pdf-lehti - Carea

spurtti | ylämäki, alamäki.28Artikkeli julkaistu Kuukkeli-lehdessä. Teksti: Kuukkeli/Eero Vapa | Kuva: Hilkka Punta, Kaija LaulainenPyörällä LappiinKuukkelin vihjepostilaatikko kolahti heinäkuussa. Viestissä kerrottiin,että lähettäjän naapuriin oli tullut kaksi eri pyöräretkuetta Etelä-Suomesta.Ylläksen retki ei ole heidän ensimmäisensä, mutta pisin.– Olemme polkeneet Etelä-Suomea ristiin rastiin, muttakestot ovat olleet vain muutamasta päivästä viikkoon.Pyörämiehet olivat sitä mieltä, että ”Ei sole poka mikhän” eli eikannata tuhlata sivuja niin vähäpätöiseen asiaan, mutta onneksinaiset, sisarukset Kaija Laulainen ja Hilkka Punta, halusivat jakaakokemuksensa Kuukkelin lukijoiden kanssa.1000 km/10 päivääKouvolasta lähtenyt parivaljakko taivalsi matkan suurimmaksi osaksinelostietä. Matkaa kertyi noin 1000 kilometriä ja aikaa siihen kului10 päivää.Matka oli etukäteen suunniteltu yöpymispaikkoja myöten, muttalopussa Kaija ja Hilkka saivat extempore-idean ja suuntasivatRuotsin puolelle.– Poljimme Tornionjokivartta ja ihailimme maisemia Ruotsin puolella,jossa ruoho näytti vihreämmältä, niinpä koukkasimmekin Pellossatoiselle puolen jokea. Peruimme viimeisen varatun yöpaikan jayövyimme Pajalassa. Liikenne oli siellä tosi rauhallista ja ideaosoittautui erittäin kivaksi.Hilkka ja Kaija tapasivat matkan varrella paljon muita pyöräilijöitä,joiden kanssa he vaihtoivat kuulumisia ja joilta he saivat hyviävinkkejä. Sattumalta samaan aikaan toista reittiä taivaltaneeseentuttuun miesporukkaan he olivat yhteydessä päivittäin puhelimitse.Yleensä matkojen suunnittelu on jäänyt Hilkanhuoleksi, mutta nyt Kaijakin osallistui siihen alusta asti.– Hilkka ei ole käynyt Suomessa Kajaania pohjoisempana,ja hän näki elämänsä ensimmäiset porot tälläreissulla. Kerrankin minä olin asiantuntijana, muutamavuosi sitten Lapin matkoista innostunut ja matkaideanäiti Kaija toteaa.Vaikka Hilkka ja Kaija ovat pyöräilyn ”ammattilaisia”,ei heidän kalustonsa ole mitään kallista Ranskanympäriajokamaa.– Kaijallakin on vain mummomallinen naistenpyörä,sisarukset naurahtavat.Tavalliset pyöräilyhousutkin olivat Hilkan ja Kaijanmielestä monien kehumia pehmustettuja housujaparemmat.Ilman vaikeuksiaHilkkaa ja Kaijaa oli etukäteen peloteltu hurjillaylämäillä ja kimppuun hyökkäävillä hyttysparvilla,mutta kummatkin jäivät heiltä kokematta.Ammattilaiset asiallaSiviilissä yötyötä hoitoalalla tekevät sisarukset paljastuvat haastattelussapyöräilyn ammattilaisiksi. Hilkka ei edes omista ajokorttia,ja pyörä on ollut hänelle ainoa kulkuneuvo kesät talvet. Kaija onherännyt pyöräilyyn hieman myöhemmin, noin 10 vuotta sitten,ja hänenkin arkielämänsä sujuu nyt ilman autoa.– Joissakin mäissä jouduimme taluttamaan pyöriä,mutta valtaosa matkasta oli tasamaata. Meille kävimyös hyvä tuuri tuulien suhteen. Poljimme etupäässäkovassa myötätuulessa.Mahdollisissa teknisissä ongelmissa he luottivat teidenritareiden apuun.