja siihen virtaaviinjokiin liittyy myös huomattavia linnustollisiaarvoja. Myllykoski on parhaita koskikarantalvehtimisalueita Hämeenlinnan seudulla.Pikkutikka pesii säännöllisesti Myllykoskessaja Koskelanojan lehdossa. Viralan kartanonja Koivumäen alueella pesivät harvinaisemmistalintulajeista myös lehtopöllö ja harmaapäätikka.Kuuslammi puolestaan on yksikolmesta Janakkalan tärkeästä lintuvedestäja se on merkitty myös maakuntakaavaanluonnonsuojelualueena. Lähdelammista laskevaaKoskelanojaa reunustaa Viralan koulunja järven välillä edustava ja arvokas noinhehtaarin kokoinen lehtometsä, joka on arvioitukaavaan liittyvässä luontoselvityksessävähintään maakunnallisesti arvokkaaksi.Puronotko on arvokas myös pienvetenä. Senkasvillisuuden monimuotoisuuteen vaikuttaaKoskelanojan lähdevetisyys.Uhanalaisista kasvilajeista Viralassatavataan hämeenkylmänkukkaa ja Suomessaerittäin harvinaista idännukkia, joka ontulokaslaji Euraasiasta. Paikoin rannoiltaansoistuvan Suojärven ranta-alueet ovat ekologiseltaja maisemalliselta arvoltaan tavanomaisia.

Alla: Virala on pohjavesialuetta.Kartassa on osoitettu valtakunnallisetluonnonsuojelualueet, muttaei kaavoissa olevia luonnonsuojelualuevarauksia,jollaiset Viralassaon Lanankoskella, Kuuslammilla jaLähdelammin länsipuolella. Nämäkäyvät ilmi sivun 24 maakuntakaavaotteesta.(Ainestot Suomenympäristökeskus)Yllä: Viralan kartano on yksi Janakkalanseitsemästä valtakunnallisestiarvokkaasta rakennetusta kulttuuriympäristöstä.Itse kylä kuuluu lisäksimaakunnallisesti arvokkaaseenVanajaveden laakson kulttuurimaisema-alueeseen.Viralajärven lounaspuolellaon Mikkolan uhrilähde. Muutmuinaisjäännökset ovat kivi- ja rautakautisiaasuinpaikkoja. (AineistotMuseovirasto & Hämeen liitto) 15

Vasemmalla ns. Kuninkaan kartta1700- ja 1800-lukujen vaihteesta, jossaViralan kylä sijaitsee vielä nykyisenkartanon mailla. Viralanjärven pohjoispohjukassaon vain yksinäinentorppa (Kuva kirjasta Alanen, Timo:Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805, Suomalaisen kirjallisuudenseura 1989). Keskellä 1840-luvunpitäjänkartta, jossa kylä on edelleenpeltojensa keskellä, ja nyky-Viralankohdalla on vihreällä merkittyjä niittymaitasekä kolme torppaa (Kuvawww.vanhakartta.fi, Historian ja etnologianlaitos, Jyväskylän yliopistonjulkaisuarkisto). Vuoden 1954 peruskartassaasutus on siirtynyt kartanonpaikalta nykyiseen sijaintiin, muttasen määrä on vielä varsin vähäinen16 (Kartta Maanmittauslaitos).2.6. HistoriaViralan kartanon paikalla 1800-luvunlopulle asti sijainneesta Viralan kylästä ensimmäisetkirjalliset maininnat ovat 1430-luvulta.Keskiajalla kylä oli verollisten tilojen määrässämitattuna Janakkalan suurimpia kyliä14 talollaan. Kylän talot joutuivat läänityksenkautta Harvialan kartanolle vuonna 1585, jaostorälssiä niistä tuli 1624. Hakoisten kartanonomistukseen talot siirtyivät 1800-luvunalussa. Yhdeksän rälssitaloa sijaitsi ryhmäkylässämaaston kumpareella, kahden puolenkylänraittia. Näillä taloilla oli muutamia omiatorppia nykyisen Viralan kylän paikalla, Viralanjärvenpohjoisosassa. 1860-luvulla maidentultua Hans Gustaf Boijen omistukseensai ryhmäkylä rakennuksineen lähtökäskynkartanon nykyisen talouskeskuksen paikalta,jotta Boije sai maat omaan viljelykseensä.Osa kylän vanhoista asukkaista siirtyi Viralastamuihin kyliin, mutta nykyinen Viralan kyläalkoi pikku hiljaa rakentua Viralanjärven pohjoispäähän.Viina- ja hiivatehtaista 1800-luvunlopulla alkanut Viralan kartanon teollinentoiminta oli sotien jälkeen uraauurtavaa jamonipuolista: siellä oli mm. pesu- ja puhdistusaineitavalmistanut teknokemian tehdasja Suomen ensimmäiset herkkusieniviljelmät.Teollisuustoiminta hiipui viimeistään1960-luvulla, minkä jälkeen kylä on kehittynytlähinnä asumakylänä ja erityisesti vapaaajanasumisen paikkana.2.7. KaavoitusViralan moottoritien itäpuoleinenosa on kunnan päätöksellä ns. suunnittelutarvealuetta,jossa rakennuslupaa edeltää suunnittelutarveratkaisu-niminen kaavoittajaltahaettava lupa. Moottoritien ja Koskelantienvälinen kyläalue on puolestaan määrätty ns.

hehtaarirajoitusalueeksi, jossa rakennuspaikkojenon oltava kooltaan vähintään hehtaarineli 10 000 neliömetrin suuruisia. Sama päteesuunnittelutarvealueeseen.Läntinen rantayleiskaava vuodelta2005 kattaa Viralanjärven, Suojärven, Lähdelammin,Kuuslammin sekä Jokilanjoen jaKoskenjoen ranta-alueet n. 300 metrin etäisyydellerannasta. Siinä on näin ollen ratkaisturakennuspaikat myös kahdella keskeisellä kyläalueella:Myllynkylän risteyksessä sekä Viralankoulun ympäristössä Viralantien eteläpuolella.Tarkempia ranta-asemakaavoja on lisäksitehty Viralanjärven, Suojärven, Lähdelamminja Koskenjoen varteen maanomistajien aloitteesta1990- ja 2000-luvuilla. Moottoritienitäpuolelle jäävää Viralan kylän aluetta koskeemyös Turengin-Viralan osayleiskaava vuodelta1993, mutta kaavaa ei ole vahvistettu joten seon oikeusvaikutuksettomana ohjeellinen.Muuta kylää ei ole kaavoitettu,mikä merkitsee, että rakennuslupaa haetaansuoraan rakennustarkastajalta ja rakennuspaikkaansovelletaan Janakkalan kunnan rakennusjärjestyksenvaatimuksia mm. rakennuspaikankoosta ja rakentamisen määrästä.Rakennuspaikan on oltava vähintään 5000neliömetriä ja asuinrakennuksen kerrosala saaolla 7% rakennuspaikan pinta-alasta.Oikealla yllä: Viralan rantayleiskaavoitetut alueet (Aineisto SYKE )Oikealla alla: Vuonna 1993 laadittu ja vuoteen 2000 tähdännytTurengin-Viralan osayleiskaava (Kuva Janakkalan kunta).17

3. Kehittämistarpeet ja -keinotKuva näyttää, mihin sodan jälkeenKarjalasta tullutta siirtoväki- yhteensä 100 henkeä - asettuiViralassa. Siirtoväen asuttaminenja rantarakentaminen johtivat kylärakenteenhajautumiseen vasta1900-luvun loppupuoliskolla (KuvaViralan kyläkirjasta ”Yhtaikaa!sano Viralan pojat,” Viralan kyläyhdistysry).183.1. Kylärakenteenkehityksen analyysiSuunnittelijana Viralan kylän olemukseenja kylärakenteeseen oli vaikeampipäästä kiinni kuin muissa kyläkaavahankkeenkylissä. Nykyinen Virala on nuori kylä, jokaei ole vuosisatoja vanhaa viljelys- ja kulttuurimaisemaa,kuten kylät Hämeessä yleensä.Itse asiassa Viralan peltoalan määrä on karttatarkastelunperusteella kasvanut huomattavastivielä vuoden 1950-luvun puolivälinjälkeenkin, vaikka maanlaajuisesti maataloudenmerkitys elinkeinona alkoi vähentyäjo 1960-luvulla. Näin ollen Viralan kehitys onollut kovin erilaista kuin perinteisten hämäläiskylienkuten vaikkapa Tuuloksen Syrjäntaan,jossa lähes kaikki nykyisin viljelty maaoli peltona tai niittynä jo 1700-luvulla.Viralalla voi ajatella olleen jonkinlaistahistoriaa hajakylänä (1700-luvun lopullatorppa ja mylly, 1840-luvulla kolmetorppaa) jo ennen kartanon mailla sijainneenryhmäkylän 1870-luvulla tapahtunutta hajottamista.Kuitenkin uudessa (nykyisessä)paikassaankin kylän ensimmäiset talot elitilat asettautuivat melko lähekkäin toisiaan- joskaan mistään ryhmäkylästä ei enää voinutpuhua. Kylän ydinalue jäi vuonna 1912valmistuneen koulun ja Kanssin talon väliin.Myllyn yhteydessä oli niin ikään rakennustentihentymä. Näin oli peruskartan perusteellaainakin 1950-luvulle, mutta nykykartalla ”uuden”Viralan kylän ”vanha” ydinaluekaan eienää hahmotu minkäänlaisena tiivistymänä.Käytännössä vasta Karjalan siirtolaistenasuttaminen 1945 alkaen (100 henkilöä,kun kylän nykyinen asukasmäärä n.280henkilöä ! ) ja rantarakentaminen 1960-70-luvuiltalähtien muuttivat kylärakenteen nykyisenkaltaiseksi.Rakennettu vyöhyke laajentuipäämaanteihin Viralantiehen ja Kuuslammintiehennähden niin niin pituus- kuin leveyssuunnassakinja hajaantui järvien ja jokienrannoille. Henkilöautoilun yleistyminen

Vasemmalla: Väestön sijoittuminen kyläalueelle.Ylempi kuva on muodostettuSuomen ympäristökeskuksen aineistosta,jossa 250 x 250 metrin (6,25 hehtaarin)ruudut sisältävät tilastotietoa. Väestöasuu tummanharmaiksi ja punaisiksivärjätyissä ruuduissa, harmaissa 1-9 henkilöäja punaisissa vähintään 10 henkeä.Suurimmillaan väestö on ympyröidyssäruudussa, jossa asuu vajaat 30 henkeä.Muissa punaisissa ruuduissa asukasmääräon 10 ja 15 välillä. Alempi kuva esittääkylän taloilla rakennettuja alueita. Vaaleanharmaaalue taustalla kuvaa enintään5 kilometrin matkaa koululle.Yllä: Maanpeitteisyyttä kuvaava karttaon muodostettu Suomen ympäristökeskuksenCorine-aineistosta valitsemallakunkin ruudun väriksi se maanpeitetyyppi,jota ko. ruudussa on prosentuaalisestieniten. Keltainen merkitsee viljelysmaata,vihreä metsää, sininen vettä ja punertavarakennettua aluetta. (AineistotSYKE / YKR, kuvat Kehittämiskeskus OyHäme / Satu Huuhka & Toni Husu). 19

Kuva 1: maastokarttaKuva 2: etäisyys kouluun Kuva 3: rantakaava-alueet20sekä 130-tien (vanhan 3-tien) rakentaminen1960-luvulla ja sen korvanneen moottoritienrakentaminen 1990-luvulla tarjosivat kylällehyvän saavutettavuuden, mihin sen nykyinenkasvukin perustunee.3.2. EdullisuusvyöhyketarkasteluKoska Virala on verrattain nuori (pääsääntöisestivasta 1950-luvun jälkeen syntynyt)kylä, jonka kyläkuvaa peltomaisemateivät useiden muiden hämäläiskylien tavoinhallitse ja jonka kylärakenne oli muuttunut150 vuodessa jo kahdesti, maisema-analyysiinperustuva rakennuspaikkojen etsintä eiViralassa tuntunut luontevalta. Sen sijaankokeilin Viralassa aivan omanlaistansa analyysiä,eräänlaista poissulkevaa parametristäedullisuusvyöhyketarkastelua.Lähtötilanne on Viralan maastokartta(kuva 1), josta lähdetään peittämään mustallaja harmailla väreillä epäedullisia rakentamisalueitaerilaisten kriteerien perusteella.Ensimmäinen kriteeri on Viralan koulun läheisyys,jossa on esitetty viisi etäisyysvyöhykettäaina kilometrin välein teitä pitkin kuljettuna(kuva 2). Koulusta yhden kilometrin säteelläolevat alueet ovat tähän kriteeriin nähdenparhaita, joten aluetta ei ole tummennettulainkaan. Koulukuljetusten raja on Janakkalassakolmesta viiteen kilometriä, joten viidenkilometrin rajan ylittävät alueet ovat saaneetkartalla mustan värin. Viisi kilometriä kattaamyös lähes koko Viralan kylän alueen.Seuraavaksi mustalla värillä on suljettupois ranta-alueet, joiden maankäyttöViralassa on jo ratkaistu rantakaavoituksella(kuva 3). Kolmantena muuttujana on käytettyjo olemassa olevien teiden läheisyyttä (kuva4), sillä maaseudulla kunta tai valtio eivät rakennapääsyteitä yksityisiä rakennuspaikkoja

Kuva 4: teiden läheisyys Kuva 5: peltomaat Kuva 6: olemassa olevan asutuksen läheisyysvarten, vaan rakentajan on itse huolehdittavatarvittavan uuden yksityistien järjestämisestä.Jotta ajotien rakentamisen kustannukseteivät nousisi maanomistajalle liian suuriksi,realistisena on tässä tarkastelussa pidettyuuden asutuksen asettumista enintään 100metrin päähän jo olemassa olevista teistä.Muu alue on tummennettu epäedullisena.Vaikka Virala on ilmeeltään metsäinenkylä eikä vanha viljelyskylä, pienetkinviljelykset antavat oman maaseutumaisenleimansa kylämaisemalle. Näin ollen jäljelläolevasta pohjakartasta on poistettu pellot(kuva 5), silmälläpitäen myös sitä, että hyväviljelysmaa ei yleensä ole hyvää rakennusmaata.Viimeiseksi on haluttu korostaa joolemassa olevan asutuksen läheisyyttä (kuva6), mitä tukee esimerkiksi yhdyskuntateknisenhuollon - mahdollisen keskitetyn vesi- javiemäriverkoston - järjestäminen. Kuvastaon häivytetty alueita, joilla rakennuskantaa eiennestään sijaitse.Lopputuloksena on kartta, joka osoittaavalkoisella värillä näiden parametrienmukaisesti edullisimman rakentamisalueenvalkoisella, epäedullisimman mustalla, sekäneljä harmaan eri sävyä näiden kahden ääripäänvälillä. Kylästä ja korostettavien asioidenvalinnasta riippuen muuttujia voisi olla muitakinkuin tässä tarkastelussa esitetyt, esimerkiksirinteiden jyrkkyys ja suuntautuneisuus(aurinkoisuus) tai vaikkapa linja-autopysäkkienläheisyys. Tarkastelun perusteella Viralankylän parhaimmat rakennusvyöhykkeet sijaitsevatSaarelantien, Torpantien, Koskelantien,Leppäsillantien ja Kanssintien alueilla- käytännössä siis Myllynkylän ja moottorienvälisellä alueella - ja toiseksi parhaat tietyissäkohdin Reijonummentien, Hakalantien ja Siankärsäntienvarressa.21

Viralan koululaiset kävelevät ja pyöräilevätpiennarta pitkin. Kylätienliikennemäärä - 740 autoa vuorokaudessa- ei ole suuren suuri, mutta40 ja 50 km/h nopeusrajoitustennoudattaminen tuottaa kyläläistenmukaan vaikeuksia osalle autoilijoista.Puolet Viralantien liikenteestäon kyläläisten itsensä tuottamaaja puolet ohikulkuliikennettä Hyvikkälänja Rengon suunnista.24rakentaminen on haastavaa. Koska läheskaikki Viralan kylän työssäkäynnistä suuntautuukylän ulkopuolelle ja koska tämäliikenne tapahtuu henkilöautoilla, kaikki lisärakentaminenkoulun länsipuolelle lisääkoulun ohittavaa liikennettä. Tässä mielessäedullisin paikka rakentamiselle olisi koulunja moottoritien välinen alue, joka ei kuitenkaannoussut merkittävästi esiin parametrisessävyöhyketarkastelussa johtuen pääasiassasiksi, että välillä sijaitsee kylän peltoja.Kyläläisten toivomat linja-autojen pikavuoropysäkitmoottoritien liittymään on EKO-LIITU-suunnitelmassa noteerattu niin ikääntasolle 3, muut hankkeet, joten kylän joukkoliikenneyhteyksienparantumista ei lienerealistista odottaa lähivuosina.3.5. VesihuoltoKonsulttiyhtiö Ramboll on vuonna2011 laatinut vesihuoltoyhtiö JanakkalanVesi Oy:lle luonnosta vesihuollon kehittämissuunnitelmasta.Tässä luonnoksessavesihuollon tavoitteiksi ja painopisteiksi onmainittu mm. haja-asutusalueen vesihuolto,jota suunnitelmassa lähestytään nimeämälläkeskitetyn vesihuollon kehittämistarvealueet.Alueiden valinta on suoritettupisteyttäen kyliä mm. väestöntiheyteen javäestönkasvuun, asutuksen vakituisuuteen,pohjavesialueisiin, vesistönsuojeluun, kustannuksiinsekä nykyisten kiinteistökohtaistenpuhtaan veden lähteiden ja jätevesijärjestelmientoimivuuteen perustuen.Tarkastelussa on ollut mukana 12kyläaluetta, joista kaksi sijaitsee Viralassa(Viralan koulun ympäristö ja Siankärsäntie).Siankärsäntien alueella on 26 vakituistaasuntoa ja kolme loma-asuntoa, muttasuunnitelmassa todetaan, että alueenkiinteistökohtaiset vesihuoltojärjestelmätovat pääosin kunnossa. Koulun alueellavakituisia asuntoja on 67 ja loma-asuntojakaksi. Koulun alue sijaitsee osin TarinmaanI-luokan pohjavesialueella. Koulun alue saipisteytyksessä 13 pistettä ja Siankärsäntie8 pistettä 22:sta. Näin Virala sijoittui pisteytyksessä12 kylästä viidenneksi ja Siankärsäntieseitsemänneksi.Janakkalan Veden laskelmien mukaanViralasta tarvitaan 15 taloa per kilometriliittymään keskitettyyn vesihuoltoverkostoon,jotta verkostoon liittyminentulisi kiinteistöille normaalihintaiseksi. Mikäliliittyjiä on vähemmän, korotetut liittymismaksutvoivat kuitenkin mahdollistaaverkoston rakentamisen. Viemäri täytyisiteknisesti toteuttaa paineviemärinä, mikämerkitsee, että kiinteistöille tulee kustannuksiamyös omien jätevedenpumppaamojenhankinnasta (n. 4000€).Virala on noussut esiin mahdollisenkeskitetyn vesihuollon alueena myösedelleen käynnisä olevassa Suomen ympäristökeskuksenHAKEVE2030 -hankkeessa(Haja-asutuksen kestävä vesihuolto ja arvio

toimintaedellytyksistä vuoteen 2030), jostaei ole vielä ilmestynyt loppuraporttia.3.6. Lähestymistapojen vertailuKyläläisten rakennuspaikkaehdotuksistaon luettavissa pyrkimys toistaa kylänolemassa olevaa rakennetta. Tämä onmyös lähestymistapa, jota olen käyttänytmuissa Kyläkaavahankkeessa mukana olevissakylissä. Nämä kylät ovat kuitenkin perinteikkäitämaalaiskyliä, joiden maisemaon vuosisatoja jatkuneen viljelyskulttuurinmuovaamaa, siinä missä Viralan on pikemminkinvasta 1950-luvun jälkeen syntynyttä.Siitä, miten asiat ovat nyt, ei myöskäänsuoraan voida päätellä, miten niiden tulisitulevaisuudessa olla. Viralan hajanaisessarakenteessa ei nähdäkseni ole mitään sellaisiasuojeltavia arvoja (pitkiä perinteitä,kulttuurihistoriallista merkittävyyttä tai rakennettuamiljöötä), etteikö Viralassa voisiajatella myös toisenlaista, olemassaolevaamuuttamaan pyrkivää lähestymistapaasuunnitteluun. Tätä edustaa aiemmin esittelemäniedullisuusvyöhyketarkastelu.Edullisuusvyöhyketarkastelu onneutraali esimerkiksi maanomistusolojensuhteen - se ei suosi eikä sorsi ketään,vaan perustuu ainoastaan valittuihin parametreihin.Niiden valinta toki voi vaikuttaalopputulokseen. Lopputulosta tutkaillessaedullisuusvyöhyketarkastelun voisi ajatellasuosivan keskittämistä. Tosiasiassa kriteereistäkuitenkin ainoastaan koulun läheisyyson keskittämistä suosiva parametri,ja se on perusteltavissa perheiden arjensujuvuuden ja lasten itsenäisen liikkumisennäkökulmasta. Onhan Viralan koulu kauttasatavuotisen historiansa ollut kylän keskipiste- vähintäänkin henkinen sellainen.Muut neljä kriteeriä ovat keskittämisensuhteen neutraaleja - myös olemassa olevanasutuksen läheisyys, sillä se vahvistaaolemassa olevaa rakennetta, ja Viralassahantuo rakenne on ei ole keskittynyt vaanhajanainen. Onkin mielenkiintoista, mitenselkeästi edullisuusvyöhyketarkasteluosoittaa ensisijaiseksi rakentamisalueeksiMyllynkylän ja moottoritien välisen alueen,jonka puolivälissä Viralan koulu on. Kylärakenteentiivistäminen ja keskuspaikanluominen edullisuusvyöhyketarkastelunkinosoittamaan koulun ympäristöön voisi ollaeduksi Viralan kyläkuvalle. Tällöin rakentamisentäytyisi kuitenkin olla paitsi näkyvää,myös maaseutumaista ja kylämäistä. Kutenviralalaisetkin oman kylänsä historiastahyvin tietävät, perinteinen hämäläinen kyläon ryhmäkylä. Nykyaikainen rakennustapammerakennusmateriaalien kirjoineenei kuitenkaan tuota kylämäistä ympäristöäsuunnittelematta ja ohjaamatta. Suunnittelijanauskon, että maaseutumaista ympäristöävoidaan suunnitella myös uutena. Setosin merkitsisi rakentamisen voimakkaankinohjaamisen hyväksymistä.Viralanjärven veden laatu vaihteleetyydyttävästä välttävään. Viralanjärvion läpivirtaustyyppinen järvi,mutta sen rehevyystaso on selvästiyläpuolista reittiä (mm. Takajärvi -Alajärvi - Suojärvi) korkeampi, mikäselittynee lähivaluma-alueen hajakuormituksena.Järvessä tavataansäännöllisesti lievää hygieenistäheikentymistä, mikä ei kuitenkaanestä uimista.25

263.7. Kaavoituksen mahdollisuusJanakkalan kunta on rakennemallissaanmääritellyt Viralan kylän yhdeksikymmenestä kylämäisestä alueesta / kehityskäytävästä.Virallisen maankäytön suunnittelunnäkökulmasta tuota kehittämistävoinee olla vain kaavoitus - joko asema- taikyläyleiskaavoitus.Olen joutunut pohtimaan maaseutukylänkaavoitusta juridisesta näkökulmastajo muiden kyläkaavasuunnitelmienyhteydessä. Kylärakentamista helpottamaantarkoitettu kyläyleiskaava oikeuttaaasemakaavan tavoin suoriin rakennuslupiin,mutta on muutoin määräyksiltään ja tarkkuustasoltaankevyempi. Kyläyleiskaavaavoidaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaankäyttää vain sellaisissa kylissä, joissaei ole rakentamisen painetta - ei esimerkiksikaupunkien lähikylissä. On kyläyleiskaavansisäinen ristiriita, että siellä missä kaavaatarvittaisiin ohjaamaan maankäyttöä, sitä eisaa käyttää. Kyläyleiskaava soveltuisi tuottamaansamankaltaista kylärakennetta kuinViralassa jo on, mutta rakentamisen painetodennäköisesti estää sen käyttämisen kylänsuunnittelussa.Asemakaava taas on välineenä harvallamaaseudulla ongelmallinen, sillä sesaattaa helposti johtaa maanomistajien räikeästikineriarvoiseen kohteluun, mistä voiseurata sosiaalisesti repiviä ristiriitoja kyläyhteisöön.Asemakaavan kehityshistoriaaina Ruotsin vallan ajalta osoittaa, että seon välineenä tarkoitettu kaupunkien suunnitteluun.Se tuottaa välineenä tiivistä ympäristöä,mikä voi merkitä suurien rakennusoikeuksienkohdistumista tietyille harvoillemaanomistajille. Rakennusoikeuden tasapuolistajakautumista ei kuitenkaan asemakaavoitettaessatarkastella samoin kuin esimerkiksiranta- tai kyläyleiskaavoituksessa,sillä asemakaavoituksen tulee lain mukaanperustua yhdyskuntakehitykseen tai maankäytönohjaustarpeeseen, eivätkä nämä ilmiötkatso maanomistusoloja.Kun Janakkalan kunnalla on laajatmaaseutualueet, joissa on runsaasti sijainniltaan,yhdyskuntarakenteeltaan ja -kehitykseltääntoisiinsa verrannollisia harvahkojamaaseutukyliä eri ilmansuunnissa, ja näidenkylienkin sisällä lukuisia ominaisuuksiltaansamankaltaisia paikkoja, asemakaavoituspäätöksenteko vain yhdessä kylässä ja tietyssäpaikassa sen sisällä vaatii todella perusteellistaharkintaa. Maanomistus - edeskunnan maanomistus - ei lain mukaan yksinole peruste asemakaavoituksen aloittamiselle,vaan päätöksen pitää perustua yhdyskuntakehitykseentai maankäytön ohjaustarpeeseen.Kysymys kuuluukin, mitäsellaista yhdyskuntakehitystä tai maankäytönohjaustarvetta Viralassa on, että se edellyttäisiasemakaavoitusta, ja eikö tällaistasitten ole muissa Janakkalan kylissä? Nykyisellätiiviydellä vesihuollon järjestäminen

on mielekästä myös kiinteistökohtaisesti, japelkkä vesihuollon järjestäminen suhteellisenharvaan rakennetulle maaseutualueelleei yksin liene riittävä peruste asemakaavoituksenaloittamiselle. Oma näkemykseni on,että Viralan leirintäalueen laajeneminen voisiolla tällainen maankäytön ohjaustarpeeseenliittyvä syy. Myös kunnan tietoinen pyrkimystiivistää kylän rakennetta valtakunnallistenalueidenkäyttötavoitteiden mukaisestivoisi olla maankäytön ohjaamiseen liittyväsyy. Sen tosin täytyisi tarkoittaa lupaehtojenvastaavasti kiristyvän asemakaavantausta-alueella - muutenhan tiivistävää ohjausvaikutustaei saavutettaisi. Viralan koulunjatkuvuutta tonttien kaavoitus ja myyntivarmasti turvaisi. Sekään ei kuitenkaan lieneMaankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama syyasemakaavoituksen aloittamiseksi.Osa Viralan kyläläisistä toivoisi kunnankaavoittavan tontteja kylään - osa taasei. En tässä halua kuitenkaan ottaa kantaasiihen, tulisiko Viralan kylässä asemakaavoittaavai ei. Olen ainoastaan halunnut akateemisestipohtia asian eri puolia kaavoitukseenliittyvästä juridisesta näkökulmasta.Kunnan suuntaan haluan korostaa, että olipäätös kaavoituksesta sitten mikä tahansa,sitä ei pidä tehdä kevyin perustein vaanMaankäyttö- ja rakennuslakiin perustuen,valmistautuen suhtautumaan kaikkien vastaavassatilanteessa olevien kylien kaavoitukseensamalla tavoin.27

LIITE: 1. ASUKASILLAN RYHMÄTYÖN TULOKSETMitkä ovat kylän säilytettävät arvot?+ kylämiljöö+ tonttikoot+ vanhat rakennukset+ maaseutumaisema, peltoaukeat+ vesistö: Lanankoski - Koskenjoki - MyllynpatoParas tulevaisuuden visio?28+ Saarelantien ja Viralantien väliin uusi kylänraitti, jossatalot kiinni tiessä kuten vanhoissa hämäläiskylissä+ kylässä myös vuokra-asumismahdollisuus+ rakennusluvan saa helposti+ koulussa useampia opettajia+ Viralassa toimii kyläkauppa ja kioski+ Viralanrannassa kyläläisten yhteinen venelaituri+ julkinen liikenne lisääntyy pikavuoropysäkkien ansiosta+ valaistu kevyen liikenteen väylä, jolla turvallista kulkea+ uudenlainen tievalaistus, joka valaisee jalankulkijanreitin mutta ei turhaan koko maisemaa (autoissa on valot)+ Kuuslammi kosteikkona linnuille, nähtävyys lintubongareille

Mitkä ovat kylän ratkaistavat ongelmat?- kunta estää etuosto-oikeudellaan tonttien myynnin yksityisille,eikä myy omaa maataan tonteiksi, koska ei halua rakentaa infraa- tonttipula- kunnallistekniikan puute- katuvalaistuksen puute- kevyen liikenteen väylien puute- Viralantien varrella koulun lähettyvillä, mutta minne se mahtuu?- Santasillantiellä kirkolle saakka, toisessa suunnassa Kuuslammintiehenasti- Turengintien varrella- moottoritien varteen tulee ankea teollisuusalue- tienvarsimetsäalueen epäsiisteys Koskenjoen kupeessa, Myllykylän jaHonkainlaakson välissäPahin tulevaisuuden uhkakuva?- tiheä asuttaminen- maisemaan sopimaton rakennustyyli ja väritys- peltojen rakentaminen- Rastikankaan teollisuusalueen laajeneminen- runsaat arkeologiset löydökset estävät rakentamisen- iso onnettomuus pohjavesialueella, esim. moottoritiellä- Karanojan kaatopaikan reunojen pitäminen- koulu lakkautetaan taloudellisista syistäKeinot vision saavuttamiseksija uhkakuvan torjumiseksi?* sovitaan yhdessä ”silmään sopivat” talonpaikat* kunnallistekniikka kuntoon* kevyen liikenteen väylät* katuvalot* joukkoliikenne kuntoon, pikavuoropysäkkimoottoritien liittymään* kunta ei estä kehitystä vaan sallii rakentamisen* kaavoitus huomioi, ettei Rastikankaan teollisuusaluetule tänne asti* kaavoitus huolehtii rakennustyylistä* turvallisuuteen panostaminen koetaan kunnassatärkeäksi: kevyen liikenteen väylät, katuvalot,riittävät suojaukset ympäristön turvallisuuden takaamiseksi(Karanojan kaatopaikka, moottoritie)29

Julkaisua ovattukeneetKyläkaavahankkeen julkaisuja 9© Kehittämiskeskus Oy Häme 2012